Tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen toimintakertomus vuodelta 2012 Toimittajat: Terttu Eronen, Anssi Ahvonen, Päivi Eskelinen, Pekka Helle, Antti Lappalainen, Ari Leskelä, Aki Mäki-Petäys, Mauri Nieminen, Nina Peuhkuri, Markku Pursiainen, Martti Rask, Kaija Saarni, Matti Salminen ja Raimo Parmanne Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013
Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2013 ISBN 978-952-303-018-3 (Verkkojulkaisu) ISSN 1799-4756 (Verkkojulkaisu) RKTL 2013
Kuvailulehti Tekijät Terttu Eronen, Anssi Ahvonen, Päivi Eskelinen, Pekka Helle, Antti Lappalainen, Ari Leskelä, Aki Mäki-Petäys, Mauri Nieminen, Nina Peuhkuri, Markku Pursiainen, Martti Rask, Kaija Saarni, Matti Salminen ja Raimo Parmanne (toimittajat) Nimeke Tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen toimintakertomukset vuodelta 2012 Vuosi Sivumäärä ISBN ISSN 2013 188 978-952-303-018-3 ISSN 1799-4756 (PDF) Yksikkö/tutkimusohjelma Tutkimus- ja asiantuntijapalvelut Hyväksynyt Yksikönjohtaja Riitta Rahkonen Tiivistelmä Raportti sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Tutkimus- ja asiantuntijapalvelut -yksikön hankkeiden vuoden 2012 toimintakertomukset ja hallinnolliset loppuraportit. Tässä esitettyjä yksityiskohtaisemmat tiedot tutkimustuloksista löytyvät varsinaisista tutkimusraporteista ja julkaisuista. Kunkin tutkimusalueen tai tutkimusohjelman päällikkö vastaa asianomaisen toimintakertomuksen ja loppuraportin sisällöstä. Asiasanat elintarviketalous, Itämeri, istutukset, kalavarat, poro, rakennetut joet, rapu, riistavarat, seurannat, tilastot, yhteiskunta, ympäristön tila Julkaisun verkko-osoite http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tyoraportit/toimintakertomus2012.pdf Yhteydenotot Riitta Rahkonen, riitta.rahkonen@rktl.fi Muita tietoja
Sisällys Kuvailulehti 3 1. Tilastot ja taloudellinen tiedonkeruu 10 1.1. Ammattikalastus merellä, 503 117 11 1.2. Kalan tuottajahinnat ja maihintuonti, 503 177 11 1.3. Ammattikalastus sisävesillä, 503 120 12 1.4. Vesiviljelytilasto, 503 137 13 1.5. Kalan ulkomaankauppa ja käyttö, 503 140 13 1.6. Kalanjalostus, 503 157 14 1.7. Vapaa-ajankalastus ja ravustus, 503 167 15 1.8. Metsästys, 503 180 16 1.9. Taskutilasto ja verkkojulkaiseminen, 503 190 16 1.10. Taloudellinen tiedonkeruu, 503 207 17 1.11. Kalatalousbarometrit, 503 220, loppuraportti 18 1.12. Toimialakatsaus, 503 230 20 2. Kalakantaseurannat 21 2.1. Iänmääritysmetodiikka, 505 030 23 2.2. EU-tiedonkeruu / biologinen ja EU-tiedonkeruu / koordinointi, 505 117 ja 505 127 24 2.3. Silakka- ja kilohailikannat, 505 210 25 2.4. Itämeren turska- ja kampelakannat, 505 220 25 2.5. Itämeren lohi ja meritaimen, meriseuranta, 505 310 26 2.6. Itämeri lohi, Tornionjoki, 505 320 27 2.7. Itämeri lohi ja meritaimen, Simojoki, 505 330, loppuraportti 28 2.8. Itämeri meritaimen, joet, 505 340, loppuraportti 29 2.9. Tenojoen ja Näätämöjoen lohikantojen tilan arvioiminen, 505 350 31 2.10. Siikakantojen tila merialueella, 505 400, loppuraportti 32 2.11. Sisävesikalojen kantojen seuranta, 505 410 33 2.12. Ahven-, hauki- ja kuhakantojen tilan arvioiminen, 505 420 34 2.13. Oulankajoen vesistön taimen, 505 430 35 2.14. Inarijärven ja sivuvesistöjen velvoitetarkkailu ja merkintäohjelma, 505 440 36 2.15. Tenojoen kalastusoikeudellisen lohenkalastuksen tilastollinen seuranta 1980 2010 Suomen puolella, 505 510 37 2.16. Tenojoen meritaimen, 505 530 38 2.17. Trilateral cooperation; the Atlantic salmon in the Barents region, 505 548 39 2.18. Pelagisten kalakantojen (mm. Itämeren silakka ja kilohaili) merkitys
ekosysteemissä ja niiden vuorovaikutussuhteet, 505 717, loppuraportti 40 2.19. Ekosysteemitieto ECOKNOWS, 505 727 42 2.20. Itämeren ekosysteemi ja silakkakantojen säätely, 505 730, loppuraportti 42 2.21. Saimaannorpan kalanpyydyskuolemien vaikutus kannan kehitykseen, 505 740 44 3. Riistakantojen seuranta 45 3.1. Hirviseuranta, 507 100 47 3.2. Metsäpeuraseuranta, 507 110 48 3.3. Suurpetokantojen seuranta ja petovahingot, 507 120 48 3.4. Merihylkeiden runsaudenseuranta, 507 130 49 3.5. Hylkeiden kannanrakenteen ja saaliin rakenteen seuranta, 507 140 50 3.6. Vesilintujen runsaus ja poikastuotto, 507 150 51 3.7. Saaristolintuseuranta, 507 150 52 3.8. Metsäriistan runsaus, 507 160 53 3.9. Kulttuuriympäristön riistaseurannat, 507 170 54 3.10. Porolaidunten tilan seuranta, 507 180 55 3.11. Maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan luominen, 507 198 ja 507 190 56 3.12. Suurpetojen liikkuvuus ja levittäytyminen, 507 200 57 3.13. Susipuhelin, 507 210 58 4. Elintarviketalouden tutkimusohjelma 58 4.1. Elintarviketalouden tutkimusohjelman hallinto ja kehittäminen, 510 000, 510 010, 510 020 60 4.2. Kotimaisen kirjolohen räätälöinti jalostuksen ja kuluttajan tarpeita vastaavaksi, 302 137, loppuraportti 60 4.3. Kalamassojen sivutuotevirrat, 302 138 62 4.4. Siikatuotteiden räätälöinti kasvatetun siian rasvapitoisuuden ja rasvan laadun hallinta, 382 135, loppuraportti 63 4.5. Kalaöljyn lisääminen siikarehuun ennen perkuuta tuotannon taloudellisuus ja tuotteen terveellisyys, 382 136, loppuraportti 64 4.6. Uusi aalto kalankasvatuksessa 2, 510 188, loppuraportti 66 4.7. Muikun ruokamädin tuotannon mahdollisuudet, 510 218, loppuraportti 67 4.8. Hyvät ympäristökäytännöt Luoteis-Venäjän kalankasvatuksessa: opas, 303 130, loppuraportti 69 4.9. Hirvisaaliin liha-arvo, 510 100 70 4.10. Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelma, 510 128 71 4.11. Poistokalastuksen vaikuttavuus, 510 158 71 4.12. Kasvatuskoe kiertovesi, 510 209 72
