Asiantuntijuudesta taitoa ja osaamista työelämään Koulutus- ja kehittämispalvelut on Lapin yliopiston täydennyskoulutusyksikkö, jonka toiminnan taustalla on yliopiston tiedekuntaperusta ja tiivis tiedekuntayhteistyö. Asiakkaitamme ovat pääasiassa korkeakoulututkinnon suorittaneet ja vankan työkokemuksen omaavat ammattiosaamistaan päivittävät henkilöt sekä toimintaansa kehittävät yritykset ja organisaatiot. Yksiköllämme on pitkät perinteet Lapin alueen kehittäjänä niin kansallisten kuin kansainvälistenkin hankkeiden kautta. Järjestämämme ammatillinen täydennyskoulutus keskittyy työelämän kehittämistarpeita palvelevaan toimintaan sekä yksilön osaamisen kehittämiseen. Tuomme tuoreen tutkimustiedon kentälle asiakkaan osaamisen kehittämisen tueksi. Toimimme asiakaslähtöisesti, panostamme tulevien tarpeiden ennakointiin ja pystymme reagoimaan asiakkaan tarpeisiin nopeasti. Koulutus- ja kehittämispalvelut on kokenut hanketoimija, joka hallitsee hanketyön aina suunnittelusta tulosten juurruttamiseen saakka. Koulutus- ja kehittämispalvelut on oppimisen ja kehittymisen aito kumppani, jonka tehokas, tuloksellinen ja verkostoituva toimintatapa takaa laadukkaat ja tarpeisiin vastaavat koulutus- ja kehittämisohjelmat. Rahoitusrakenne 2014: EU-hankerahoitus 45,1 % Liiketoiminnan tuotot 28,3 % OPH:n valtionavustukset 17,0 % OKM:n valtionavustukset 4,9 % Lapin yliopiston rahoitus sisäisiin tehtäviin 4,6 % Muut tuotot 0,1 % Yht 100 % 2
Esimerkkejä koulutus- ja kehittämistoiminnasta: Sosiaali- ja terveysalan koulutukset työnohjaaja- ja työyhteisövalmentajakoulutukset lyhytkoulutukset ja seminaarit ajankohtaisista teemoista perheasioiden sovittelun koulutukset Opetushenkilöstön koulutukset rehtorien ja varhaiskasvatuksen johdon valmentavat koulutukset tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö opettajan työhyvinvointi lyhytkoulutukset ja seminaarit ajankohtaisista teemoista Muu koulutus- ja kehittämistoiminta työyhteisösovittelun koulutukset myyntijohtamisen koulutukset työvoimapoliittiset koulutukset ja uraohjauspalvelut räätälöidyt tilauskoulutukset työyhteisöjen ja organisaatioiden kehittämishankkeet 3
Ylitornion kuntastrategiatyö Koulutus- ja kehittämispalvelut on mukana Ylitornion kunnan henkilöstön osaamista kehittävässä Tekesin rahoittamassa hankkeessa. Sen tavoitteena on kehittää Ylitornion kunnalle toiminta- ja johtamismalli, jolla pystytään luomaan henkilöstölle edellytykset vastata muun muassa ikärakenteen mukanaan tuomiin henkilöstömuutoksiin. Hanke alkoi toukokuussa 2013 ja päättyy syyskuussa 2015. Projektin toimenpiteinä toteutettiin Ylitornion kunnan henkilöstölle suunnattu työhyvinvointikysely, henkilöstökoulutusosio sekä kehittämistyöpajoja. Henkilöstökoulutusosio oli tarkoitettu kaikille kunnan työntekijöille. Koulutusten teemoja olivat mm. viestintä työyhteisötaitona, viestintä johtamisen voimavarana ja kuntastrategian toteuttajana (ylimmälle johdolle), esimies työyhteisön avainviestijänä (esimiehille), arjen viestintätaidot, hyvä asiakaspalvelu sekä kehityskeskustelukäytännöt. Henkilöstökoulutusosion lisäksi hankkeessa on ollut tavoitteena luoda työpajatyöskentelyn ja asiantuntijoiden alustusten kautta yhteinen näkemys Ylitornion kunnan tulevaisuuden palvelutoiminnasta ja alueellisista yhteistyörakenteista. Kehittämistyöpajoissa on muun muassa määritelty Ylitornion kunnan strategia Meän väylä. 4
