Rahoitusmarkkinoiden ja erityisesti pankkien sääntely ja valvonta

Transkriptio

1 Rahoitusmarkkinoiden ja erityisesti pankkien sääntely ja valvonta Jyri Helenius / Finanssivalvonta Helsingin yliopisto, Taloudelliset termit tutuksi

2 Näkemys Tiukentuva sääntely ja muuttuva valvonta ovat vakuutusmaksuja kriisejä vastaan. Kustannukset tulevat nopeasti, hyödyt - jotka ovat kustannuksia suuremmat - tulevat pitkän ajan kuluessa 1

3 1. Sääntely ja valvonta 2

4 Mitä on sääntely Finanssivalvonnan näkökulmasta? Sääntely Sääntely on valvontatoiminnan ohella toinen ydintoiminnoistamme. Se käsittää oman sääntelymme lisäksi osallistumisen finanssimarkkinoiden lainsäädännön valmisteluun kotimaassa ja EU:ssa. Myös lausuntojen antaminen lainsäädäntöhankkeissa on osa sääntelytoimintaa. Korostamme omassa sääntelyssämme sääntelyn selkeyttä ja johdonmukaisuutta. Sääntelymme välineenä on määräys- ja ohjekokoelma, jossa on julkaistu Finanssivalvonnan oikeudellisesti velvoittavat määräykset ja suositusluonteiset ohjeet. Otamme kokoelmassa myös huomioon Euroopan pankkiviranomaisen (EBA), Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) antamat ohjeet ja suositukset. Annamme lisäksi tarvittaessa suositusluonteisia kannanottoja yksittäisistä kysymyksistä. Tässä osiossa on esillä oman sääntelymme lisäksi finanssimarkkinoita koskevaa kansallista ja EU-lainsäädäntöä, EBAn, EIOPAn ja ESMAn antamia ohjeita ja suosituksia sekä muita kansainvälisiä suosituksia. Kuvaamme myös keskeisiä sääntelyn valmisteluhankkeita. 3

5 Mitä on valvonta? Valvonta Valvontamme haasteena on tunnistaa markkinoiden ja valvottavien ongelmat mahdollisimman aikaisin, jotta niihin voitaisiin reagoida ja ryhtyä tarvittaviin toimiin nopeasti ja uskottavasti. Viranomaisvalvonta täydentää valvottavan itsensä ja markkinoiden harjoittamaa valvontaa. Valvottavalla on aina ensisijainen vastuu omasta toiminnastaan. Viranomaisvalvonnan tavoitteena on osaltaan varmistaa, että valvottavaa johdetaan ammattitaitoisesti ja että valvottavalla on riittävät riskienhallintajärjestelmät sekä eettiset ja ammatillisesti tasokkaat liiketoimintaperiaatteet ja -käytännöt. Valvontaamme ohjaavat Finanssivalvontaa koskeva lainsäädäntö, valvontastrategia sekä valvottavista ja niiden toimintaympäristöstä kerättävä tieto. 4

6 Tarvitaan turvaverkko pankkien kaatumisen estämiseksi ja kaatumisen vaikutusten minimoimiseksi Pitää olla julkisen vallan turvaverkko (sääntely, valvonta, talletussuoja ) ongelmien varalle Julkinen turvaverkko pienentää pankkien ongelmien ja pankkikriisin kustannuksia, jotka kohdistuvat pääasiassa ulkopuolisiin Miten esim. pientallettaja tai sijoittaja voisi oikeasti monitoroida ison liikepankin riskejä? There are two principal areas of concern in relation to bank collapse The first is the prospect of contagion the collapse of one bank leading to the collapse of others with the possibility of damage occurring to the whole financial industry. This, in turn, might have very serious consequences for the real economy. Contagion might arise to the extent that a failure of one bank causes a loss of confidence in banking in general. The second concern with regard to possible bank collapse relates to consumer protection. Further, most people who take part in financial transactions have very little knowledge of either the products or the processes of the system. (oppikirjasta Howells & Bain 4. painos 2008) 5