4.13. Vesiviljelyn monipuolistaminen, 510 220 73 4.14. Tuotantobiologiset tutkimukset, 302 183 74 4.15. Kalan tuotelaadun parantaminen, 302 133 75 4.16. Aquabest, 382 195 76 4.17. Rehuaineiden kehittäminen teollisuudelle, 510 319 76 4.18. Porotalouden kilpailukyky, 510 400 77 4.19. Arapaiman viljely San Martinissa, Perussa, 502 139 78 4.20. Viileävesiviljelyn kehittäminen Vietnamissa, 502 149 79 5. Eläinluonnonvarat ja yhteiskunta -tutkimusohjelma 80 5.1. Suomalainen metsästäjä, 511 130 82 5.2. Kalastajan identiteetti ja lohenkalastuksen muutokset, 302 315, loppuraportti 83 5.3. Ekosysteemipalveluista luontomatkailutuotteiksi: Tapaustutkimus Merikarvian kalastuskulttuurista ja kalastusmatkailun kehityspotentiaalista, 302 338, loppuraportti 85 5.4. Kalastuksen kestävyys ja eläinpolitiikka, 511 160 86 5.5. Saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittaminen: tiedonkeruu ja kalastus norppa-alueilla, 511 160 87 5.6. Instituutioiden yhteensopivuuden ongelma suomalaisessa suurpetopolitiikassa, 511 190 ja 511 230 88 5.7. Vapaa-ajankalastuksen indikaattorit, 511 120, loppuraportti 89 5.8. Suomi kalastaa 2009 ja Suomi kalastaa kalastustieto korvausvarojen palauttamiseksi, 511 100 91 5.9. Coexist, Kalastuksen ja kalanviljelyn vuorovaikutukset, 511 207 92 5.10. Kirjolohen tuotannon elinkaariarvioinnin päivitys, 511 210, loppuraportti 93 6. Kalavesien tila 95 6.1. Kalavesien tila, erillistehtävät, 520 020, 520 029 97 6.2. Haitallisten vieraslajien hallinta ja tietoisuuden lisääminen, 520 120 98 6.3. Keski-Suomen järvitaimen, 202 312 99 6.4. Lokan ja Porttipahdan kalataloustutkimukset, 520 220, 520 228, 520 248 100 6.5. Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa, 520 230, 520 239 101 6.6. Kalayhteisörakenteen soveltuminen vesistöjen ekologisen tilan luokitteluun ja seurantaan, 520 310 102 6.7. Pintavesien kalastoseuranta, 520 320 103 6.8. Koekalastusrekisteri, 520 330 104 6.9. Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siika-Pyhäjokialueella, 520 348 104 6.10. Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkosto, 520 410 105 6.11. Lohikalat ja ilmastonmuutos, 520 110, loppuraportti 106
6.12. Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen, 520 350, loppuraportti 108 7. Itämeri-tutkimusohjelma 109 7.1. Rysistä pyydystettyjen hylkeiden satelliittiseuranta Suomenlahdella, 521 108, loppuraportti 111 7.2. Kalojen lisääntymisaluekartoitusten hyödyntäminen työkaluja rannikkoalueiden käytön suunnitteluun, 521 228, loppuraportti 113 7.3. Merialueemme vieraslajien seurannan, varhaisvaroitusjärjestelmän ja riskinarvioinnin kehittäminen, 521 420, loppuraportti 114 7.4. Itämeri-tutkimusohjelma: asiantuntija- ja erillistehtävät 117 7.5. Merimetson ravinto ja kalakantavaikutukset, 521 148 118 7.6. Rannikon särkikalojen määrien arviointi, 521 150 119 7.7. Rannikon kalojen lisääntymisalueet, 202 130 119 7.8. Avointen rantojen (siian, muikun ja harjuksen) poikasalueet ja viimeaikainen siian rekryyttikadon todentaminen, 521 210 120 7.9. Ilmastonmuutoksen vaikutus merialuesuunnitteluun; muutoksia rannikon kalakannoissa, 521 230 121 7.10. Itämeren lohen M74-oireyhtymä, 521 300 122 7.11. Kalakantojen rakenne Itämeren vertailualueilla, 521 400 123 7.12. Itämeren tilan indikaattorit, 282 153 124 7.13. Itämeren hyvä tila, 521 448 125 7.14. Meristrategiadirektiivin edellyttämät seurannat rannikon kalalajit sekä merilinnut, 521 450 126 8. Rakennetut joet 127 8.1. Rakennettujen jokien hankeryhmän hallinto ja kehittäminen sekä asiantuntijatehtävät, 522 000 ja 522 010 129 8.2. Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet ja hankeryhmän erillistehtävät, 522 020 ja 522 100 129 8.3. Iijoen kalatiet, 522 119, loppuraportti 130 8.4. Kemi-Ounasjoen lohi, 522 128 132 8.5. Kalatiet & verkostoituminen, 522 138 133 8.6. Kymijoen vaelluskalakannat, 522 150 133 8.7. Uudenmaan taimen ja kalatiet, 522 200 ja 522 209 134 8.8. Toimivatko kalatiet?, 522 300 135 8.9. Uittoperattujen jokien kunnostusten vasteet kalakannoissa, pohjaeläimistössä ja jokien ekologisissa toiminnoissa, 522 400 136 8.10. Kainuun helmenkalastajat, 522 418 137
