Pankkisektorin sääntely ja valvonta Jyri Helenius / Finanssivalvonta 17.2.2016 Helsingin yliopisto, Taloudelliset termit tutuksi Jyri Helenius
Näkemys Rahoitusmarkkinoiden sääntely ja valvonta ovat muutostilassa Euroopassa. Tiukentuva sääntely ja muuttuva valvonta ovat vakuutusmaksuja kriisejä vastaan. Kustannukset tulevat nopeasti, hyödyt - jotka ovat kustannuksia suuremmat - tulevat pitkän ajan kuluessa Jyri Helenius 1
1. Sääntely ja valvonta Jyri Helenius 2
Mitä on sääntely Finanssivalvonnan näkökulmasta? Sääntely Sääntely on valvontatoiminnan ohella toinen ydintoiminnoistamme. Se käsittää oman sääntelymme lisäksi osallistumisen finanssimarkkinoiden lainsäädännön valmisteluun kotimaassa ja EU:ssa. Myös lausuntojen antaminen lainsäädäntöhankkeissa on osa sääntelytoimintaa. Korostamme omassa sääntelyssämme sääntelyn selkeyttä ja johdonmukaisuutta. Sääntelymme välineenä on määräys- ja ohjekokoelma, jossa on julkaistu Finanssivalvonnan oikeudellisesti velvoittavat määräykset ja suositusluonteiset ohjeet. Otamme kokoelmassa myös huomioon Euroopan pankkiviranomaisen (EBA), Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) antamat ohjeet ja suositukset. Annamme lisäksi tarvittaessa suositusluonteisia kannanottoja yksittäisistä kysymyksistä. Tässä osiossa on esillä oman sääntelymme lisäksi finanssimarkkinoita koskevaa kansallista ja EU-lainsäädäntöä, EBAn, EIOPAn ja ESMAn antamia ohjeita ja suosituksia sekä muita kansainvälisiä suosituksia. Kuvaamme myös keskeisiä sääntelyn valmisteluhankkeita. http://www.finanssivalvonta.fi/fi/saantely/pages/default.aspx Jyri Helenius 3
Mitä on valvonta? Valvonta Valvontamme haasteena on tunnistaa markkinoiden ja valvottavien ongelmat mahdollisimman aikaisin, jotta niihin voitaisiin reagoida ja ryhtyä tarvittaviin toimiin nopeasti ja uskottavasti. Viranomaisvalvonta täydentää valvottavan itsensä ja markkinoiden harjoittamaa valvontaa. Valvottavalla on aina ensisijainen vastuu omasta toiminnastaan. Viranomaisvalvonnan tavoitteena on osaltaan varmistaa, että valvottavaa johdetaan ammattitaitoisesti ja että valvottavalla on riittävät riskienhallintajärjestelmät sekä eettiset ja ammatillisesti tasokkaat liiketoimintaperiaatteet ja -käytännöt. Valvontaamme ohjaavat Finanssivalvontaa koskeva lainsäädäntö, valvontastrategia sekä valvottavista ja niiden toimintaympäristöstä kerättävä tieto. http://www.finanssivalvonta.fi/fi/valvonta/pages/default.aspx Jyri Helenius 4
Tarvitaan turvaverkko pankkien kaatumisen estämiseksi ja kaatumisen vaikutusten minimoimiseksi Pitää olla julkisen vallan turvaverkko (sääntely, valvonta, talletussuoja ) ongelmien varalle Julkinen turvaverkko pienentää pankkien ongelmien ja pankkikriisin kustannuksia, jotka kohdistuvat pääasiassa ulkopuolisiin Miten esim. pientallettaja tai sijoittaja voisi oikeasti monitoroida ison liikepankin riskejä? There are two principal areas of concern in relation to bank collapse The first is the prospect of contagion the collapse of one bank leading to the collapse of others with the possibility of damage occurring to the whole financial industry. This, in turn, might have very serious consequences for the real economy. Contagion might arise to the extent that a failure of one bank causes a loss of confidence in banking in general. The second concern with regard to possible bank collapse relates to consumer protection. Further, most people who take part in financial transactions have very little knowledge of either the products or the processes of the system. (oppikirjasta Howells & Bain 4. painos 2008) Jyri Helenius 5