VARVO Vaikuttavuutta arvoverkoilla Kuntaliiton strategisena tavoitteena on panostaa yhä enemmän verkostomaiseen toimintaan palvellakseen kuntia ja kuntayhtymiä. Strategista tavoitetta on edistetty Vaikuttavuutta arvoverkoilla (VARVO) -hankkeessa, jossa tavoitteena oli kehittää sellainen verkostomalli, joka tuottaa lisäarvoa kunnille, kuntakonserneille ja yritysyhteistyölle. Hankkeessa edistettiin myös Kuntaliiton uudistumista ja ketteryyttä sekä autettiin välillisesti kuntasektorin uudistumista rakennemuutoksessa. TEKES-rahoitteinen hanke toteutettiin vuosina 2013-2015. Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut oli yhdessä Tampereen yliopiston kanssa hankkeessa mukana arvioimassa ja kehittämässä verkostotoimintaa. Hankkeessa tutkittiin kolmen verkostopilotin avulla, millaisesta verkostotoiminnasta on eniten hyötyä kunnille yleisesti ja erityisesti kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Lisäksi selvitettiin, millaista verkostojohtamisen tulisi olla, jotta se tukisi parhaiten verkoston toimintaa ja tuottaisi siten kunnille mahdollisimman laajasti hyötyä. Hankkeessa kehitettiin verkostomaisen kehittämistoiminnan prosessimalli sekä arvioitiin verkostoissa käytettyjen menetelmien ja mallien toimivuutta kuntien näkökulmasta. Hankkeessa tuotettiin myös tietoa muun muassa kuntien näkemyksistä ja odotuksista Kuntaliittoa kohtaan sekä kuntien kokeiluja kehittämiskulttuurin tilasta. Tutkimuksesta julkaistaan loppuraportti Verkostot osana kuntien kehittämis- ja innovaatiotoimintaa Kuntaliiton Acta-sarjassa kesän 2015 aikana. Hankkeessa on julkaistu myös Tartu verkkoon -käsikirja (saatavana osoitteessa www.kunnat.net/tartuverkkoon) sekä Työllisyyden keittokirja (saatavana osoitteessa http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3057). 5
Kouluttajina toimivat perheasioiden sovittelua tutkineet asiantuntijat ja muutkin luennoitsijat oli valittu huolella. Perheasioiden sovittelun eritysosaaja Perheasioiden sovittelun erityisosaaja 30 op -koulutus toteutettiin yhteistyössä Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen kanssa. Sen tavoitteena oli kehittää opiskelijoiden ammatillista pätevyyttä ja erityisosaamista perheasioiden sovittelussa. Koulutuksen perehdyttiin perheasioiden sovittelun juridiseen taustaan, sovitteluun liittyviin menetelmiin perhe-elämän ristiriitatilanteiden ratkaisemisessa, opittiin tuntemaan sovittelijan tehtävänkuva ja rooli sekä se, millaisissa tilanteissa sovittelutoimintaa tarvitaan. Lisäksi koulutuksen aikana osallistujat rakensivat alueelleen sopivaa perheasioiden sovittelun mallia. Lapin ryhmä perehtyi erityisesti Fasper-hankkeessa kehitettyyn perheasioiden sovittelun malliin/työskentelytapaan. Osallistuin Perheasioiden sovittelun erityisosaaja -koulutukseen esimieheni pyynnöstä. Ensi ajattelulla jouduin miettimään silloisessa työtehtävässäni lastenvalvojana ja lastensuojelun lakimiehenä, että miten sosiaalialan henkilöstölle suunnattu koulutus sopisi tällaiselle juridiikan asiantuntijalle ja olisinko ulkopuolinen muiden osallistujien keskellä. En tuolloin myöskään tehnyt varsinaista perheasioiden sovittelijan työtä. Jälkikäteen ajateltuna voin todeta, että heti ensimmäisestä lähipäivästä lähtien pystyin benchmarkkaamaan itseni osaksi ryhmäämme ja koin suurtakin ymmärrystä siitä mistä sovittelussa parhaimmillaan tulisi olla kyse niin juridisesti kuin sosiaalisessa merkityksessä. Koulutus antoi monipuolisuudellaan hyvän kuvan sovittelutyöskentelyssä ja rajasi sen työmuotona omaksi tärkeäksi osaksi perheille suunnatuissa sosiaalipalveluissa. Kouluttajina toimivat perheasioiden sovittelua tutkineet asiantuntijat ja muutkin luennoitsijat oli valittu huolella, jotta sovitteluprosessissa huomioitavat elementit avautuivat laaja-alaisesti meille opiskelijoille. Yksi parhaista koulutuksen anneista oli ehdottomasti myös se, että ryhmässämme vallitsi alusta asti erittäin avoin keskinäinen keskustelua ja ajatuksia herättävä ilmapiiri ja keskustelulle ja opitun teorian oivaltamiselle löytyi aikaa lähipäivissä. Kati Lammi, OTK, sosiaali- ja potilasasiamies, Oy Vasso Ab 6
