HOITAJAN JAKSAMINEN FYYSISESSÄ TYÖSSÄ Lähihoitajapäivä 28.4.2015 Virva Läärä Lehtori, TtM, TREDU
Tilastoja Kunta10-kysely, Työterveyslaitos, tulokset julkaistu 4.3.2015 - vuonna 2014 uskoi eläkeikään jaksavansa 60% lähihoitajista ja lastenhoitajista hieman alle 70% - vuosina 2004-2014 lähihoitajista 45% ja lastenhoitajista n. 11% kohtasi henkistä väkivaltaa vuoden aikana - n. 38% lähihoitajista ja 30% lastenhoitajista kohtasi ruumiillista väkivaltaa työssään vuoden aikana
Tilastoja - vuonna 2010 lähihoitajilla oli n. 27 ja lastenhoitajilla 22 sairauspoissaolopäivää/vuosi - lyhyitä (1-3) päivää kestäviä sairauspoissaoloja vuonna 2010 lähihoitajilla oli 2,5 kertaa ja lastenhoitajilla 2,7 kertaa - lähihoitajilla oli vuonna 2010 yli kolme päivää kestäneitä sairauspoissaolokertoja 1,4 kertaa ja lastenhoitajilla 1,2 kertaa
Tuki- ja liikuntaelimistö oireilee Tuki- ja liikuntaelimistö oireilee monin tavoin: väsyminen, jäykkyys, jomotus, vihlova kipu Tyypillisiä ovat alaselän kivut, iskiasoire, kiertäjäkalvosimen vauriot, epikondyliitti, ja rannekanavan oireyhtymä (Weber 2008) Hankalat työasennot ja niistä johtuva kuormitus on yleisin työperäisten selkävaivojen syy: kumartelu ja työskentely etukumarassa avustettavan nostaminen ja kannattelu, jolloin vaarassa on erityisesti alaselkä
Tuki- ja liikuntaelimistö oireilee Niska- ja hartialihaksisto kuormittuu staattisesta lihastyöstä, esim. niska etukumarassa, olkavarret kohotettuina eteen ja/tai raskaan taakan toistuva käsittely potilaiden nostamisesta, liikuttamisesta, siirtämisestä ja avustamisesta käsin (Smith ym. 2002, Cameron ym. 2008)
Tuki- ja liikuntaelimistö oireilee Yläraajat ja hartiat kuormittuvat myös, kun vuodepotilaita nostetaan, siirretään vaakatasossa ja käännetään poikkilakanalla/vuodesuojalla jos toiminta ei ole ergonomista esim. ojennetuilla yläraajoilla suoritetut työntö- ja vetoliikkeet (Smedley ym. 2002)
Riskivaara avustamistilanteissa Avustamistilanteissa Menzelin ym. (2003) mukaan korkein riski ilmenee, kun - avustettava siirretään käsin istuma-asennosta istuma-asentoon, esim. vuoteesta pyörätuoliin - avustettavan asentoa korjataan pyörätuolissa Toiseksi korkein riski ilmenee, kun - avustettavan asentoa korjataan vuoteessa
Fyysistä kuormitusta aiheuttavat lisäksi liian vähäinen henkilökuntamäärä => kiire => työtä ei ehdi tehdä optimaalisella tavalla, tauot jäävät pitämättä työajat: vuorotyö, epäsäännölliset työajat => unen määrä ja laatu heikkoa => elpyminen vajavaista => väsymys, terveys- ja jaksamisongelmat, työsuoritusten heikkeneminen, kohonnut tapaturma-alttius tilanpuute, erityisesti vanhoissa rakennuksissa
Mikä neuvoksi????????
Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslaki 738/2002 (www.finlex.fi) - tarkoituksena on työntekijöiden työkyvyn turvaaminen ja ylläpitäminen - laki suojaa opiskelijoita - koskee myös asiakkaan kotona tehtävää työtä - työnantajan tulee selvittää ja arvioida työstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät
Työturvallisuuslaki - työnantajan on suunniteltava työympäristö turvalliseksi (työtilat, työvälineet jne.) - työntekijälle tulee antaa opetusta ja ohjausta turvallisiin työtapoihin, työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä vaarojen välttämiseen - työnantajan on annettava työntekijälle käyttöön apuväline silloin, kun se on välttämätöntä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi - työntekijän tulee noudattaa saamiaan ohjeita
Työturvallisuuslaki - työntekijä voi ilman sanktiota pidättäytyä työstä, josta on vakavaa vaaraa työntekijän/työntekijöiden terveydelle - ilmoitus vaarallisesta työstä on tehtävä työnantajalle välittömästi ja vaara on poistettava
Työturvallisuuslaki 24 Työpisteen ergonomia, työasennot ja työliikkeet - työpiste on suunniteltava siten, että työntekijä kykenee työskentelemään ergonomisesti - riittävästi tilaa ja mahdollisuus vaihtaa asentoa - työtä kevennetään apuvälineillä tarvittaessa - käsin tehtävät nostot ja siirrot tehdään mahdollisimman turvallisiksi - toistorasitus pois tai mahdollisimman vähäiseksi
Mitä ergonomia on? Ergonomia on ihmisen ja toimintajärjestelmän vuorovaikutuksen tutkimista ja kehittämistä ihmisen hyvinvoinnin ja järjestelmän suorituskyvyn parantamiseksi. Ergonomian avulla työ, työvälineet, työympäristö ja muu toimintajärjestelmä sopeutetaan vastaamaan ihmisen ominaisuuksia ja tarpeita. Ergonomian avulla parannetaan ihmisen turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestelmien häiriötöntä ja tehokasta toimintaa. (Työterveyslaitos 2011)
Työympäristöstä riittävä tila yhdelle/kahdelle avustajalle ja apuvälineille mahdollisuus liikkua molemmin puolin vuodetta, myös apuvälineen kanssa: 90 cm ja 150 cm, jos tarvitaan pyörätuolia/nostinta huoneet sijoitetaan suunnitteluvaiheessa siten, että hoitajien kävelymatkat lyhenevät korkeussäädettävät, moniosaiset vuoteet tuolien istuinosissa sähköinen kallistus hygieniatiloista on omat tilaohjeensa (Hignett & Evans 2006, Sipiläinen 2011)
Liikkumisen avustaminen Arvioidaan avustettavan toimintakyky - esim. FIM, RAVA, Carethermometer: itsenäinen, omatoiminen vuodepotilas, täysin avustettava Arvioidaan avustamistilanteeseen liittyvät riskit Valitaan avustettavan toimintakykyyn sopiva avustamismenetelmä
Liikkumisen avustaminen tue avustettavan jäljellä olevaa toimintakykyä, älä tee puolesta toimi työparisi kanssa yhteistyössä kerro rauhallisesti ja selkeästi potilaalle, mitä tapahtuu ohjaa avustettavaa selkeästi ja rauhallisesti käytä luontevan liikkumisen mallia ja tue sitä myös avustettavalla sopeuta oma ohjaamisesi avustettavan tapaan liikkua fasilitoi niitä avustettavan kehonosia, joita hänen pitää aktivoida, esim. etureidet
Liikkumisen avustaminen älä tartu avustettavaa liikkuvista kehonosista (nivelet, lanneranka, kaularanka) eikä vaatteista ohjaa niistä kehonosista, joissa liike juuttuu, esim. lantio anna avustettavalle aikaa aktivoida lihaksensa jaa suoritus osiin työskentele käyntiasennossa avustettavan sivulla käyttäen painonsiirtoa pidä selkäsi S-kirjaimena ja lanneselkäsi tuen päällä päivitä osaamistasi
Liikkumisen avustaminen Älä nosta, vaan ohjaa ja tue avustettavan siirtymistä liu uttamalla, rullaamalla ja kampeamalla
Liikkumisen avustaminen Käytä luovasti asianmukaisia siirtymisen apuvälineitä ja varmista niiden saatavuus sekä yhteensopivuus A. kitkaa poistavat: liukulakana, siirtolakana, liukukinnas, liukupatja, liukulevy, kääntölevy B. tukeutumista parantavat: kahvat, tukikaiteet, nousutuki, turner, return, tarttumateline C. hoitajan otetta parantavat: kävelyvyö, siirtovyö, slinga, flexi-move D. avustettavan nostamiseen ja siirtämiseen: lattia-, katto- ja seisomanojanostin
Muista myös tauottaa työtäsi: useita lyhyitä taukoja tiheästi ergonominen työvuorosuunnittelu: - enintään 48 tunnin työjaksot - työvuorojen välillä vapaata vähintään 11 tuntia
Tutkimustuloksia meiltä ja muualta hyvät siirtotaidot ja apuvälineiden käyttö vähentävät hoitajien tuki- ja liikuntaelimistön kuormittumista (Tamminen - Peter 2005, Kindblom - Rising ym. 2007, Fagerström & Tamminen - Peter 2010) sairauspoissaolot vähenevät (Owen 2002, Collins ym. 2004) siirtotilanteista tulee turvallisia (Yassi ym. 2001, Wångblad ym. 2009) yleinen ja työperäinen väsymys vähenee (Yassi ym. 2001) työtyytyväisyys nousee (Li ym. 2003, Nelson ym. 2006) oman ammatin arvostus nousee (Nelson ym. 2006) Rovaniemen kaupungin esimerkki (Tehy 16/2013)
Terveiset Tredun lähihoitajaopiskelijoilta työssäoppimisen ohjaajille Antakaa meidän opetella turvalliset ja ajanmukaiset avustamistavat työssäoppimisen aikana.
