Teema 7. Maailmanperintöön keskittyvät leirikoulut ja teemapäivät Maailmanperintöopetus tarjoaa jännittävän reitin useimpiin Suomen ja Ruotsin opetussuunnitelmien kouluaineisiin. Koulu voi työstää maailmanperintöä arkisessa toiminnassaan, ja oman asuinpaikan luonnon ja kulttuurin opiskelu tekee opetuksesta kiintoisampaa. Kun oppilaat voivat konkreettisesti tutkia jotain todellista eikä vain lukea siitä esim. oppikirjasta, oppiminen saa aivan uusia ulottuvuuksia. LEIRIKOULUT LE1 Koska maailmanperintö kattaa niin monta eri kouluainetta ja työmenetelmää, se sopii oikein hyvin teemapäivän tai leirikoulun teemaksi tai leirikoulun yhteydessä käsiteltäväksi aiheeksi. Tässä luvussa annetaan vinkkejä ja ideoita teemapäivien ja leirikoulujen suunnitteluun. Samoin tarjotaan vinkkejä sopiviksi leirikoulupaikoiksi Korkealla rannikolla ja Merenkurkun saaristossa. 1
7:1. Teemapäivät Maailmanperintöä voi mielellään käsitellä teemana koulupäivän tai miksipä ei kokonaisen kouluviikon aikana. Siinä voi hyödyntää tässä Korkean rannikon ja Merenkurkun saariston opetusmateriaalissa esitettyjä harjoituksia ja ideoita. Alla muutamia ehdotuksia, miten maailmanperintöä voisi käsitellä teemapäivän aikana. TEEMAPÄIVÄEHDOTUKSIA Johdanto: Esitä oppilaille muutamia seuraavista kysymyksistä: - Mikä on maailmanperintö? - Kuka valitsee maailmanperinnöt? - Tunnetteko yhtään maailmanperintöä? - Miksi Korkea rannikko/ Merenkurkun saaristo muodostavat maailmanperinnön? - Mitä maailmanperintöasema merkitsee? - Miksi meidän pitää työstää maailmanperintöä koulussa? Tavoitteet: Oppilaiden on tarkoitus päivän jälkeen tietää jotain maailmanperinnöstä. Heissä on herännyt uteliaisuutta kotiseutuaan kohtaan ja he ovat oppineet luovasti historiaa. Päivästä on tarkoitus tulla ponnahduslauta nuorille heidän etsiessään identiteettiä ja juuriaan. Päivä lisää ymmärrystä ja osaamista maailmanperintöjen säilyttämisestä ja hoitamisesta sekä demokraattisen maailman rauhan, vapauden, yhteisymmärryksen ja kehityksen vaalimisesta. Tehtävän toteutus: 1. Jaa oppilaat 4 ryhmään (5 6 oppilasta per ryhmä). Kirjoita lapuille neljä Suomen (tai Ruotsin) maailmanperintöä, esim. Korkea rannikko/ Merenkurkun saaristo, Suomenlinna, Vanha Rauma, Verlan puuhiomo ja kartonkitehdas, Petäjäveden vanha puukirkko (Ruotsissa: Birka/Hovgården, Falun kuparikaivos, Öölannin peltomaisema). Oppilaiden pitää pantomiimin avulla löytää maailmanperintönsä, jonka ryhmän he muodostavat. Mitä muita maailmanperintöjä tunnemme (esim. Vapaudenpatsas, Angkor Wat, pyramidit, Grand Canyon ym.)? Jokainen ryhmä rakentaa maailmanperintönsä käyttäen omia kehojaan ja pantomiimia. Ne esitetään muille, jotka yrittävät arvailla, mitä maailmanperintöä koulukaverit esittävät. VÄLITUNTI TAI KAHVITAUKO. 