9. Istutustutkimusohjelma 138 9.1. Istutustutkimusohjelman hallinto ja kehittäminen, erillistehtävät ja asiantuntijatehtävät, 523 000, 523 010 ja 520 020/029 140 9.2. Luonnossa menestyvien istukaskalojen tuotanto- ja istutusmenetelmien kehittäminen, 523 100, 202 501, loppuraportti 141 9.3. Luonnossa menestyvien istukaskalojen tuotanto- ja istutusmenetelmien kehittäminen, 523 118 142 9.4. Järvilohi-istukkaiden laatu ja siihen vaikuttavat tekijät, 523 130/523 139 143 9.5. Järvilohen luonnonkierron palauttamisen biologiset perusteet, 523 140, loppuraportti 144 9.6. Eri-ikäisten saimaannieriöiden käyttö palautusistutuksissa kalastusoloiltaan erilaisissa järvissä, 523 150, loppuraportti 147 9.7. Pohjanlahden siikaistutusten tuloksellisuus, 523 180 148 10. Kalakantojen monimuotoisuus 149 10.1. Ankeriasseuranta, 524 300 151 10.2. Vesiviljelyn biodiversiteettiohjaus, 524 310 152 10.3. Mustajoen taimenen talteenotto, 524 328 153 10.4. Kalojen geneettinen tutkimus, 524 330/524 339 154 10.5. Kalojen uhanalaisuusarviointi, 524 350 155 10.6. Merkintä, 524 900 156 10.7. Merkintä, myynti, 524 909 157 11. Raputalousohjelma 157 11.1. Raputalousohjelman hallinto, asiantuntijatehtävät, erillistehtävät ja EIFAAC sekä Rapustrategia 2020 160 11.2. Raputalouden kehittymisen seuranta, 525 120 162 11.3. Joki- ja täpläravun lisääntymislämpötilojen vertailu, 525 260 163 11.4. Rapuruton vaikutus täplärapukantojen tilaan ja tuotantoon, 525 270 163 11.5. Täplärapukantojen säätely ja taloudellisesti kestävä hyödyntäminen, 525 350 164 11.6. Rapusaalisseurannat / Ammattiravustuksen parhaat tekniikat, 525 410/525 418 165 11.7. Kuluttajakysely: ravun kysynnän kasvun esteet / Raputuotanto kasvaa, mistä uusia markkinoita, 525 440/525 448 166 11.8. Rapuvesien ja ravustuksen sosioekonomia / Kuinka hallita rapuistutuksia kysytään istuttajilta, 525 450 168 12. Riistantutkimus 169 12.1. Suurpetojen ja hirvieläinten vuorovaikutus, 540 100 171 12.2. Suomen karhukannan hoidon ekologiset ja sosiaaliset perusteet, 540 110 173 12.3. Hirvieläinten liikkeet, 540 200 175
12.4. Aikaistetun metsästyksen vaikutus Ylä-Lapin hirvikantaan, 540 210 175 12.5. Metsäpeuran elinympäristöt ja vasakuolleisuus 540 220 176 12.6. Kalanpyydyksissä ruokailevien norppien satelliittiseuranta Perämerellä, 540 308 177 12.7. Itämeren hylkeiden ja ihmisen vuorovaikutus, 540 318, 540 310 178 12.8. Taantuvat vesilintupopulaatiot, 540 400 179 12.9. Metsähanhen metsästyskestävyys, 540 410 180 12.10. Maatalousympäristön riista ja ekologia, 540 500 181 12.11. Maatalousympäristön lintuindikaattori, 540 510 182 12.12. Merilintujen syyslaskenta 2012 Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, 540 520 183 13. Porontutkimuksen hankeryhmä 184 13.1. Poronhoidon tuottavuus ja ekonomia, 542 100 185 13.2. Porotokan rakenne ja tuotto, 542 110 186 13.3. Porolaidunnus ja elinkeino osana arktista elinympäristöä ja maankäyttöä, 542 140 187
1. Tilastot ja taloudellinen tiedonkeruu Ryhmän päällikkö Anssi Ahvonen. Ryhmän toiminta-ajatus ja keskeinen sisältö RKTL:n taloudellis-yhteiskunnallisten tilastojen ja seurantojen tietojen keruu, analysointi ja julkistaminen tilastoina sekä muina tuotteina sekä samalla tilastoinnin ja kalatalouden EUtiedonkeruuohjelman säädösvelvoitteista vastaaminen. Ryhmän tärkeimmät vuoden 2012 suoritteet, tulokset, johtopäätökset ja uutiset Toteutettiin toimintasuunnitelman mukaiset tiedonkeruut ja tilastoinnit ja vastattiin EU:n kalataloustilastoinnin ja tiedonkeruuohjelman velvoitteista sekä muista kansainvälisistä tilastovelvoitteista. Otettiin käyttöön tilastotiedon interaktiivinen jakelupalvelu (PX-Web). Toteutettiin ensimmäiset tietokantaan integroidut sähköiset tiedonkeruut. Yhteistyötä tehdään kotimaassa mm. kalatalous- (MMM ja ELY:t) ja ympäristöhallinnon, Tilastokeskuksen ja muiden tilastontuottajien kanssa. Yhteistyöelimiä ovat mm. SVT-neuvottelukunta, MMM:n ja YM:n hallinnonalojen tilastoyhteistyöryhmä, valtion tilastotoimen yhteistyöverkosto ja LYNETtilastoryhmä. Euroopan tasolla tilastoyhteistyötä tehdään Eurostatin ja ICES:n tilastoryhmissä ja FAO:n tilastoohjelman puitteissa. Kalatalouden tiedonkeruuohjelman yhteistyötä tehdään mm. STECF:n alaisissa työryhmissä, taloudellisten tietojen suunnitteluryhmässä (PGECON), Itämeren alueen koordinaatiokokouksissa (RCM Baltic) sekä erilaisissa EU-työpajoissa ja ICES:n työryhmissä. Ryhmän henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset ja rahoitus v. 2012 Henkilötyövuodet : 7,7 htv, josta EU-tiedonkeruuohjelman osuus n 6,9 htv. Kokonaiskustannukset olivat noin 833 t, josta tiedonkeruuohjelmaan sisältyvien hankkeiden osuus n. 793 t. Rahoitusta saatiin EU:lta noin 201 t. Ryhmän vuoden 2012 toiminnan tuloksellisuus a.) Arvio ryhmän vuoden 2012 tulostavoitteiden toteutumisesta: Tulostavoitteet toteutuivat pääosin suunnitellusti. Tilastojen