Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Samankaltaiset tiedostot
Milloin kotoutuminen on onnistunut?

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen

Kotoutuminen eilen, tänään, huomenna

Maahanmuuton ja kotouttamisen tila tänään

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuuton ja kotouttamisen tila tänään

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Nuorten pakolaistaustaisten kokemuksia

Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet. Tuomas Martikainen

Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Maahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon liittyvät tilastot

Itämeren alueen maahanmuutto erityisnäkökulma Suomen tilanteeseen. Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Minister Astrid Thors

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma Hyvinkään kaupunki Talousosasto

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet Leena Salminen

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Maahanmuuton vaiheet ja tunteet. Serene - Infot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

TILASTOKATSAUS 9:2016

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

Maahanmuuttajat ja heidän tilanteensa työmarkkinoilla Suomessa. Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti

UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset?

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet Leena Salminen

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Juuret ja Siivet Kainuussa

Muutamasta erityistapauksesta moninaiseksi joukoksi ajankohtaista maahanmuutosta ja maahanmuuttajanuorten tilanteesta alueella

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan. Kuopio v Ulkomaan kansalaisia noin 3000 henkeä 2,5 %

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Vaasan väestö vuonna /2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys

Väestörakenne ja väestönmuutokset

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Tilannekatsaus. Rovaniemen MAKO-kokous Mirva Petäjämaa

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys

Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa. Dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Työmarkkinat, sukupuoli

Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA tutkimuksessa

Valtion I kotouttamisohjelma

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva.

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Kokoava puheenvuoro. Sirkku Varjonen Kuntoutusakatemia

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilasto- ja tietovarastoryhmä

UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset? Uudenmaan liiton julkaisuja E

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Somalien ja venäläisten näkökulma

Vuotaako Väestörekisterimme ja kuinka paljon?

Ulkomaalaistaustaisten kotoutuminen Helsingissä vuonna Työllisyys, tulot ja asuminen

Kotouttaminen ja rakenteet.

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Tutkimuksen lähtökohdat

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa

Laajamittainen maahantulo Tilaisuus xx

Liikuntapalvelut tutuksi

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016

Maahanmuuton monet muodot ja kotouttaminen Espoossa

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

Valmis viestintämalli monikieliseen kuntatiedotukseen

Sanastoa. Kotopaikka-hanke

Transkriptio:

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen

Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa pitkään maanosa, josta muutettiin pois. Moniin maihin muutettiin, mutta tätä ei sisällytetty kansalliseen kertomukseen. Toisen maailmansodan jälkeen Länsi- Eurooppaan vierastyöläisiä ja muuttajia (entisistä) siirtomaista. Rajojen sulkeminen 1970-luvulla, muuttoliikkeen jatkuminen. Kylmän sodan päättymisen jälkeen liikkuvuuden lisääntymistä, uusia maahanmuuttomaita, havahtuminen yhteiskunnan muutokseen. 1.12.2016 Pasi Saukkonen / Helsingin

Kansainvälinen muuttoliike vuosituhannen taitteessa Kansainvälisen muuttoliikkeen lähtö- ja kohdealueet. Lähde: UNDP 1.12.2016 Pasi Saukkonen / Helsingin

Muuttoliike Suomeen Suomi oli pitkään maastamuuttomaa. Vuosisadan vaihteen suuriruhtinaskunta (etenkin Helsinki, Viipuri) oli kuitenkin melko kansainvälinen. Maailmansotien välisenä aikana ja kylmän sodan aikana vähän tulijoita, niistäkään monia ei päästetty maahan. Maahanmuuton lisääntyminen 1980- ja 1990-luvun taitteessa: Inkeriläisten paluumuutto Somalialaisten muutto, muut turvapaikanhakijat Venäläiset ja virolaiset Perhesyyt merkittävin yksittäinen muuttoperuste 1.12.2016 Pasi Saukkonen / Helsingin

Muutto Suomeen 1870-2010 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Henkilöä % väkiluvusta 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 0 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Lähde: Suomen väestötilastot ja muut viranomaistilastot; ks. Leitzinger 2008b ja www.stat.fi. Ulkomaan kansalaiset Suomessa vuosina 1870 2010. Lähde: Korkiasaari, Martikainen & Saari 2013. 1.12.2016 Pasi Saukkonen / Helsingin