2. Ryhmätyö Ryhmissä työskentely Ryhmä 1: työstää aikajanaa, ryhmä tarvitsee 46 metrin pituisen köyden ja pyykkipoikia. Faktalehti P1, oppilastehtävä P3, opettajan ohjeet P3. Ryhmä 2: työstää maankohoamista ja sen jälkiä. Kalottivuoret. Faktalehti M1, oppilastehtävä M1, opettajan ohjeet M1, oppilastehtävä M2 ja M4, opettajan ohjeet M4. Ryhmä 3: työstää maankohoamisen jälkiä. Pirunpellot. Faktalehti M5, oppilastehtävä M5, opettajan ohjeet M5. Ryhmä 4: työstää maankohoamisen jälkiä. Luolat. Faktalehti M6, oppilastehtävä M6, opettajan ohjeet M6. Ryhmät esittelevät luomuksensa ja kertovat muille, mitä he ovat tehtävässään oppineet. KESKEYTÄ TYÖT LOUNASTAUON AJAKSI. 3. Tulevaisuus Kaikille tarkoitettu päätöstehtävä. Kaikki miettivät, mitä tietoa he haluavat tekemällään kalliopiirroksella välittää tulevaisuuteen. Piirroksen voi tehdä sisällä isolle piirustuspaperille tai ulkona sileälle kalliopinnalle. Maalaa vesiväreillä ja siveltimellä. Älä unohda pohtia päivän antia. Opinko jotain uutta? Miltä ryhmätyö tuntui? Heräsikö uteliaisuuteni tai haluaisinko peräti tietää jostain jutusta enemmän? Muita vaihtoehtoja Ryhmissä työskentely Voi myös tehdä niin, että kaksi ryhmää työstää Luonto-teemaa, esim. silakkaa ja harmaahyljettä. Katso lehdet L4 ja L12. Kaksi ryhmää työstää Ihmisen kulttuurijälkiä, esim. hautaröykkiöitä ja kalliomaalauksia. Katso lehdet K1, K4 ja K9. Kaikki tutkivat kalliomaalauksia. 2
7:2. Leirikoulut Merenkurkun molemmin puolin on paikkoja, joita koulut käyttävät nykyään leirikoulutoimintaan. Monet niistä sopivat hyvin maailmanperintöopetukseen. Tässä annetaan vinkkejä, mitä onnistuneeseen leirikouluun tai ulkoilupäivään tarvitaan, mitkä paikat ovat sopivia sekä ehdotuksia leirikoulupäivän rakenteeksi. Leirikoulutoiminnan edellytyksiä Leirikoulun maailmanperintöteeman toteutukseen tarvitaan - hyvä paikka jossa on tarjolla mielenkiintoista luontoa ja kulttuuria - majoitustilat osallistujille - ruoanlaittomahdoolisuudet - hyviä ideoita toimintaa varten Leirikoulupäivän/ulkoilupäivän maailmanperintö-emaan tulee yleensä sisältyä seuraavat seikat: Maailmanperintöajatus Esim. mitä maailmanperintö on, minkä takia sellaisia valitaan, rauhanajatus, minkälaisia maailmanperintöjä on olemassa (luonnonperintö, kulttuuriperintö), esimerkkejä Pohjoismaiden, Euroopan ja muun maailman maailmanperinnöistä. Geologia ja peruskallio Esim. peruskallion ikä, minkätyyppisiä peruskalliolajeja täällä on, miten vuoret syntyvät ja murentuvat? Jääkausi Esim. kuinka paksu jäämassa alueen yllä oli, milloin viimeisin jääkausi oli täällä, missä sen keskus oli ja miksi, mitä jälkiä voimme nähdä jääkaudesta? Maankohoaminen Esim. miten voimakasta se on, mitä jälkiä voimme nähdä