turvaverkolla on hintansa Rahoitusalan turvaverkko lisää helposti haitallista valikoitumista ja moraalikatoa rahoitusalalla Pankilla on insentiivi ottaa suurempaa riskiä, kun tiedetään että turvaverkko pelastaa pankin, eli veronmaksaja maksaa pelastamisen Implisiittinen julkinen tuki, Heads I win, tails the taxpayer loses Tallettajilla ja luotottajilla ei insentiiviä tarkkailla pankkia tai muuta rahoitusalan yritystä, jos luotetaan siiten että julkinen valta tarvittaessa pelastaa Sääntelyllä ja sääntelyn muutoksilla on aina myös sivuvaikutuksia (unintended consequences) esim. markkinarakenteisiin, kilpailuun ja käyttäytymiseen rahoitustoiminnassa Sääntelystä ja sen muutoksista on aina kustannuksia, jotka joku maksaa. Yhteiskunnan tasolla kustannuksia pitää verrata saavutettaviin hyötyihin. Jyri Helenius 6
Miten riskejä valvotaan? Yksi keskeisimmistä valvontatehtävistämme on varmistaa, etteivät valvottavat ota niin suurta riskiä, että siitä aiheutuu olennaista vaaraa vakavaraisuudelle. Tehtävä on kaksijakoinen: toisaalta on arvioitava valvottavien ottamat riskit ja toisaalta mitattava sen vakavaraisuutta eli riskinkantokykyä. Valvottavien riskinottoa valvotaan kolmella eri tavalla: Määrällisiä eli mitattavia riskejä seurataan säännöllisesti tapahtuvalla raportoinnilla sekä valvottavien omilla riskiraporteilla. Näillä seurataan mm. luottoja markkinariskiä. Laadullisia riskejä valvotaan tarkastuksilla. Laadullisia riskejä ovat mm. operatiivinen riski ja hallinnon luotettavuus. Valvonta kohdistuu johdon toimintaan, riskienhallintajärjestelmien ja sisäisen valvonnan riittävyyteen sekä operatiivisten järjestelmien ja toimintaprosessia tasoon. Yksittäiset instituutiot kohtaavat myös riskejä, joita ympäristön muutokset synnyttävät. Näiden muutosten vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden vakauteen seuraamme ja arvioimme yhteistyössä Suomen Pankin kanssa. Riskinotto suhteutetaan valvottavan riskinkantokykyyn. http://www.finanssivalvonta.fi/fi/valvonta/riskien_valvonta/pages/default.aspx Jyri Helenius 7
2. Sääntelyn muutokset, yleistä Jyri Helenius 8
Globaalit sääntelyuudistukset vaikuttavat eurooppalaiseen finanssisääntelyyn ja valvontaan G20/FSB Kv-yhteistyön lisääminen Järjestelmäriskit Vakavaraisuus Riskienhallinta Kriisinhallinta Baselin komitea Pankkien vakavaraisuus ja likviditeetti (Basel III) Kriisinhallinta EU Valvontarakenteiden uudistus Pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntely (CRR/CRDIV, Solvenssi II) Arvopaperisääntely Kriisinhallinta (BRRD) Suomi EU-sääntelyn käyttöönotto EU:n valvontajärjestelmään osallistuminen IMF, OECD, BIS, akateeminen maailma, jne. Sääntely on Euroopan Unionin tasoista Jyri Helenius 9
