Varman osavuosiraportti 1.1. 30.9.2016 Vertailuluvut suluissa ovat 30.9.2015 mukaiset, ellei toisin ole ilmoitettu. kuitenkin edelleen korkeita ja painavat monia eurotalouksia pitkään. Epävarmuutta euroalueelle luovat merkittävien pankkien vaikeudet isoissa euroalueen jäsenmaissa. Kokonaistulos oli 234 (-745) miljoonaa euroa. Sijoitusten yhdeksän kuukauden tuotto oli 3,1 (1,1) %, sijoitusten markkina-arvo oli 42,4 (40,4) miljardia euroa. Vakavaraisuuspääoma oli vahva 10 101 (9 512) miljoonaa euroa; 31,0 (30,6) % vastuuvelasta ja 2,2 (1,9) -kertainen vakavaraisuusrajaan verrattuna. Kiinassa taloutta on elvytetty voimakkaasti samaan aikaan, kun on pyritty turvaamaan hallittua talouden rakennemuutosta. Kiinassa mahdollisen rahoituskriisin todennäköisyys liittyy erityisesti yrityssektorin velkaantumiseen. Venäjällä talouden ahdinko jatkuu. Talouden rakenteet ovat edelleen yksipuoliset, eikä talouskriisi ole toistaiseksi vauhdittanut rakenneuudistuksia. Taloudellinen toimintaympäristö Maailmankaupan kasvun ennustetaan jäävän tänä vuonna maailmantalouden kasvua hitaammaksi. Investointihalukkuus on edelleen vaisua, vaatimaton tuottavuuskehitys rajaa palkkojen nousua ja kulutuskysyntää. Suomessa kotimarkkinat ovat päässeet taantumasta Suomen talous on ohittanut taantuman ja kääntynyt hienoiseen kotimarkkinavetoiseen kasvuun. Kokonaiskysyntä on edelleen vahvaa monilla Suomelle tärkeillä vientimarkkinoilla. Maailmankaupassa Suomi on edelleen Yhdysvalloissa talouskehityksen odotettiin jatkuneen vakaana vuoden kolmannella neljänneksellä ja työmarkkinoiden vahvistuminen on jatkunut jo pitkään. Yhdysvaltain keskuspankki Fed seuraa kansainvälisen talousympäristön riskien ohella kotimaan taloutta arvioidessaan rahapolitiikan kiristämistä ja mahdollisuuksia koronnostoon. Sijoitusten yhdeksän kuukauden tuotto oli 3,1 % ja markkina-arvo 42,4 miljardia euroa. Euroalueella talouden kasvu jatkui maltillisena ja elpymisen odotetaan jatkuvan Euroopan keskuspankin tukemana. Vaihtotaseiden alijäämät ovat pienentyneet ja velkaantuminen hidastunut, joskin velkaantumisasteet ovat 1
menettänyt markkinaosuuksiaan ja tavaraviennin määrä on jatkanut supistumistaan. Maailmantalouden riskien kasvu varjostaa Suomen viennin elpymisen näkymiä. Kotimarkkinoilla kasvu on elpynyt erityisesti asunto- ja infrastruktuurirakentamisessa. Teollisuuden luottamusindeksit kääntyivät parempaan suuntaan syyskuussa ja tuotantomäärien ennakoidaan kasvavan hieman lähikuukausina. Kuluttajien luottamus talouteen vahvistui. Suomen kokonaiskysynnän kasvun odotetaan olevan vielä pitkään kotimarkkinoiden kasvun varassa. Työllisyys on kotimarkkinakasvun siivittämänä kohentunut. Elokuussa työttömyysaste oli 7,2 %, mikä on yli prosenttiyksikön vähemmän kuin edellisvuonna. Samaan aikaan kuitenkin pitkäaikaistyöttömyyden ongelmat ovat syventyneet. Kotimarkkinoiden kasvua rajoittaa kireä julkisen talouden tilanne ja hintakilpailukyvyn vahvistamiseksi vaadittava palkkamaltti. Ansiotason odotetaan kasvavan kuluvan vuoden aikana noin prosentilla ja hidastuvan ensi vuonna. Työeläkejärjestelmä Vuoden 2017 alussa voimaan tulevan uuden eläkelainsäädännön tavoitteena on työurien pidentäminen ja Suomen talouden kestävyysvajeen paikkaaminen. Varma on vahva osaaja työkykyjohtamisen ja työeläkekuntoutuksen asiantuntijana ja tukee asiakasyrityksiään ja vakuutettuja asiakkaita työurien pidentämisessä. Vuoden 2017 alussa voimaan tulevien vakavaraisuusvaatimuksia koskevien säännösten ei arvioida muuttavan olennaisesti Varman vakavaraisuusasemaa. Varman taloudellinen kehitys Kokonaistulos käyvin arvoin oli yhdeksältä kuukaudelta 234 (-745) miljoonaa