maankohoamisesta, miten luonto (kasvit ja eläimet) on sopeutunut maankohoamiseen, miten ihminen on sopeutunut maankohoamiseen (kulttuurin kehittyminen jääkauden jälkeen)? Tulevaisuus Esim. milloin pääsemme kävellen Suomesta Ruotsiin, mitä tulevaisuudessa tapahtuu (lämpimämpi ja/tai kylmempi ilmasto)? Ehdotuksia leirikoulupaikoiksi Korkealla rannikolla Örnsköldsvikin kunta - Salusand lääninrajalla Västerbottenin suuntaan. Hiekkarantoja, kallioita, luolia, kallionhalkeamia, maankohoamisrannikko, kasveja ja eläimiä, ihmiskulttuurin jälkiä esim. kiviröykkiöitä, virstanpylväitä (Norrstigen), lääninrajoja, taruja jne. Majoittuminen esim. mökeissä; Metsä Boardilla on Husumissa keittiöllisiä mökkejä, joita voi ehkä vuokrata/lainata tai vaihtoehtoisesti majoittuminen Salusandin leirintäalueen mökeissä tai telttamajoitus. Ruokasali ja kioski on. - Aggösundet Husumista etelään. Hiekkarantoja, kallioita, siirtolohkareita, paasia, jäätikön tekemiä uurteita, maankohoamisrannikko, kasveja ja eläimiä. Örnsköldsvikin helluntaikirkolta voi vuokrata/lainata majoittumismahdollisuuksia; makuusaleja, mökkejä, ruokasali, wc-rakennuksia ym. - Sandudden Anundsjössä. (Sisämaassa). Hiekkarantoja, runsaskalainen järvi, kasveja ja eläimiä, maankohoaminen, ihmiskulttuurin jälkiä (Peter Artedi, iktyologian isä), asuinpaikan kaivauksia, myllyjä, sahoja, uittoa jne. Majoitus. Lastensiirtolassa huoneita, keittiö, ruokasali jne. Varaukset: Norrböle-Norrmesunda byaförening. Uimaranta ja pukuhuoneita, wc, grillausmahdollisuus jne. - Gene fornby. Rekonstruoitu rautakautinen kylä, kaivausalue. Maankohoaminen, hiekkaranta, kasveja ja eläimiä, erilaisia jälkiä kulttuurin harjoittamisesta jne. Telttamajoitus, ruokasali ja keittiö Järnkrogenissa. - Trysunda. Geologia, maankohoaminen, pirunpeltoja, luolia, kallioita, hiekkarantoja, kalastajakylä, kasveja ja eläimiä, malminluohintaa, kappeli, museo. Majoitus retkeilymajoissa, huoneita, ruoanlaittomahdollisuus jne. - Skuleskogenin kansallispuisto Näskebodarna tai Kälaviken. Geologia, maankohoaminen, hiekkarantoja, kallioita, kallionhalkeamia, luolia, röykkiöitä. Telttamajoitus. - Köpmanholmen. Hiekkarantoja, kallioita, maankohoaminen, ihmiskulttuurin jälkiä (Herrgårdsudden), kasveja ja eläimiä. Majoitus retkeilymajan huoneissa. Ravintola - Sandvikenin kalastajakylä, Norra Ulvön. Hiekkarantoja, kallioita, kasveja ja eläimiä, tunneliluolia ja kallionhalkeamia, malminlouhintaa, kalastajakylä, kalastajakappeli. Majoitus mökeissä, ruoanlaitto ja siivous itse. Kokoontumissali, ruokasali. 3