Mittavat sääntelyuudistukset laitettiin liikkeelle finanssikriisin jälkimainingeissa Pankkirakenteiden muuttaminen AIFM (Alternative Investment Fund Managers Directive) Pankkivero Vakavaraisuus ja likviditeetti Pankkiunioni Kriisinhallinta Talletussuoja Solvenssi II vakuutusyhtiöille Tilinpäätösnormit (IFRS International Financial Reporting Standards) Corporate governance MiFID 2, MiFIR (Markets in Financial Instruments) EMIR (European Market Infrastructure Regulation) Jyri Helenius 10
Tiukentuvat vaatimukset pankeille Finanssikriisin opetukset Basel III / CRD IV sääntely Riittämätön tappiosietokyky Likviditeettiriskien riittämätön hallinta Liiallinen velkavivun käyttö Korkeammat pääomavaatimukset ja lisäpuskurit Uudet likviditeettivaatimukset Vähimmäisomavaraisuusasteen (leverage ratio) käyttöönotto Sääntelyn myötäsyklisyys Mm. vastasykliset pääomavaatimukset Virheelliset riskinoton kannustimet, riskienhallinnan heikkoudet Palkitsemisen sääntely, riskienhallinnan ja hyvän hallinnon tiukemmat vaatimukset Vähäinen huomio systeemiriskeille Vastapuoliriskien rajoittaminen Rahoitusjärjestelmän kannalta systeemisesti merkittävien pankkien tehostettu valvonta (G- SII, O-SII) Jyri Helenius 11
3. Pankkien vakavaraisuus- ja likviditeettisääntely kriisin jälkeen Jyri Helenius 12
Vakavaraisuuden periaate on yksinkertainen Pankin riskipainotetut saamiset: eri menetelmillä lasketut riskit eri riskilajeista (luotto-, markkina-, ja operatiiviset riskit) Näitä vastaan on oltava omaa pääomaa vähintään lain määräämä minimi Jyri Helenius 13
mutta käytännössä vakavaraisuusvaatimus koostuu Suomessakin monesta eri osasta Pankkikohtainen lisäpääomavaatimus (ns. Pilari 2) 0,0 % - 2,0 % O-SII puskuri (CET 1) 0,0 % - 2,5 % Muuttuva lisäpääomavaatimus (ns. vastayklinen puskuri) (CET 1) Harkinnan varaiset erät Pilari 2: pankkikohtaiset syyt O-SII: Other Systemically Important Institution, muu systeemisesti tärkeä instituutio, perusteet luottolaitoslaista (HUOM: Suomessa ei ns. G-SII vaatimuksia täyttäviä pankkeja, G-SII:lle vielä oma vakavaraisuusvaatimus) 2,5 % Kiinteä lisäpääomavaatimus (puskuri) (CET 1) 2 % Tier 2 pääomaa 1,5 % Muita ensisijaisa omia varoja (AT 1) 4,5 % Ydin omia varoja (CET 1) Vähimmäispääoma vaatimus 8 % Vähintään 10,5 % CET 1= ydinpääoma Core Equity Tier 1 = parhaimmanlaatuinen pääoma AT = Additional Tier 1 Muu ensisijainen oma pääoma Jyri Helenius 14
Case: Kotitalouksien velkaantuneisuus Suomessa Jyri Helenius 15
Likviditeettiriskin uudet määrälliset vaatimukset Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR): lyhytaikainen maksuvalmiusriski Pankeilla oltava likvidejä varoja kestämään 30 päivän likviditeettistressitilanne (lyhytaikaisten velkaerien voimakas ulosvirtaus) ilman ulkoista rahoitusta Likvidien varojen joukko on suppea: oltava hyvälaatuisia ja helposti käteiseksi muutettavia varoja, kuten keskuspankkireservit, valtioiden jvk:t, korkealaatuiset katetut (covered bonds) ja yritysjoukkovelkakirjat tietyin edellytyksin Sitovaksi 2015 (60 %:sti, täysimääräinen 2019) Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR): pidemmän tähtäimen likviditeetti ja rakenteellinen rahoitusriski Pankeilla oltava nykyistä enemmän pitkäaikaista (yli 1 v) rahoitusta Estetään liiallinen riippuvuus lyhytaikaisesta markkinarahoituksesta Sovelletaan 2018 alkaen Jyri Helenius 16
