2013 Tukesin vuosi
Johdon katsaus Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) toiminnan volyymi jatkoi kasvuaan vuonna 2013. Toiminta on vuonna 2011 alkaneen uudistusvaiheen jälkeen merkittävästi vakiintunut. Tehtäväalue laajeni toimintavuoden lopulla, kun kemikaalien markkinavalvontatehtävät keskitettiin Tukesiin. Kustannuksilla mitattuna toiminta kasvoi vajaat kahdeksan prosenttia eli 22 miljoonaan euroon. Henkilötyövuosien määrä kasvoi 227:ään eli vajaat neljä prosenttia. Palvelujen kysyntä ja tuotosten määrä kasvoivat. Palvelujen tuotot olivat 4,96 miljoonaa euroa, mikä ylitti vuositavoitteen. Eräiden palveluiden tuotosmäärissä ja käsittelyajoissa jäätiin lähinnä resurssiongelmien vuoksi tavoitteista. Taloudelliset tulokset olivat yleisesti hyviä. Määrärahasäästöjä jäi suhteellisen vähän: 4,3 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Tämä tiukentaa osaltaan vuoden 2014 talouskehyksiä aiempiin vuosiin verrattuna. Kokonaisuutena tulokset vastasivat tulostavoitteita verrattain hyvin. Tukesin toimintaympäristön keskeisiä muutostekijöitä ovat valtiontalouden kiristyminen, sääntelyn lisääntyminen ja monimutkaistuminen, toimintatapojen ja yritysrakenteiden muuttuminen markkinoilla, sähköisen kaupankäynnin lisääntyminen, uusien tuote-, materiaali- ja tuotantoteknologioiden käyttöönotto sekä turvallisuus- ja ympäristöarvojen vahvistuminen. Näistä erityisesti kaksi ensimmäistä vaikeuttavat Tukesin toimintaa. Tukesin palvelujen kysyntä riippuu yleisesti sen toimialaan liittyvän elinkeinotoiminnan volyymistä ja toimialan säädösvelvoitteiden laajuudesta. Toimialan teollisten kohteiden supistuminen tai laajentuminen heijastuu erityisesti Tukesin laitos- ja kaivosvalvonnan palvelujen kysyntään. Tukesin oma-aloitteisen tuote- ja palveluvalvonnan, erityisesti markkinavalvonnan, tarve riippuu myös tuote- ja palvelumarkkinoiden yleisistä suhdanteista. Uudet tuote- ja tuotantoteknologiat sekä toimintatavat markkinoilla vaikuttavat merkittävästi toiminnan määrään ja muokkaavat painopisteitä. Säädösmuutokset ja uudet velvoitteet lisäävät viraston palvelujen kysyntää jatkuvasti ja erityisesti siirtymäajankohtina. Erilaisten teknisten palvelujen kuten asennus-, urakointi- ja tarkastustoiminnan valvontakysyntä on säilynyt verrattain vakaana ja sama kehitys näyttää jatkuvan. EU:n tuotelainsäädännön uudistaminen vaatii Tukesilta paljon voimavaroja lähivuosina; aluksi ministeriöiden säädösvalmistelun tukena ja myöhemmin toimeenpanosta ja valvonnasta vastuullisena viranomaisena. Toimialan keskeisten tuotedirektiivien mukauttaminen NLF-säädöspuitteeseen (New Legislative Framework) valmistuu EU-tasolla vuonna 2014. Markkinavalvontaa ja tuoteturvallisuusvalvontaa koskevat EU-asetukset valmistunevat niin ikään vuonna 2014. Uudistuk- siin liittyy merkittävä kansallinen säädösmuutostyö, jota jo tehdään työ- ja elinkeinominis te riön johdolla. Kemikaalituotesektorin ml. biosidit ja kasvinsuojeluaineet säädökset ovat aktiivisessa toimeenpanovaiheessa ja REACH-kemikaaliasetuksen vaiheittainen täytäntöönpano etenee. EU:n rakennustuoteasetuksen täytäntöönpano vaatii paljon resursseja lähivuosina. Energiatehokkuuteen ja ekologisiin vaatimuksiin liittyvät säädösuudistukset lisäävät myös valvonta- ja toimeenpanotarvetta. Säädösten