Tiivistelmä keskeisistä tuloksista

Tiivistelmä keskeisistä tuloksista 1. Palvelutyönantajien jäsenyritykset ennakoivat työvoiman määrän kasvavan hiukan. Vuonna 2003 työvoiman määrän ennakoidaan kasvavan runsaalla 4 600 henkilöllä. Kasvua on hiukan enemmän kuin vuosi sitten, jolloin vuoden 2002 lisäykseksi ennakoitiin 2 200 henkilöä. 2. Pienet alle 20 henkilöä työllistävät yritykset ennakoivat työvoiman määrän vähenevän runsaalla 400 henkilöllä. Suuremmissa vähintään 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä työvoiman määrän ennakoidaan kasvavan runsaalla 5 000 henkilöllä. 4. Työvoiman lisäys kohdistuu pääosin Uudenmaan alueelle. Ennakoidusta työvoiman määrän kasvusta 67 prosenttia syntyy Uudenmaan alueen palveluyrityksiin. Tämä kuvastaa Uudenmaan alueen merkitystä elinkeinoelämän ja yksityisten palveluiden suotuisan työllisyyskehityksen kannalta tärkeänä alueena. 5. Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä työsuhteista 89 prosenttia on vakituisia työsuhteita. Eri työsuhteiden tyyppien osuudet ovat säilyneet muuttumattomina viime vuosina. 3. Vähintään 20 henkilöä työllistävien yritysten ryhmässä ennakoitu työvoiman määrän kasvu on voimakkainta kaikkein suurimmissa yrityksissä. Tämä kuvastaa varsin selvästi alkavan vuoden epävarmaa tunnelmaa. Työllisyyden suotuisa kehitys on paljolti kiinni kourallisesta suuria yrityksiä. Sisältö: Taitto: Tilaukset: Työvoimatiedustelu Mikko Martikainen Sampo Saarinen Palvelutyönantajat ry/postitus Eteläranta 10, 00130 Helsinki Puhelin (09) 1728 3700 Faksi (09) 655 588 Sähköposti: tilaukset@palvelutyonantajat.fi www.palvelutyonantajat.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä keskeisistä tuloksista... 1 Työllisyys paranee lievästi PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2003... 2 Työvoiman määrä lisääntyy nopeimmin yrityspalveluissa... 4 Alueellinen muutos... 7 Työsuhteiden tyypit... 9 1

Työllisyys paranee lievästi PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2003 Vuoden 2003 kuluessa työvoiman määrän ennakoidaan lisääntyvän runsaalla 4 600 henkilöllä Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä. Ennakoitu muutos on nyt hiukan suurempi kuin edellisenä vuonna, sillä vuoden 2002 ennakoitu työvoiman määrän lisäys oli 2200 henkilöä. Pienten alle 20 henkilöä työllistävien yritysten työvoiman määrän ennakoidaan kuitenkin vähenevän runsaalla 400 henkilöllä. Työvoiman määrän lisäys tulee näin ollen suurempiin yli 20 henkilöä työllistäviin yrityksiin, joissa työvoiman määrän ennakoitu lisäys on runsaat 5 000 henkilöä. Taulukossa 1 on esitetty ennakoitu työvoiman määrän muutos yrityskoon ja alueen1 mukaan jaoteltuna. Taulukko 1. Työvoiman määrän ennakoitu muutos Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä vuonna 2003 yritysten koon ja sijaintialueen 1 mukaan jaoteltuna. Uusimaa Länsi- Itä- Pohjois- Yhteensä Suomi Suomi Suomi Pienet yritykset (alle 20 henk.) Toimiala Kauppa -290-80 -140-40 -550 Terveys- ja sosiaalipalvelut 90 20 180 20 310 Majoitus- ja ravitsemispalvelut -20 30-270 130-130 Pankki / rahoitus 10-40 -30-10 -70 Vakuutus 0 0 10 0 10 Yrityspalvelut 130 30 50 10 220 Apteekit 10-10 -40 20-20 Erityisalat 10 100-160 -30-80 Autoliikenne -120-10 0 0-130 Yhteensä -180 40-400 100-440 Suuret yritykset (vähintään 20 henk.) Toimiala Kauppa 600 660 20 70 1 350 Terveys- ja sosiaalipalvelut 200 160 0-50 310 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 510-10 10-10 500 Pankki / rahoitus -150-150 -80-60 -440 Vakuutus -270 70 0 0-200 Yrityspalvelut 2 250 810 150 120 3 330 Apteekit 70 0 0 0 70 Erityisalat 170 60 0 30 260 Autoliikenne 120-50 0-130 -60 Yhteensä 3 500 1 550 100-30 5 120 Kaikki yhteensä 3 320 1 590-300 70 4 680 2