Kramforsin kunta - Skuleberget. Korkein rantaviiva, kalottivuori, luola, hiekkaranta (Vedåsand), kasveja ja eläimiä, etelänkasvillisuusvuoria, ihmiskulttuurin jälkiä, Norrstigen (Linné, Kaarle XI). Majoitus Rövarbyssä (labyrintti). Muuta: naturum Korkea rannikko, köysirata (istuinhissi), kahvitupa vuoren huipulla, ulkoilmateatteri, karjamajakylä. - Norrfällsviken. Pirunpeltoja, hiekkarantoja, geologiaa, röykkiöitä, kompassiruusuja, vanhoja kalastajakyliä, kalastajakylä, kappeli, kluuvijärvi, kasveja ja eläimiä. Majoitus Norrfällsvikenin leirintäalueella. Golfrata, ravintoloita. Kolme luonnonpuistoa lähietäisyydellä. - Lappudden. Majoitusta, telttailumahdollisuus sekä keittiö. Lappuddenin lisäksi voi vierailla esim. Högklintenissä, jossa voi työstää pirunpeltoja, maankohoamista, aikajanaa ja luolia. Ehdotuksia leirikoulupaikoiksi Merenkurkun saaristossa - Björköby, Mustasaari. Käyntikohteita mm. Svedjehamn, Bodback ja Saltkaret-näkötorni, josta voi nähdä De Geer moreeneja. Mökkejä, leirintäalue, telttapaikkoja. - Söderudden, Mustasaari. Kikanbergetin luontopolku, Klobbskatin kalasatama. Hotelli, retkeilymaja. - Södra Vallgrund, Mustasaari. Koulu, vuokramökki, telttapaikkoja, tilausravintola. Granösundin kalastajakylä, Sommarön linnake, Sommarösund, Merivartioasema, fladoja, Korsön loisto, käsityöläisputiikki. - Raippaluoto, Mustasaari. Raippaluodon silta (Suomen pisin siltä, portti maailmanperintöalueelle), kalasatama, urheilukenttä. Majoitus koulussa. Ravintoloita. - Fjärdskär, Mustasaari. Virkistysalue. - Alskat, Mustasaari. Ryhmämajoitus: Alskathemmet. - Vaasan kaupunki. Terranova Merenkurkun luontokeskus, vanhat satamat, Bragen ulkoilmamuseo. Majoitus: leirintäalue, hotelleja, kouluja. - Öjberget, Vaasa. Vaellusreitti, röykkiöitä, pirunpeltoja jne. Telttailumahdollisuus. - Söderfjärden, Vaasa. Meteoriihi Söderfjärden vierailukeskus meteoriittikraatterissa. - Molpehällorna, useita maankohoamisen takia yhteen kasvaneita saaria, majakka, taruja ja kertomuksia. Majoitus: mökki, telttapaikka. Mielenkiintoisia saaria: - Mikkelinsaaret, pirunpeltoja, siirtolohkareita, primaarisukkessio. - Valassaaret, runsas linnusto, luontopolku ym. - Norrskär (majakanvartijan asunto vuokrattavissa). - Rönnskär (vuokramökki). 4
Ehdotuksia ulkoilupäiväksi/ leirikouluksi Ehdotus 1. Aggösundet, Husum. Ulkoilu-/ leirikoulupäivän ohjelma (Yksi päivä). Paikka Pysytelkää Aggösundetin etelärannalla asutuksesta itään päin. (Pohjoisrantaa voi käyttää, jos on kova etelätuuli). Oppilaat voivat aloittaa tehtävät rannalla aamupalan jälkeen esim. klo 8.30 (klo 8.30 16.00). Ajat voidaan sovittaa oppilaiden iän mukaan. Ryhmäjako Oppilaat jaetaan 4 5 hengen ryhmiin. Alla esitetään erilaisia, opetusmateriaaliin liittyviä tehtäviä. Lihavoitu teksti viittaa oppilastehtävän nimeen. Toiminta 1. Maailmanperintö mitä maailmanperintö on? Klo 8.30 9.30. Kaikki ryhmät tekevät Teeman 6 tehtävän 1!Tehtävä MA1. Faktalehti