Pankilla oltava bail-in kelpoista tasetta MREL= leikkauskelpoisten omien varojen ja velkojen vähimmäismäärä Minimum requirement of eligible liabilities Varmistetaan sijoittajien ja velkojien ensisijainen vastuu Pyrkimyksenä estää veronmaksajien tarvetta tukea pankkeja EUn toimeenpano FSB:n globaalista G-SIB standardista TLAC Total Loss Absorbing Capacity, koskee vain 30 globaalisti suurinta pankkia MREL-vaade perustuu pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviin (BRRD) Kriisinratkaisuviranomainen määrää MREL-vaatimuksen Vaatimus kaikille EU pankeille ja suurimmille sijoituspalveluyrityksille Asetetaan yhtiökohtaisesti vuosittain Jyri Helenius 17
Kriisiviranomaisen valtuudet MREL:n ja sijoittajavastuun toteuttamisen osalta Kriisiä ennakoivana toimena asetetaan MREL-vähimmäisvaatimus Arvioidaan mahdollisen kaatumisen vaikutukset rahoitusvakaudelle Huomioidaan kriisilaitoksen liiketoimintamalli, rahoitusmalli ja riskiprofiili Kriisin ratkaisussa veloista tehdään uutta pääomaa Leikataan etuoikeusjärjestyksessä aloittaen osakepääomasta Vakavaraisuus palautetaan kriisinratkaisussa leikkauksilla ja muilla toimenpiteillä Muuntamisten jälkeen pääoma palautetaan toimiluvan edellyttämälle tasolle Yhteisen resoluutiorahaston (SRF) käytön vaatimuksena vähintään 8 % taseesta on oltava leikattuna Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 17.2.2015 Jyri Helenius 18
Pääomaksi muunnettavat erät Nollaus ja muunnot tehdään seuraavassa etuoikeusjärjestyksessä 1. Ydinpääoma (CET 1) 2. Ensisijainen lisäpääoma (AT 1) 3. Toissijainen pääoma (T 2) 4. Muut leikkauskelpoiset velat - sis. talletuksia ja velkakirjoja Kohta 1. Ydinpääoma (CET1) nollataan Tehtävä täysin ennen kuin uutta ydinpääomaa muunnetaan muista eristä Kohta 2. Tämän jälkeen leikataan AT 1 instrumentit Voidaan muuntaa CET1:een jos AT1:sta on riittävästi Kohta 3. Seuraavaksi toissijaisen pääoman (T2) instrumentit Voidaan muuntaa CET1:een jos T2:sta on riittävästi Kohta 4. Valtaosa uudesta pääomasta tulee velkaeristä Tämä tarkennetaan tarkemmin seuraavassa kalvossa Salainen Jyri Helenius 19
3.1 Leikkauskelpoiset erät Kokonaan MRELkelpoisia Osittain MREL-kelpoisia Ei MREL-kelpoisia Oma pääoma (CET 1 ja AT 1) Talletukset Velkakirjat (muut kuin T2) Johdannaiset Toissijainen pääoma (T 2) Verovelat (Tase-erä Muut velat epäselvä) Varaukset OK: ei talletussuojan alla xxxxja >1v maturiteetti Ei: julkisyhteisöiltä OK: ryhmän sisäiset >1v xxxxtalletukset OK: Vakuudettomat xxxxlainat ja >1v xxxxmaturiteetti OK: Perpetuaalit (call 1-5 vuotta) Ei: covered bonds Jyri Helenius 20
Bail-inin toteutuksessa oltava tarkkana Novo Bancon 5 lainaa siirrettiin vuodenvaihteessa resoluutioviranomaisen päätöksellä roskapankkiin (BES) Resoluutiopäätöksen tartuntavaikutus Novo Bancon Resoluutio 30.12.15 Jyri Helenius 21
Tärkeitä näkökohtia Basel III:een Nyt menossa siirtyvävaihe eri maissa, täysimääräisesti voimaan 2019 (joitain siirtymäaikoja jopa 2022 asti) Vakavaraisuusvaatimusten rinnalle tulossa vaatimus omavaraisuusasteelle leverage ratio (alustavasti 3 %), eli omaa pääomaa oltava minimissään riskipainottamattomasta taseesta tuon verran Maa- ja pankkikohtaisia eroja vakavaraisuusvaatimuksissa Devil is in the details, esimerkki: mitä riskipainoja sovelletaan ja mihin perustuen - asunto- ja kiinteistöluototuksessa eri maissa ja pankeissa? Eri sääntelymuutosten yhteisvaikutus? Jyri Helenius 22