uudistaminen lisää viestinnän ja neuvontapalvelujen tarvetta. Tukesin toiminnalle on leimallista poikkihallinnollisuus. Työ- ja elinkeinoministeriön toimialan tehtävät ovat kustannuksina mitattuna 56 prosenttia ja muiden ministeriöiden yhteensä 44 prosenttia. Viisi muuta ohjaavaa ministeriötä ovat sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, sisäasiainministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö. Ministeriöohjauksessa noudatetaan ns. moniohjausmallia. Nykyisten tehtävien kanssa synergisten tehtäväalueiden lisääminen on vastaisuudessakin mahdollista. Tukesin toimintaedellytysten kannalta on tärkeää, että uusiin tehtäviin saadaan riittävä rahoitus. Vuoden 2013 lopulla alkoi VTT:n ja Mittatekniikan keskuksen yhdistämistä sekä VTT:n hallintomallin muuttamista koskeva hanke. Sen yhteydessä on päätetty, että FINAS-akreditointipalvelu siirretään Tukesin yhteyteen vuoden 2015 alusta. Tämä lisää Tukesin henkilöstön määrää 22 25 henkilötyövuodella. Säädös- ja palveluvelvoitteita vastaavat henkilöja määräraharesurssit ovat tulevan toimintakyvyn kannalta kriittinen tekijä yleisemminkin. Riskiperusteinen valvonnan priorisointi, toimintaprosessien virtaviivaistaminen, sähköisten toimintatapojen ja sähköisen asioinnin lisääminen tuovat tuottavuushyötyjä asteittain. Kehittämistoimet vaativat jatkossakin paljon rahoitusta erityisesti tietohallintoon. Viraston toimitilatehokkuus on yksi talouteen liittyvä kehityskohde, jossa edetään valtion toimitilastrategian mukaisesti. Vuoden 2008 alueellistamispäätöksen mukaisesti puolet tuolloisen, ns. vanhan Tukesin henkilöstöstä ja tehtävistä siirrettiin Tampereelle. Alueellistamista tukevat erityistoimet ovat päättymässä. Tukesin vastuulle vuonna 2011 tulleiden kaivosviranomaistehtävien alueellistaminen Rovaniemelle on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Alueellistaminen heikensi kaivosviranomaistehtävien tuloksellisuutta vielä vuonna 2013. SEPPO AHVENAINEN pääjohtaja
Viestintä Turvallisuutta ja luotettavuutta edistävä viestintä on Tukesin perustehtäviä. Viestinnällä virasto vaikuttaa visionsa mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tukes tuottaa ja välittää monipuolista turvallisuuteen ja toimintaympäristön muutoksiin liittyvää tietoa toimialojensa asioista ammattilaisille ja kuluttajille. Pääkanavia ovat verkkoviestintä, tiedotteet ja erilaiset julkaisut sekä erilaiset sosiaalisen me dian kanavat, jotka vakiintuivat keskeiseksi ja aktiiviseksi osaksi Tukesin viestintää. Uusien viestintäkanavien kautta muun muassa Tukesin tiedotteille ja markkinavalvontarekisterille saatiin lisää näkyvyyttä. Tukesin verkkosivuilla vieraili vuoden 2013 aikana arkipäiväisin keskimäärin noin 2500 kävijää, mikä oli peräti 40 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tukes julkaisi vuoden aikana yhteensä 122 verkkotiedotetta, joista 60 oli lehdistötiedotteita. Tukesia koskevan julkisuuden kokonaismäärä lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta. Julkisuus oli edelleen valtaosin (99 %) neutraalia tai myönteistä. Erilaisia viestinnän tuotoksia (tiedotteet, julkaisut, esitteet, artikkelit) julkaistiin yhteensä 152 kappaletta. Vuoden lopulla toteutetussa julkisuusbarometrissa Tukesin viestintä arvioitiin omassa vertailuryhmässään