Työyhteisösovittelun erityisosaaja Helsingin, Itä-Suomen, Lapin ja Oulun yliopistojen yhteistyönä toteutettuun Työyhteisösovittelun erityisosaaja -koulutusohjelmaan osallistui valtakunnallisesti 50 työelämän kehittäjää sekä työsuojelun ja henkilöstöhallinnon vastuuhenkilöä. Koulutusohjelman suoritti Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden organisoimassa ryhmässä kaikkiaan 7 henkilöä Lapin alueelta. Koulutuksen tarkoituksena oli lisätä osaamista sovittelutyössä, edistää sovittelun käyttöä ja tunnettavuutta menetelmänä, jolla voidaan puuttua työyhteisössä esiintyviin ristiriitoihin. Samalla opitaan vuorovaikutustaitoja työyhteisössä ja palautetaan työrauha työyhteisöön. Lapin sairaanhoitopiirin päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna työyhteisön ristiriitatilanteet, epäasiallinen kohtelu sekä vuorovaikutuksellisesti haastavat tilanteet ovat osa arkista työtäni. Timo Pehrmanin kehittämä työyhteisösovittelu menetelmänä on osoittautunut toimivaksi tavaksi ratkaista työyhteisön ongelmia ja konflikteja. Ratkaisukeskeisyys on sovittelun vahvuus. Organisaatiomme sitoutuminen Työyhteisösovittelun erityisosaaja -koulutukseen ja työyhteisösovitteluun yleensä organisaatiossamme edustaa mielestäni innovatiivisuutta ja uutta ajattelua johtamisessa ja työntekijöiden työkyvyn tukemisessa. Omien sovittelijoiden kouluttaminen Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden järjestämässä koulutuksessa on tuonut talon sisälle uutta konfliktien käsittelyn osaamista organisaatioomme ja sillä on myös heijastusvaikutuksia organisaatioon laajemmin. Sisäinen työyhteisösovittelu on otettu organisaatiomme käyttöön pysyväksi osaksi konfliktien ratkaisumenetelmänä vuonna 2014. Koulutuksen myötä sain valmiudet ja uskalluksen avoimeen, rehelliseen ja vastavuoroiseen ihmisten tarinoiden kuuntelemiseen ja valmiudet sovittelijana toimimiseen. Lisäksi ymmärsin, että ristiriitojen ratkaisun avaimet ovat osapuolilla itsellään, ei minulla sovittelijana. Minun tehtäväni sovittelijana on auttaa heitä kaikin mahdollisin keinoin löytämään ratkaisu itsenäisesti ja toisiaan kuunnellen. Silloin koko työyhteisö oppii ja rohkaistuu ratkaisemaan ongelmatilanteet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työpaikoille palautuu työrauha ja työnilo. Olemme jo voineet hyödyntää koulutuksen tuottamaa osaamista organisaatiossa onnistuneesti. Voin lämpimästi suositella koulutusta kaikille, jotka ovat kiinnostuneet lisäämään osaamistaan konfliktien ja ristiriitatilanteiden sovittelusta. Oman organisaation osalta yhteistyö koulutus- ja kehittämispalveluiden kanssa jatkuu uudessa toteutuksessa, jossa meiltä opiskelee kaksi tulevaa työyhteisösovittelijaa. Satu-Sirpa Niemelä, LSHP 7
Osaamisella kilpailukykyä kansainvälistymiseen Arktinen vienti case Norja Arktinen vienti case Norja -hankkeessa selvitettiin yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa Norjan markkinoille pääsemisen lainalaisuuksia, jotta yrityksiä voidaan valmentaa ja kouluttaa vientiedellytysten parantamiseksi. Tavoitteena on lisätä yritysten liiketoimintaosaamista rajat ylittävässä yhteistyössä. Projektin aikana haastateltiin 38 yritystä ja 12 sidosryhmätahoa. Aitoa kiinnostusta ja kykyä kansainvälistymiseen ilmaisi noin puolet haastatelluista yrityksistä. Selvityksessä esiinnousseiden tarpeiden pohjalta suunniteltiin kolme koulutuspakettia, jotka vastaavat kansainvälisen liiketoimintaosaamisen, laadunhallinnan sekä kielitaidon kehittämisen tarpeisiin. Lisäksi osana laatuvalmennuksia luotiin konsepti yrityskohtaisten kehittämistarpeiden selvittämiseksi. Koulutuspaketit: Arctic Business Studies (in English, 30 etc): kansainvälinen erikoistumisopintokokonaisuus niille, jotka haluavat erikoistua kansainväliseen kaupankäyntiin erityisesti arktisilla alueilla. Laadunhallintajärjestelmien kehittämisvalmennukset: koulutuspaketti, jossa erityisesti kansainvälisille markkinoille tähtäävät yritykset pääsevät kehittämään laadunhallintaosaamistaan. Norjan kielikoulutukset myynti- ja projektipäälliköille sekä suorittavalle henkilöstölle: paikasta ja ajasta riippumatonta, verkon kautta välitettävää kielikoulutusta norjan kielen taitoa tarvitseville. 8