Yksityisten palveluiden hyvä työllisyyskehitys jatkui aina vuoteen 2000 asti. Tällöin Palvelutyönantajien jäsenyritykset ennakoivat työvoiman määrän lisäykseksi runsaat 23 000 henkilöä. Tämän jälkeen hyvä työllisyystilanne kuitenkin heikkeni nopeasti ja vuonna 2002 työvoiman ennakoitu lisäys oli enää noin 2 200 henkilöä. Vuodelle 2003 ennakoidaan nyt aavistuksen kiihtyvää työvoiman määrän kehitystä. Työvoiman määrän ennakoitu lisääntyminen ei kuitenkaan tapahdu tasaisesti. Huolestuttavaa on pienten alle 20 henkilöä työllistävien yritysten työvoiman ennakoitu väheneminen 440 henkilöllä. Kokonaisuutena tarkasteltuna pienet yritykset olivat pystyneet pitämään kiinni työvoimastaan ja hiukan lisäämäänkin työvoimaa talouden taantuman ajan aina tähän hetkeen asti. Vielä vuonna 2002 pienet yritykset ennakoivat työvoiman määrän lisäykseksi runsaat 900 henkilöä. Ennakoitu työllisyyden lisäys suuremmissa yli 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä on runsaat 5 000 henkilöä. Vuonna 2002 ennakoitu työllisyyden muutos oli runsaat 1 200 henkilöä. Suuremmissa yrityksissä vuosi 2003 on näin ollen selkeästi muutos parempaan päin. Merkittävin osa työvoiman määrän lisäyksestä tulee kuitenkin aivan suurimpiin yrityksiin. Tämä kuvastaa tiettyä epävarmuutta, mikä yhä vallitsee valtaosassa yrityksiä. Kuviossa 1 on esitetty ennakoitu työvoiman määrän kehitys PT:n jäsenyrityksissä vuosina 1999 2003. Kuvio 1. Työvoiman määrän ennakoitu muutos Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä vuosina 1999 2003. 1 Länsi-Suomeen on luokiteltu kuuluvaksi Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan TE-keskusalueet. Itä-Suomeen on luokiteltu kuuluvaksi Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan TE-keskusalueet. Pohjois-Suomeen on luokiteltu kuuluvaksi Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin TE-keskusalueet. 3