7 turvaverkolla on hintansa Rahoitusalan turvaverkko lisää helposti haitallista valikoitumista ja moraalikatoa rahoitusalalla Pankilla on insentiivi ottaa suurempaa riskiä, kun tiedetään että turvaverkko pelastaa pankin, eli veronmaksaja maksaa pelastamisen Implisiittinen julkinen tuki, Heads I win, tails the taxpayer loses Tallettajilla ja luotottajilla ei insentiiviä tarkkailla pankkia tai muuta rahoitusalan yritystä, jos luotetaan siiten että julkinen valta tarvittaessa pelastaa Sääntelyllä ja sääntelyn muutoksilla on aina myös sivuvaikutuksia (unintended consequences) esim. markkinarakenteisiin, kilpailuun ja käyttäytymiseen rahoitustoiminnassa Sääntelystä ja sen muutoksista on aina kustannuksia, jotka joku maksaa. Yhteiskunnan tasolla kustannuksia pitää verrata saavutettaviin hyötyihin. 6

8 Miten riskejä valvotaan? Yksi keskeisimmistä valvontatehtävistämme on varmistaa, etteivät valvottavat ota niin suurta riskiä, että siitä aiheutuu olennaista vaaraa vakavaraisuudelle. Tehtävä on kaksijakoinen: toisaalta on arvioitava valvottavien ottamat riskit ja toisaalta mitattava sen vakavaraisuutta eli riskinkantokykyä. Valvottavien riskinottoa valvotaan kolmella eri tavalla: Määrällisiä eli mitattavia riskejä seurataan säännöllisesti tapahtuvalla raportoinnilla sekä valvottavien omilla riskiraporteilla. Näillä seurataan mm. luotto- ja markkinariskiä. Laadullisia riskejä valvotaan tarkastuksilla. Laadullisia riskejä ovat mm. operatiivinen riski ja hallinnon luotettavuus. Valvonta kohdistuu johdon toimintaan, riskienhallintajärjestelmien ja sisäisen valvonnan riittävyyteen sekä operatiivisten järjestelmien ja toimintaprosessia tasoon. Yksittäiset instituutiot kohtaavat myös riskejä, joita ympäristön muutokset synnyttävät. Näiden muutosten vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden vakauteen seuraamme ja arvioimme yhteistyössä Suomen Pankin kanssa. Riskinotto suhteutetaan valvottavan riskinkantokykyyn. 7

9 2. Sääntelyn muutokset, yleistä 8

10 Globaalit sääntelyuudistukset vaikuttavat eurooppalaiseen finanssisääntelyyn ja valvontaan G20/FSB Kv-yhteistyön lisääminen Järjestelmäriskit Vakavaraisuus Riskienhallinta Kriisinhallinta Baselin komitea Pankkien vakavaraisuus ja likviditeetti (Basel III) Kriisinhallinta EU Valvontarakenteiden uudistus Pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntely (CRR/CRDIV, Solvenssi II) Arvopaperisääntely Kriisinhallinta (BRRD) Suomi EU-sääntelyn käyttöönotto EU:n valvontajärjestelmään osallistuminen IMF, OECD, BIS, akateeminen maailma, jne. Sääntely on Euroopan Unionin tasoista 9

11 Mittavat sääntelyuudistukset laitettiin liikkeelle finanssikriisin jälkimainingeissa Pankkirakenteiden muuttaminen AIFM (Alternative Investment Fund Managers Directive) Pankkivero Vakavaraisuus ja likviditeetti Pankkiunioni Kriisinhallinta Talletussuoja Solvenssi II vakuutusyhtiöille Tilinpäätösnormit (IFRS International Financial Reporting Standards) Corporate governance MiFID 2, MiFIR (Markets in Financial Instruments) EMIR (European Market Infrastructure Regulation) 10