4. Vaikutusarvioita sääntelyn muutoksista Jyri Helenius 23
Valtiontuet finanssikriisissä Parlamenttien hyväksymän valtiontuen määrä EU:ssa (10/2008 10/2011) Lähde: Euroopan komissio (2011a). Käytetyn valtiontuen määrä (10/2008 12/2010) 1 600 mrd. (13 % EU:n BKT:stä) (409 mrd. pääomittamiseen ja taseen tukemiseen sekä 1 200 mrd. takauksiin ja muihin maksuvalmiutta lisääviin toimiin) Keskuspankkien ylimääräiset toimet maksuvalmiuden tukemiseksi Yli 1 100 mrd. euron arvosta lainoja eurojärjestelmältä euroalueen pankeille rahapoliittisin operaatioin Jyri Helenius 24
Kansantalouden taso: Miten vakavaraisuusvaatimusten kiristäminen vaikuttaa luotonannon marginaaleihin ja talouden kasvuun? Lähde: IMF Working Paper, WP/12/233 Elliot, Salloy & Santos: Assessing the Cost of Financial Regulation Jyri Helenius 25
Kummassa parempi pitkän aikavälin kasvu? Ennen sääntelyn kiristymistä Sääntelyn kiristymisen jälkeen Jyri Helenius 26
Yksittäisen pankin taso: Monia eri sopeutumiskeinoja sääntelyn aiheuttamiin kustannusten nousuun IMF erottaa julkaisuissaan kahdeksan eri keinoa, joilla pankki voi vaikuttaa sääntelyn aiheuttamaan kustannusten nousuun: 1. Absorbing the costs by lowering returns to shareholders 2. Reducing funding costs 3. Reducing expenses 4. Decreasing the expected credit losses 5. Limiting the regulatory impacts through technical means 6. Rationing credit 7. Raising prices for credit 8. Restructuring businesses Lopullinen kustannusten läpimeno vaikuttaa luototuksen hintaan ja saatavuuteen, mutta ei 100 % suoraviivaisesti, kilpailutilanne vaikuttaa oleellisesti Keskeinen kysymys 1: miten pankki asettaa pääoman tuottotavoitteen ja mitkä ovat pääoman kustannukset Keskeinen kysymys 2: miten pankin liiketoimintamalli muuttuu sääntelyn seurauksena Keskeinen kysymys 3: mitkä ovat vaikutukset asiakkaisiin Jyri Helenius 27
Pankin strateginen kolmio : vakavaraisuustavoite ratkaistaan yhdessä muiden tärkeiden päätösten kanssa Vakavaraisuus & puskurit tappioiden varalle Kannattavuus Liiketoiminnan kasvu Jyri Helenius 28
5. Eurooppalainen finanssivalvontajärjestelmä ja yhteinen valvontamekanismi Jyri Helenius 29
Eurooppalainen finanssivalvontajärjestelmä Jyri Helenius 30
Miksi yhteinen pankkivalvonta? Finanssikriisi nosti esiin tarpeen yhtenäistää valvontaa eri maissa Pankkien ongelmat leviävät helposti maasta toiseen Kansallinen valvonta ei ollut riittävää monikansallisille pankeille Finanssikriisien kustannukset voivat olla kestämättömiä yksittäiselle maalle Vakautta uhkaaviin riskeihin puututtava ennakoivasti Jyri Helenius 11 31
Euroalueen yhteinen pankkivalvonta pankkiunionin ensimmäinen osa Pankkiunioni Yhteinen pankkivalvontamekanismi (Single Supervisory Mechanism, SSM) Kansalliset pankkivalvojat Euroopan keskuspankki (EKP:n pankkivalvonta) Eurooppalainen kriisinratkaisujärjestelmä (Single Resolution Mechanism, SRM) Talletussuojien yhdenmukaistaminen Jyri Helenius 12 32