Työvoiman määrä lisääntyy nopeimmin yrityspalveluissa Työvoiman määrän ennakoidaan lisääntyvän lähes kaikilla toimialoilla. Lukuun ottamatta autoliikennettä ja vakuutusalaa työvoiman määrän lisäys on nyt suurempi kuin vuonna 2002. Pankkija rahoitusalalla työllisyys yhä vähenee, mutta vähemmin kuin edellisenä vuonna. Pankki- ja vakuutusalan työvoiman määrän väheneminen on pitkälti seurausta aloilla tapahtuvasta rakennemuutoksesta. Yrityspalvelut 2 Toimialoittain tarkasteltuna yrityspalveluihin luokiteltavissa yrityksissä työvoiman määrän ennakoitu lisäys on voimakkainta: lisäys vuodelle 2003 on runsaat 3 500 henkilöä. Työvoiman määrän kokonaislisäyksestä tämä on noin kolme neljäsosaa. Työvoiman määrän ennakoidaan nyt lisääntyvän selvästi enemmän kuin vuonna 2002, jolloin vastaava työvoiman lisäys oli runsaat 1 700 henkilöä. Kuten alussa jo todettiin, työvoiman määrän lisäys tapahtuu korostuneesti suurissa yrityksissä. Tämä sama ilmiö voidaan havaita myös yrityspalveluissa. Oheisessa kuviossa on esitetty ennakoidun työvoiman määrän kumulatiivinen muutos yrityskoon mukaan. Kuviosta voidaan havaita työvoiman määrän lisäyksen olevan hidasta pienissä yrityksissä. Valtaosa työvoiman määrän lisäyksestä tapahtuu aivan suurimmissa yrityksissä. Tämä kuvastaa epävarmuutta, mikä liittyy lähitulevaisuuteen; työllisyyden kasvu lepää muutaman yrityksen varassa. Kuinka työvoiman kumulatiivista muutosta kuvaavia kuvioita luetaan? Kuvioissa yritykset on järjestetty suuruusjärjestykseen vaaka-akselille yrityksen työntekijöiden lukumäärän mukaan. Yritysten työntekijöiden lukumäärällä mitattu koko kasvaa liikuttaessa akselia pitkin vasemmalta oikealle. Pystyakselilla on esitetty työvoiman määrän muutoksen kumulatiivinen summa. Summa on laskettu yritysten ilmoittamista painottamattomista luvuista. Kumulatiivinen summa lasketaan summaamalla yritysten luvut yksitellen ja kertyvästi yhteen. Näin tehdään kunnes lopulta kaikkien havaintojen arvot on laskettu yhteen. Kumulatiivinen summa muuttuu (kasvaa tai vähenee) siis koko ajan kun järjestyksessä seuraavan yrityksen tieto lisätään aikaisempien yritysten yhteenlaskettuun lukuun. Käyrä kuvaa näin ollen sitä, kuinka työvoiman määrän muutos kasvaa tai vähenee, kun siihen yksi kerrallaan lisätään kooltaan suurempien yritysten työvoiman muutosta kuvaava luvut. 4

Yrityspalvelut ryhmän sisällä kiinteistöpalvelut (lisäystä 2 300 henkilöä) ja tietotekniikan palvelut (lisäystä 680 henkilöä) ovat eniten lisäämässä työvoimaa. Kiinteistöpalveluiden osuus ennakoidun työvoiman määrän lisäyksestä on noin 65 prosenttia koko yrityspalvelut luokan määrästä 3. Tietotekniikan palveluiden osuus on noin 20 prosenttia työvoiman määrän lisäyksestä. Tietotekniikan palveluyritysten osuus työvoiman määrän muutoksesta on nyt kuitenkin pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin alan osuus lisäyksestä oli noin puolet. Myös absoluuttisesti alan työvoiman lisäys on edellistä vuotta pienempää. Tämä omalta osaltaan korostaa alkavaan vuoteen liittyvää epävarmuutta; tietotekniikkainvestointien kasvua on näet pidetty talouden piristymisen merkkinä. Kaupan alan yritykset Kaupan alalla työvoiman määrän ennakoidaan lisääntyvän 800 henkilöllä. Vuonna 2002 ennakoitu lisäys oli hiukan alle 600 henkilöä. Kaupan alalla työvoiman määrän kehitys poikkeaa hyvin selvästi pienten ja suurten yritysten välillä. Pienissä yrityksissä työvoiman määrä on vähenemässä runsaalla 500 henkilöllä. Suurissa yrityksissä työvoiman määrä kasvaa runsaalla 1 300 henkilöllä. Oheinen kuvio tuo selkeästi esille kaupan suurten yritysten merkityksen työvoiman määrän kasvun kannalta. Kaupan alan yrityksissä kumulatiivinen työvoiman määrän muutos on tasaisen vähenevä aina lähes 150 hengen kokoisiin yrityksiin asti. Työvoiman määrä lisääntyy vasta suurissa yrityksissä. Terveys- ja sosiaaliala Yksityisellä terveys- ja sosiaalialalla työvoiman määrän ennakoitu lisäys vuonna 2003 on runsaat 600 henkilöä. Lisäys on hiukan suurempi kuin edellisenä vuonna, jolloin kasvuksi ennakoitiin runsaat 500 henkilöä. Yksityisen terveys- ja sosiaalialan työllisyyden kehitys on ollut melko vakaata viimeiset vuodet ja se poikkeaakin siinä suhteessa muiden yksityisten palvelualojen kehityksestä. Tämä näkyy selvästi kuviosta 2, missä on esitetty ennakoitu työllisyyden muutos yksityisillä palvelualoilla vuosina 2000 2003. 2 Yrityspalveluihin on luokiteltu muun muassa seuraavat toimialat: tietotekniikan palvelut, kiinteistöpalvelut, henkilöstöpalvelut, mainostoimistot, huolinta-ala ja tilitoimistot. 3 Osittain kiinteitöpalveluiden osuuden kasvuun vaikuttaa myös järjestökentässä tapahtuneet muutokset. Kiinteistöalan yritykset ovat järjestäytyneet aiempaa laajemmin uuteen perustettuun Kiinteistöpalvelut ry työantajaliittoon ja Palvelutyönantajiin. 5

