MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/1998 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan unionin neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa annetun asetuksen täydentämisestä kotieläintuotannon osalta (luonnonmukainen kotieläintuotanto) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 6 päivänä maaliskuuta 1998 lähettänyt maa- ja metsätalousministeriön kirjeen 26.2.1998 asiassa U 56/1996 vp (luonnonmukainen kotieläintuotanto) maa- ja metsätalousvaliokunnalle tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - ylitarkastaja Berit Korpilo, maa- ja metsätalousministeriö - jaostopäällikkö Johannes ljas, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto - kotieläintarkkailuvastaava Kirsi Tikkanen, Luonnonmukaisen Viljelyn Liitto. Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund on antanut kirjallisen asiantuntijalausunnon. Viitetiedot Valiokunta on aikaisemmin antanut asiasta lausunnon Mm VL 24/1996 vp. VALTIONEUVOSTON SELVITYS Maa- ja metsätalousministeriön kirje Komission ehdotuksen pääasiallinen sisältö Asetuksen soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan myös kalanviljelystä saatavia eläintuotteita. Kuitenkaan ei ole annettu ehdotusta luonnonmukaista kalanviljelyä koskevista yleisistä tuotantoperiaatteista tai yksityiskohtaisista säännöksistä. U 56/1996vp Ehdotus sisältää kiellon käyttää geneettisesti muunnettu ja organismeja ( G M 0) ja geneettisesti muunnetuista organismeista saatuja tuotteita ja noudattaa siten Euroopan parlamentin ja Suomen eduskunnan ilmaisemia kannanottoja. Ehdotuksen mukaan eläinten ruokinnassa tulee käyttää luonnonmukaisesti tuotettuja rehuja, kun komissio aiemmin on ehdottanut käytettä- 280248
väksi pääsääntöisesti luonnonmukaisesti tuotettuja rehuja. Ehdotuksessa tunnustetaan karjatalouden merkitys maaperän viljavuuden säilymisen ja parantamisen kannalta. Ehdotus ei aseta vaatimuksia paikallisten tuotantopanosten (rehut) ensisijaiseen käyttöön. Siirtymävaiherehujen käyttöön ehdotuksessa suhtaudutaan edelleen varsinjoustamattomasti. Eläinten alkuperän suhteen ehdotusta on joiltakin osin täsmennetty, mutta vaatimusta, että eläinten joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta tulee olla luonnonmukaista alkuperää ei ole muutettu. Eläinten terveydenhoidon ja hoitotoimenpiteiden osalta komissio on lisännyt fytoterapian homeapatian rinnalle niihin hoitomuotoihin, joiden käyttö on sallittua rajoituksitta. Vaikka koululääketieteen keinot hyväksytäänkin sairaiden eläinten hoidossa, on lääkintäkertojen määrä eläintä tai vuotta kohti edelleen rajoitettu markkinoitaessa eläintuotetta luonnonmukaisesti tuotettuna. Ehdotus sisältää tarkennuksia niiden toimenpiteiden osalta, joiden suorittaminen on sallittua. Tarkastusviranomaiselle on annettu mahdollisuus sallia eräät toimenpiteet myös hygieenisistä syistä. Eläinten elinympäristöä ja eläinsuojia koskien ehdotus asettaa edelleen yksityiskohtaisia vaatimuksia tuotantorakennuksille ja ulkoalueille Galoittelualueet) erityisesti siipikarjan osalta. Komissio esittää myös, että muidenkin eläinlajien osalta tulisi säätää yksityiskohtaiset