Scientific Method Mistä on kysymys? Janne Rautasuo 29.11.2016 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services 29.11.2016 1
Palontutkinnasta kuultua Käytiin vähän potkimassa kekäleitä.. Rakennukseen ei tullut sähköjä. Tulipaloa ei voitu tutkia. Ei tästä osaa mitään sanoa. Laitetaan syyksi tupakka tai sähkö Ulko-oven läheisyys oli pahasti palanut. Se on sytytetty kuistilta, oven ulkopuolelta Musta savu osoittaa syttymispaikan.. Palojälki lattiassa on aina merkki palavien nesteiden käytöstä Se on aivan varmasti tahallaan sytytetty kun kohteesta löytyi monta V kuviota. Palontutkinta on enemmän taidetta kuin tiedettä..
Mihin menetelmää palontutkinnassa tarvitaan? Miten palontutkinta tulisi suorittaa? Onko palontutkinnassa lopulta kuitenkin kysymys vain mielipiteestä? Tuoko pitkä kokemus pelastusalalta todellista osaamista ja ammattitaitoa myös palontutkintaan? Arvataanko, arvioidaanko vai tutkitaanko? Miten osoitamme, että palontutkinta on suoritettu ammattitaitoisesti? Miten perustelemme tutkinnan tuloksia ja voimme osoittaa tulosten luotettavuuden?
NFPA 921 Guide For Fire & Explotion Investigations Käytössä laajaalaisesti Yhdysvalloissa, Canadassa, Englannissa, Australiassa, Väli- ja Etelä Amerikassa jne. Kansainväliset palontutkintajärjestöt ja yhdistykset (mm. IAAI, NAFI) suosittelevat ohjeen käyttöä
Scientific Method Tieteellinen menetelmä Tieteen tekemisessä käytettävä järjestelmällinen menettelytapa Tieteellinen menetelmä on viitteistö siitä, kuinka tiedettä kannattaa tai tulee harjoittaa
1. Tarpeen tunnistaminen Tunnistetaan tarve ongelman ratkaisemiseen Palontutkinnan osalta voi tuntua usein itsestään selvältä Esimerkiksi tason 2 palontutkinnan käynnistäminen
2. Ongelman määrittäminen Määritetään ongelma, joka palontutkinnan avulla halutaan selvittää Palon syttymisalue ja syttymiskohta Syttymissyy ja syttymiseen vaikuttaneet taustatekijät Palon kehittyminen ja palon leviäminen Pelastustoiminta Jne. Ongelman määrittäminen on tärkeää, jotta tutkinnan resurssit voidaan ohjata määritetyn ongelman selvittämiseen. Yleensä ei ole resursseja eikä tarkoituksenmukaistakaan yrittää selvittää kaikkea.
3. Tiedon kerääminen Kaiken tarvittavan tiedon järjestelmällinen kerääminen ja dokumentointi Taustatiedot Paikkatutkinta Näytteet Haastattelut Tietokannat ja raportit Kohteen turvallisuustekniikasta saatavat tiedot Rekonstruktiot Tietokonemallinnokset Kirjallisuuslähteet Aikaisemmat tutkinnat samankaltaisista paloista meillä ja maailmalla Jne.
4. Tiedon analysointi Kerätyt tiedot käydään läpi ja analysoidaan mahdollisimman objektiivisesi Analysointiin vaikuttaa merkittävästi tutkijan koulutus, osaaminen ja ammattitaito sekä kokemus Hypoteesin muodostaminen alkaa
5. Hypoteesin laadinta Tietojen analysoinnin tuloksena palontutkija laatii hypoteesin perustuen kerättyyn ja analysoituun tietoon. Hypoteesin avulla pyritään vastaamaan määritettyyn ongelmaan. Hypoteeseja voi olla useita.
6. Hypoteesin testaaminen (1/3) Jotta tutkija voi päätyä lopulliseen hypoteesiin, eli näkemyksensä mukaan todenmukaiseen lopputulokseen, on hypoteesia kyettävä testaamaan. Testauksen avulla esitetty hypoteesi voidaan osoittaa oikeaksi ja vastaavasti muut mahdollisesti vääriksi. Testaaminen voi sisältää Tutkijan oma pohdinta ja looginen päättely eli hypoteesin arviointi ja haastaminen omaan tietoon ja kokemukseen perustuen Hypoteesin alistaminen muiden tutkijoiden arvioitavaksi ja analysoitavaksi Kirjallisuuskatsaus Polttokokeet Tietokonemallinnokset esim. FDS Laboratorioanalyysit
6. Hypoteesin testaaminen (2/3) Keskeinen kysymys: Voiko samat perustelut ja esitettyä hypoteesia tukevat näkemykset tukea myös jotakin toista hypoteesia? Jos voi, on tutkija todennäköisesti kerännyt liian vähän tietoa tutkittavasti ongelmasta. Tällöin on palattava takaisin aikaisempiin vaiheisiin.
6. Hypoteesin testaaminen (3/3) On täysin mahdollista, että tutkija ei aina onnistu löytämään vastausta määritettyyn ongelmaan ja on myös mahdollista, että ratkaisuja voi olla useampia. Jos näin käy, se tulee kertoa avoimesti. Tutkijan tulisi aina säilyttää objektiivinen ote ja tunnistaa omaan tutkintaan liittyvät epävarmuustekijät. Summa summarum: Tutkijan tulee aina kyetä osoittamaan käytetty tutkintamenetelmä, tutkinnan vaiheet, tutkinnan dokumentointi sekä perustelut, joilla hän on esitettyyn tulokseen päätynyt. Tutkinnan tulos ei voi olla vain mielipide.
Lisätietoja http://www.cfitrainer.net/
Kiitos Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services