12 Tiukentuvat vaatimukset pankeille Finanssikriisin opetukset Basel III / CRD IV sääntely Riittämätön tappiosietokyky Likviditeettiriskien riittämätön hallinta Liiallinen velkavivun käyttö Korkeammat pääomavaatimukset ja lisäpuskurit Uudet likviditeettivaatimukset Vähimmäisomavaraisuusasteen (leverage ratio) käyttöönotto Sääntelyn myötäsyklisyys Mm. vastasykliset pääomavaatimukset Virheelliset riskinoton kannustimet, riskienhallinnan heikkoudet Palkitsemisen sääntely, riskienhallinnan ja hyvän hallinnon tiukemmat vaatimukset Vähäinen huomio systeemiriskeille Vastapuoliriskien rajoittaminen Rahoitusjärjestelmän kannalta systeemisesti merkittävien pankkien tehostettu valvonta (G- SII, O-SII) 11

13 3. Pankkien vakavaraisuus- ja likviditeettisääntely kriisin jälkeen 12

14 Vakavaraisuuden periaate on yksinkertainen Pankin riskipainotetut saamiset: eri menetelmillä lasketut riskit eri riskilajeista (luotto-, markkina-, ja operatiiviset riskit) Näitä vastaan on oltava omaa pääomaa vähintään lain määräämä minimi 13

15 mutta käytännössä vakavaraisuusvaatimus koostuu monesta eri osasta Pankkikohtainen lisäpääomavaatimus (ns. Pilari 2) 0,0 % - 2,0 % O-SII puskuri (CET 1) 0,0 % - 2,5 % Muuttuva lisäpääomavaatimus (ns. vastayklinen puskuri) (CET 1) Harkinnan varaiset erät Pilari 2: pankkikohtaiset syyt O-SII: Other Systemically Important Institution, muu systeemisesti tärkeä instituutio, perusteet luottolaitoslaista (HUOM: Suomessa ei ns. G-SII vaatimuksia täyttäviä pankkeja, G-SII:lle vielä oma vakavaraisuusvaatimus) 2,5 % Kiinteä lisäpääomavaatimus (puskuri) (CET 1) 2 % Tier 2 pääomaa 1,5 % Muita ensisijaisa omia varoja (AT 1) 4,5 % Ydin omia varoja (CET 1) Vähimmäispääoma vaatimus 8 % Vähintään 10,5 % CET 1= ydinpääoma Core Equity Tier 1 = parhaimmanlaatuinen pääoma AT = Additional Tier 1 Muu ensisijainen oma pääoma 14

16 Case: Kotitalouksien velkaantuneisuus Suomessa 15

17 Likviditeettiriskin uudet määrälliset vaatimukset Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR): lyhytaikainen maksuvalmiusriski Pankeilla oltava likvidejä varoja kestämään 30 päivän likviditeettistressitilanne (lyhytaikaisten velkaerien voimakas ulosvirtaus) ilman ulkoista rahoitusta Likvidien varojen joukko on suppea: oltava hyvälaatuisia ja helposti käteiseksi muutettavia varoja, kuten keskuspankkireservit, valtioiden jvk:t, korkealaatuiset katetut (covered bonds) ja yritysjoukkovelkakirjat tietyin edellytyksin Sitovaksi 2015 (60 %:sti, täysimääräinen 2018) Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR): pidemmän tähtäimen likviditeetti ja rakenteellinen rahoitusriski Pankeilla oltava nykyistä enemmän pitkäaikaista (yli 1 v) rahoitusta Estetään liiallinen riippuvuus lyhytaikaisesta markkinarahoituksesta Sovelletaan aikaisintaan 2019 alkaen 16

