PUURAKENTAMISEN MENESTYSRESEPTIT

15.9.2016 Mikko Viljakainen Päättäjien Metsäakatemia 14.9.2016 Mikko Viljakainen, Toimitusjohtaja, PUUINFO PUURAKENTAMISEN MENESTYSRESEPTIT

Rakentamisen kokonaisvolyymi ja puun markkinaosuus vuonna 2009 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Puun osuus runkorakenteissa % Puun osuus ulkoverhouksissa % Markkinoiden kokonaisvolyymi (1000 m3) Source: Tilastokeskus, Rakentamisen tilastot. VTT

B-s2, d0 D-s2, d0 Puukerrostalot P2 paloluokassa enintään 8 kerrosta Sprinklausvaatimus Suojaverhoukset K 2 10 tai K 2 30 Eristeet A-luokkaa Erityisiaatimukset: räystäät, ulkoseinän tuuletusrako, poistumistiet, parvekkeet jne. 1997 2011

Markkinoilla on kolme teollista rakentamisjärjestelmää Tilaelementit Pilari-palkki Tasoelementit

Tasoelementtijärjestelmä Photos: Tiia Sorsa, Reponen Oy

Photos: Tiia Sorsa, Reponen Oy

Kuva: Rakennusliike Reponen

Architect Mika Ukkonen, Vuorelma Arkkitehdit Oy Photos: Mikael Linden

Pilari-palkki -järjestelmä 15.9.2016 Mikko Viljakainen Photos: Metsä Wood

Photos: Metsä Wood

15.9.2016 Mikko Viljakainen Architect Jari Viherkoski, HMV Architects Oy Photos: Metsä Wood

Tilaelementtijärjestelmä 15.9.2016 Mikko Viljakainen Photos: Stora Enso

Photos: Stora Enso

Architect Anssi Lassila, OOPEAA Photos: Mikko Auerniitty

Architect Matti Iiramo, Arkkitehtitoimisto Matti Iiramo Oy Photos: Tuomas Uusheimo

Puukerrostalojen rakentaminen on saatu kovalla työllä nousuun 7 Puurunkojen osuus kerrostaloissa %-m3 6 5 4 3 2 1 0 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus, Forecon Nousun keskeiset elementit 2011 uudistuneet palomääräykset laajensivat puun käyttömahdollisuuksia. Kuntien kiinnostus uudenlaiseen asuntorakentamiseen ja siitä seurannut kasvava tonttitarjonta puukerrostalojen rakentamiseen. Yritysten markkinoille tuomat uudenlaiset teolliset rakentamisjärjestelmät ja niiden kilpailukyvyn potentiaali. 11.1.2016 Mikko Viljakainen

Asukastyytyväisyys FWR/TTY tutkimus2011: 6 rakennudsta 1996 2003 Huoneistoja 157 (24 % kaikista) 118 vastausta (75 %) Omistajia 58% Vuokralla 42%

Photos: Kimmo Lylykangas

B-s2, d0 D-s2, d0 Lähiötalojen korjaaminen 4 kerroksinen betonirunkoinen talo D-s2, d0 (puu) julkisivut enintään neljä kerrosta Maantasokerros vähintään B-s2, d0 (palonsuojakäsitelty puu). B-s2, d0 (palonsuojakäsitelty puu) julkisivut enintään 8 kerrosta Ei sprinklausvaatimusta 1997 2011 15.9.2016 Mikko Viljakainen

B-s2, d0 D-s2, d0 Lisäkerros 7 krs betonirunkoiseen taloon D-s2, d0 luokan (puu) lisäkerros, B-s2, d0 (palonsuojakäsitelty puu) julkisivut enintään 8 kerrosta Ei sprinklausvaatimusta 15.9.2016 1997 Mikko Viljakainen 2011

Architect Kimmo Lylykangas, Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy Photos: Kimmo Lylykangas

15.9.2016 Mikko Viljakainen Architect Minna Lukander, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy Photos: Tuomas Uusheimo

15.9.2016 Mikko Viljakainen Architect Timo Koljonen, Linja Arkkitehdit

Architect Janne Pihlajaniemi, Arkkitehdit M3

Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy Photos: Kontio

15.9.2016 Mikko Viljakainen

Keskikokoiseen puukerrostaloon tarvittava puumateriaali kasvaa Suomen metsissä 29 sekunnissa! Architect Matti Iiramo, Arkkitehtitoimisto Matti Iiramo Oy Photos: Tuomas Uusheimo

15.9.2016 Mikko Viljakainen Ongelmat

Mihin jatkamme? Osaajien saatavuus ratkaisee Puurunkojen osuus kerrostaloissa %-m3 7 6 5 4 3 2 1 0 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus, Forecon Nousun keskeiset elementit 2011 uudistuneet palomääräykset laajensivat puun käyttömahdollisuuksia. Kuntien kiinnostus uudenlaiseen asuntorakentamiseen ja siitä seurannut kasvava tonttitarjonta puukerrostalojen rakentamiseen. Yritysten markkinoille tuomat uudenlaiset teolliset rakentamisjärjestelmät ja niiden kilpailukyvyn potentiaali. 11.1.2016 Mikko Viljakainen