MA1. Miettikää rakentakaa esitelkää! Jatka maailmanperintöajatusta keskustelemalla oppilaiden kanssa, jolloin he saavat uutta tietoa! Miten suojelemme maailmanperintöä? Mitä tulevaisuudessa tapahtuu? KAHVIT 9.30 10.00 2. Geologian, jääkauden ja maankohoamisen tehtäviä klo 10.00 11.30. Oppilaat voidaan jakaa eri paikkoihin, mutta kaikki rakentaminen tulee tapahtua rannalla. Ehdotuksia sopiviksi ryhmätehtäviksi: - Aikajana (rannalla) Tehtävä P3. - Kivikautinen miten vanha se on? Tehtävä P2 tehtävä 2.2. Kivikivaa. - Mannerjäiden laajeneminen ja sulaminen (rannalla) Tehtävä J3. - Jääuurteet (Ryhmä käy Aggösundetin lounaispuolella olevalla niemellä) Tehtävä J4. - Siirtolohkareet (Ryhmä käy tutkimassa siirtolohkareita Aggösundetin kaakkoispuolella olevalla niemellä). Tehtävä J9. LOUNAS 11.30-13.00. Lounas joko valmistetaan rannalla esim. Muurikkapannulla tai ruokailu järjestetään majapaikassa. 3. Kulttuuriin liittyviä tehtäviä Klo 13.00-14.30. Oppilaat voidaan jakaa eri paikkoihin, mutta kaikki rakentaminen tulee tapahtua rannalla. Tehtäväehdotuksia: - Jatulintarha (rannalla) Tehtävä K5. - Hiidenkivet (Ryhmä käy tutkimassa siirtolohkareita Aggösundetin kaakkoispuolella olevalla niemellä). Tehtävä J9 ja Tehtävän K1 harjoitukset 3 ja 4 (kalliopiirrokset). - Kalliomaalaukset (Tehtävä voidaan tehdä aivan niemen eteläkärjessä, kaakkoon rannasta. Todella hienoja kallioita. Opettaja tarvitaan ryhmän seuraksi). Tehtävän K1 harjoitukset 3 ja 4. - Rakenna kiviröykkiö (rannalla) Tehtävä K2. - Paikannimet ja kartat Milloin Aggön oli saari? Tehtävään tarvitaan paikan kartta, varustettuna 5 metrin korkeuskäyrillä, sekä lehti K1. (rannalla). Tehtävä K4, luku K5:2. - Vanhat valokuvat kalastajakylä. Tutki rannasta etelään sijaitsevia ranta-aittoja. Tehtävän K4 harjoitus 3 ja/tai Tehtävän K12 harjoitus 1. KAHVIT klo 14.30-15.00 4. Luontoon liittyviä harjoituksia Eläintehtävä Klo 15.00-16.00. Kaikki oppilaat saavat saman perustehtävän, mutta eri eläimistä (eri lehdet). Heidän pitää miettiä, mitä he tietävät kyseisestä eläimestä, ja sen jälkeen muotoilla eläimen (ja sen elinympäristöä) rannalle. - Eläinehdotuksia: harmaahylje, norppa, härkäsimppu, silakka, merikotka, haahka ja supikoira.tehtävä L1. - Miksi maa kohoaa? (rannalla) Tehtävä M1. 5
Ehdotuksia ulkoilupäiväksi/ leirikouluksi Ehdotus 2. Skule Skuleberget. Ulkoilu-/ leirikoulupäivien ohjelma. (Kaksi päivää; jälkimmäiselle päivälle kolme vaihtoehtoista paikkaa). Paikka: Skulebergetin huippu. Majoitus Bygdegårdenissa. Ryhmäjako Oppilaat jaetaan neljään 4 5 hengen ryhmiin. Alla esitetään erilaisia, opetusmateriaaliin liittyviä tehtäviä. Lihavoitu teksti viittaa oppilastehtävän nimeen. TOIMINTA, 1. PÄIVÄ 1. Skulebergetin huipulla. Mene köysiradalla Skulebergetin huipulle. Työstä neljässä ryhmässä seuraavia tehtäviä: - Kalottivuori Tehtävä M4. - Maankohoaminen Tehtävä M1. - Korkein rantaviiva Tehtävä M2. - Etelänkasvillisuusvuori Tehtävä L13. Tehtävä L5. Lukekaa tekstit, rakentakaa tai dramatisoikaa ja kertokaa/näyttäkää muille ryhmille, mitä te olette oppineet. 