itse asetetuissa tuotantoaikatavoitteissa oli joitakin viiveitä johtuen lähinnä henkilöstön lyhennetystä työajasta. Kaikkiin virallisiin EUtilastoinnin ja EU-tiedonkeruun velvoitteisiin ja tietopyyntöihin kuitenkin vastattiin pyydetyllä tavalla ja annetuissa aikatauluissa. b.) Ryhmän toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus: Tilastotuotannon tuloksellisuus kasvoi, sillä tilastotiedot olivat aikaisemman lisäksi saatavilla vuodesta 2012 alkaen myös tietokantapalvelusta (PX-Web). Vaikuttavuuden voidaan katsoa olevan hyvä, sillä RKTL:n tilastoja ja tilastojulkaisuja käytettiin eniten kaikista RKTL:n nettipalvelun julkaisu- tai palveluryhmistä. Tilastotiedot ja -julkistukset olivat laajasti referoituja mediassa. Tilastotiedot ovat saavuttaneet vakiintuneen ja hyväksytyn aseman toimialan informaatioperustana. c.) Arvio vuoden 2012 budjetin sekä tulo-, käyttöjäämä- ja palkkasiirtotavoitteiden toteutumisesta: Tulo- ja käyttöjäämätoteumat (yhdessä) olivat suunnitellulla tasolla. 10
1.1. Ammattikalastus merellä, 503 117 Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen. Jatkuva. EU:n jäsenvaltiona Suomi on velvollinen toimittamaan vuosittain saalistilastot niiden alusten nimellissaaliista, jotka on rekisteröity Suomessa tai purjehtivat Suomen lipun alla (EU:n neuvoston asetus N:o 3880/91). EU:n lisäksi ko. tilastotietoja toimitetaan mm. ICES:lle, FAO:lle ja OECD:lle. Hanke liittyy EU:n tiedonkeruuohjelmaan. Tilastotietoja toimitettiin Eurostatille, ICES:lle, FAO:lle, OECD:lle ja Tilastokeskukseen annetuissa aikatauluissa. Lisäksi tehtiin lukuisia saalisaineistoihin liittyviä tilastoselvityksiä sekä RKTL:n ulkopuolisten asiakkaiden että RKTL:n tutkijoiden käyttöön ja vastattiin EU-tiedonkeruupyyntöihin. Tuotettiin tilastojulkaisu pdf-muodossa: Ammattikalastus merellä 2011 (SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2/2012. 59 s.) ja julkaistiin keskeiset tilasto PX Web -tilastotietokannassa. Tiedotteita julkaistiin kaksi: vuoden 2011 saaliin ennakkoarviosta tammikuussa 2012 ja vuoden 2011 saaliista toukokuussa 2012. Ammattikalastajille suunnattu artikkeli julkaistiin Kalastaja-lehdessä syksyllä 2012. Suomeen rekisteröityjen kalastusalusten kalansaalis Itämereltä vuonna 2011 oli 120 miljoonaa kiloa. Suurin osa saaliista oli silakkaa, jota saatiin 98 miljoonaa kiloa. Seuraavaksi suurimmat saaliit saatiin kilohailista, turskasta, kuoreesta, ahvenesta, lahnasta ja siiasta. Saaliin tuottaja-arvo oli 32 miljoonaa euroa. Merialueen ELY-keskukset, Ahvenanmaan maakuntahallitus, MMM, Tilastokeskus, SYKE, Helsingin yliopisto, Eurostat, FAO, ICES, EU. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v. 2012 ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Henkilötyövuosia 1,27. Kustannuksia 163 000 euroa. Rahoituslähteet EU-tiedonkeruu (39 000 ), valtion budjetti. Tavoitteet toteutuivat. 1.2. Kalan tuottajahinnat ja maihintuonti, 503 177 Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Eija Nylander. Jatkuva. 11
Kalan tuottajahinnat ja maihintuonti -tilasto on ensikäden ostotiedoista laadittava tilasto, joka jakautuu hinta- ja määrätietoihin. Sille on EU-velvoitteiden mukainen tilastointivelvoite. Se on elinkeinokalatalouden keskeisiä perustilastoja, jolla on laaja käyttäjäkunta. Hanke on myös osa EU:n tiedonkeruuohjelmaa. Kalan tuottajahinnat 2011 -tilasto ja lehdistötiedote julkaistiin suunnitelman mukaisesti huhtikuussa 2012. Lisäksi tiedot esitettiin nettisivuilla ja PX-Webissä. Silakan tuottajahinnat nousivat. Kirjolohen hinta pysyi edellisvuoden tasolla. Kotimaisia yhteistyökumppaneita ovat MMM, ELY-keskukset, Suomen Kalankasvattajaliitto sekä noin 20 kalatukkukauppaa. Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat EU ja Eurostat. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v. 2012 ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Henkilötyövuodet 0,43. Kokonaiskustannukset 54 480. Rahoitus: EU-tiedonkeruu 14 000 ja budjettirahoitus. Hanke vietiin läpi suunnitelman mukaisesti. 1.3. Ammattikalastus sisävesillä, 503 120 Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Pentti Moilanen ja Pekka Korhonen. Jatkuva, toistuu joka toinen vuosi (parilliset vuodet). Tilasto sisävesien ammattikalastuksesta. Tilastossa esitetään sisävesien ammattikalastajien lukumäärät sekä ammattikalastuksen saaliit. Ammattikalastuksen tilastointi on tarpeellista seurattaessa eri kalakantojen hyödyntämistä, koska useiden kalalajien osalta ammattikalastajat ovat merkittävä hyödyntäjäryhmä. Tuloksia käyttävät kalavarojen arvioinnin lisäksi mm. erilaiset kalatalousalan etujärjestöt, kalataloushallinto ja tutkimus. Tilasto on osa FAO:n tilasto-ohjelmaa. Tilastoa ei laadittu vuodelta 2011. Vuoden 2012 tilaston otanta ja tiedonkeruu suunniteltiin vuoden 2012 lopussa. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v. 2012 ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Pentti Moilanen 0,2 kk, Pekka Korhonen 0,2 kk. Budjettirahoitus. 12