määräykset koskien eläinten elinympäristöä ja eläinsuojia. Ehdotuksessa korostetaan eläinten laiduntamisen ja jaloittelumahdollisuuksien tärkeyttä kaikkien eläinlajien osalta, ja on nähtävissä, että eläinkohtaisten vähimmäispinta-alavaatimusten määrittämistä yhteisötasolla myös jaloittelutarhojen osalta pidetään komissiossa tärkeänä. Esityksen arviointi Muistioon sisältyy esityksen arviointia, joka on muodostettu kansallisessa käsittelyssä. Arviointia selostetaan jäljempänä muistion numerointia noudattaen siltä osin kuin se on tarpeen valiokunnan omien kannanottojen kannalta. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Ehdotus4. Ehdotus sisältää kiellon käyttää geneettisesti muunnettuja organismeja (GMO)ja geneettisesti muunnetuista organismeista saatuja tuotteita. Muistiossa esitetty arviointi Geneettisesti muunnettujen mikro-organismien sisältämien ja geenitekniikalla tuotettujen rehujen ja rehun lisäaineiden kieltäminen yleisellä tasolla hyväksytään. Kun GMO-yleiskieltoa on kansallisesti käsitelty, ei ole ollut selvää, mihin tuotantopanoksiin komissio haluaa ulottaa kiellon ja miten kyseiset tuotteet on merkitty ja valvottavissa. GMO-kiellon soveltamis- ja valvontaohjeiden tarpeellisuuteen yhteisötasolla otetaan kantaa myöhemmässä kansallisessa käsittelyssä. GMO-kiellon myötä luonnonmukaisen tuotannon tarkastustoiminnan piiriin tulisi sellaisia- kin tuotantopanoksia, joiden osalta ei GMOalkuperää vaadita merkittäväksi näitä koskevassa yhteisölainsäädännössä. Merkintävaatimuksiin on eräiden tuotantopanosten osalta tulossa muutoksia yhteisölainsäädännössä, jonka jälkeen esimerkiksi geenitekniikalla muunnetut rehuaineet on merkittävä (novel feed). Tällä hetkellä valmistajat eivät ole velvollisia merkitsemään geneettisesti muunnettujen organismien käyttöä muun muassa koskien rehuja, rehun lisäaineita, vitamiineja, entsyymejä, rokotteita ja lääkkeitä. On kyseenalaista, voidaanko GMO-kielto ehdotetulla tavalla kirjoittaa asetukseen, mikäli tarkempia soveltamis- ja valvontaohjeita ei yhteisötasolla anneta. Erityinen valvontaongelma syntyy, mikäli kielto ulotetaan GMO-tuotteisiin, jotka eivät ole merkintävelvoitteen piirissä. Lisäksi tulee huomata, että geneettisesti muunnettujen mikro-organismien tuottamien lääkeainei- 2
denja vitamiinien mahdollinen rajaaminen luonnonmukaisen tuotannon ulkopuolelle aiheuttaisi vakavia esteitä luonnonmukaiselle kotieläintuotannolle, koska vaihtoehtoisia tuotteita ei useinkaan voida osoittaa. Edellä esitetystä ilmenee, että ehdotus sisältää yleisellä tasolla kiellon käyttää geneettisesti muunnettu ja organismeja (GMO)ja geneettisesti muunnetuista organismeista saatuja tuotteita. Se noudattaa siten Euroopan parlamentin ja Suomen eduskunnan ilmaisemia kannanottoja. Edellä esitetystä ilmenee myös, että GMO-kiellon soveltamis- ja valvontaohjeiden tarpeellisuuteen yhteisötasolla otetaan kantaa myöhemmässä kansallisessa käsittelyssä. Muistiossa esitetyssä arvioinnissa on tuotu esiin myös ongelmia, joita aiheutuisi täydellisestä GMO-kiellosta. Valiokunta toteaa, että täydellisen kiellon linja saattaisi johtaa mahdottomuuksiin jo valvonnan