euroa. Kokonaistuloksen selvästi tärkein osatekijä on sijoitustoiminnan tulos 266 (-772) miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 1 271 (459) miljoonaa euroa. Vastuuvelalle hyvitettävä korko oli 1 005 (1 231) miljoonaa euroa. Vakuutusliikkeen arvioitu tulos oli -57 (1) miljoonaa euroa ja hoitokustannustulos 26 (26) miljoonaa euroa. Varman vakavaraisuus vahvistui vuoden alun tilanteesta. Sijoitustoiminnan riskipuskurina toimiva vakavaraisuuspääoma oli syyskuun lopussa 10 101 (9 512) miljoonaa euroa ja suhteessa vastuuvelkaan 31,0 (30,6) %. Vakavaraisuuspääoma oli vakavaraisuusrajaan verrattuna hyvin turvaavalla tasolla eli 2,2 (1,9) -kertainen. Vastuuvelan kate oli 127 (128) % vastuuvelasta. Varman vakavaraisuus vahvistui vuoden alun tilanteesta. Liitteessä esitetään Varman tase ja tuloslaskelma käyvin arvoin, vakavaraisuus ja sen kehitys ja sijoi tus ten määrät ja kannat käyvin arvoin riskin mukaisesti ryhmiteltyinä. Vakuutustoiminta Varman eläkkeensaajien lukumäärä oli syyskuun lopussa 339 900 (335 500 vuoden alussa). Maksetut korvaukset olivat tammi syyskuussa 3 740 (3 561) miljoonaa euroa. Uusia eläkepäätöksiä tehtiin syyskuun loppuun mennessä 17 497, joka on noin 0,8 % viime vuoden vastaavaa aikaa enemmän. Yhteensä eläkepäätöksiä annettiin tammi syyskuussa 35 526 kpl. Varma menestyi hyvin syyskuun lopussa päättyneellä vuoden 2016 siirtokierroksella. Vahva osaaminen ja laajat työnantajia tukevat palvelut toivat menestystä erityisesti keskisuurissa asiakkaissa. Varmassa oli syyskuun lopussa vakuutettuna 536 000 (530 000) työntekijää ja yrittäjää. Varma noudattaa toiminnassaan hyvän vakuutustavan mukaisia periaatteita. Sijoitustoiminta Varman sijoitustulos nousi tammi syyskuussa vahvasti positiiviseksi osakemarkkinoiden toipuessa alkuvuoden markkinalaskuista. Myös korkosijoitukset ja pääomarahastot ovat tuottaneet hyvin hajauttaen samalla noteerattujen osakesijoitusten riskiä Varman sijoitussalkussa. Sijoitukset tuottivat 3,1 (1,1) % ja sijoitusten arvo oli syyskuun lopussa 42 440 (40 413) miljoonaa euroa. Varman vakavaraisuuspääoma on kasvanut syyskuun lopussa yli 10 miljardiin euroon ja vakavaraisuusaste on pysynyt korkealla 31,0 (30,6) %:n tasolla. Kolmannen vuosineljänneksen aikana pääomamarkkinat toipuivat Iso-Britannian EU-kansanäänestyksen aiheuttamasta epävarmuudesta. Britannian tuleva ero EU:sta heikensi heti kansanäänestyksen jälkeen talouskasvuodotuksia sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Toteutuneet talousluvut ovat kuitenkin osoittautuneet loppukesän aikana odotuksia paremmiksi molemmilla mantereilla. Odotukset Yhdysvaltain keskuspankin loppuvuoden koronnostosta ovat kasvaneet syksyn aikana positiivisen talousdatan myötä. Maailmantalouden kasvu on hieman vaimentunut, mutta se on pysynyt positiivisena. Talouskasvuhuolet painavat edelleenkin pääomamarkkinoita, vaikka merkkejä talouskasvun paranemisestakin on ollut nähtävissä. Loppuvuoden aikana pääomamarkkinoiden suurimmat huolet kohdistuvat Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin sekä Italian perustuslakimuutoksia koskevaan kansanäänestykseen. Lisäksi muutamien eurooppalaisten suurpankkien pääomittamistarve voi toteutuessaan lisätä hermostuneisuutta pääomamarkkinoilla. Läntisten teollisuusmaiden positiivisina säilyneet talouskasvuodotukset yhdistettynä korkosijoitusten mataliin tuotto-odotuksiin kannustavat edelleenkin allokoimaan 2