Vuoden 2012 tilaston valmistelu tehtiin suunnitellusti. 1.4. Vesiviljelytilasto, 503 137 Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Riitta Savolainen, muu henkilökunta: Pentti Moilanen, Maija Pellinen. Jatkuva. Tuotetaan tilastotieto Suomessa viljeltyjen kalojen ja rapujen tuotannosta (EY 762/2008) sekä hylkeiden kalanviljelylle aiheuttamista vahingoista. Vesiviljelytilasto sisältää ruokakala- ja poikastuotannon määrän lajeittain ja alueittain, arviot tilastointivuonna toiminnassa olleiden kalanviljely-yritysten ja - laitosten sekä luonnonravintolammikkoviljelijöiden määristä, tuotantotilojen määristä ja ruokakalanja poikastuotannon arvosta. Tietoja käytetään mm. kalatalouden ja toimialan kehittämisessä ja päätöksenteossa sekä taloudellisissa seurannoissa ja tutkimuksessa. Tilasto on myös osa muita kotimaisia ja kansainvälisiä tilastoja sekä tuottaa tietoja kalatalouden EU- tiedonkeruuohjelmaan (EY199/2008). Laadittiin Vesiviljely 2011 -julkaisu. Annettiin tiedot FAO:n ja EUROSTATin tilastoihin. Laadittiin MMM:lle raportti hylkeiden kalanviljelylle aiheuttamista vahingoista. Osallistuttiin EUtiedonkeruuprojektin vesiviljelyä koskevaan osuuteen. Siian ruokakalantuotanto kasvoi huomattavasti vuonna 2011. Viljellyn siian tuotanto oli 1,2 miljoonaa kiloa, mikä on runsas kolmannes enemmän kuin vuonna 2010. Tärkein viljelty ruokakalalajimme on kuitenkin edelleen kirjolohi, jota tuotettiin 9,9 miljoonaa kiloa. MMM, ELY-keskukset, Ahvenanmaan maakuntahallitus, EUROSTAT, FAO. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v. 2012 ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä 1,1 htv, hankkeen kokonaiskustannukset 112 600, rahoituslähteinä budjetti ja EU-tiedonkeruutulot (27 667 ) Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti. 1.5. Kalan ulkomaankauppa ja käyttö, 503 140 Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Aune Vihervuori ja Pekka Korhonen, Eija Nylander. 13
Jatkuva, joka vuosi. Kalan ulkomaankauppa -tilasto on kooste Tullin ulkomaankauppatiedoista kalatuotteiden osalta. Tilasto kuuluu Suomen virallinen tilasto -sarjaan. Kalan ulkomaankauppa -tilaston yhteydessä laaditaan laskelma kalan kulutuksesta (= kalan tarjonta ihmisravinnoksi) ja kalatuotteiden tase, joka toimitetaan Tiken ravintotaseeseen. Laaditaan kalan ulkomaankauppaan ja kulutukseen liittyviä julkaisuja. Toimitetaan tietoja työryhmille ym. Toimitetaan tiedot FAO:lle (FISHSTAT FC ja FISHSTAT DNC - tilastot). Lisäksi Eviran työryhmien jäsenyyksiä. Kalan ulkomaankauppa -tilasto 2011, kalankulutusluvut 2011 ja kalatuotteiden ravintotase 2011 valmistuivat. FAO:n tilastot toimitettu. Kalatuotteiden kulutuslaskentamenetelmiä on tarkennettu. Tullilaitos, Evira, kalataloushallinto, ammatti- ja etujärjestöt kuten Kalakauppiasliitto, KKL, Kalankasvattajaliitto, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto, Elintarviketeollisuusliitto, Tilastokeskus ja muut pohjoismaiset tilastokeskukset ja myös alan yritykset sekä The Norwegian Seafood Export Council. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v. 2012 ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Aune Vihervuori 3,5 kk, Pekka Korhonen 0,5 kk, Eija Nylander 0,5 kk. Budjettirahoitus. Vuoden 2011 kalan ulkomaankauppatilasto, laskelma kalan kulutuksesta ja kalatuotteiden tase laadittiin suunnitellusti. Ne julkaistiin sekä julkaisuna että netissä. 1.6. Kalanjalostus, 503 157 Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Pentti Moilanen. Jatkuva, toistuu joka toinen vuosi. Hankkeen sisältö ja tulosten hyödyntäminen Kalajalosteiden tuotanto on tilasto Suomessa jalostetun kalan määrästä ja kalasta valmistetuista tuotteista sekä toimialan rakenteesta. EU:n tiedonkeruuasetuksen (EY 199/2008) kansalliseen ohjelmaan sisältyvä tiedonkeruu. Tilasto kuuluu myös FAO:n tilasto-ohjelmaan. Toteutettiin vuotta 2011 koskeva tiedonkeruu alkuvuodesta 2012 postikyselyn ja haastattelututkimuksen yhdistelmänä. Tilasto julkaistiin loppuvuodesta tilastojulkaisuna ja PX-Webissä. 14