Suosittelen luettavaksi Fagerström Virpi 2013: Asukkaan ergonomisen avustamisen kehittäminen hoitotyössä monitasoinen kontrolloitu interventiotutkimus vanhustenhuollossa Tamminen-Peter Leena 2005: Hoitajien fyysinen kuormittuminen potilaan siirtymisen avustamisessa kolmen siirtomenetelmän vertailu Tamminen-Peter Leena, Moilanen Aija & Fagerström Virpi 2010: Fyysisten riskien hallintamalli hoitoalalla Tamminen-Peter Leena & Wikström Gustav 2013: Potilassiirrot taitava avustaja aktivoi ja auttaa
Luennossa käytetyt lähteet Ilman erillistä lähdeviitettä olevat tekstit ovat teoksesta Tamminen-Peter Leena & Wikström Gustav 2013: Potilassiirrot taitava avustaja aktivoi ja auttaa, Työterveyslaitos Cameron SJ, Armstrong-Stassen M, Kane D & Moro FBP. 2008. musculoskeletal Problems Experienced by Older Nurses in Hospital Settings. Nursing Forum 43(2), 107-110. Fagerström V & Tamminen - Peter L. 2010. Potilasnostimien ergonomia ja käytettävyys vanhustyössä. Hoitotiede 22(2), 121-127. Hignett S Evans D. 2006. Spatial requirements in hospital shower and toilet rooms. Nursing Standard 21(3) 43-48. Kindblom - Rising K, Wahlström R & Ekman S. 2007. Nursing staff s perception of changes in patient transfer habits after a course - a phenomenological-hermeneutic study. Ergonomics 50(7), 1017-1025.
Luennossa käytetyt lähteet Li J, Wolf L & Evanoff B. 2004. Use a mechanical patient lifts decreased musculoskeletal symptoms and injuries among health workers. Injury Prevention 10:212-215. Menzel NN, Brooks SM, Bernard TE & Nelson A. 2003. The physical workload of nursing personel: association with musculoskeletal discomfort. International Journal of Nursing Studies. 41, 861, 864. Nelson A, Matz M, Chen F, Siddhartan K, Lloyd J & Fragala G. 2006. development and evaluation of a multifaceted ergonomics program to prevent injuries associated with patient handling tasks. International journal of Nursing Studies 43, 717-733.
Luennossa käytetyt lähteet Owen BD, Keene K & Olson s. 2002. An ergonomic approach to reducing back/shoulder stress in hospital nursing personel: a five year follow up. International journal of nursing Studies 39, 295-298, 301. Smedley J, Inskip H, Trevelyan F, Buckle P, Cooper C & Coggon D. 2003. Risk factors for incident neck and shoulder pain in hospital nurses. Occupational & enviromental medicine 60, 865-867. Smith DR, Guo YL, Lee Y-L & Chang S-J. 2002. Ergonomic and demographig issues by palliative care workers in southern Taiwan. American Journal of Hospice and Palliative Medicine 19(96), 97-99.
Luennossa käytetyt lähteet Tamminen-Peter L. 2005. Hoitajan fyysinen kuormittuminen potilaan siirtymisen avustamisessa kolmen siirtomenetelmän vertailu. Turun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, työterveyshuolto. Sarja: C 228. Scripta lingua Fennica edita 0082-6995. Turku. Weber S. 2008. Ergonomic standars: An owerview. Know your part in establishing programs in skilled nursing facilities, hospitals or assited living settings. Nursing Management July 2008. 29-30. Wångblad C, Ekblad M, Wijk H & Dahlin S. 2009. Experiences of physical strain during person transfer situations in dementia care units. Skandinavian Journal of Caring Sciences. 23, 644-650.
Luennossa käytetyt lähteet Yassi A, Cooper JE, Tate RB, Gerlach S, Muir M, Trottier J & Massey K. 2001. Randomised Controlled Trial to Prevent Patient Lift and Transfer Injuries of Health Care Workers. Spine 26(16), 1739-1746.
Lopuksi Kiitos mielenkiinnostanne, hyvää kevään jatkoa ja turvallisia työpäiviä