18 Pankilla oltava bail-in kelpoista tasetta MREL= alentamiskelpoisten omien varojen ja velkojen vähimmäismäärä Minimum requirement of eligible liabilities Varmistetaan sijoittajien ja velkojien ensisijainen vastuu Pyrkimyksenä estää veronmaksajien tarvetta tukea pankkeja EUn toimeenpano FSB:n globaalista G-SIB standardista TLAC Total Loss Absorbing Capacity, koskee vain 30 globaalisti suurinta pankkia MREL-vaade perustuu pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviin (BRRD) Kriisinratkaisuviranomainen määrää MREL-vaatimuksen Vaatimus kaikille EU pankeille ja suurimmille sijoituspalveluyrityksille Asetetaan yhtiökohtaisesti vuosittain 17

19 Kriisiviranomaisen valtuudet MREL:n ja sijoittajavastuun toteuttamisen osalta Kriisiä ennakoivana toimena asetetaan MREL-vähimmäisvaatimus Arvioidaan mahdollisen kaatumisen vaikutukset rahoitusvakaudelle Huomioidaan kriisilaitoksen liiketoimintamalli, rahoitusmalli ja riskiprofiili Kriisin ratkaisussa veloista tehdään uutta pääomaa (BRRD art. 44) Jos tappiot suuria, leikataan etuoikeusjärjestyksessä aloittaen osakepääomasta Vakavaraisuus palautetaan kriisinratkaisussa velkoja pääomiksi muuntamalla ja muilla toimenpiteillä Muuntamisten jälkeen pääoma palautetaan toimiluvan edellyttämälle tasolle Yhteisen resoluutiorahaston (SFR) käytön vaatimuksena vähintään 8 % taseesta on oltava leikattuna 18

20 Alentamiskelpoiset erät (1/2) Arvon alennus ja muunnot osakepääomaksi tehdään samassa etuoikeusjärjestyksessä kuin konkurssissa: 1. Osake- ja osuuspääoma 2. Pääomalainat 3. Huonomman etuoikeuden joukkovelkakirjat 4. Muut alentamiskelpoiset velat Kohta 1. Osake- ja osuuspääoma nollataan Tehtävä täysin ennen kuin uutta pääomaa muunnetaan muista eristä Kohta 2. Tämän jälkeen alennetaan pääomalainojen arvoa Voidaan muuntaa osakepääomaksi, jos tappiot katettu Kohta 3. Seuraavaksi huonomman etuoikeuden joukkovelkakirjat Esim. debentuurit, voidaan muuntaa osakepääomaksi, jos tappiot katettu Kohta 4. Valtaosa uudesta pääomasta tulee muista velkaeristä Sisältää mm. muut vakuudettomat joukkovelkakirjat, strukturoidut tuotteet, vakuudettomat johdannaisvelat ja yritys- sekä rahoituslaitostalletukset ( > 7 pv) Kotitalouksien ja pienyritysten talletussuojan ulkopuolinen (> euroa) osa talletuksista muunnetaan aivan viimeisenä Salainen 19

21 Alentamiskelpoiset erät (2/2) Kokonaan MREL-kelpoisia Omien varojen instrumentit (CET1, AT1, T2) Alentamiskelpoiset erät Osittain MREL-kelpoisia Vakuudettomat velkakirjat Strukturoidut tuotteet Talletussuojan ulkopuoliset talletukset Ei MREL-kelpoisia Vakuudettomat johdannaisvelat OK: >1v maturiteetti OK: Vakuudettomat jvk:t, ml. sellaiset huonomman etuoikeuden jvk:t, joita ei lasketa omiin varoihin OK: > 1v maturiteetti OK: johdannaisosa ei vaikuta velkakirjaosan arvoon OK: >1v maturiteetti OK: yritykset, muut instituutiot, ryhmän sisäiset Ei: Kotitaloudet ja SME:t Alentamiskelpoisten erien ja MREL:n ulkopuolelle jäävät mm. Katetut joukkolainat ja vakuudelliset johdannaiset Asiakasvarat, palkat ym. operatiiviset erät Suojatut talletukset 20