erittäin onnistuneeksi. Ammattilaisille suunnatussa viestinnässä käytettiin sähköisiä uutiskirjeitä. Työyhteisöviestinnän toimivuutta, aktiivisuutta ja vuorovaikutuksellisuutta kehitettiin edelleen. Tukesin johdolla valmisteltiin laajassa yhteistyössä ensimmäinen vaarallisia kemikaaleja koskeva kansallinen viestintäsuunnitelma. Se valmistui vuoden lopulla. Vuoden aikana Tukes järjesti kaksi laajempaa yhteiskampanjaa, kesällä Farmari-tapahtuman yhteydessä Seinäjoella kesäturvallisuuteen liittyvistä teemoista ja joulun alla erityisesti sosiaalisen median kanavissa jouluturvallisuudesta. Tukes osallistui myös muun muassa ympäristöterveydenhuollon ja tapaturmien ehkäisyyn liittyviin viranomaisten yhteistyökampanjoihin. Tutkimus ja kehittäminen Tutkimuksella ja kehittämisellä tuetaan viranomaistoiminnan tarpeita, pyritään ennakoimaan yhteiskunnassa Tukesin toimialalla tapahtuvia muutoksia ja tuotetaan uutta tietoa riskien hallitsemiseksi. Tutkimushankkeista jatkettiin tutkimuslinjauksen mukaisesti menossa olevia projekteja ja strategisten hankekokonaisuuk sien valmistelua. Kaikki projektit olivat strate gian mukaisia, ja projektiraportointiin kiinnitettiin aiempaa enemmän huomiota. Merkittävimmät kansainväliset tutkimuskokonaisuudet liittyivät nanoteknologiaan (NANOReg) ja teolliseen turvallisuuteen (SAFE- RA). Tukes osallistui yhdessä SAFERA-konsortion kanssa ensimmäisen tutkimushaun järjestämiseen, ja Tukesin aloitteesta yhdeksi tutkimusaiheeksi valittiin turvallisuuden liiketaloudellinen arvo. Tukes jatkoi NSS- ja ESREDA-verkostojen työryhmissä ja oli aktiivisesti mukana teollisuusturvallisuuden teknologia-alustojen (FIT- PIS) toiminnassa. Tukes osallistui myös kansalliseen onnettomuustutkinnan koulutuksen ja tutkimuksen jatkokehitykseen sekä viranomaisyhteistyöhön muun muassa Pirkanmaan turvallisuusklusteriverkostossa. Kemikaalituotevalvonnan kansainväliset projektit liittyivät muun muassa kasvinsuojeluaineiden vesistörajoitusten muuttamiseen ja hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja koskevaan asiantuntijatyöhön. Onnettomuustietojen rekisteröinnin laajentamisesta tehtiin selvitys ja suunnitelma vuodelle 2014. Kehitystyössä keskityttiin uuden Tukesin prosessi- ja toimintajärjestelmien kehittämiseen. Vuonna 2013 toteutettiin yhteensä seitsemän tutkimushanketta ja 24 kehityshanketta. Tukesin vaikuttavuusindikaattoreita selvitettiin erillisessä hankkeessa. Järjestelmää täydennettiin viidellä kemikaalituotevalvonnan vaikuttavuusindikaattorilla ja kahden uuden indikaattorin selvitystyö ja testaaminen aloitettiin. Tavoitteena on ottaa uudet indikaattorit käyttöön vuonna 2015. Tukes osallistui lainsäädännön valmisteluun ministeriöiden apuna ja tuki asiantuntemuksellaan lainsäädännön kehittämistä. Tukesin asiantuntijat osallistuivat muun muassa EU:n tuoteja markkinavalvontauudistustyöhön, RoHS-lain ja kosmetiikkalain valmisteluun, jalometallisäädösten muutostarpeita koskevaan selvitystyöhön sekä suuronnettomuusvaarallisia laitoksia koskevan Seveso III -direktiivin voimaansaattamiseen, räjähdeasetuksen valmisteluun ja biosidisäädösten valmisteluun. Tukes avusti ministeriöitä myös EY:n kasvinsuojeluvalvonta-asetuksessa ja maa- ja metsätalousministeriön levitysvälineasetuksessa. Säädösvalmistelua