2. Kungsgrottan-luola. Laskeutukaa sitten alas luolaan. Kerro Skuleskogenin rosvoista! Täällä voi työstää tunneliluolia. 3. Naturum. Laskeutukaa alas ja vierailkaa Naturumissa! TOIMINTA, 2. PÄIVÄ KOLME VAIHTOEHTOISTA PAIKKAA. Paikka: Skuleskogen. Menkää Slåttdalsskrevaniin. Reitin varrella voi työstää ryhmissä seuraavia tehtäviä. - Pirunpellot. Tehtävä M5. - Kiviröykkiöt. Tehtävä K2. - Siirtolohkareet. Tehtävä J9. - Hiidenkirnut. Tehtävä M3. Paikka: Norrfällsviken Majoittuminen mökkeihin. Kulkekaa pirunpellon reittiä. Tehtäväehdotuksia: - Pirunpellot. Tehtävä M5. - Kompassiruusu, Tehtävän K9 harjoitus 5. (Käyttäkää Fornsök-hakua tai Fornminnensovellusta! - Kompassbergetin kompassiruusu on lähellä yhtä pronssikautista kiviröykkiötä.) - Kiviröykkiöt. Tehtävä K2. - Kalliopiirroksia. Tehtävän K1 harjoitukset 3 ja 4. Paikka: Trysunda. Majoittuminen: retkeilymajassa tai teltassa. Kävellään Storvikeniin. Tehtäväehdotuksia: - Kivitehtäviä. Tehtävä P1 (oppilastehtävä P1, lehti P3, opettajan ohjeet P1). - Etsi kivesi. Kerro ryhmällesi, miksi valitsit juuri sen kiven. - Rakentakaa ryhmän kivistä patsas. Antakaa patsaalle nimi. - Minkätyyppisiä kiviä alueelta löytyy? Voimmeko ajoittaa ne vanhimmasta nuorimpaan kiveen? - Miten eri kivilajit ovat muodostuneet? Lukekaa t ja dramatisoikaa. Näyttäkää muille. Kävelkää Björnvikeniin. Neljä ryhmää työstää seuraavia harjoituksia: - Ryhmä 1.Trysunda-nimi. Tehtävä K4. - Ryhmä 2. Miksi maa kohoaa? Tehtävä M1. - Ryhmä 3. Aikajana. Tehtävä P3. - Ryhmä 4. Söderfjärden. Tehtävä P5. 6
Ehdotuksia ulkoilupäiväksi/ leirikouluksi Ehdotus 3. Svedjehamn Maailmanperinnön ulkoilu-/ leirikoulupäivän ohjelma. Paikka: Svedjehamn ja Bodback. Ryhmäjako Oppilaat jaetaan tervetulopuheen jälkeen ryhmiin. Alla esitetään erilaisia, opetusmateriaaliin liittyviä tehtäviä. Lihavoitu teksti viittaa oppilastehtävän nimeen. Klo 13.00 Takaisin Svedjehamniin. Harjoituksia rannalla - Moreenimuodostumat, De Geer -moreenit Tehtävä J8. - Fladat ja kluuvijärvet. Tehtävä M7. Rantasukkessio Tehtävä L6, lehti L14. - Itämeren kehitys. Tehtävä M2, L1. TOIMINTA, 1. PÄIVÄ Tervetuloa klo 8.30 - Tervetulopuhe Istutaan piirissä lähekkäin : kaikki kokoontuvat piiriin. Muodostetaan pieni ja tasainen piiri niin, että osallistujat kulkevat sisään päin olka olkaa vasten. Kaikki kääntyvät sen jälkeen samaan suuntaan, piiriä pienennetään jälleen, jotta osallistujat seisovat selkä-vatsa, rinta