1.12.2016 Pasi Saukkonen / Helsingin Lähde: OECD

Ulkomaalaistaustaiset Suomessa 31.12.2014 Asukkaita Ulkomaan kansalaisia % Ulkomailla syntyneitä % Vieraskielisiä % Ulkomaalaistaustaisia % Espoo 265 543 24 490 9,2 32 752 12,3 35 194 13,3 35 585 13,4 Helsinki 620 715 55 445 8,9 78 551 12,7 83 549 13,5 85 592 13,8 Vantaa 210 803 19 784 9,4 26 880 12,8 30 262 14,4 31 058 14,7 Yhteensä 1 097 061 99 719 138 183 149 005 152 235 Koko maa 5 471 753 219 675 4,0 273 306 5,9 310 306 5,7 322 711 5,9 Lähde: Tilastokeskus 1.12.2016 Pasi Saukkonen / Helsingin

1.12.2016 Pasi Saukkonen / Helsingin

1.12.2016 Pasi Saukkonen / Helsingin Lähde: OECD

1.12.2016 Pasi Saukkonen / Helsingin Lähde: OECD

Saksa, USA Britannia, Ruotsi > 200 000 > 100 000 Belgia, Itävalta > 50 000 Tanska, Norja > 20 000 Suomi Lähde: OECD

Maat, joissa oli eniten pakolaisia vuonna 2014 1.12.2016 Pasi Saukkonen / Helsingin UNHCR: Global Trends. Forced Displacement in 2014.

Reitti Eurooppaan 1.12.2016 Pasi Saukkonen / Helsingin

Reitti Kreikkaan 1.12.2016 Pasi Saukkonen / Helsingin

Reitti Italiaan 1.12.2016 Pasi Saukkonen / Helsingin

Lähde: IOM Ensin maitse ja sitten meritse 1.12.2016 Tietokeskus/Pasi Saukkonen 16

1.12.2016 Pasi Saukkonen / Helsingin Lähde: Helsingin Sanomat

Kotoutuminen = integraatio Integraatio = sekä prosessi että sen lopputulos Viittaa sekä integroitumisen prosessiin että integroitumista edistäviin toimenpiteisiin Tarkoittaa ylipäätään oman paikkansa löytämistä yhteiskunnassa Tarkoittaa erityisesti sellaista prosessia/toimintaperiaatetta, joka asettuu assimilaation/sulautumisen ja multikulturalismin väliin: sopeutuminen identiteettinsä säilyttäen. 1.12.2016 Pasi Saukkonen / Helsingin

Kotoutumisen osa-alueita Rakenteellinen kotoutuminen Sijoittuminen työmarkkinoille Koulutus, tulot, asuminen, Hyvinvointi, terveys, turvallisuus Kulttuurinen kotoutuminen Kieli Kulttuuriset normit, yhteiskunnan pelisäännöt Vuorovaikutuksellinen kotoutuminen Sosiaaliset suhteet ja verkostot Identifioiva kotoutuminen Samastuminen ja yhteenkuuluvuuden tunne 1.12.2016 Pasi Saukkonen / Helsingin

Kotoutuminen ja kotouttaminen Suomessa, 2010 Tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. [Kotoutumisella tarkoitetaan] maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. Kotouttamisella [tarkoitetaan] kotoutumisen monialaista edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla. 1.12.2016 Pasi Saukkonen / Helsingin

1.12.2016 Pasi Saukkonen 21

Maahanmuuttajien ja Helsingin kantaväestöön kuuluvien pääasiallinen toiminta pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Helsinki (N=71198) 43,2 14,7 15,0 6,8 20,4 Espoo (N=29440) 47,9 12,4 18,3 4,5 17,0 Vantaa (N=25023) 48,6 15,6 18,3 5,4 12,0 Suomalaistaustaiset yhteensä Helsingissä (N=535123) 49,1 5,2 20,7 21,6 3,4 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työlliset Työttömät Opiskelijat, koululaiset Eläkeläiset Muut Lähde: Tilastokeskus 1.12.2016 Pasi Saukkonen 22

30% 15-64-vuotiaiden maahanmuuttajien ja kantaväestöön kuuluvien työttömyysaste pääkaupunkiseudulla vuosina 2000-2014 25% 20% 15% 10% 5% 0% 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Suomalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset Lähde: Tilastokeskus 1.12.2016 Pasi Saukkonen 23

15-64-vuotiaiden työvoimaan kuuluvien maahanmuuttajien pääasiallinen toiminta taustamaan mukaan pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Ruotsi (N=591) 80,5 10,0 9,5 Kiina (N=2513) 72,2 12,2 15,6 Viro (N=14485) 78,0 6,3 15,7 Intia (N=1816) 76,1 7,4 16,5 Vietnam (N=1864) 67,2 9,5 23,3 Thaimaa (N=1251) 66,3 9,0 24,7 Venäjä tai entinen NL (N=15885) 66,3 7,1 26,6 Turkki (N=1657) 50,1 17,7 32,2 Iran (N=1292) 58,0 7,6 34,4 Afganistan (N=787) 49,0 48,7 Somalia (N=3060) 45,4 53,7 Irak (N=2046) 32,9 6,3 60,9 Ulkomaalaistaustaiset (N=74948) 68,8 7,1 24,1 Suomalaistaustaiset (N=506257) 84,4 6,4 9,2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työlliset palkansaajat Työlliset yrittäjät Työttömät Lähde: Tilastokeskus 1.12.2016 Pasi Saukkonen 24

euroa Maahanmuuttajien ja kantaväestöön kuuluvien valtionveronalaisten tulojen keskiarvo taustamaan mukaan pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Lähde: Tilastokeskus 1.12.2016 Pasi Saukkonen 25