koskeviin lausuntopyyntöihin annettiin 45 vastausta. Valvonta Tuote- ja laitteistovalvonta Turvallisuus- ja luotettavuustaso pysyi pääosin ennallaan. Vakavasti puutteellisten sähkötuotteiden määrän jyrkkä nousu näyttää tasaantuneen. Sähkötuotteissa vakavia puutteita löytyi eniten led-lampuista, latureista ja verkkoliitäntäkojeista. Tukes tutki kaksi kuolemaan johtanutta sähkötapaturmaa. Toinen sattui sähköalan ammattilaiselle 400 kv:n voimajohdon asennustyön yhteydessä ja toinen LVI-asentajalle lämminvesivaraajan vaihtotyön yhteydessä. Laitos- ja kaivosvalvonta Teollisuuden turvallisuustaso on useimmissa tuotantolaitoksissa kohtalaisen hyvä ja vakaa. Talouden epävakaus on näkynyt teollisuudessa siten, että eräissä tapauksissa toiminta on lopetettu hallitsemattomasti ja yhteiskunnan voimavaroja on täytynyt käyttää ympäristö- ja henkilöturvallisuuden varmistamiseen. Taantuma näkyy kaivostoiminnassa. Se ei kuitenkaan ole yleisesti näkynyt onnettomuuksina tai vastaavina haittoina. Isot ympäristöongelmat Talvivaarassa ovat liittyneet uuden kaivosteknologian käyttöönottoon ja riskien hallinnan puutteisiin. Tukes on valmistellut vakuuksien määräämistä kaikille kaivoksille. Vakuuksien avulla pyritään ennakolta varautumaan muun muassa kaivosten lopettamisiin tilanteissa, joissa kaivos ei ole vastannut kaikista velvoitteistaan. Vihtavuoressa räjähdetehtaan suuronnettomuudeksi luokiteltavan vaaratilanteen seurauksena Tukes tarkisti valvontamenettelynsä ja otti käyttöön myös hallinnollisia pakkokeinoja. Kemikaalilaitokset ja räjähdetehtaat Toimintatavoiltaan merkittävästi puutteellisten kemikaali- ja räjähdetehtaiden määrä on pysynyt lähes ennallaan. Merkittävä osa puutteellisista kohteista on laajamittaisten tuotantolaitosten pienimpään vaarallisuusluokkaan kuuluvia lupalaitoksia. Kemikaali- ja räjähdetehtaiden riskienhallinta on yleisesti kehittynyt paremmaksi, joskin edelleen on kehitettävää. Tukes tehosti vuonna 2013 puutteellisten laitosten valvontaa lisäämällä valvontakäyntejä ja ottamalla tehostetummin käyttöön hallinnollisia pakkokeinoja. Paineelliset järjestelmät Rekisteröityjä painelaitteita käyttävät yritykset ja toiminnanharjoittajat huolehtivat määräaikaistarkastusten tekemisestä painelaiterekisterin tarkastustietojen perusteella kohtalaisen hyvin. Vuosittain tehdään 10 000 painelaitetarkastusta. Tukes valvoo tarkastusten tekemistä painelaiterekisteriin perustuvilla kyselyillä ja valvontakäynneillä. Maakaasua käyttävät yritykset ja toiminnanharjoittajat noudattavat säädösvelvoitteita hyvin. Maakaasuputkistojen ja -laitteistojen kunnosta sekä tarkastuksista huolehditaan säädösten mukaisesti.
Kaivokset Kaivostoiminnan hakemusruuhka helpottui ja käsittelyajat lyhenivät jonkin verran. Malminetsintälupa- ja valtaushakemukset ovat edelleen ruuhkautuneet. Kaivospiirimääräyksissä ja kaivosluvissa on voitu pysyä toiminnanharjoittajien aikataulussa, joten kaivosten avaamiset eivät ole viivästyneet. Malminetsintäluvissa siirryttiin käytäntöön, jossa malminetsintää harjoittavan toiminnanharjoittajan on asetettava Tukesille 10 000 euron perusvakuus, jota korotetaan porrastetusti lupaalueen koon kasvaessa. Lapiolla tehtävän kullanhuuhdonnan lupien myöntämisessä ei ole ruuhkaa, mutta koneellisen kullankaivuun lupakäsittely