22 Tärkeitä näkökohtia Basel III:een Nyt menossa siirtyvävaihe eri maissa, täysimääräisesti voimaan 2019 (joitain siirtymäaikoja jopa 2022 asti) Vakavaraisuusvaatimusten rinnalle tulossa vaatimus omavaraisuusasteelle leverage ratio (alustavasti 3 %), eli omaa pääomaa oltava minimissään riskipainottamattomasta taseesta tuon verran Maa- ja pankkikohtaisia eroja vakavaraisuusvaatimuksissa EU-sääntelyssä paljon maakohtaisia optioita Luottoriskin sisäisten luokitusten mallit Basel III:sta ollaan uudistamassa Baselin pankkivalvontakomitean tavoitteena mm. vähentää sisäisten mallien tuomaa perusteetonta vaihtelua riskipainoissa Eri sääntelymuutosten yhteisvaikutus? 21

23 4. Vaikutusarvioita sääntelyn muutoksista 22

24 Valtiontuet finanssikriisissä Parlamenttien hyväksymän valtiontuen määrä EU:ssa (10/ /2011) Lähde: Euroopan komissio (2011a). Käytetyn valtiontuen määrä (10/ /2010) mrd. (13 % EU:n BKT:stä) (409 mrd. pääomittamiseen ja taseen tukemiseen sekä mrd. takauksiin ja muihin maksuvalmiutta lisääviin toimiin) Keskuspankkien ylimääräiset toimet maksuvalmiuden tukemiseksi Yli mrd. euron arvosta lainoja eurojärjestelmältä euroalueen pankeille rahapoliittisin operaatioin 23

25 Kansantalouden taso: Miten vakavaraisuusvaatimusten kiristäminen vaikuttaa luotonannon marginaaleihin ja talouden kasvuun? Lähde: IMF Working Paper, WP/12/233 Elliot, Salloy & Santos: Assessing the Cost of Financial Regulation 24

26 Kummassa parempi pitkän aikavälin kasvu? Ennen sääntelyn kiristymistä Sääntelyn kiristymisen jälkeen 25

27 Yksittäisen pankin taso: Monia eri sopeutumiskeinoja sääntelyn aiheuttamiin kustannusten nousuun IMF erottaa julkaisuissaan kahdeksan eri keinoa, joilla pankki voi vaikuttaa sääntelyn aiheuttamaan kustannusten nousuun: 1. Absorbing the costs by lowering returns to shareholders 2. Reducing funding costs 3. Reducing expenses 4. Decreasing the expected credit losses 5. Limiting the regulatory impacts through technical means 6. Rationing credit 7. Raising prices for credit 8. Restructuring businesses Lopullinen kustannusten läpimeno vaikuttaa luototuksen hintaan ja saatavuuteen, mutta ei 100 % suoraviivaisesti, kilpailutilanne vaikuttaa oleellisesti 26

28 Pankin strateginen kolmio : vakavaraisuustavoite ratkaistaan yhdessä muiden tärkeiden päätösten kanssa Vakavaraisuus & puskurit tappioiden varalle Kannattavuus Liiketoiminnan kasvu 27

29 Miten sääntely kehittyy lähivuosina? 28

30 5. Eurooppalainen finanssivalvontajärjestelmä ja yhteinen valvontamekanismi 29

31 Eurooppalainen finanssivalvontajärjestelmä 30

32 Miksi yhteinen pankkivalvonta? Finanssikriisi nosti esiin tarpeen yhtenäistää valvontaa eri maissa Pankkien ongelmat leviävät helposti maasta toiseen Kansallinen valvonta ei ollut riittävää monikansallisille pankeille Finanssikriisien kustannukset voivat olla kestämättömiä yksittäiselle maalle Vakautta uhkaaviin riskeihin puututtava ennakoivasti 11 31

33 Euroalueen yhteinen pankkivalvonta pankkiunionin ensimmäinen osa Pankkiunioni Yhteinen pankkivalvontamekanismi (Single Supervisory Mechanism, SSM) Kansalliset pankkivalvojat Euroopan keskuspankki (EKP:n pankkivalvonta) Eurooppalainen kriisinratkaisujärjestelmä (Single Resolution Mechanism, SRM) Talletussuojien yhdenmukaistaminen 12 32

