Lausunto Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren sekä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmista 2016-2021 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää Riihimäen kaupungin lausuntoa vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiksi vuosiksi 2016-2021. Kaupunginkanslia pyytää asiasta ympäristölautakunnan lausuntoa. Kuulemisasiakirjat ovat nähtävissä internet-sivuilla osoitteessa: www.ymparisto.fi/vaikutavesiin. Riihimäen pohjoinen osa kuuluu Kokemäenjoen - Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalueeseen ja Riihimäen eteläinen osa Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia. Vesienhoidossa otetaan huomioon myös merenhoidon, tulvariskien hallinnan sekä luonnonsuojelun tavoitteet. Riihimäen keskusta on määritetty valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueeksi Vantaanjoessa esiintyvien tulvien takia. Vesienhoidon työsuunnitelmasta, aikataulusta ja keskeistä kysymyksistä kuultiin 15.6. 17.12.2012. Saatu palaute on otettu huomioon vesienhoitosuunnitelmaluonnosten valmistelussa. Niitä koskeva kuuleminen toteutetaan 1.10.2014 30.3.2015. Lopullisia vuoteen 2021 ulottuvia suunnitelmia valmisteltaessa otetaan huomioon kuulemisista sekä lausunnoista saatava palaute. Vesienhoidon toisella suunnittelukierroksella on otettu huomioon muutokset, joita on tapahtunut ensimmäisten vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen. Vesienhoitoon vaikuttavaa lainsäädäntöä on muutettu ja vesienhoitoa on aktiivisesti edistetty ohjelmilla ja strategioilla. Vesienhoidon rinnalle on tullut merenhoidon suunnittelu ja tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen. Toisaalta myös toimintaympäristössä on tapahtunut paljon muutoksia. Aiempaa enemmän on kiinnitetty huomiota ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, vesiympäristölle haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin sekä taloudellisiin tarkasteluihin. Paljon vesiä jäi ensimmäisellä suunnittelukierroksella tarkastelematta. Nyt tarkasteluun on otettu mukaan aiempaa pienempiä vesimuodostumia. Ilmastonmuutoksen arvioidaan yleisesti voimistavan vesiekosysteemien ravinnekuormitusta ja sitä kautta rehevöitymistä. Eri skenaarioiden mukaan vesienhoitoalueella etenkin talviset ravinnehuuhtoumat tulevat kasvamaan. Tehtyjen laskelmien perusteella talviaikaiset pohjavedenkorkeudet nousevat ja kesäaikaiset laskevat hieman loppukesästä. Kesän ja syksyn alimmat pohjavedenkorkeudet painuvat entistä alemmaksi. Syksyn ja talven vesisateet ja sulamisvedet täydentävät tehokkaasti pohjavesivarastoja, mutta toisaalta rankkasateet, pitkät sateiset jaksot ja tulvat voivat heikentää pohjaveden laatua. Suurimpia pintavalunnan ja suotautuvan veden riskinaiheuttajia ovat kasvinsuojelu- ja torjunta-aineet sekä esimerkiksi koliformiset bakteerit ja lääkeainejäämät. Pintavedet Pintavesien ekologisessa luokittelussa vedet jaetaan ekologisen tilansa perusteella viiteen tilaluokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja
huono. Pintavesien ekologisen tilan arvioinnissa pääpaino on biologisissa laatutekijöissä. Luokittelussa verrataan planktonlevien, vesikasvien, pohjalevien, pohjaeläinten ja kalojen tilaa kuvaavien muuttujien arvoja oloihin, joissa ihmisen vaikutus on vähäinen. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen järvet ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Tyydyttävässä tai sitä huonommassa tilassa olevia järviä on pinta-alan perusteella laskettuna noin 12 %. Eniten hyvää huonommassa tilassa olevia järviä on vesienhoitoalueen eteläosissa, erityisesti maatalouden kuormittamilla alueilla. Läntisellä vesienhoitoalueella tyydyttävässä tai sitä huonommassa tilassa on 34 % järvien pinta-alasta. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen joet ovat pääosin tyydyttävässä tai sitä huonommassa luokassa. Vesienhoitoalueen jokien kokonaispituudesta vain noin kolmannes on hyvässä tai erinomaisessa tilassa ja kaksi kolmannesta ei saavuta vesien tilan tavoitetta. Jokien tilaa heikentää erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen. Kuormitus on suurinta vesienhoitoalueen eteläosan alavalla rannikkoalueella, missä erityisesti peltoviljely kuormittaa vesistöjä. Esimerkiksi Vantaanjoen ekologinen tila on tyydyttävä. Läntisellä vesienhoitoalueella hyvää huonommassa tilassa on 74 % jokien pituudesta. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella merkittävin pintavesien tilaan vaikuttava tekijä on vesiin kohdistuva ravinnekuormitus. Vesienhoitoalueen ravinnekuormituksesta suurin osa on peräisin maataloudesta, pistekuormituksesta ja haja-asutuksesta ja se on keskittynyt vesienhoitoalueen eteläosaan Salpausselkien eteläpuoliselle rannikkoalueelle. Ravinteiden kokonaisainevirtaamat ja niiden vuosittainen vaihtelu on voimakkaasti riippuvainen hydrologisista oloista, koska suurin osa vesienhoitoalueen kokonaisainevirtaamasta on peräisin hajakuormituksesta ja luonnonhuuhtoumasta. Runsassateisina vuosina ravinteiden huuhtoutuminen on ollut kaksin - kolminkertaista vähäsateisiin vuosiin verrattuna. Kiintoainehuuhtoumissa ero on vieläkin suurempi. Myös vuoden sisäinen ainevirtaamavaihtelu riippuu suuresti valunnasta, mistä johtuen ravinteiden huuhtoutuminen on suurinta lumien sulaessa ja runsassateisina ajanjaksoina. Vaikka jätevesien ravinnekuormitusta on saatu vähennettyä merkittävästi, puhdistamista tarvitaan erityisesti typen osalta. Lisäksi erityisen ongelmallisia ovat huonokuntoiset, vuotavat viemäriverkostot. Maatalous ja erityisesti peltoviljely muodostaa ravinnekuormituksen suurimman lähteen Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueella. Kokonaisfosforin kuormituksesta noin puolet ja kokonaistypen kuormituksesta noin 30 % on peräisin maataloudesta. Voimakkainta maatalouden kuormitus on vesienhoitoalueen eteläosassa Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen peltoviljelyalueilla, missä maatalouden osuus kokonaisfosforin kuormituksesta voi olla jopa 80 % ja kokonaistypen kuormituksesta 60 %. Veden laatutiedoissa ei toistaiseksi vielä näy maatalouden lannoitteiden käytön väheneminen, viljelytekniikan kehittyminen ja ympäristönhoidossa tehdyt toimenpiteet. Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän maatalouden ravinnekuormitusta. Pohjavedet Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella on 51 huonossa kemiallisessa tilassa olevaa pohjavesialuetta, mutta ei lainkaan huonossa määrällisessä tilassa olevia pohjavesialueita. Läntisellä vesienhoitoalueella on huonossa kemiallisessa tilassa olevia pohjavesialueita 43 kappaletta. Läntisellä vesienhoitoalueella on huonossa määrällisessä tilassa olevia pohjavesialueita kaksi kappaletta.