FISE:n myöntämät pätevyydet rakennesuunnittelijoille 11.1.2016 700 600 500 400 Betoni- ja teräsrakenteiset kerrostalot max 12 krs, puukerrostalot max 8 krs. 300 200 100 0 Betoni Teräs Puu Poikkeuksellisen vaativa 20 5 3 AA-luokka 356 154 35 Vaativa 16 8 1 A-luokka 226 81 52 Tavanomainen 4 2 0 15.9.2016 Mikko Viljakainen

Rakennusinsinöörin opetuksen sisältö 350 300 250 200 150 Puun heikko rooli rakennetekniikan opetuksessa. 100 50 0 Rakennusinsinöörin tutkintoon vaadittavat opintopisteet Kurssitarjonta, josta puurakenteiden opetusta, josta betonirakenteiden opetusta, josta yleisopintoja Opinnäytetyö 15 0 0 0 0 Harjoittelu 30 0 0 0 0 Vapaasti valittavat opinnot 15 42 0 0 35 Vaihtoehtoiset ammattiopinnot 30 120 20 15 30 Pätevyyteen vaadittavat opinnot Ammattiopinnot 105 105 5 15 5 40 Perusopinnot 45 55 0 0 25 15.9.2016 Mikko Viljakainen

PUUKERROSTALORAKENTAMISTA KOSKEVIEN PALOMÄÄRÄYSTEN VERTAILU YHDEKSÄSSÄ EUROOPAN MAASSA Puun käyttö ei aiheuta lisävaatimuksia Puun käyttö mahdollista taulukkomitoituksella erityisehdoin Puun käyttö edellyttää tapauskohtaista toiminnallista palomitoitusta 15.9.2016 Mikko Viljakainen

28 50 m Sprinkalus vaaditaan aina 28 m 30 m Sprinkalus vaaditaan aina 11 m 11 30 m > 30 m > 30 100 m PUUKERROSTALORAKENTAMISTA KOSKEVAT PALOMÄÄRÄYKSET Sveitsi Iso-Britannia Ranska 11 m, R 30* 11 30 m, R 60* > 30 100 m, R 60** * Sprinklaus vähentää 30 min. ** Sauvamaiset rakennusosat normaalisti syttyviä, tasomaiset rakennusosat vaikeasti syttyviä. 5 m, R 30 6 18 m, R 60 > 18 30 m, R 90* > 30 m, R 120 * Sprinklaus vähentää 30 min. Ei voimassa asuinrakennuksissa. 28 m, R 60 28 50 m, R 90

6 krs Vaaditaan erikoislupa Tapauskohtainen, toiminnallinen palomitoitus vaaditaan > 24 m 24 m Tapauskohtainen toiminnallinen palomitoitus vaaditaan 4 krs 16 krs > 6 krs > 16 krs PUUKERROSTALORAKENTAMISTA KOSKEVAT PALOMÄÄRÄYKSET Ruotsi Italia Itävalta 4 krs, R 60 > 5 16 krs, R 90 12 32 m, R 60 > 32 80 m, R 90 > 80 m, R 120 Voimassa vain asuinrakennuksissa 6 krs, R 90* Rappukäytävä A2 > 6 krs, R 90* A2 * Ylin kerros R 60 Mikko Viljakainen

Norja 1 2 krs, R 30 3 4 krs, R 60 > 4 krs, R 90, A2 Saksa 7 m, R 30 > 7 13 m, R 60, K2 60 > 13 22 m, R 90, A2 Lähteet: Holzforsching Austria, TU München, Lignum, The Building Regulations 2010, University of Sasari, cstb Département Sécurité, Structure et Feu, Ympäristöministeriö, SP Wood Building Technology, SP Technical Research Institute of Sweden, SINTEF. 15.9.2016 Mikko Viljakainen Tapauskohtainen toiminnallinen palomitoitus vaaditaan > 8 krs Sprinkalus ja kapselointi pakollinen 3 8 krs 2 krs Tapauskohtainen, toiminnallinen palomitoitus vaaditaan > 13 22 m (GK 5) Kapseointivaatimus > 7 13 m (GK 4) 7 m (GK 3) Tapauskohtainen toiminnallinen palomitoitus vaaditaan 1 2 krs 3 4 krs > 4 krs PUUKERROSTALORAKENTAMISTA KOSKEVAT PALOMÄÄRÄYKSET Suomi 1 2 krs, R 30 3 8 krs, R 60, K2 10/K2 30 * > 8 krs, R 120 ** * Kapseloinnin lisäksi sprinklaus pakollinen ** Edellyttää tapauskohtaista toiminnallista palomitoitusta

Ympäristökysymysten vaikutus rakentamisen päätöksentekoon 15.9.2016 Mikko Viljakainen

HIILIJALANJÄLKIVERTAILUJEN YHTEENVETO Rakentamisen hiilijalanjälki voidaan jopa puolittaa 18 rakennuksen CO 2 päästöjen vertailu Ero CO 2 päästöissä 120% 100% 80% 60% 94% 55% 40% 20% 0% 8% Puurunko Muu runko Lähde: Summary of the environmental comparisons, Kuittinen 2014

Kiitos!