Joustotyöstä jaksamista työelämään -esiselvitys Koulutus- ja kehittämispalvelut toteutti selvityksen joustotyön mahdollisuuksista, haasteista ja edellytyksistä Lapissa. Selvitykseen osallistuivat Taitoa Oy:n Rovaniemen yksikkö, Rovaniemen kaupunki ja Lapin yliopisto. Joustavat työn tekemisen tavat nähdään organisaatioissa mahdollisuutena, jota tulisi hyödyntää entistä paremmin yhä nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössä. Joustotyö ymmärretäänkin organisaatioissa moninaisempana työn tekemisen tapana kuin esimerkiksi perinteinen etätyö. Joustotyön odotetaan vaikuttavan positiivisesti työhyvinvointiin, koska se tarjoaa monipuolisia ja yksilöllisiä ratkaisuja työn tekemiselle. Sen ajatellaan lisäävän myös työn tehokkuutta ja tuottavuutta. Johtamisen näkökulmasta se taas vaatii selkeiden tavoitteiden asettamista ja yhteisten pelisääntöjen luomista. Joustavien työn tekemisen tapojen kehittäminen on kokonaisvaltaista organisaation kehittämistä, jossa huomioidaan yksilöllisten työn tekemisen tapojen lisäksi niin johtamiskäytännöt, tilaratkaisut ja IT-järjestelmät kuin tietoturvakysymykset ja asiakkaiden tarpeet. Selvityksen pohjalta on tavoitteena rakentaa kehittämiskokonaisuus, jossa joustavia työn tekemisen tapoja kokeillaan ja kehitetään yhdessä julkisten organisaatioiden ja yritysten kanssa. Kehittämistyötä jatketaan myös työelämän kehittämisverkostoissa. Muun muassa Työelämä 2020 -hankkeen Lapin alueverkoston yhtenä tämän vuoden teemana on joustotyö. 9
Korkeakoulutetut työuralle -työvoimakoulutus Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluissa aloitti vuonna 2014 Korkeakoulutetut työuralle- työvoimakoulutuksessa 4 koulutusryhmää. Tämä urasuunnittelukoulutus on tarkoitettu korkeakoulututkinnon suorittaneille työttömille tai työttömyysuhan alaisille henkilöille. Koulutuksen hakijamäärä on lisääntynyt vuosi vuodelta ja valittavilta osallistujilta on edellytetty motivoitunutta otetta yksilölliseen urasuunnitteluun ja omien ammatillisten valmiuksien kehittämiseen sekä kykyä itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn. Koulutuksessa kehitetään osallistujien osaamista sekä verkostoja alueen työnantajiin tutustumalla, valinnaisilla opinnoilla, työnhakuvalmennuksella sekä mahdollisella työharjoittelulla. Koulutuksen vaikuttavuudesta kertovat osallistuneiden erinomaisen työllistymisprosentin lisäksi opiskelijapalautteet ja opiskelijoiden uratarinat. Muutin Rovaniemelle syksyllä 2013 ja aloin heti etsiskellä töitä lähinnä valtionhallinnosta, kouluista ja akateemisesta maailmasta. Olen koulutukseltani valtiotieteilijä ja venäjän kielen opettaja. Maaliskuussa 2014 silmääni osui Korkeakoulutetut työuralle -työvoimakoulutuksen mainos. Pääsin haastatteluun ja onnekseni myös itse kurssille, jossa meitä aloitti toukokuun alussa kuusi opiskelijaa. Minua miellytti suuresti heti alusta lähtien se, että kurssin alku oli hyvin intensiivinen ja opetusta oli joka päivä. Tällä tavoin me opiskelijat saimme hyvän rytmin päiviimme ja opimme paljon uudentyyppisistä työnhakukanavista, työnhakuasiakirjoista, haastatteluihin valmistautumisesta ja kaikesta muustakin mikä liittyy työnhakuun. Opettajamme oli todella asialleen omistautunut ja kannustava opettaja, mikä varmasti lisäsi