Yleisempiä uhkia pohjavesille ovat jätevesien käsittely ja johtaminen sekä maanalaiset lämmitysöljysäiliöt. Myös maankäytöllä on vaikutusta pohjavesiin. Peltoviljelyyn liittyviä pohjavedelle mahdollista riskiä aikaansaavia toimintoja ovat lähinnä lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö. Liikenteen ja tienpidon tavanomainen vaikutus pohjaveteen on vähitellen tapahtuva pohjaveden kloridipitoisuuden nousu. Suolaantunutta pohjavettä on todettu erityisesti vesienhoitoalueen eteläosassa. Maa-ainesten otto ja jälkihoitamattomat ottoalueet voivat olla riski pohjavesialueilla. Maaperä ja sitä myötä myös pohjavesi voi pilaantua paikallisesti esimerkiksi onnettomuuksien, vahinkotapausten tai normaalin toiminnan ympäristöpäästöjen seurauksena. Eniten pilaantuneiksi epäillyissä maa-alueissa on polttoaineiden jakeluasemia, huoltoasemia sekä moottoriajoneuvojen huolto- ja korjauspaikkoja. Pohjavesimuodostuman tila on aina hyvä jos yhdessäkään havaintopisteessä ei todeta ympäristönlaatunormien ylityksiä. Sen lisäksi vesienhoitoasetuksen mukaan muodostuman tila voi olla hyvä, vaikka ympäristönlaatunormien ylityksiä todettaisiinkin, jos pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei aiheuta merkittävää ympäristöriskiä tai pilaavan aineen pitoisuus ei ole merkittävästi heikentänyt pohjavesimuodostuman soveltuvuutta tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. Herajoen pohjavesialue on luokiteltu tilaltaan hyväksi, vaikkakin riskialueeksi. Lisäksi Riihimäki saa vettä Hausjärven ja Kormun pohjavesialueilta. Nämä molemmat ovat luokiteltu tilaltaan hyviksi, Hausjärven pohjavesialue tosin riskialueeksi. Ehdotetut toimenpiteet Vesienhoitosuunnitelman ensimmäisen suunnittelukauden yleisenä ympäristötavoitteena oli estää vesien tilan heikentyminen ja saavuttaa vesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Konkreettisten toimien toteutuksessa on tapahtunut myönteistä kehitystä kaikilla toimialoilla, mutta vesienhoidon aikataulusta ollaan myöhässä. Maatalouden ja haja-asutuksen toimenpiteiden jalkauttaminen on ollut ongelmallisinta. Toimenpiteiden toteuttaminen perustuu suurelta osalta vapaaehtoisuuteen, mikä on hidastanut suunnitelmien toimeenpanoa. Suunniteltujen toimenpiteiden toteutukseen käytettävissä oleva rahoitus ei ole myöskään vastannut tarvetta. Ensimmäisellä suunnittelukaudella luokiteltiin yhteensä 920 vesimuodostumaa, joista 552 oli hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Toisella suunnittelukaudella (2016-2021) pyritään vesien hyvän tilan saavuttamiseen vuoteen 2021 mennessä. Jos hyvää tilaa tai hyvää saavutettavissa olevaa tilaa ei saavuteta vuoteen 2021 mennessä, tavoiteaikataulua voidaan pidentää vuoteen 2027. Poikkeamat on perusteltava ja perusteena voi olla joko tekninen kohtuuttomuus, taloudellinen kohtuuttomuus tai luonnonolosuhteiden ylivoimaisuus. Suunnitelman mukaan Vantaanjoen osalta hyvä tila savutetaan vuoteen 2021 mennessä. Suunnitelmassa on laadittu sektorikohtaiset toimenpiteet yhdyskunnille ja haja-asutukselle, teollisuudelle, kalankasvatukselle, turvetuotannolle, metsätaloudelle, maataloudelle, maa-ainesten otolle, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmille ja pohjavesiselvityksille, liikenteelle, vesistöhankkeille (kunnostus, säännöstely ja rakentaminen), pilaantuneille maa-alueille ja sedimenteille sekä maankäytölle. Yhdyskuntien ja haja-asutuksen käytettävissä oleva toimenpidevalikoima sisältää muun muassa seuraavat toimenpiteet: viemäreiden vuotovesien vähentäminen ja sekaviemäröinnistä luopuminen, jätevesien hygienisointi, ravinteidenpoiston tehostaminen suositussopimuksen keinoin, viemärirakenteiden kunnon tarkastus pohjavesialueilla. Ehdotuksessa todetaan, että yhdyskuntien jätevedenpuhdistusta tulee edelleen tehostaa ja laajentaa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota jätevesien hallintaan. Puhdistamoiden