Alan tasaisena säilyneeseen työllisyyskehitykseen yhtenä tekijänä vaikuttaa kasvava ja ennakoitava tarve alan tuottamille palveluille. Väestön vanheneminen lisää samassa suhteessa terveys- ja sosiaalipalveluiden kysyntää. Myös kuntasektorin rahoitustilanteen tiukkuus on lisännyt yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä; kasvavan palveluiden tarpeen tyydyttämiseksi kuntien on haettava tiiviimpää yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Yksityisen terveys- ja sosiaalialan vakaampia tulevaisuudennäkymiä kuvastaa hyvin myös oheinen kuvio. Toisin kuin yksityisillä palvelualoilla yleisesti, on työllisyyden ennakoitu kehitys huomattavasti tasaisempaa eri kokoisten yritysten välillä. Työllisyyden ennakoidaan lisääntyvän yhtälailla pienillä kuin suurilla yrityksillä. Tämä kuvastaa myös alan melko vakaita tulevaisuudennäkymiä. Kuvio 2. Työvoiman määrän ennakoitu muutos toimialoittain Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä 2000 2003. 6

Alueellinen muutos Uudenmaan merkitys uusien työpaikkojen luojana on uudelleen korostumassa. Vuonna 2003 Uudenmaan alueella työllisyyden ennakoidaan paranevan runsaalla 3 300 henkilöllä. Tämä on 67 prosenttia koko ennakoidusta työvoiman määrän kasvusta. Uusimaa Uudenmaan alue on keskeisessä asemassa yksityisten palvelualojen työllisyyden kehityksen kannalta. Sen osuus Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidusta työvoiman määrän lisäyksestä on perinteisesti ollut korkea. Vuonna 2000 osuus oli 68 prosenttia, vuonna 2001 osuus oli 77 prosenttia ja nyt vuonna 2003 osuus on 67 prosenttia. Vuonna 2002 Uudenmaan osuus laski poikkeuksellisesti 47 prosenttiin. Tämä lasku oli seurausta Uudenmaan alueen ennakoidun työvoiman määrän selvästi muita alueita voimakkaammasta laskusta. Vuoden 2002 työvoiman määrän lasku ja sitä seurannut osuuden lasku kuvastavatkin selvästi Uudenmaan alueen merkitystä koko maan työllisyyden suotuisan kehityksen kannalta. Uudenmaan ulkopuolella työllisyyden muutokset ovat vähäisempiä. Yksityisen palvelusektorin työllisyyden näkökulmasta muutokset Uudenmaan alueen kehityksessä ovat keskeiset. Uudenmaan alueella yrityspalveluiden osuus työvoiman määrän ennakoidusta lisäyksestä on tyypillisesti ollut korkea, mikä omalta osaltaan kuvaa alueen merkitystä elinkeinoelämän keskuksena ja talouden veturina. Yrityspalveluissa ennakoitu työvoiman määrän lisäys on lähes 2 400 henkilöä, joka on noin 72 prosenttia työvoiman ennakoidusta kokonaismäärästä Uudenmaan alueella. Länsi-Suomi Työvoiman määrän ennakoidaan kasvavan lähes 1 600 henkilöllä vuonna 2003. Tämä on 32 prosenttia koko ennakoidusta työvoiman määrän kasvusta. Osuus on laskenut vuodesta 2002, jolloin osuus työvoiman määrän kasvusta oli lähes yhtä suuri kuin Uudenmaan osuus. Länsi-Suomessa työvoiman määrä kasvaa voimakkaimmin yrityspalveluissa (840 henkilöä), kaupan alalla (580 henkilöä) ja yksityisissä terveys- ja sosiaalipalveluissa (180 henkilöä). Kuvio 3. Työvoiman määrän ennakoidut muutokset (vasen kuvio) ja alueelliset osuudet (oikea kuvio) Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä viime vuosina. 7