Euroalueen yhteisen pankkivalvonnan ja eri viranomaisten vastuut EKP:n neuvosto Päätösten vahvistaminen Yhteinen pankkivalvontamekanismi (SSM) Valvontaneuvosto EKP Euromaiden pankkivalvojat SSM:n ei-euromaiden pankkivalvojat 1 Valvonnan linjaukset ja päätökset EKP:n pankkivalvontaorganisaatio Kansalliset valvontaviranomaiset: yhteistyö SSM:ssä Merkittävien pankkien valvontaan osallistuminen Tiedonkeruu ja analyysi Yhteiset valvontaryhmät EKP:n pankkivalvontaorganisaatio SSM-maiden pankkivalvojat Merkittävien pankkien jatkuva valvonta Päätösten valmistelu Kansallisten valvontaviranomaisten muut, omalle vastuulle jäävät tehtävät Pääasiallinen vastuu muiden kuin merkittävien pankkien valvonnasta Vakuutussektorin valvonta Markkina- ja menettelytapavalvonta, myös kaikkien pankkien osalta 1) Jos mukana yhteisessä valvonnassa Jyri Helenius 13 33
Valvontaneuvosto (Supervisory Board) Valvonnan linjaukset ja suunnitelmat Yksittäisiä luottolaitoksia koskevien päätösten käsittely Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja (EKP:sta) Kokoonpano Kansallisten valvojien edustajat, nyt 19 henkilöä Jos keskuspankki ei ole valvoja, sen edustaja voi osallistua valvontaneuvoston kokouksiin (ilman äänivaltaa) Lisäksi 4 edustajaa EKP:sta Ääni per jäsen -periaate valvontakysymyksissä Valvontaneuvosto valitsee keskuudestaan ohjauskomitean (Steering Committee) Jyri Helenius 14 34
Valvonnan organisointi EKP:ssa EKP:n neuvosto Päätösten vahvistaminen Valvontaneuvosto (Supervisory Board) Puheenjohtaja Danièle Nouy DG Micro Prudential Supervision I Stefan Walter Merkittävät pankit (n. 30) DG Micro Prudential Supervision II Ramôn Quintana Merkittävät pankit (n. 90) DG Micro Prudential Supervision III Jukka Vesala Epäsuorassa valvonnassa olevat pankit (n. 3 400) DG Micro Prudential Supervision IV Korbinian Ibel Kaikkia pankkeja koskevat yhteiset valvontatehtävät Secretariat Division Pedro Gustavo Teixeira Valvontaneuvoston työn tukeminen Jyri Helenius 15 35
Yhteinen valvontaryhmä (Joint Supervisory Team, JST) toteuttaa suurten luottolaitosten jatkuvaa valvontaa Suuret luottolaitokset (SI, Significant Institution) EKP:n suorassa valvonnassa Suomesta tällä hetkellä Nordea Pankki Suomi, OP Ryhmä, Danske Bank Oyj, Kuntarahoitus Valvontaryhmä koostuu EKP:n ja kansallisen valvojan asiantuntijoista EKP ohjaa valvontaryhmien työtä, myös kansallisten valvojien henkilöstöä JST:n koostumukseen vaikuttaa pankin liiketoiminnan laajuus ja monimuotoisuus N. 75 % kansallisen valvojan henkilöstöä Valvontaryhmän päätehtävät: Valvontasuunnitelman laadinta vuodeksi kerrallaan Jatkuva valvonta, mm. riskien sekä pääomien / likviditeetin riittävyyden säännöllinen arviointi Toimii pankin kontaktipintana valvontaan, hakemusasioiden tms. käsittely Jyri Helenius 36
Yhteisen valvontaryhmän kokoonpano JSTkoordinaattori (EKP) Kansallinen JST-koordinaattori Asiantuntijatiimit Luottoriski Markkinariski Likviditeettiriski Operatiiviset riskit Taloudellinen asema ja liiketoimintamalli Luotettava hallinto Jyri Helenius 37
Merkittävien luottolaitosten tarkastukset EKP:n johdolla Tarkastussuunnitelmat valmistellaan yhteistyössä EKP:n ja kansallisten valvojien kesken Päätökset valvontaneuvostossa Myös ad hoc tarkastukset mahdollisia EKP nimittää tarkastusten vetäjät Voivat olla myös omasta kansallisesta valvojasta, muista kansallisista valvojista tai EKP:sta Tarkastusryhmien jäsenet kansallisista valvojista ja EKP:sta Voivat olla myös muiden maiden kansallisista valvojista Jyri Helenius 38