tulee varautua mm. sähkönjakeluun liittyviin ongelmiin niin jätevedenpuhdistamoilla kuin keskeisimmillä jätevesipumppaamoilla. Muita keskeisiä toimenpiteitä ovat vuotovesimäärän pienentäminen, viemäriverkon saneeraus sekä sekaviemäröinnistä luopuminen. Muiden sektoreiden ehdotuksista mainittakoon esim. pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivittäminen, yhteistarkkailun järjestäminen pohjavesialueen toimijoiden kesken, pohjavesisuojausten rakentaminen ja virtavesien elinympäristökunnostukset. Maankäytön osalta todetaan, että kaavojen kaikissa kaavamääräyksissä on tarpeen vaatiessa otettava huomioon pinta- ja pohjavesien suojelu. Kaavoissa on oltava ajantasaiset pohjavesialueiden rajaukset. Hulevesien imeyttämistä ja pidättämistä muodostumisalueillaan tulee edistää ja varata kaavoituksessa siihen riittävästi tilaa. Kuntia kannustetaan myös laatimaan ilmastonmuutoksen näkökulmasta tarpeellisia hulevesiohjelmia ja hulevesien hallintasuunnitelmia osana muuta maankäytön suunnittelua. Pintavesien ympäristötavoitteiden kannalta tärkeimpiä toimenpiteitä ovat erityisesti peltoviljelyn ravinnekuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet. Asutuksen osalta keskeisiä toimenpiteitä ovat siirtoviemäreiden rakentaminen ja viemäriverkostojen saneeraaminen. Pohjavesien ympäristötavoitteiden kannalta tärkeimpiä toimenpiteitä ovat suojelusuunnitelmien laatiminen ja päivittäminen, pohjaveden tilan seuranta, pohjavesialueen tai pilaantuneen alueen tutkiminen, maatalouden toimet, uusien riskitoimintojen ohjaaminen pohjavesialueen ulkopuolelle, maa-ainesottoalueiden ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostaminen, pohjavesien suojaaminen sekä neuvonnan ja valvonnan tehostaminen. Mikäli vesienhoitosuunnitelmaa ei toteuteta, voimakkaimmin hajakuormitetuilla alueilla pintavesien tila joko pysyy hyvää huonompana tai voi myös joillakin kohteilla heikentyä entisestään. Lisäksi pohjavesien kemiallinen tila riskipohjavesialueilla heikkenee edelleen ja myös pohjavesien määrällinen tila voi heikentyä. (em) Ehdotus/ympäristöjohtaja: Ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan seuraavaa: Vesienhoitosuunnitelmaa varten on koottu ansiokkaasti tietoa niin vesien nykytilasta kuin toimintaympäristön muutoksista. Kuitenkin periaate, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesienhoitotoimenpiteisiin tarkastellaan enemmän vasta seuraavalla suunnittelukierroksella, on linjaukseltaan vahingollinen. Talvien lämpeneminen, tulvien ajoittumisen muutokset ja rankkasateiden lisääntyminen ovat jo nyt nähtävissä vesistökuormituksen kasvuna. Vesienhoitotoimenpiteissä näihin kuormitusmuutoksiin on varauduttava nyt, sillä muuten tavoite vesien hyvästä ekologisesta tilasta siirtyy entistä kauemmaksi tulevaisuuteen. Vesien merkittävimmät ongelmat ja niiden aiheuttajat on esitetty hoitosuunnitelmassa kattavasti. Samoin alueen yleiskuvaukset ovat selkeitä. Ongelmallisempaa on arvioida yksittäisten vesistöjen tilaa, koska kartat käsittävät koko vesienhoitoalueen ja vesistöjen nimet ja valuma-alueet puuttuvat. Riihimäen kannalta keskeisiä ovat etenkin Vantaanjoen vesistöalueen vesienhoitoon liittyvät kysymykset. Riihimäen jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus valmistui vuoden 2014 lopussa. Lisäksi sekaviemäröityjä alueita muutetaan tasaisella tahdilla erillisviemäröidyiksi. Näillä toimenpiteillä todennäköisyys jätevesipäästöihin Vantaanjokeen pienentynee merkittävästi. Myös jätevesien puhdistustulos tulee paranemaan. Riihimäen
kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma päivitettiin vuonna 2011. Myös pohjavesien suojelussa Riihimäellä on edistytty, vaikka tekemistä vielä riittääkin. Riihimäen kaupungin pohjavesien suojelusuunnitelman päivitys valmistui vuoden 2014 lopussa. Tätä edeltävä Riihimäen seudun pohjavesien suojelusuunnitelma valmistui vuonna 2004 ja sen toteutumista on seurattu vuosittaisissa seurantakokouksissa, joihin ovat osallistuneet alueen kuntien ja Hämeen ELY-keskuksen edustajat. Herajoen pohjavesialueen halkaisevat VT 3 ja MT 130. Herajoen pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa kyseiset kohteet arvioitiin erittäin merkittäviksi riskikohteiksi Herajoen pohjavesialueelle. Em. teiden osalta pohjavesisuojaukset on kokonaan toteuttamatta. On erittäin tärkeää, että tienpitäjä rakentaa riittävät pohjavesisuojaukset kyseisille tieosuuksille Herajoen pohjavesialueen kohdalla. Vedenkäytön taloudellinen analyysi on hoitosuunnitelmassa puutteellinen ja siten jopa harhaanjohtava. Toimenpiteiden kustannustehokkuustarkasteluja voidaan tehdä vasta, kun tietoa on saatu eri sektoreilta ja eri toimenpiteistä edustavasti. Vesienhoitotoimet vaativat huomattavaa taloudellista panostusta ja myös valtakunnallista lisärahoitusta. Taloudellista panostusta tulee kohdistaa erityisesti kuormitetuimpien vesistöjen valuma-alueille ja päästöjen vähentämiseen. Maatalouden kuormituksen vähentäminen on avainasemassa vesistöjen hyvän ekologisen tilan saavuttamisessa. Toimenpiteiden ja tukien tulee kohdistua ongelmalohkoille ja tiloille. Kaikki pelloilla ja karjatiloilla tehtävät kuormituksen vähentämistoimet ovat ensisijaisia ja vesistöissä tehtävät toimet vasta toissijaisia. Ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset korostuvat myös taajamissa, ellei hulevesien hallinnassa siirrytä luonnonmukaisempiin käytäntöihin. Vantaanjoen vesistöalueella päällystetyn pinnan osuus on kasvanut suuresti ja tästä on seurauksena paikallisesti pohjaveden muodostumisen estymistä ja tulvahaittoja rankkasateiden seurauksena. Hulevesien hallinnassa on huomio kiinnitettävä valuma-aluetarkasteluun, virtauksen hidastamiseen ja veden luontaisen kiertokulun säilyttämiseen hulevesien muodostumispaikalla. Vesienhoitotoimiin kuuluu myös vesistöjen kunnostus. Hoitosuunnitelmasta on vaikea hahmottaa, mitä kunnostustoimenpiteitä eri vesimuodostumiin on esitetty. Hoitosuunnitelmassa on erinomaisesti muistutettu siitä, että pysyvien tulosten saavuttamiseksi on tarpeen tehdä toimenpiteitä sekä valumaalueella että itse vesistössä. Vesistöjen kunnostusmenetelmien toimivuudesta tarvitaan edelleen myös lisätietoa, sillä hoitotoimenpiteillä voi olla myös haitallisia vaikutuksia eri eliölajeihin ja niiden esiintymiseen. Vesienhoidossa on muistettava, että vesiensuojelu on edelleenkin avainasemassa. Pienvesien, purojen ja lähteiden säilyttäminen, luonnontilaisten soiden ojittamisen kieltäminen ja ojitettujen soiden kunnostusojituksista pidättäytyminen ovat tärkeitä toimenpiteitä. Päätös: Täytäntöönpano: Päätösote/kaupunginhallitus Muutoksenhaku: Ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91 ) Lähempiä tietoja antaa: Ympäristöjohtaja Elina Mäenpää, puh. 019 758 4160