Itä-Suomi Työvoiman määrän kehityksen näkökulmasta Itä- Suomen kehitys on hyvin vaatimatonta. Itä- Suomessa Palvelutyönantajien jäsenyritykset ennakoivat työvoiman määrän vähenevän 300 henkilöllä vuonna 2003. Työllisyyden kannalta vuosi 2003 ei tuo muutosta Itä-Suomen alavireiseen tunnelmaan. Yleiseen heikkoon työllisyyden kehitykseen poikkeuksena voidaan kuitenkin mainita terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä yrityspalveluiden ennakoitu työllisyyden paraneminen. Perinteisten vahvojen alojen kauppa sekä majoitus- ja ravitsemispalvelut ohella huomio olisikin kiinnitettävä näiden kasvavien alojen toimintaedellytysten kehittämiseen. Pohjois-Suomi Pohjois-Suomessa PT:n jäsenyritykset ennakoivat työvoiman määrän säilyvän likipitäen ennallaan. Pohjois-Suomessa myönteisenä seikkana voidaan havaita pienten majoitus- ja ravitsemispalveluyritysten ennakoitu työvoiman määrän kasvu. Tämä kuvaa alueen matkailun ja sen ympärille syntyneen yritystoiminnan kehittymistä ja niiden merkityksen korostumista edelleen tulevaisuudessa alueen menestystekijöinä. 8

Työsuhteiden tyypit Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä vakituisten työsuhteiden osuus kaikista työsuhteista oli 89 prosenttia lokakuussa 2002. Määräaikaisten työsuhteiden osuus oli vain 11 prosenttia. Vakituisten ja määräaikaisten työsuhteiden osuudet ovat pysyneet lähes samoina eri vuosina. Vuoden 2000 lokakuussa vakituisia työsuhteita oli 90 prosenttia ja vuoden 2001 lokakuussa vakituisia työsuhteita oli 89 prosenttia. Toisin kuin usein julkisuudessa väitetään, ovat työsuhteet yksityisillä palvelualoilla pääasiassa vakituisia. Kuviossa 4 on esitetty eri työsuhteiden osuudet PT:n jäsenyrityksissä lokakuussa 2002. Kuvio 4. Työsuhteiden tyypit Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä lokakuussa vuonna 2002 Myöskään toimialoittain tarkasteltuna työsuhteiden tyypeissä ei tapahdu kovinkaan suuria muutoksia. Toimialoista yksityiset terveys- ja sosiaalipalvelut käyttävät määräaikaisia työsuhteita hiukan runsaammin; neljännes alan työsuhteista on määräaikaisia. Keskeisin asiakas näiden yritysten palveluille on julkinen sektori, joka kilpailuttaa palveluita. Vuoden 2001 lokakuussa yksityisen terveys- ja sosiaalipalvelualan työsuhteista määräaikaisia oli 22 prosentti. Vuonna 2002 vastaava osuus oli 25 prosenttia. Määräaikaistentyösuhteiden osuuden vähentämiseksi tärkeää olisi, että julkisen sektorin kilpailuttamien palvelusopimusten kestoa pidennetään. Yrityspalveluihin luokiteltavissa yrityksissä määräaikaisten työsuhteiden osuus on puolestaan laskenut. 9