Pienten luottolaitosten valvonta EKP vastaa epäsuorasti pienten luottolaitosten valvonnasta (muut kuin merkittävät luottolaitokset) Yhteiset valvontaperiaatteet ja sekä arviointi- ja analyysimenetelmät Pienten luottolaitosten seuranta kansallisten valvojien raportoimien tietojen perusteella Kansallisten valvojien ohjeistaminen ja seuranta Finanssivalvonnalla keskeinen vastuu pienten luottolaitosten valvonnasta Valvonnassa käytetään yhteisiä SSM:n periaatteita ja menetelmiä Finanssivalvonta toimittaa EKP:lle tietoja vakavaraisuudesta, tuloskehityksestä ja riskeistä Finanssivalvonta raportoi EKP:lle valvontatoimenpiteistä EKP voi ottaa suoraan valvontaansa myös pienen luottolaitoksen Jyri Helenius 39
EKP:n toimivalta kaikille luottolaitoksille Toimilupien myöntäminen ja niiden peruuttaminen Sanktiovaltuudet EKP:n makrovakausvälineiden käyttö Kansallista vastuuta täydentävä rooli vakavaraisuusdirektiivin ja - asetuksen mukaisten välineiden käytössä Lausunto kansallisten viranomaisten päätöksiin, jonka kuultuaan kansallinen viranomainen tekee päätöksen Mahdollisuus kiristää makrovakausvälineen käyttöä Kansallisilla viranomaisilla ensisijainen vastuu Jyri Helenius 40
Luottolaitosten kriisitilanteiden hallinta pankkiunionissa EKP Elvytyssuunnitelmien vaatiminen ja arviointi (suuret luottolaitokset) Varhaisen vaiheen valvontatoimenpiteet (suuret luottolaitokset) Yhteinen SSM-ohjeistus kriisitilanteiden varalta Yhteistyö Euroopan yhteisen kriisinratkaisuviranomaisen kanssa Kansalliset valvojat Osallistuvat EKP-yhteistyössä suurten luottolaitosten kriisivarautumiseen ja toimenpiteiden valmisteluun Elvytyssuunnitelmien vaatiminen ja arviointi (pienet luottolaitokset) Varhaisen vaiheen valvontatoimenpiteet (pienet luottolaitokset) Yhteistyö kansallisen kriisinratkaisuviranomaisen kanssa Kriisinratkaisuviranomaiset Kriisinratkaisurahastot Euroopan yhteinen kriisinratkaisuviranomainen: suurten luottolaitosten kriisinratkaisu Kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset: pienten luottolaitosten kriisinratkaisu Euroopan yhteinen kriisinratkaisurahasto: kriisinratkaisun kustannukset kattaminen luottolaitoksilta kerätyillä varoilla Jyri Helenius 17 41
Euroalueen yhteisen valvonnan hyötyjä? SSM on tuonut esille eroja euromaiden luottolaitosten valvonnassa ja kansallisessa sääntelyssä Kansalliset valvontakäytännöt ovat erilaisia, myös kansallinen sääntely esim. vakavaraisuussääntelyn siirtymäsäännökset eroavat toisistaan Luottolaitoksilta edellytetty ydinpääoma ei ole tasalaatuista Sisäisten mallien hyväksymiskriteerit eivät ole olleet yhtenäisiä Mitä SSM on tehnyt ja voi tehdä näille asioille? Luottolaitokset samalle viivalle pääomien määrän ja laadun suhteen Kansallisen lainsäädännön sallimissa rajoissa Pankkivalvonta tasalaatuiseksi: sekä EKP:n suorassa valvonnassa olevat merkittävät luottolaitokset (SI) että kansallisen valvontavastuun piirissä olevat luottolaitokset (LSI) Luottolaitosten tasavertainen kohtelu: sama prosessi, samat selvitykset, samat vaatimukset Kilpailuetu vakavaraisille, hyvin johdetuille ja laadukkaasti valvotuille luottolaitoksillle Jyri Helenius 42
Kiitos! jyri.helenius@finanssivalvonta.fi Jyri Helenius 43