kannalta. Tämän vuoksi tuleekin harkita kiellon rajaamista rehuihin, rehujen lisäaineisiin ja eläinainekseen. Valiokunta edellyttää, että se voi palata asiaan sen myöhemmässä kansallisessa käsittelyssä. Ehdotus 7. Eläinten ruokinnasta muistiossa todetaan muun ohella, että ehdotuksen mukaan ruokinnassa tulee käyttää luonnonmukaisesti tuotettuja rehuja, kun komissio aiemmin on ehdottanut käytettäväksi pääsääntöisesti luonnonmukaisesti tuotettuja rehuja. Siirtymäkaudella, mikä päättyy viiden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta, sallitaan tavanomaisia rehuja käytettäviksi tietty osuus päivittäisestä annoksesta. Toimivaltaisella viranomaisella on mahdollisuus hyväksyä asetuksen liitteessä mainittujen lisäksi muitakin tavanomaisia rehuja käytettäviksi. Komission ehdotuksen lähtökohtana on edelleen rehujen, kuten myös kaikkien muidenkin tuotantopanosten, saatavuuden arvioiminen yhteisömarkkinoilla. Muistiossa esitetty arviointi Ehdotuksen pääperiaate luonnonmukaisten rehujen käytöstä siirtymäkauden jälkeen voidaan hyväksyä. Ehdotettua mahdollisuutta hyväksyä siirtymäkauden aikana muitakin kuin asetuksen liitteessä mainittuja tavanomaisesti tuotettuja rehuja käytettäviksi tietty osuus eläinten rehustuksessa kannatetaan. Siirtymävaiheen aikana on täten mahdollista arvioida rehujen saatavuutta paikallisella tasolla. Viitaten aikaisemmassa lausunnossaan (Mm VL 24/1996 vp) asiassa lausumaansa valiokunta toteaa pitävänsä välttämättömänä, että tavanomaisesti tuotetut paikalliset rehut sallitaan maassamme vuoden 2000 jälkeenkin sellaisissa tapauksissa, joissa laadun tai muun erityisen syyn vuoksi rehuja ei voida luonnonmukaisesti tuottaa meillä riittävästi. Luonnonvarojen käytön ja myös eläinten terveyden sekä tuotannon uskottavuuden kannalta on parempi, että käytetään paikallisia, laadultaan helposti valvottavia rehuja. Ehdotus 9. Ehdotuksen mukaan kivennäisten ja vitamiinien käyttö ruokinnassa on sallittua. Myös eläinperäiset kivennäiset sallitaan sekä synteettiset, luonnonvitamiinien kanssa identtiset vitamiinit yksimahaisille eläimille. Kivennäisten ja vitamiinien osalta ehdotus voidaan hyväksyä. Kaianja kalajauhon käytön salliminen yksimahaisille eläimille ehdotetaan lisättäväksi sallittujen tavanomaisten rehujen luetteloon. Aikaisemman kannanottonsa mukaisesti valiokunta pitää tärkeänä, että kala- ja kalajauhon käyttö rehuna sallitaan yksimahaisilla, luonnossakin toisia eläimiä ravinnoksi käyttävillä eläimillä. Ehdotus 11. Komission ehdotuksessa tunnustetaan karjatalouden merkitys maaperän viljavuuden säilymisen ja parantamisen kannalta. Ehdotus ei aseta vaatimuksia paikallisten tuotantopanosten (rehut) ensisijaiseen käyttöön. Siirtymävaiherehu- 3