vastakkain. Kaikki istuvat hallitusta takana istuvan syliin ja ottavat vastaan edessä olevan omaan syliin. Klo 14.30-15.00 Päivä päättyy Mahdollisia kotitehtäviä: - etsi isoäidin/isoisän luota valokuvia ja ota kuva nyt samasta kohdasta. Tehtävän K10 harjoitus 1 ja/tai harjoitus 2. - Siirtolohkareet Tehtävä J9, harjoitus 1. - Ryhmäjako: hahmotetaan maailmanperintö. - Jokaiselle ryhmälle annetaan eläin/kasvi esiteltäväksi hauskalla tavalla päivän mittaan. Tehtävä L1, lehdet L2 12. Klo 9.00. Maailmanperintö Mitä maailmanperintö on? Tehtävä F1. Faktalehti F1. - Miettikää rakentakaa esitelkää! Klo 9.30 Kierrä Bodvattnetin ympäri. Harjoituksia ensimmäisellä pysäköintipaikalla: - Aikajana Tehtävä P3. - Maailmanperintöalueen matka Tehtävä P4. - Miksi maa kohoaa? Tehtävä M1. Bodback - Muistokivi, postisoutu. - Aitat, maankohoaminen, satamien historia. - Pinnatehtävä Tehtävä K8. Saltkaret (n. klo 11.30-12.00) - Kenttälounas - Kiivetkää Saltkaretiin, katselkaa ympärillesi Korkea rannikko De Geer moreenit Rantasukkessio Maisema 7
MAAILMANPERINNÖN MINITARKISTUSLISTA Viisi a Korkean rannikon / Merenkurkun saariston maailmanperintö: 1. MIKÄ ON MAAILMANPERINTÖ? Maailmanperinnön omistavat kaikki ihmiset yhdessä ja se on niin arvokas, että sitä kannattaa säilyttää ja hoitaa tulevienkin sukupolvien koettavaksi ja nautittavaksi. Rauha on 1950-luvulla solmitun maailmanperintösopimuksen kantava ajatus. Meillä on kansallisuudesta, uskonnosta, kulttuurista ja muista ryhmäsidonnaisuuksista riippumatta sama vastuu maailman ainutlaatuisten luonto- ja kulttuuriarvojen suojelusta ja niiden nostamisesta esiin. 2. MIKSI MEILLÄ ON ALUEELLAMME MAAILMANPERINTÖ? Korkea rannikko valittiin maailmanperinnöksi viime jääkauden jälkeisen maankohoamisen vuoksi vuonna 2000. Nimitysperustelujen mukaan alue edustaa ainutlaatuisesti maapallon historian kehityksen pääpiirteitä ja tärkeitä, käynnissä olevia geologisia prosesseja. Merenkurkun saaristo lisättiin maailmanperinnöksi v. 2006 ainutkertaisena esimerkkinä maapallon historian eri kehitysvaiheista, elämän alkuperästä, käynnissä olevista geologisista prosesseista topografian tai merkittävien geomorfologisten tai luonnonmaantieteellisten muodostumien kehityksessä. 3. KUKA VASTAA MAAILMANPERINNÖN HALLINNOSTA JA HOIDOSTA? UNESCO* nimittää maailmanperinnöt. Ruotsissa lääninhallitus ja Suomessa Metsähallitus vastaavat maailmanperintöjen hallinnosta ja hoidosta ja laativat niille hoitosuunnitelmat. * UNESCO (United Nations Educational, Scientific and Cultural Organisation). 