Työllisten maahanmuuttajien tulojakauma maassaoloajan mukaan pääkaupunkiseudulla vuonna 2014, % 0-5 vuotta (N=21067) 19,8 31,6 28,4 20,2 6-10 vuotta (N=12037) 12,2 26,8 33,4 27,6 11-15 vuotta (N=6702) 10,8 22,2 33,2 33,9 Yli 15 vuotta tai tuntematon (N=17040) 10,4 20,2 35,2 34,2 Yhteensä (N=56846) 14,3 26,0 32,1 27,6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1. kvartiili (pienituloisin 25 %) 2. kvartiili 3. kvartiili 4. kvartiili (suurituloisin 25 %) Lähde: Tilastokeskus 1.12.2016 Pasi Saukkonen 26

Maahanmuuttajien asunnon hallintaperuste Uudellamaalla ja Suomessa vuonna 2014 Helsinki (N=63577) 22,1 39,5 33,3 2,2 3,0 Espoo (N=27436) 28,8 36,9 28,5 3,4 2,4 Vantaa (N=24093) 29,8 35,7 29,6 2,82,0 Pääkaupunkiseutu (N=115568) 25,4 38,0 31,4 2,6 2,7 Helsingin seudun kehysalue (N=11757) 45,6 24,0 25,3 2,4 2,7 Itäinen Uusimaa (N=2999) 45,1 25,1 24,9 0,93,9 Läntinen Uusimaa (N=3606) 50,8 13,9 30,2 0,74,4 Uusimaa (N=133930) 28,3 35,9 30,7 2,5 2,7 Koko maa (N=255313) 33,5 32,3 29,7 1,72,7 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Omistusasunto Arava-tai korkotukivuokra-asunto Muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Muu tai tuntematon hallintaperuste Lähde: Tilastokeskus 1.12.2016 Pasi Saukkonen 27

Maahanmuuttajien asuntokunnan koko taustamaan mukaan Helsingissä vuonna 2014 Venäjä tai entinen NL (N=24990) 19,6 32,6 22,5 15,8 5,9 Viro (N=20308) 14,5 27,6 25,6 19,4 7,8 3,1 Somalia (N=6005) 12,8 13,6 12,5 12,5 11,7 9,2 27,7 Turkki (N=2398) 11,7 21,8 20,5 22,8 13,5 5,8 4,0 Irak (N=4025) 23,3 15,1 15,3 17,7 14,9 7,7 6,1 Iran (N=1998) 19,7 28,7 22,6 18,4 6,4 Intia (N=3162) 6,5 18,7 29,7 26,1 9,1 4,6 5,3 Afganistan (N=1636) 9,3 17,1 16,4 17,1 18,6 10,3 11,2 Kiina (N=4243) 7,7 25,1 29,0 19,7 10,6 3,9 4,1 Vietnam (N=2767) 10,0 23,2 24,2 21,2 9,9 5,5 5,9 Thaimaa (N=1971) 7,0 35,9 27,2 17,8 8,2 Ruotsi (N=986) 19,9 37,7 17,6 17,2 5,7 Ulkomaalaistaustaiset (N=115568) 14,6 26,8 22,2 18,8 9,1 4,1 4,5 Suomalaistaustaiset (N=930290) 23,2 32,5 16,7 18,2 6,8 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 hlön asuntok. 2 hlön asuntok. 3 hlön asuntok. 4 hlön asuntok. 5 hlön asuntok. 6 hlön asuntok. Yli 6 hlön asuntok. Lähde: Tilastokeskus 1.12.2016 Pasi Saukkonen 28

Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä pysymistä tuetaan? Miten edistetään kotoutumista silloin kun ollaan pitkäkestoisesti/toistuvasti työelämän ulkopuolella? Miten edistetään toiseen sukupolveen kuuluvien yhdenvertaisuuden tosiasiallista toteutumista? Miten luodaan edellytyksiä yhteenkuuluvuuden tunteelle keskinäisistä eroista huolimatta? 1.12.2016 Pasi Saukkonen / Helsingin