jen käyttöön ehdotuksessa suhtaudutaan edelleen varsin joustamattomasti. Paikallisten rehujen käytön ensisijaisuutta tulisi korostaa ekologisista syistä. Tilan vaiheittaisen siirtymisen tulisi olla oleellisesti helpompaa ehdotetusta. Tilan oman kasvintuotannon siirtymävaiheessa tuotettua rehua tulisi voida käyttää ensimmäisestä siirtymävaihevuodesta alkaen ja sitä tulisi olla mahdollista käyttää 50 prosenttia päivittäisestä rehuannoksesta. Valiokunta toteaa, että vaatimus tilan osittaisesta rehuomavaraisuudesta edesauttaisi ehdotuksessakin tavoitellun ja luonnonmukaisen tuotannon perusperiaatteisiin kuuluvan kiinteän yhteyden syntymistä viljelymaan ja kotieläintuotannon välillä. Nykyinen vähimmäisvaatimus Suomessa on, että tilan oman ja yhteistoimintatilan rehuista muodostuu vähintään 50 prosenttia eläinten rehustuksesta. Luonnonmukaisen tuotannon periaatteiden tavoitteena on tilan ja sen yhteistoimintatilojen 100 prosenttinen paikallinen omavaraisuus. Lyhyet kuljetusmatkat, suljettu ravinnekierto sekä karjan määrän ja rehuntuotannon suhteen saavutettu tasapaino ovat merkittäviä luonnonmukaisen tuotannon ympäristöargumentteja. Valiokunta katsookin, että paikallista yhteistoimintaa tulee korostaa annettaessa uusia säännöksiä omien rehujen käytöstä. Ehdotus 12. Eläinten alkuperän suhteen ehdotusta on joiltakin osin täsmennetty, mutta vaatimusta, että eläinten joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta tulee olla luonnonmukaista alkuperää ei ole muutettu. Komission ehdotukseen tarvitaan lisää joustavuutta tavanomaisesti kasvatettujen eläinten hankkimiseksi luonnonmukaiseen tuotantoon. Jo aikaisemmassa lausunnossaan esittämänsä mukaisesti valiokunta viittaa kotieläintilojen vä- lisiin etäisyyksiin maassamme ja toteaa että eläimet tulee voida siirtää maassamme vanhempina kuin mitä edellytetään maissa, joissa välimatkat ovat lyhyet. Muutoin eläinten siirroista aiheutuu maassamme eläimille haittaa (vrt. eläinsuojelulain määräykset). Tällä perusteella tulee myös tavanomaisesta tuotannosta tehtävät eläinten ostot sallia maassamme. Luomutilojen väliset etäisyydet maassamme ovat vielä pidempiä, eikä kaikissa osissa maatamme ole vielä lähitulevaisuudessa riittävästi luomueläimiä toimivan eläinvälityksen mahdollistamiseksi. Ehdotus 13. Eläinten terveydenhoidon ja hoitotoimenpiteiden osalta komissio on lisännyt fytoterapian homeopatian rinnalle niihin hoitomuotoihin, joiden käyttö on sallittua rajoituksitta. Vaikka koululääketieteen keinot hyväksytäänkin sairaiden eläinten hoidossa, on lääkintäkertojen määrä eläintä tai vuotta kohti edelleen rajoitettu markkinoitaessa eläintuotetta luonnonmukaisesti tuotettuna. Komission ehdottamaa homeapatiaan ja fytoterapiaan sekä kasviuutteisiin ja kasviperäisiin ainesosiin perustuvien hoitojen rajoittamatonta käyttöä ei voida hyväksyä. Homeopatiaa, fytoterapiaa ja kasviuutteita koskevat asiakohdat on tulkittu siten, ettei ehdotus liity kyseisille lääkkeille asetettuihin rekisteröintivaatimuksiin Suomessa. Lääkehoitojen lukumäärän rajoittamista vastustetaan, koska rajoitukset voivat ohjata eläinten hoitoa siten, että eläimiä ei hoideta asianmukaisesti. Viitaten asiassa aikaisemmin antamaansa lausuntoon valiokunta toteaa yhtyvänsä muistiossa esitettyyn kannanottoon. Ehdotus 14. Ehdotus sisältää tarkennuksia niiden toimenpiteiden osalta, joiden suorittaminen on sallittua. Tarkastusviranomaiselle on annettu mahdollisuus sallia eräät toimenpiteet myös hygieenisistä syistä. 4