4. MISSÄ MAAILMANPERINTÖÄ PÄÄSEE NÄKEMÄÄN? Maailmanperintö koostuu kolmesta maantieteellisestä osa-alueesta (ks. kartta). Karttaan on merkitty erityiset käyntikohteet (paikat), joissa on näkyvissä selkeitä maankohoamisen jälkiä. Niitä kutsutaan nimellä OUV (Outstanding Universal Values). Ne ovat mannerjäätikön painon ja meren aaltojen kuluttavan vaikutuksen ansiosta syntyneitä maamuodostumia. Esimerkkejä: - Kalottivuoret - Tunneliluolat - Hiidenkirnut - Pirunpellot - Kluuvijärvet ja fladat - Moreenimuodostumat, esim. De Geer moreenit ja juomumoreenit 5. MIKSI KORKEA RANNIKKO ON ERILAINEN KUIN MATALA RANNIKKO? Maailmanperintöalueen korkeusero syntyi kauan ennen jääkausia ja maankohoamista. Kallioperä on hyvin vanhaa, ja tutkijat uskovat, että tänne syntyi korkea ja matala rannikko, kun maapallon sisuksen magma liikkui Korkean rannikon kohdalla ja puristui ylös poimuttaen maankuoren jyrkiksi vuoriksi. Merenkurkun saaristo jäi alavaksi. Useat jääkaudet ovat muovanneet niin korkeaa kuin matalaakin rannikkoa miljoonia vuosien ajan. 8
KYMMENEN LUKUA MAAILMANPERINNÖSTÄMME 3 Mannerjäätikkö oli paksuimmillaan juuri maailmanperintöalueemme yllä, n. 3 km. 8 Maankohoamisvauhti on maailmanperintöalueella 8 mm vuodessa. 150 Merenkurkun saaristossa merestä nousee 150 jalkapallokenttää vastaava pinta-ala uutta maata joka vuosi. 286 Maailman korkein mitattu rantaviiva, johon vesi ulottui jään sulettua maailmanperintöalueeltamme, on Skulebergetin huipulla, 286 metriä merenpinnan yläpuolella. 800 Maa on noussut n. 800 metriä siitä, kun mannerjäätikkö alkoi sulaa oltuaan laajimmillaan 22 000 vuotta sitten. 10 500 Mannerjäätikkö oli täysin sulanut Merenkurkun saaristosta ja Korkealta rannikolta 10 500 vuotta sitten. 2000 Korkea rannikko hyväksyttiin maailmanperintöluetteloon vuonna 2000. 2006 Merenkurkun saaristo lisättiin maailmanperintöön vuonna 2006. 120 000 Maapallon toistaiseksi viimeisin jääkausi alkoi 120 000 vuotta sitten. Sitä kutsutaan Veikseliksi. 1 200 000 000 Diabaasi on maailmanperintöalueemme nuorin kivilaji, ja se on noin 1 200 000 000 (=1,2 miljardia) vuotta vanhaa. 9
Varustelista Mitä varusteita maailmanperintötehtäviin tarvitaan: Reppu, jossa on: - Ensiapupakkaus, laastaria. - Mittanauha, esim. 5 m, 3-5 kpl ryhmien määrästä riippuen. - kompasseja 1-2 kpl - 1 pitkä (46 m) köysi, aikajanaan (ei saa leikata). - köysi jonka voi tarvittaessa leikata - 2-3 puukkoa - pyykkipoikia aikajanaan Maailmanperinnön minitarkistuslista Opettajan tai luonto-oppaan voi olla hyvä kuljettaa mukanaan pientä tarkistuslistaa maailmanperinnön joistain faktoista ja luvuista. Edellisellä sivulla on sellainen. Voit kopioida sen ja ottaa mukaan kentälle! Seuraavat tarvikkeet joko reppuun tai valmiiksi paikan päälle: - 2-3 pientä lapiota - pieni pressu, esim. 2x2m tai 3x3m - kokoelma kiviä käytettäväksi harjoituksiin, tai kokonainen kivikokoelma (laatikko) Opiskelua Bodbackissa. Kuva: Thomas Birkö. 10