ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ? Päihteet, yhteisöt ja nuorten hyvinvointi Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 23.4.2013
Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Päihteet ja sosiaalisuus 3) Ongelmajuomisen sosiaaliset kehykset 4) Ryhmäilmiö: Päihde- ja muiden sosiaalisten ongelmien ehkäisy
1. Nuoruus Psykologisessa mielessä [ryhmän] tiiviin yhdessäolon tulos on ikään kuin yksilöiden sulautuminen yhdeksi kokonaisuudeksi niin, että yksilön minuus muodostuu monin tavoin osana ryhmän yhteistä toimintaa ja tavoitteita. Tämä yhteys on helpointa ilmaista puhumalla "meistä"; se sisältää eräänlaisen yhteisymmärryksen ja identiteetin, jolle "me" on luonteva ilmaus. [-] Vasta tällaisessa yhteydessä ihmisen perusolemus nousee esiin. Ihminen ei saa sitä syntymässään; sitä ei voi saavuttaa kuin yhteenkuuluvuuden tunteen kautta, ja se kuihtuu eristyksissä. (Cooley 2009/1922, 13 17, käännös AM.)
Yksilöllinen identiteetti on sosiaalinen *Muotoutuva aikuisuus (emerging adulthood) n. 18-25 v. identiteetin rakentumiselle keskeinen elämänvaihe * Kutsumuksesi on siellä, missä taitosi kohtaavat maailman tarpeet (Aristoteles)
2. Juominen on yhdessäolon tekniikka *Rituaali: tunne omaan porukkaan tai heimoon kuulumisesta *Suomessa vuosisataiset perinteet *Tutkimus: 54 eri koulutusasteita, aloja, sukupuolia ja paikkakuntaa edustavan opiskelijaryhmän kertomusta --hauskin mahdollinen juomistilanne --inhottavin mahdollinen juomistilanne
Hauskin mahdollinen juomistilanne Kaks autoo, ne tarvii kaks kuskii, muut alottelee autossa silleen vähän... Sitten päivällä kun ne tulee sinne [mökille] ne ottaa eka siinä vähän aurinkoa, purkaa kamoja, ottaa muutaman samalla... Sitten grillaa, saunoo [-], pelaa kaikkii mökkipelei siin, heittelee mölkkyi ja plaa plaa plaa... Sit ne kuuntelee musiikkii, laulaa mukana, bailaa aamuun asti. Sit ne lähtee uuteen nousuun ja niiden kaikki mökkinaapurit tulee messiin ja sit niillä on isot bileet siellä... (Ammattioppilaitos, liiketalousala, sekaryhmä, PK-seutu)
Juominen on sosiaalisuuden janoa Nuoret juovat kokeakseen vahvoja sosiaalisia emootioita Juominen ylittää arkea ja antaa tilalle jotain parempaa Sosiaalisuus liittyy arvoihin ja identiteettiin eri ryhmät juovat eri tavoin (Ryyppäämällä ryhmäksi)
Juomisen haitat *Sosiaaliset: Juomisen taikapiiri kääntyy nurin: Riidat, tappelut, hyväksikäyttö ym. paha sosiaalisuus *Moraaliset: Juominen ei pysy omalla paikallaan, vaan valuu rikkomaan arkea tai turmelee toimintakyvyn juomistilanteen ulkopuolella *Terveys, rahanmeno tm. rationaaliset argumentit eivät nuorten mielikuvissa vaikuta
Miksi juodaan haitoista huolimatta? *Suuri muutto irrotti suomalaiset maaseudun perinteisistä pienyhteisöistä 1960-70-luvulla *1980-luvulta alkaen Suomi urbaani, yksilöllistyvä kulutusyhteiskunta *Sosiaalisuus pitää aktiivisesti tehdä - se ei lankea itsestään asuinpaikan, työn, suvun tai harrastusten mukana
Ilon aika: 2000-luvun sosiaalisuus Hauskuus on sosiaalinen tunne, joka indikoi porukkaan ja maailmaan kuulumista Alkoholi on Suomessa keskeinen hauskanpidon voiteluaine ja juominen yhdessäolon tekniikka Hauska juominen biletys on nuorten keskuudessa muodostunut 1980-l. alkaen keskeiseksi sosiaaliseksi rituaaliksi
3. Päihdeongelmien sosiaaliset kehykset 1) Päihteet ainoa asia, mikä ryhmää yhdistää 2) Käyttö irtautuu sosiaalisista rituaaleista - näköharha: sosiaaliset tunteet suoraan pullosta/ piipusta/ pilleristä 3) Addiktio: Päihde käyttää ihmistä eikä ihminen päihdettä - ensin sosiaalisuus houkuttaa, sitten aine koukuttaa
*Arjen yhteisöt liian heikkoja Miksi? *Ympäristön vaatimukset liian kovia; too much too soon *Kulttuurinen viive: perinteiset mallit ja toimintatavat eivät toimi muuttuvassa ympäristössä TUNNE, ETTÄ ON OMASSA ARJESSAAN OMALLA PAIKALLAAN, JÄÄ SYNTYMÄTTÄ