Eläimilie suoritettavien toimenpiteiden sallimista hygieenisistä syistä ei voida sallia. Valiokunta toteaa, että Suomessa ei ole tällä hetkellä sallittua käyttää edes häntänarua lehmillä luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa. Siten ei muitakaan toimenpiteitä voida sallia hygieenisistä syistä, vaan olosuhteita tulee korjata paremmiksi, jotta eläin voi toteuttaa lajinmukaista käyttäytymistään eikä kipua aiheuttavia toimenpiteitä tarvita. Valiokunta katsookin, että muistiossa esitetty kannanotto on perusteltu. Ehdotus 15. Eläinten elinympäristöä ja eläinsuojia koskien ehdotus asettaa edelleen yksityiskohtaisia vaatimuksia tuotantorakennuksiiie ja ulkoalueille (jaloittelualueet) erityisesti siipikarjan osalta. Komissio myös esittää, että muidenkin eläinlajien osalta tulisi säätää yksityiskohtaiset määräykset koskien eläinten elinympäristöä ja eläinsuojia. Ehdotuksessa korostetaan eläinten laiduntamisen ja jaloittelumahdollisuuksien tärkeyttä kaikkien eläinlajien osalta, ja on nähtävissä, että eläinkohtaisten vähimmäispinta-alavaatimusten määrittämistä yhteisötasolla myös jaloittelutarhojen osalta pidetään komissiossa tärkeänä. Tuotantorakennusten ja jaloittelualueiden rakentamisratkaisuja ei tulisi säädöstää yksityiskohtaisesti yhteisötasolla, vaan niiden suhteen tulisi sallia kansallista liikkumavaraa. Valiokunta pitää tärkeänä muistiossa tältä osin esitettyä kannanottoa, jonka mukaan tuotantorakennusten ja jaloittelualueiden rakentamisratkaisuja ei tule säädöstää yksityiskohtaisesti yh- teisötasolla, vaan niiden suhteen tulee sallia kansallista liikkumavaraa, joka mahdollistaa alueellisesti poikkeuksellisten olosuhteiden huomioon ottamisen. Lausunto Lausuntonaan maa- ja metsätalousvaliokunta kunnioittavasti esittää, että 1) GMO -kiellon rajaamista rehuihin, rehujen lisäaineisiin ja eläinainekseen tulee harkita. Valiokunta edellyttää kuitenkin voivansa palata tähän asiaan sen myöhemmässä kansallisessa käsittelyssä. 2) Paikallisten rehujen käytön ensisijaisuutta tulee korostaajo ekologisista syistä. Tavanomaisesti tuotetut paikalliset rehut tulee sallia maassamme vastaisuudessakin sellaisissa tapauksissa, joissa laadun tai muun erityisen syyn vuoksi rehuja ei voida luonnonmukaisesti tuottaa meillä riittävästi. 3) Maamme kotieläintilojen välisistä etäisyyksistä johtuen eläimet tulee voida siirtää maassamme vanhempina kuin mitä edellytetään maissa, joissa välimatkat ovat lyhyet. Tällä perusteella tulee myös tavanomaisesta tuotannosta tehtävät eläinten ostot sallia maassamme. 4) Tuotantorakennusten ja jaloittelualueiden rakentamisratkaisuja ei tule säädöstää yksityiskohtaisesti yhteisötasolla, vaan niiden suhteen tulee sallia kansallista liikkumavaraa. 5) Suuri valiokunta saattaisi muiltakin osin tässä lausunnossa esitetyn valtioneuvoston tietoon. 5
Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1998 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Timo Kalli /kesk Kari Rajamäki /sd Raimo Holopainen /sd Mikko Immonen /vas Tapio Karjalainen /sd Annikki Koistinen /kesk Armas Komi /kesk Jari Koskinen /kok Esa Lahtela /sd Raimo Mähönen /sd (osittain) Tero Mölsä /kesk Tuija Nurmi /kok (osittain) Tauno Pehkonen /skl Erkki Pulliainen /vihr Ola Rosendahl /r. 6