kansainvälisesti hajautettuihin osakesijoituksiin. Sijoitusten tehokas hajautus eri omaisuusluokkiin on vaimentanut osakemarkkinoiden voimakkaista liikkeistä koituneita riskejä. Varman sijoitusten allokaatiossa eri omaisuusluokkien kesken ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia kolmannen vuosineljänneksen aikana. Varman sijoituksista parhaiten tuottivat noteeraamattomat osakesijoitukset sekä pääomasijoitukset, jotka eivät kärsineet alkuvuoden osakemarkkinalaskusta. Myös korkosijoitukset ovat tuottaneet hyvin korkotasojen laskun sekä luottoriskin keventyneen hinnoittelun myötä. Sijoitusten viiden vuoden keskimääräinen nimellistuotto oli syyskuun lopussa 6,7 % ja kymmenen vuoden 4,6 %. Vastaavat reaalituotot olivat 5,6 ja 3,0 %. Korkosijoitusten tuotto oli huomattavan korkea 4,2 (-0,2) % matalien markkinakorkojen ympäristössä. Keskuspankkien mittavat velkakirjojen osto-ohjelmat sekä negatiiviset keskuspankkikorot ovat painaneet valtionlainojen korot ennätysmäisen alas. Myös yrityslainojen arvostukset ovat nousseet luottomarginaalien kaventuessa Britannian kansanäänestyksen jälkeen. Kolmannen vuosineljänneksen aikana osakemarkkinat toipuivat Britannian EU-kansaäänestyksen aiheuttamasta epävarmuudesta. Alkuvuonna voimakkaista markkinalaskuista kärsineet osakesijoitusten tuotot nousivat selvästi positiivisiksi 3,2 (1,3) %:iin. Myös suomalaisten osakkeiden tuotto kääntyi positiiviseksi kolmannen vuosineljänneksen aikana. Kiinteistösijoitusten tuotto painui -0,4 (2,3) %:iin vuosineljänneksen aikana kirjattujen 160 miljoonan euron arvonalennusten johdosta. Vuosineljänneksen aikana julkistettiin Keskon kampuksen rakentaminen Kalasatamaan sekä Flamingon hotellilaajennus. Varma hankki myös osuuden Tukholman eteläpuolella sijaitsevasta kauppaja viihdekeskus Heron Citystä. Myös muiden sijoitusten tuotot nousivat positiivisiksi 2,5 (3,4) %:iin kärsittyään alkuvuonna epävakaasta sijoitusmarkkinaympäristöstä. Hedgerahastojen tuotto nousi 2,7 %:iin markkinoiden riskipreemioiden kaventuessa markkinaympäristön rauhoittumisen myötä. Dollarin heikentyminen alkuvuoden aikana on hieman huonontanut tuottoa. Varmalla on dollarimääräisiä sijoituksia erityisesti osakeja hedgerahastosijoituksissa sekä yritysten joukkovelkakirjalainoissa. Käytäntönä on ollut suojata pääosa valuuttakurssiriskistä. Valuuttatulos sisältyy eri omaisuusluokkien sijoitustuottoon. Sijoitusten markkinariski on suurin yhtiön tulokseen ja vakavaraisuuteen kohdistuva riski. Osakkeiden osuus sijoitusten markkinariskistä on selkeästi suurin. Varman sijoitusten kokonaisriskiä mittaava VaR-luku oli 1 399 (1 666) miljoonaa euroa. Alkuvuonna voimakkaista markkinalaskuista kärsineet osakesijoitusten tuotot nousivat selvästi positiivisiksi 3,2 %:iin. Liikekulut ja henkilöstö Varman kokonaisliikekulut olivat katsauskaudella 109 (108) miljoonaa euroa. Koko vuoden ennusteen mukaan Varma käyttää liikekuluihin 75 (75) % saaduista vakuutusmaksuihin sisältyvistä hoitokustannusosista. Kauden hoitokustannusylijäämä oli 26 (26) miljoonaa euroa. Varman emoyhtiön henkilöstömäärä syyskuun lopussa oli 536 (544). Syyskuun lopussa henkilöstöstä työskenteli eläkepalvelut- ja asiakkuudet-toiminnoissa 56 (56) %, sijoitustoiminnossa 13 (13) % ja muissa toiminnoissa 31 (31) %. Yhtiön hallinto Varman verkkosivuilla on esitetty selvitys yhtiön hallintoja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys. Selvitykset perustuvat Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin, jota Varma noudattaa työeläkevakuutusyhtiöiden toimintaan soveltuvin osin. Varman johtoryhmään kuuluvien johtajien omistukset julkisesti noteeratuissa yhtiöissä ovat luettavissa yhtiön verkkosivujen kautta. Tiedot päivittyvät reaaliaikaisesti. Yhteenveto Varmassa noudatettavista sisäpiirimääräyksistä on luettavissa Varman verkkosivuilla. Vastuullisuus Varmassa on ilmastonmuutoksen hillintään