meidän kaikkien motivaatiota perehtyä asioihin. Koulutuksen aikana pääsimme myös tutustumaan Rovaniemen alueen yrityksiin, minkä koin erittäin hyödyllisenä. Työpaikkavierailut antoivat jo osviittaa siitä, millaisia mahdollisia työharjoittelupaikkoja kaupungissa voisi olla tarjolla. Varsinaiseen koulutusosioomme kuului myös projektisuunnittelun kurssi sekä esiintymis- ja temperamenttikoulutusta. Tärkein osuus koulutuksesta ainakin minulle henkilökohtaisesti oli työharjoittelu. Pääsin harjoitteluun Lapin yliopiston alaiseen Arktiseen keskukseen, jota olin pitkän miettinyt mielessäni ykkösvaihtoehtona koulutustaustani ja intressieni tähden. Sain heti alusta alkaen tehdä töitä hyvin itsenäisesti Venäjään liittyvien asioiden parissa, sillä talossa oli pulaa venäjänkielentaitoisista henkilöistä. [ ] Sopimustani jatkettiin ja nyt minulla on kokonainen vuosi aikaa vakiinnuttaa paikkani työyhteisössä, jonka koen omakseni niin työn sisällön kuin ihanan työyhteisönkin puolesta, kiitos Korkeakoulutetut työuralle -koulutuksen! Susanna Pirnes, Rovaniemi 10
Harjoitukset antoivat aidon kokemuksen eri palvelumuotoilun menetelmien käytöstä. Palvelumuotoilija MuutosKoulutus Palvelumuotoilun muutoskoulutus toteutettiin yhteistyössä Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnan, Lapin ammattikorkeakoulun ja Microsoft Mobile Oy:n kanssa Oulussa syksyn 2014 ja alkuvuoden 2015 aikana. Koulutus oli suunnattu Microsoft Mobile Oy:ltä irtisanotuille tai irtisanomisuhan alaisille ICT- ammattilaisille sekä muille ICT-alalta työttömäksi jääneille TE-toimiston työnhakijoille. Sen tavoitteena oli parantaa opiskelijoiden työelämässä tarvittavaa palvelumuotoilun osaamista ja siten luoda uusia uramahdollisuuksia ICT-alan osaajille. Koulutuksen suoritti 14 opiskelijaa. Koulutuksessa perehdyttiin palvelumuotoilun menetelmien hyödyntämiseen yrityksen/ organisaation palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä tai uuden palvelun muotoilemisessa. Koulutuksen tiivis työelämäyhteys mahdollisti yrityselämän tarpeista lähtevän kehittämishankkeen, työelämä- ja asiakaslähtöisen palvelumuotoilun casen, tekeminen koulutuksen aikana. Kehittämishanketta työstettiin sekä ryhmissä että itsenäisesti ja sen tavoitteena oli testata palvelumuotoilun menetelmiä käytännössä. Koulutus sisälsi paljon käytännön harjoituksia, joita lähiopetuspäivissä tehtiin päivien teemojen mukaisesti kehittämishanketta edistäen ja eri palvelumuotoilun menetelmiä testaten. Harjoitukset syvensivät opiskelijoiden osaamista ja antoivat aidon kokemuksen eri palvelumuotoilun menetelmien käytöstä. Tämän lisäksi koulutus sisälsi myös itsenäistä työskentelyä, opiskelijan henkilökohtaista ohjausta, työssäoppimista sekä yritysvierailuja. Koulutus oli onnistunut kokonaisuus, josta kertoo myös se, että kaikki opiskelijat suosittelisivat koulutusta alasta riippumatta. Poikkeuksellisen erinomainen koulutus, joka onnistui mahtavasti ihan kaikilla osa-alueilla; puitteet, koulutussisältö, opettajat, opiskeluryhmä ja yrityscase-yhteistyö toimivat saumattomasti uskomattoman hyvin. Tällainen opiskelukokemus ei ole ihan jokapäiväistä, eikä edes jokavuotista. Tulen lämmöllä muistamaan tämän koulutuksen loppuelämäni. Mahtavaa päästä myös uudessa työssäni samointein hyödyntämään kaikkea juuri oppimaani. Koulutuksen asiasisältö on erittäin hyvin tätä päivää ja vastaa juuri siihen tarpeeseen, mitä yrityksissä pitää kehittää juuri nyt ja enenevissä määrin myös tulevaisuudessa. Kiitos! 11
Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut PL 122 96101 Rovaniemi puh. 0400 192 135, vaihde 016 341 341 Käyntiosoite: Vilhontalo, Hallituskatu 20 B, 3. krs www.ulapland.fi/koke koke@ulapland.fi www.facebook.com/koulutusjakehittamispalvelut