on pysähdyksissä valitusten takia. Kemikaalituotevalvonta Tukesiin siirtyi 1.9.2013 aiemmin kuntien vastuulla ollut kemikaalilain mukainen markkinavalvonta. Uusien tehtävien hoitamista varten perustettiin kemikaalien markkinavalvontaryhmä, joka aloitti toimintansa 1.10.2013. Biosidien ja kasvinsuojeluaineiden hyväksymispäätösten valmistelu eteni pääosin tavoitteiden mukaisesti. Näiden aineiden EU-riskin arvioinneissa on ollut viiveitä. REACH-asetuksen mukainen aineen arviointityö valmistui kahdesta aineesta ja arviointipää- Tuotokset 2011 2013 Luvat ja ilmoitukset 9 057 6 247 9775 Turvallisuusselvitykset 23 30 33 Tutkinnot 1 802 1 979 1 391 Kemikaalituoterekisteri-ilmoitukset 12 774 14 790 18 430 Korjattavaksi palautetut kemikaalituoterekisteri-ilmoitukset 3 171 4 442 5 766 REACH- ja CLP-asetusten mukaiset arviointitehtävät 108 308 165 Biosididirektiivin mukaiset valmistepäätökset 5 30 12 Kansalliset biosidien hyväksymispäätökset 61 31 42 Kasvinsuojeluaineiden hyväksymispäätökset 207 265 459 Suomen kantojen valmistelu biosidi- ja kasvinsuojeluaineiden hyväksymiseksi EU:ssa 86 33 60 Biosidien riskinarviointi EU-käyttöön 1 4 1 Kasvinsuojeluaineiden riskinarviointi EU-käyttöön 3 3 8 Kasvinsuojeluaineiden käytön hyväksyminen 4 1 219 Painelaitetarkastuspöytäkirjojen ja muutosilmoitusten käsittely 13 200 12 500 13 350 Sähkölaitteistojen tarkastusilmoitukset 550 700 750 Kuluttajaturvallisuus, käsitellyt ilmoitukset 271 276 310 Rapex-ilmoitukset 1 263 1 623 1 734 Muut selvitykset 1) 1 699 3 971 4 635 Yhteensä 44 285 47 233 57 140 Valvontakäynnit ja -tapaukset 2011 2013 Sähkötuotteet (kohteet) 3 369 3 640 3 585 Mittauslaitteet (kohteet) 628 1 084 903 Sähkölaitteistot ja -urakoitsijat 255 289 284 Kemikaali- ja nestekaasulaitokset (määräaikaistarkastukset), räjähdevarastot ja kaivokset 302 248 340 Kaivostoiminta - 175 135 Kuluttajaturvallisuus, tavaravalvonta 102 119 100 Kemikaalien markkinavalvonta 250 100 338 Muut yhteensä 678 767 806 Yhteensä 5 584 6 422 6 491 1) Sis. testattavat sähkötuotteet, asiakirjavalvonta, asiakkaiden selvityspyynnöt (sähköurakointi ja -laitteet), töiden johtajan nimeämisen kehotuskirjeet (sähköurakointi), painelaiterekisterin tarkastuskyselyt. Tuotevalvonnan reaktiotoimet 2011 2013 Palauttamismenettely 100 98 113 Myyntikielto 105 145 224 Toimituskielto 107 72 91 Yhteensä 312 315 428 Huomautus 486 372 287 Selvityspyyntö ja kuulemiset 750 663 468 Suojamenettelyilmoitus 127 357 249 Rapex 43 79 49 Ehdollinen käyttökielto 25 98 121 Muu kehotus 18 27 55 Nimileiman rekisteröinnin lopettaminen 9 10 4 Sähkölaitteistojen ja hissien valvonnan reaktiotoimet 2011 2013 Käyttökiellot ja tarkastajien käyttökieltojen vahvistukset 16 15 6 Uhkasakkomenettely ja teettämisuhka/ teettäminen 1 0 0 Kehotukset ja vakavat kehotukset 16 21 25 Varmennustarkastusvelvoite pienkohteille 0 0 2 Turvallisuustutkinnon suorittaminen 0 0 1 Toimintakiellot tai rajoitukset 0 1 2 Tutkintapyyntö poliisille 8 8 3 Korjauskehotus- ja infokirje 75 80 71 Yhteensä 116 125 110 Tukesin toimialalla sattuneissa onnettomuuksissa kuolleet 2006 2013 tösluonnos yhdestä aineesta. Lisäksi arvioitiin REACHin lupamenettelyyn tunnistettavia ja ehdotettavia erityistä huolta aiheuttavia aineita. Riskinhallintakeinojen sopivuutta arvioitiin yli