4. Ryhmäilmiö: Miten ehkäistään päihde- MT- ja sosiaalisia ongelmia? Jokaiselle paikka porukassa ja maailmassa Mielialan ja tunteiden säätelyä ei opita yksin Arjen rytmi ja rutiinit Kulttuurin muutos: yksi symboli riittää
Yhteisöllisyyttä ei ole olemassa. On vain ryhmiä. *Nuorten ryhmät ovat aikuisen vastuulla *Yhteisöllisyydellä ei ole omistajuutta, vaan jokainen on vastuussa omalla tontillaan *Ryhmän ylläpito ja ohjaaminen on käsityötaito, jonka voi oppia
Aikuisten roolit muutoksessa JUHANI: Kyl se [päihdekasvatuskin] varmaan ois paikallaan ja aiheellista, mutta miten tämmöseen rakenteeseen saa sen että kaikkee pitäis opettaa. Yhtäkkii yhen ihmisen pitäis opettaa kaikkee niille, ni mistä sen rahkeet riittää... Omat vanhemmat ei pysty opettaan edes peruskäytöstapoja, ja sit opettajan pitäis yhtäkkii opettaa ammattiaineet ja vähän siit ammattiaineiden sivusta jotain töitä ja peruskäyttäytymissääntöjä ja alkoholikoulutusta, ja sitte käydä valvomas pihalla ja puhumas niille miten jätehuolto toimii, miten tää ympäristö ja maailma hukkuu paskaan ja... se kasvaa niin laajaks se kirjo. (Opettajahaastattelu, ammattioppilaitos, metalliala, PK-seutu)
Aikuinen ottaa kantaa *Nuoret eivät aina halua miettiä itse, vaan aikuisen kannanottoa siihen, mikä on oikein tai väärin ja mitä seurauksia oikeista ja vääristä valinnoista koituu *Aikuinen johtaa kohti hyviä asioita ja huolehtii, että ei mennä vikasuuntiin
Kannanotto ryhmien puolesta on moninkertainen kannanotto *Se kertoo, mikä on tärkeää ja arvokasta: Hyvä ryhmä on oikein. *Se kertoo, kuinka arvot voidaan käytännössä toteuttaa: Hyvä ryhmä toimii. *Se sovittaa modernin ihmisen perusristiriidan: Hyvä ryhmä on sekä yksilöllinen että kollektiivinen
Yhteiskunnan rooli: Anna aikuiselle aikaa! *Aikuisille resurssit ja osaaminen olla aikuinen --työaika, rahoitus, koulutus, yhteistyö eri toimijoiden välillä.. *Ryhmäilmiö-malli: Julkaistaan Educa-messuilla 2014
ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ? Päihteet, yhteisöt ja nuorten hyvinvointi Aikuisten on tarjottava nuorille sitä, mitä he päihteiden käytölläänkin tavoittelevat, mutta paremmassa ja kestävämmässä muodossa. ARKI ON ARVO JA SE ELETÄÄN RYHMISSÄ
Blogitekstejä *Sosiaalisuuden jano ja ehkäisevä päihdetyö: http://laadukas.wordpress.com/2012/03/05/post35/ *Yhteisöllisyys juomisongelmien syy ja ratkaisu: http://www.ehyt.fi/fi/ajankohtaista/blogi/?itemid=774&a=viewitem *Helpot ja vaikeat keinot: https://www.nyyti.fi/nyyti-ry/blogi/helpot-ja-vaikeat-keinot/
Tutkimuskirjallisuutta *Ryyppäämällä ryhmäksi? Ehkäisevän päihdetyön karttalehtiä nuorten ja nuorten aikuisten juomiskulttuureihin (2012): http://www.ehyt.fi/fi/ajankohtaista/julkaisut/?a=viewitem&itemid=859 *Miksi Jesse ja Jenna juovat? Nuoret aikuiset ehkäisevän päihdetyön kohderyhmänä (2012). S. 88-96 teoksessa Selvää synergiaa eettisesti kantavaa päihdekasvatusta: http://www.humak.fi/sites/default/files/liitteet/humak_selvaa_synergiaa_verkko.pdf *Hauskuus ja tylsyys, turva ja vaara. Nuorten juomisen ja arjen ambivalenssit (2013). Ilmestyy Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä 3/2013 (15.6.2013). http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/ajankohtaista/lehdet/yhteiskuntapolitiikka *Leiskaa steissillä, romanssi mökillä. Pääkaupunkiseudun ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten juomisen motiivit ja koetut juomisen haitat (2011): http://www.ehyt.fi/fi/ajankohtaista/julkaisut?a=viewitem&itemid=214 *Miksi [Suomessa] juodaan? Nuoret, humala ja sosiaalisuus (2010). S. 85-98 teoksessa Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80301/371e1e08-9bc1-47ea-81aa-68b04f27088c.pdf?sequence=1