Runsaimmin osa-aikaisia oli käytössä kaupan alalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. Kaupan alalla osa-aikaisten työsuhteiden osuus on hiukan laskenut verrattuna vuoden 2001 lokakuuhun. Vuonna 2001 kaupan alalla osa-aikaistentyösuhteiden osuus oli 43 prosenttia. Vuonna 2002 osuus oli laskenut 40 prosenttiin. Majoitus- ja ravitsemisalalla osa-aikaisten työsuhteiden osuus on hiukan kasvanut. Vuoden 2001 lokakuussa osuus oli 38 prosenttia ja vuoden 2002 lokakuussa osuus oli 40 prosenttia. Muutokset ovat kuitenkin pieniä. Pääosin työsuhteet yksityisillä palvelualoilla ovat vakituisia työsuhteita. Taulukko 2. Työsuhdetyyppien %-osuudet toimialoittain Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä lokakuussa 2002. Vakituinen Määräaikainen Kokoaikainen % Osa-aikainen % Kokoaikainen % Osa-aikainen % Kauppa 57 34 3 6 Terveys- ja sosiaalipalvelut 67 8 14 11 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 57 36 3 4 Pankki ja rahoitus 87 8 4 1 Vakuutus 87 7 5 1 Yrityspalvelut 74 13 6 6 Apteekit 68 23 5 4 Erityisalat 71 11 10 8 Autoliikenne 88 8 4 1 Yhteensä 67 22 5 6 10

Muistiinpanoja 11

Paikallista palvelua ja edunvalvontaa Palvelutyönantajat palvelee kaikkien liittojensa jäsenyrityksiä Helsingin toimistossa, seitsemässä aluetoimistossa ja Brysselin toimistossa. Palvelutyönantajat ry Eteläranta 10, 00130 Helsinki Puh. (09) 172 831 Faksi (09) 655 588 www.palvelutyonantajat.fi Varsinais-Suomen toimisto Puolalankatu 1, 20100 Turku Puh. (02) 274 3417, 274 3418 Faksi (02) 274 3419 Kaakkois-Suomen toimisto Käsityöläiskatu 4, 45100 Kouvola Puh. (05) 375 3084, 375 3085 Faksi (05) 375 3063 Pirkanmaan toimisto Kehräsaari, 33200 Tampere Puh. (03) 211 0560, 211 0561 Faksi (03) 214 8399 Keski-Suomen toimisto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puh. (014) 652 131, 652 132 Faksi (014) 652 130 Pohjanmaan toimisto Puistopolku 12 A 13, 60100 Seinäjoki Puh. (06) 423 3100, 423 3101 Faksi (06) 423 3102 Itä-Suomen toimisto Kasarmikatu 2, 70110 Kuopio Puh. (017) 265 6115, 265 6116 Faksi (017) 265 6120 Pohjois-Suomen toimisto TT & PT Brussels Office Kirkkokatu 4, 90100 Oulu Rue de la Charité 17 Puh. (08) 378 067, 378 154 B-1210 Brussels, Belgium Faksi (08) 378 349 Puh. +32 2 209 4311 Faksi +32 2 223 0805 12