Tutkimuksen tuloksista tiedotettiin joulukuussa 2012. Vuoteen 2009 verrattuna jalostukseen käytetyn kalan määrä pieneni, koska silakan ja kilohailin pakastus väheni. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v. 2012 ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Vuonna 2012 htv = 0,7 ja kokonaiskustannukset 78 000, josta EU-tiedonkeruun rahoitusta 21 400. Tulos- ja tiedotustavoitteet toteutuivat lähes suunnitelmien mukaan. 1.7. Vapaa-ajankalastus ja ravustus, 503 167 Tutkimuksen (A2RECS) vetäjä ja keskeinen henkilökunta Pentti Moilanen, Anssi Ahvonen ja Leena Kytömaa. Jatkuva, toistuu joka toinen vuosi. Tilasto vapaa-ajankalastuksesta ja ravustuksesta (vapaa-ajankalastajien lukumäärät, kalastuspäivät ja saaliit). Vapaa-ajankalastuksen tilastointi on tarpeellista seurattaessa eri kalakantojen hyödyntämistä, koska useiden kalalajien osalta vapaa-ajankalastajat ovat merkittävä hyödyntäjäryhmä. Tuloksia käyttävät kalavarojen arvioinnin lisäksi mm. erilaiset kalatalousalan etujärjestöt, kalataloushallinto ja tutkimus. Hankkeessa jatketaan tiedonkeruu- ja estimointimenetelmien kehittämistä tavoitteena entistä harhattomammat ja käyttökelpoisemmat arviot. Hanke on osa EU:n tiedonkeruuohjelmaa (EY 199/2008). Tiedonkeruumenetelmää kehitettiin yhdessä tietohallinnon kanssa rakentamalla vuonna 2013 toteutettavaan seuraavaan kyselyyn sähköinen vastausmahdollisuus. Otanta sekä tiedonkeruun suunnittelu ja valmistelu, mukaan lukien sähköisen kyselyn testaaminen, tehtiin vuoden 2012 lopussa. Vuoden alussa tiedotettiin tilastokyselyihin perustuen vapaa-ajankalastuksen vähenemisestä 2000- luvulla. Kyselyissä vastauskadon on todettu kasvaneen 2000-luvulla noin 35 prosentista yli 50 prosenttiin. Tämä asettaa paineita tilastointimenetelmän kehittämiselle. Ehdoton edellytys menetelmän kehittämiselle on ajantasainen henkilötunnukset sisältävä kalastuksenhoitomaksurekisteri. Rekisteri mahdollistaisi kyselyiden kohdentamisen aktiivisiin vapaa-ajankalastajiin, mikä pienentäisi vastauskatoa ja parantaisi estimaattien luotettavuutta. Pelkällä yleiskalastusoikeudella kalastavien kalastusta voitaisiin edelleen tutkia sopivin väliajoin kyselyillä, joiden otos poimittaisiin väestörekisteristä. Osallistuttiin ICES:n WGRFS-työryhmän työskentelyyn. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v. 2012 ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Kokonaiskustannukset 1 000. 15
Tulos- ja tiedotustavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaan. 1.8. Metsästys, 503 180 Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Eija Nylander. Jatkuva. Metsästystilasto on metsästyksen ja riistasaaliiden määrää kuvaava tilasto. Tietoja käytetään mm. metsästyksen ja riistanhoidon suunnittelussa ja tutkimuksessa. Metsästys 2011 -tilaston ennakkotiedot julkaistiin kesäkuussa ja lopullinen tilasto sekä lehdistötiedote heinäkuussa 2012. Tiedot esitettiin lisäksi RKTL:n nettisivuilla ja PX-Webissä sekä Metsästäjälehdessä. Kehitettiin sähköistä tiedonkeruuta seuraavan vuoden kyselyyn. Metsäkanalintusaaliit kasvoivat edellisvuosien tasosta. Kotimaisia yhteistyökumppaneita olivat Riistakeskus ja sen aluetoimistot. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v. 2012 ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Henkilötyövuosia 0,12. Kokonaiskustannukset 26 200. Rahoitus budjettirahoitus. Hanke vietiin läpi suunnitelman mukaisesti. 1.9. Taskutilasto ja verkkojulkaiseminen, 503 190 Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Eija Nylander. Taskutilasto julkaistaan joka toinen vuosi, verkkojulkaiseminen jatkuvaa. Taskutilasto on kalatalouden nykytilaa ja viime vuosien kehitystä kuvaava kokoelmatilasto. Helppokäyttöinen taskutilasto toimii osaltaan RKTL:n käyntikorttina asiakkaille. Hankkeeseen sisältyy myös RKTL:n tilaston nettisivujen kehittäminen ja ylläpito. 16
Kalatalous tilastoina 2012 -taskutilasto julkaistiin marraskuussa 2012. Tilaston nettisivut pidettiin ajantasaisina. Tilaston nettisivujen todettiin olevan RKTL:n asiakaskunnan tärkeimpiä tiedonlähteitä. Tilastokeskus, SVT-neuvottelukunta. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v. 2012 ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Henkilötyövuosia 0,02. Kokonaiskustannukset 2 300. Rahoitus budjettirahoitus. Hanke vietiin läpi suunnitelman mukaisesti. 1.10. Taloudellinen tiedonkeruu, 503 207 Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Heidi Pokki, Simo Tikakoski, Pekka Korhonen, Anssi Ahvonen, Pirkko Söderkultalahti, Pentti Moilanen, Riitta Savolainen, Eija Nylander, Jarno Virtanen. Jatkuva, tiedonkeruu vuosittain. Taloudellisessa tiedonkeruussa kerätään vuosittain tietoa kalastus-, vesiviljely- ja kalanjalostusyritysten tuotannosta ja taloudellisesta kehityksestä. Taloudelliset parametrit on kuvattu EU:n tiedonkeruuasetuksessa (EY 199/2008). Tiedonkeruussa tuotetaan kunkin edellä mainitun toimialan asetuksessa määritellyt taloudelliset tiedot vaaditun luokituksen mukaisesti. Kerätyt tiedot toimitetaan EU:lle pyyntöjen mukaisesti. Tietojen keruuseen saadaan osittainen EU-rahoitus. Taloudellinen tiedonkeruu toteutettiin ja tiedot toimitettiin EU:lle suunnitelman mukaisesti aikataulussa. Hanke osallistui EU-tiedonkeruun kansallisen ohjelman valmisteluun ja vuosiraportin laatimiseen. Tuloksista koostettiin Kalatalousyritysten tilinpäätös -tilasto. Taloudellisessa tiedonkeruun tuoreimmat tiedot Suomen kalataloutta koskien on julkaistu STECF:in raporteissa The 2012 Annual Economic Report on the European Fishing Fleet sekä The Economic Performance of the EU Aquaculture Sector 2012 exercise (STECF-13-03). Lisäksi tiedot on julkaistu RKTL:n selvityksessä Kalatalouden toimialakatsaus vuonna 2012. Yhteistyökumppaneita ovat Tilastokeskus, maa- ja metsätalousministeriö, ELY-keskukset ja Tullihallitus. Kansainvälinen yhteistyö STECF:in puitteissa muiden EU-jäsenmaiden ja JRC:n kanssa. 17
Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v. 2012 ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Henkilötyövuosia 3,0. Kokonaiskustannukset 384 000, josta EU:lta saatiin 94 000. Hanke vietiin läpi suunnitelman mukaisesti. 1.11. Kalatalousbarometrit, 503 220, loppuraportti Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Anssi Ahvonen, Asmo Honkanen ja Lari Veneranta. Esiselvitys vuonna 1999, säännöllinen tiedonkeruu vuosina 2000 2012. Tutkimuksen tausta ja perustelu Kalatalousbarometrin tarkoituksena oli kerätä tietoa kalaan, kalatuotteisiin ja kalatalouteen kohdistuvista käsityksistä ja odotuksista. Kalatalousbarometri kohdistui kalatalouden koko tarjonta-kysyntä -ketjuun. Kalan kysyntää edustivat kuluttajat. Tarjontaa edustivat kalastus, kalanviljely, jalostus sekä kalan tukku- ja vähittäiskauppa. Samanaikaisesti sekä kuluttajille että yrityksille tehdyt kysymykset tarkastelivat mm. kalatalouteen liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia, mielikuvia nykyisistä ja uusista kalatuotteista sekä kielteisiä kokemuksia kalan tarjonnasta. Yritysten taloudelliset näkymät olivat erillisen tarkastelun kohteena (yritysbarometri). Tutkimuksen tavoitteet ja keskeinen sisältö Kalatalousbarometrit-hankkeen tarkoituksena oli rakentaa mittausjärjestelmä, jolla saataisiin ajantasaista tietoa elinkeinojen ja toisaalta kuluttajien näkemysten kehityksestä päätöksenteon ja suunnittelun tueksi. Vuodesta 2002 alkaen kuluttajia koskevia tiedonkeruiden aiheita on painotettu eri vuosien välille. Kustannussyistä kuluttajatiedot on kerätty edellisen kerran vuonna 2003. Tärkeimmät tulokset ja johtopäätökset Kalatalousbarometrit lunastivat niille asetetut tavoitteet, ja barometrien tulokset olivat ahkerassa käytössä etenkin MMM:ssä. Tutkimuksen uutinen Kalatalousyritysten taloudellinen tilanne noudattaa yleisiä taloudellisia suhdannevaihteluita. Vahvimmin tämä näkyy jalostuksessa ja kaupassa. Tulosten julkaiseminen ja tuloksista tiedottaminen Raportteja 17 kpl, konferenssijulkaisuja 9 kpl. Referee-julkaisuja 1 kpl, muita kirjoituksia 8 kpl. Tiedotteita 16 kpl. Tilastokeskus, EK, WAPOR (World Association of Public Opinion Research). Henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset ja luettelo keskeisistä rahoituslähteistä 18
Vuosittain 0,2 0,4 htv, kokonaiskustannukset noin 20 000 40 000 eur/v, rahoitettu pääosin budjettivaroin. Tutkimuksen arviointi ja kokemukset Tutkimuksen katsottiin täyttäneen sille asetetut tavoitteet, ja sen vaikuttavuus oli käytettyyn panostukseen nähden vähintään kohtuullinen. Tulokset tuotettiin poikkeuksellisen nopealla aikaviiveellä, sillä yritystulokset valmistuivat yleensä noin 2 kuukautta tiedonkeruun päättymisestä. Julkaisuja mm.: Ahvonen, A. & Honkanen, A. 1999. Kalatalouden tuotebarometrit. Esitutkimus. Kala- ja riistaraportteja 172. 33 s. Ahvonen, A. & Honkanen, A. 2000. Kalatalousbarometri 2000: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja 185. 34 s. Ahvonen, A. & Honkanen, A. 2001a. Fishery industry s confidence towards the near future in different levels of production chain in Finland. In: Microbehavior and Macroresults: Proceedings of the Tenth Biennal Conference of the International Institute of Fisheries Economics and Trade. July 10-14. 2000. Corvallis. Oregon. USA. Compiled by Johnston. R.S. & Shriver. A.L. International Institute of Fisheries Economics and Trade. IIFET 2001. CD-ROM. Ahvonen, A. & Honkanen, A. 2002. Kalatalousbarometri 2002: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja 248. 28 s. Ahvonen, A. Honkanen, A. 2002. Fishery Barometer Surveys Prospects for Finnish Fisheries. A paper presented in International Institute of Fisheries Economics and Trade IIFET 2002 Conference Proceedings. University of Wellington, August 19-22, Wellington, New Zealand Ahvonen, A., Honkanen, A. 2003. Kalatalousbarometri 2003: Elinkeino ja kuluttajat. Kala- ja riistaraportteja 280. 23 s. Ahvonen, A. & Honkanen, A. 2004. Kalatalousbarometri 2004: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja 310. 29 s. Ahvonen, A., Honkanen, A., Godenhjelm, P. 2004. Is Domestic Fish Superior? An Experiment of the Effects of Varied Question Wording on Consumer Survey Results In: Fisheries in the Global Economy - Proceedings of the twelfth biennial conference of the International Institute of Fisheries Economics and Trade (IIFET 2004). July 21-30, 2004. Tokyo, Japan. International Institute of Fisheries Economics and Trade. IIFET. CD-ROM. ISBN 0-9763432-0-7. Ahvonen, A. & Honkanen, A. 2007. Kalatalousbarometri 2007: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja 408. 