liittyen aloitettu kestävän kehityksen osakesalkun rakentaminen ja aurinkosähkön käyttö kiinteistöissä. Kestävän kehityksen salkkuun valitaan mm. sellaisia eri alojen yrityksiä, joiden liiketoiminta hyötyy ilmastonmuutoksen torjunnasta ja joilla itsellään on kunnianhimoiset tavoitteet ilmastonmuutoksen hillinnässä. Läpinäkyvyyttä lisäsimme julkaisemalla päivitetyt sisäpiiriohjeet, sponsorointilinjaukset sekä avaamalla julkisuuteen Finanssivalvonnalle raportoitavia liiketoimia. Monimuotoisuuden edistämisessä konkreettisena toimena tarjosimme somalialaiselle turvapaikanhakijalle harjoittelupaikan osana Hanken SSE:n integraatio-ohjelmaa. Riskienhallinta Varman riskiasema ei muuttunut katsauskauden aikana. Varman olennaiset riskit liittyvät sijoitustoimintaan ja tietojenkäsittelyyn. Taloudellisesti merkittävimpiä ovat sijoitusriskit. Eläkevakuutustoiminnan riskejä ovat eläke- ja 3
Vakavaraisuus on erityisen tärkeää epävarmoilla markkinoilla, sillä se lisää liikkumavapautta ja parantaa mahdollisuuksia hyvien tuottojen tavoitteluun. vakuutuskäsittelyyn sekä toimialan yhteisten järjestelmien toimivuuteen liittyvät riskit. Hallitus on vahvistanut yhtiön kaikkia riskejä koskevan riskienhallintasuunnitelman. Vuositilinpäätöksen liitetiedoissa kuvataan tarkemmin vakuutus-, sijoitus-, operatiivisia ja muita riskejä hallintakeinoineen sekä esitetään eräitä määrällisiä tietoja. Varman hallituksen sijoitussuunnitelmassa määritellään mm. sijoituksille asetettavat yleiset turvaavuustavoitteet, hajautus- ja likviditeettitavoitteet sekä valuuttaliikkeen järjestämisen periaatteet. Vakavaraisuutta ja vastuuvelan katetta laskettaessa otetaan huomioon sijoitusriskit niiden todellisen luonteen mukaisesti. Sijoitussalkun hajauttaminen perustuu omaisuusluokkien tuottokorrelaatiot huomioivaan allokointiin. Tulevaisuuden näkymät Odotamme maailmantalouden epävarmuuden ja markkinaturbulenssin jatkuvan. Keskuspankkien rahapolitiikka pysyy kasvua tukevana. Samaan aikaan rahapoliittiset interventiot ovat kuitenkin edesauttaneet varallisuusarvojen nousua markkinoilla. Eläkevarojen tuottavan ja turvaavan sijoittamisen näkökulmasta toimintaympäristö on edelleen vaativa. Varman vahva vakavaraisuus ja huolellinen riskienhallinta ovat tärkeitä kilpailuetuja eläkkeiden turvaamisessa. Vakavaraisuus on erityisen tärkeää epävarmoilla markkinoilla, sillä se lisää liikkumavapautta ja parantaa mahdollisuuksia hyvien tuottojen tavoitteluun. Suomen talouden kotimarkkinoiden elpymisen odotetaan jatkuvan. Globaalitalouden hidastuminen varjostaa euroalueen kasvua ja Suomen talouden viennin elpymistä. Suomen taloudessa on ajankohtaisen vaikean suhdannetilanteen ohella käynnissä merkittävä talouden rakenteiden uudistuminen. Kilpailukykysopimuksen arvioidaan toteutuessaan parantavan suomalaisen työn kustannuskilpailukykyä ja tukevan viennin elpymistä. Kilpailukykysopimuksen myötä osa työnantajien nyt maksamista työeläkevakuutusmaksuista siirtyy palkansaajien maksettavaksi. Helsinki, 25.10.2016 Risto Murto toimitusjohtaja Tässä osavuosiraportissa esitetyt luvut ovat tilintarkastamattomia emoyhtiön lukuja. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja yksityinen sijoittaja. Yhtiö vastaa yksityisellä sektorilla noin 865 000 henkilön työeläketurvasta. Vuonna 2015 Varman maksutulo oli 4,6 miljardia euroa, ja yhtiö maksoi eläkkeitä 5,0 miljardia euroa. Varman sijoitusten arvo oli syyskuun 2016 lopussa 42,4 miljardia euroa. LISÄTIETOJA: Pekka Pajamo, talousjohtaja, puh. 010 244 3158 tai 040 532 2009 Katri Viippola, johtaja, HR, viestintä ja vastuullisuus, puh. 010 244 7191 tai 0400 129 500 LIITE: Taulukot www.varma.fi 4
5
6
7