34 Euroalueen yhteisen pankkivalvonnan ja eri viranomaisten vastuut EKP:n neuvosto Päätösten vahvistaminen Yhteinen pankkivalvontamekanismi (SSM) Valvontaneuvosto EKP Euromaiden pankkivalvojat SSM:n ei-euromaiden pankkivalvojat 1 Valvonnan linjaukset ja päätökset EKP:n pankkivalvontaorganisaatio Kansalliset valvontaviranomaiset: yhteistyö SSM:ssä Merkittävien pankkien valvontaan osallistuminen Tiedonkeruu ja analyysi Yhteiset valvontaryhmät EKP:n pankkivalvontaorganisaatio SSM-maiden pankkivalvojat Merkittävien pankkien jatkuva valvonta Päätösten valmistelu Kansallisten valvontaviranomaisten muut, omalle vastuulle jäävät tehtävät Pääasiallinen vastuu muiden kuin merkittävien pankkien valvonnasta Vakuutussektorin valvonta Markkina- ja menettelytapavalvonta, myös kaikkien pankkien osalta 1) Jos mukana yhteisessä valvonnassa 13 33

35 Valvontaneuvosto (Supervisory Board) Valvonnan linjaukset ja suunnitelmat Yksittäisiä luottolaitoksia koskevien päätösten käsittely Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja (EKP:sta) Kokoonpano Kansallisten valvojien edustajat, nyt 19 henkilöä Jos keskuspankki ei ole valvoja, sen edustaja voi osallistua valvontaneuvoston kokouksiin (ilman äänivaltaa) Lisäksi 4 edustajaa EKP:sta Ääni per jäsen -periaate valvontakysymyksissä Valvontaneuvosto valitsee keskuudestaan ohjauskomitean (Steering Committee) 14 34

36 Yhteinen valvontaryhmä (Joint Supervisory Team, JST) toteuttaa suurten luottolaitosten jatkuvaa valvontaa Suuret luottolaitokset (SI, Significant Institution) EKP:n suorassa valvonnassa Suomesta tällä hetkellä Nordea Pankki Suomi, OP Ryhmä, Danske Bank Oyj, Kuntarahoitus Valvontaryhmä koostuu EKP:n ja kansallisen valvojan asiantuntijoista EKP ohjaa valvontaryhmien työtä, myös kansallisten valvojien henkilöstöä JST:n koostumukseen vaikuttaa pankin liiketoiminnan laajuus ja monimuotoisuus N. 75 % kansallisen valvojan henkilöstöä Valvontaryhmän päätehtävät: Valvontasuunnitelman laadinta vuodeksi kerrallaan Jatkuva valvonta, mm. riskien sekä pääomien / likviditeetin riittävyyden säännöllinen arviointi Toimii pankin kontaktipintana valvontaan, hakemusasioiden tms. käsittely 35

37 Yhteisen valvontaryhmän kokoonpano JSTkoordinaattori (EKP) Kansallinen JST-koordinaattori Asiantuntijatiimit Luottoriski Markkinariski Likviditeettiriski Operatiiviset riskit Taloudellinen asema ja liiketoimintamalli Luotettava hallinto 36

38 Merkittävien luottolaitosten tarkastukset EKP:n johdolla Tarkastussuunnitelmat valmistellaan yhteistyössä EKP:n ja kansallisten valvojien kesken Päätökset valvontaneuvostossa Myös ad hoc tarkastukset mahdollisia EKP nimittää tarkastusten vetäjät Voivat olla myös omasta kansallisesta valvojasta, muista kansallisista valvojista tai EKP:sta Tarkastusryhmien jäsenet kansallisista valvojista ja EKP:sta Voivat olla myös muiden maiden kansallisista valvojista 37