kahdenkymmenen huolta aiheuttavan aineen osalta. Kaksi aineen luokitusehdotusta työstettiin ECHAn käsittelyä varten. Kemikaali-ilmoituksia rekisteröitiin huippumäärä eli 18 430 kappaletta, (tavoite 15 500). Kasvinsuojeluaineiden kaupan, käytön ja vaatimustenmukaisuuden valvontaa toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Markkinoilla olevien kasvinsuojeluaineiden päätösten ruuhkaa purettiin onnistuneesti ja voimassa olevan kasvinsuojeluaineasetuksen mukaiset hyväksymispäätökset tehtiin määräajassa. Toimialan onnettomuudet Toimialalla tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli alustavien tietojen mukaan 14 henkilöä, joista sähköpaloissa menehtyi 11. Kolme henkilöä kuoli sähkötapaturmissa. Onnettomuuksissa kuolleiden määrä pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Vuonna 2013 asetettiin kaksi onnettomuustutkintaryhmää. Niissä tutkittiin suuronnettomuuden vaaratilannetta Oy Forcit Ab:n Vihtavuoren tehdasalueella sekä LVI-asentajan kuolemaan johtanutta sähkötapaturmaa Rovaniemellä. 2006 2007 2008 2009 2010 * Sähkölaitteet ja -laitteistot 4 1-3 3 1 1 3 Nestekaasu 1-1 4 4-2 - Vaaralliset kemikaalit - 1 2 1 1 1 1 - Räjähteet - - - - - - - - Hissit - - - - - - - - Kaivokset - - - - - - - - Ilotulitteet - - - - - - - - Painelaitteet - 1 - - - - - - Sähköpalot 24 17 17 22 20 13 11 11 Yhteensä 29 20 20 30 28 15 15 14 *alustava tieto
2013 Tukesin vuosi Henkilöstö Henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 238 ja henkilötyövuosien kokonaismäärä 227. Henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 11,8 prosenttia (vuonna 2012 8,3 %). Henkilöstöä koulutettiin aktiivisesti. Viraston työilmapiiri oli vuoden 2012 lopussa tehdyn VM-Baro-työilmapiirimittauksen mukaan yleisesti hyvällä tasolla ja lähes kauttaaltaan yli valtionhallinnon keskitason. Kyselyn seurantatoimet tehtiin vuoden 2013 aikana. Toimintaa häiritsivät yhä Pasilan toimitilojen ilmanlaatuongelmat. Talous Toiminnan kustannukset olivat yhteensä 22 miljoonaa euroa eli 1,6 miljoonaa enemmän kuin edellisvuonna. Kustannuksiltaan suurimmat toiminta-alueet olivat kemikaalituoteturvallisuus (osuus 38 %), sähkö (18 %), prosessiturvallisuus (10 %) ja kaivokset (9 %). Järjestys oli sama ja osuudet samalla tasolla kuin edellisvuonna. Taloudelliset tavoitteet saavutettiin pääosin. Lupien ja ilmoitusten taloudellisuus ja tuottavuus paranivat noin 50 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, kun niiden määrä kaksinkertaistui. Pätevyyskokeita tehtiin kolmannes edellisvuotta vähemmän, ja niiden tuottavuus heikkeni. Maksulliselle toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettiin niin ikään pääosin. Kemikaalirekisterin kustannusvastaavuus toteutui, mutta julkisoikeudellisten suoritteiden yhteenlaskettu kustannusvastaavuus jäi alle tavoitteen muun muassa kaivostoiminnan lupakäsittelyn siirtymävaiheen vuoksi. Kasvinsuojeluainepäätösten käsittelystä ja kemikaali-ilmoitusten käsittelystä syntyi ylijäämää. Osa yli- ja alijäämästä syntyy kustannusten ja tulojen eriaikaisesta jaksottumisesta tilivuosille. Henkilömäärä yksiköittäin 2011 2013 Kemikaalituotevalvonta 73 80 83 Laitos- ja kaivosvalvonta 55 55 59 Tuote- ja laitteistovalvonta 56 57 58 Tuki- ja kehityspalvelut 34 36 38 Yhteensä 218 228 238 www.tukes.fi