28 s. Ahvonen, A., Honkanen, A. & Veneranta, L. 2008. Do fishery barometer reflect corresponding economic statistics? Teoksessa: Proceedings of the 14th Biennial Conference of the International Institute of Fisheries Economics and Trade (IIFET), Achieving a Sustainable Future: Managing Aquaculture, Fishing, Trade and Development, Nha Trang, Vietnam. CD. Ahvonen, A., Honkanen, A. & Veneranta, L. 2009. Kalatalousbarometri 2009: Yritysten taloudelliset näkymät. Riista- ja kalatalous Selvityksiä 8/2009. 28 s. Ahvonen, A., Honkanen, A. & Holopainen, J. 2011. Kalatalousbarometri 2011: Yritysten taloudelliset näkymät. Riista- ja kalatalous Tutkimuksia ja selvityksiä 5/2011. 27 s. Godenhjelm, P., Ahvonen, A. & Honkanen, A. 2000. Kalaväittämät puntarissa havaintoja surveymittaamisen herkästä ja moninaisesta luonteesta. Helsinki, Tilastokeskus. Hyvinvointikatsaus 4/2000: 71 74. Godenhjelm, P. 1999. Kala surveylaboratoriossa. Helsinki, Tilastokeskus. Statisti 2/99. Godenhjelm, P., Honkanen, A. & Ahvonen, A. 2000a: Validity measurement in a double split panel test An experiment in comparing domestic and foreign fish product attributes. World Association for Public Opinion Research (WAPOR). Proceedings of the Seminar Seminar of Quality Criteria in Survey Research III, Cadenabbia Godenhjelm, P., Honkanen, A. & Ahvonen, A. 2005. The peculiar logic of survey questions: Domestic food superiority is not equal to foreign food inferiority. International Journal of Public Opinion Research 17: 362 370. Honkanen, A. & Ahvonen, A. 2001. Kalatalousbarometri 2001: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja 220. 28 s. 19
Honkanen, A. & Ahvonen, A. 2001a. Future threats and opportunities in Finnish fisheries A study to build up a regular follow-up data collection. In: Microbehavior and Macroresults: Proceedings of the Tenth Biennial Conference of the International Institute of Fisheries Economics and Trade. July 10-14. 2000. Corvallis. Oregon. USA. Compiled by Johnston. R.S. & Shriver. A.L. International Institute of Fisheries Economics and Trade. IIFET 2001. CD-ROM. Honkanen. A. and Ahvonen, A. 2002. Outlooks for Fish Supply and Demand Chain In Finland. International Institute of Fisheries Economics and Trade IIFET 2002 conference proceedings. University of Wellington. August 19-22. Wellington, New Zealand. Honkanen, A., Ahvonen, A. 2002. Kalatalousbarometri 2002: Elinkeino ja kuluttajat. Kala- ja riistaraportteja 249: 1 17. Honkanen, A. & Ahvonen, A. 2003. Kalatalousbarometri 2003: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja 279. 29 s. Honkanen, A., Ahvonen, A. 2004. Economic Outlook of Finnish Fishery Enterprises in 2000-2004. In: Fisheries in the Global Economy - Proceedings of the twelfth biennial conference of the International Institute of Fisheries Economics and Trade (IIFET 2004). July 21-30, 2004. Tokyo, Japan. International Institute of Fisheries Economics and Trade. IIFET. CD-ROM. ISBN 0-9763432-0-7. Honkanen, A. & Ahvonen, A. 2005. Kalatalousbarometri 2005: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja 357. 29 s. Honkanen, A. & Ahvonen, A. 2006. Kalatalousbarometri 2006: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja 380. 29 s. Honkanen, A., Ahvonen, A. &. Veneranta, L. 2008. Kalatalousbarometri 2008: Yritysten taloudelliset näkymät. Riista- ja kalatalous Selvityksiä 10/2008. 28 s. Honkanen, A. & Ahvonen, A. 2008. Barometer survey for the economic outlook of Finnish fishery enterprises. Proceedings of the 14th Biennial Conference of the International Institute of Fisheries Economics and Trade (IIFET), Achieving a Sustainable Future: Managing Aquaculture, Fishing, Trade and Development, held in Nha Trang Vietnam from July 22-25, 2008. CD-Rom Honkanen, A., Ahvonen, A. &. Veneranta, L. 2010. Kalatalousbarometri 2010: Yritysten taloudelliset näkymät. Riista- ja kalatalous Selvityksiä 8/2010. 26 s. Honkanen, A., Ahvonen, A. & Holopainen, J. 2012: Kalatalousbarometri 2012: yritysten taloudelliset näkymät. Riista- ja kalatalous Tutkimuksia ja selvityksiä 6/2012. 25 s Veneranta, L., Honkanen, A. & Ahvonen, A. 2007. Kalatalousbarometri puntarissa. Riista- ja kalatalous Tutkimuksia 1. 32 s 1.12. Toimialakatsaus, 503 230 Tutkimuksen vetäjä ja keskeinen henkilökunta Jari Setälä, Heidi Pokki, Simo Tikakoski. Toistaiseksi. Toimialakatsaus on tilasto- ja muuhun tietoon perustuva katsaus kalatalouden eri toimialojen (kalastus, vesiviljely, kalanjalostus, kalakauppa) taloudellisesta tilanteesta ja näkymistä. Julkaistiin Toimialakatsaus 2012. Kalatalouden tuotot suurenivat kaikissa yritysryhmissä vuonna 2010. Jalostuksen ja tukkukaupan tuotot nousivat eniten. Kalan ulkomaankauppa jatkoi kasvuaan. 20