39 Pienten luottolaitosten valvonta EKP vastaa epäsuorasti pienten luottolaitosten valvonnasta (muut kuin merkittävät luottolaitokset) Yhteiset valvontaperiaatteet ja sekä arviointi- ja analyysimenetelmät Pienten luottolaitosten seuranta kansallisten valvojien raportoimien tietojen perusteella Kansallisten valvojien ohjeistaminen ja seuranta Finanssivalvonnalla keskeinen vastuu pienten luottolaitosten valvonnasta Valvonnassa käytetään yhteisiä SSM:n periaatteita ja menetelmiä Finanssivalvonta toimittaa EKP:lle tietoja vakavaraisuudesta, tuloskehityksestä ja riskeistä Finanssivalvonta raportoi EKP:lle valvontatoimenpiteistä EKP voi ottaa suoraan valvontaansa myös pienen luottolaitoksen 38

40 EKP:n toimivalta kaikille luottolaitoksille Toimilupien myöntäminen ja niiden peruuttaminen Sanktiovaltuudet EKP:n makrovakausvälineiden käyttö Kansallista vastuuta täydentävä rooli vakavaraisuusdirektiivin ja - asetuksen mukaisten välineiden käytössä Lausunto kansallisten viranomaisten päätöksiin, jonka kuultuaan kansallinen viranomainen tekee päätöksen Mahdollisuus kiristää makrovakausvälineen käyttöä Kansallisilla viranomaisilla ensisijainen vastuu 39

41 Luottolaitosten kriisitilanteiden hallinta pankkiunionissa EKP Elvytyssuunnitelmien vaatiminen ja arviointi (suuret luottolaitokset) Varhaisen vaiheen valvontatoimenpiteet (suuret luottolaitokset) Yhteinen SSM-ohjeistus kriisitilanteiden varalta Yhteistyö Euroopan yhteisen kriisinratkaisuviranomaisen kanssa Kansalliset valvojat Osallistuvat EKP-yhteistyössä suurten luottolaitosten kriisivarautumiseen ja toimenpiteiden valmisteluun Elvytyssuunnitelmien vaatiminen ja arviointi (pienet luottolaitokset) Varhaisen vaiheen valvontatoimenpiteet (pienet luottolaitokset) Yhteistyö kansallisen kriisinratkaisuviranomaisen kanssa Kriisinratkaisuviranomaiset Kriisinratkaisurahastot Euroopan yhteinen kriisinratkaisuviranomainen: suurten luottolaitosten kriisinratkaisu Kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset: pienten luottolaitosten kriisinratkaisu Euroopan yhteinen kriisinratkaisurahasto: kriisinratkaisun kustannukset kattaminen luottolaitoksilta kerätyillä varoilla 17 40

42 Euroalueen yhteisen valvonnan hyötyjä? SSM on tuonut esille eroja euromaiden luottolaitosten valvonnassa ja kansallisessa sääntelyssä Kansalliset valvontakäytännöt ovat erilaisia, myös kansallinen sääntely esim. vakavaraisuussääntelyn siirtymäsäännökset eroavat toisistaan Luottolaitoksilta edellytetty ydinpääoma ei ole tasalaatuista Sisäisten mallien hyväksymiskriteerit eivät ole olleet yhtenäisiä Mitä SSM on tehnyt ja voi tehdä näille asioille? Luottolaitokset samalle viivalle pääomien määrän ja laadun suhteen Kansallisen lainsäädännön sallimissa rajoissa Pankkivalvonta tasalaatuiseksi: sekä EKP:n suorassa valvonnassa olevat merkittävät luottolaitokset (SI) että kansallisen valvontavastuun piirissä olevat luottolaitokset (LSI) Luottolaitosten tasavertainen kohtelu: sama prosessi, samat selvitykset, samat vaatimukset Kilpailuetu vakavaraisille, hyvin johdetuille ja laadukkaasti valvotuille luottolaitoksillle 41

43 Kiitos! 42