Varman osavuosiraportti

Transkriptio

1 Varman osavuosiraportti Vertailuluvut suluissa ovat mukaiset, ellei toisin ole ilmoitettu. Kokonaistulos oli -733 (700) miljoonaa euroa. Sijoitusten kuuden kuukauden tuotto oli -0,3 (4,3) %, sijoitusten markkina-arvo oli 41,2 (41,9) miljardia euroa. Vakavaraisuuspääoma oli vahva (10 956) miljoonaa euroa; 28,3 (35,3) % vastuuvelasta ja 2,0 (2,1) -kertainen vakavaraisuusrajaan verrattuna. Taloudellinen toimintaympäristö: Vuosi puolivälissä hermostuneet tunnelmat markkinoilla jatkuivat Talousvuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla markkinavolatiliteetti oli voimakasta ja poliittinen epävarmuus kasvussa erityisesti euroalueella. Ennustelaitokset alensivat odotuksiaan maailmantalouden kasvusta. Suomessa kasvun viriäminen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yllätti talouden tarkkailijat ja ennustajat positiivisesti. Yhdysvaltain pitkään vakaana jatkunutta talouskasvua varjostavat poliittinen epävarmuus ja työmarkkinoiden vaimea kehitys. Kuluttajien luottamus talouteen on edelleen vahvaa, ja yritysten odotukset vahvistuivat vuoden toisella neljänneksellä. Kiinan talouden kasvu hidastuu talouden rakennemuutosten myötä, mikä lisää globaalitalouden riskejä. Venäjän talouden taantuman syvin vaihe on taittunut öljyn hinnan nousun vuoksi, ja halpa rupla tukee talouden ulkoista elpymistä. Euroopassa talouden maltillinen elpyminen jatkui. Euroalueen työttömyys on edelleen korkealla tasolla, ja erityisesti talouskriisistä eniten kärsivissä maissa nuorisotyöttömyys on sitkeä ongelma. Inflaatiovauhti ei ole talouden elpymisestä huolimatta virinnyt, ja se on kaukana Euroopan keskuspankin 2 %:n inflaatiotavoitteesta. Pääomamarkkinoita heiluttivat yhtäältä keskuspankkien toimet ja niiden uskottavuus ja vaikuttavuus pidemmällä aikavälillä sekä toisaalta kasvanut poliittinen epävarmuus, joka Euroopassa liittyi erityisesti odotuksiin ja riskeihin Iso- Britannian EU-jäsenyyttä koskevasta Brexit-kansanäänestyksestä. Markkinat reagoivat äänestystulokseen voimakkaasti, mutta kurssitasot elpyivät jo viikon kuluessa äänestyksestä. Kuluttajien luottamus talouteen on edelleen vahvaa, ja yritysten odotukset vahvistuivat vuoden toisella neljänneksellä. 1

2 Suomen talous kääntyi rohkaisevaan kasvuun vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin kokonaistuotanto kasvoi arvioiden mukaan 1,6 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kasvua kiritti kotimaisen kysynnän vahvistuminen. Työmarkkinoilla tilanteen heikkeneminen on pysähtynyt, ja työttömyyden trendikuvaaja on kääntynyt hienoiseen laskuun. Matala korkotaso tukee osaltaan kotimaista kulutusta, ja kasvun jatkuminen euroalueella tukee odotetusti Suomen talouden elpymistä. Työeläkejärjestelmä Työmarkkinajärjestöjen helmikuussa sopima kilpailukykysopimus tuo muutoksia työeläkkeiden rahoitukseen ja eläkeyhtiöiden hallintoon, kun osa työnantajien maksamasta yksityisalojen työeläkemaksusta siirtyy palkansaajien maksettavaksi ja kun palkansaajakeskusjärjestöjen nimittämien hallituksen jäsenten osuus nousee nykyisestä. Sovitut muutokset edellyttävät vielä lainsäädännön muuttamista. Työeläkeyhtiöt ovat sopineet, että yhteisissä laskuperusteissa määriteltyä vakuutusmaksun hoitokustannusosaa lasketaan noin 7 % vuoden 2017 alusta. Vuoden 2017 alusta voimaan astuva eläkeuudistus muuttaa eläkelainsäädäntöä, eläke-etuuksia ja niiden rahoitusta. Varma on valmistautunut tuleviin muutoksiin ja tarjoaa asiakkailleen ajantasaista tietoa, eläkelaskureita ja neuvontaa muutostilanteeseen. Varma työskentelee yhdessä asiakasyritystensä kanssa työurien pidentämiseksi. Vaikuttavat kuntoutuksen ja työkykyjohtamisen palvelut tähtäävät pidempiin työuriin tukemalla työntekijöiden työkykyä ja hyvinvointia. Pidemmät työurat helpottavat tulevien, ikääntymisen myötä kasvavien eläkemenojen hallintaa. Varman taloudellinen kehitys Kokonaistulos käyvin arvoin oli kuudelta kuukaudelta -733 (700) miljoonaa euroa. Kokonaistuloksen selvästi tärkein osatekijä on sijoitustoiminnan tulos -704 (680) miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan nettotuotot, -143 (1 731) miljoonaa euroa, alittivat alkuvuonna vastuuvelalle hyvitettävän koron, joka oli 561 (1 052) miljoonaa euroa. Vakuutusliikkeen arvioitu tulos oli -46 (3) miljoonaa euroa ja hoitokustannustulos 17 (17) miljoonaa euroa. Varman vakavaraisuus heikkeni vuoden alun tilanteesta. Sijoitustoiminnan riskipuskurina toimiva vakavaraisuuspääoma oli kesäkuun lopussa (10 956) miljoonaa euroa ja suhteessa vastuuvelkaan 28,3 (35,3) %. Vakavaraisuusrajan laskennassa käytetty vastuuvelka oli (31 032) miljoonaa euroa. Vakavaraisuuspääoma oli vakavaraisuusrajaan verrattuna turvaavalla tasolla eli 2,0 (2,1) -kertainen. Sijoitusten arvo oli 124,8 (132,5) % vastuuvelasta. Liitteessä esitetään Varman tase ja tuloslaskelma käyvin arvoin, vakavaraisuus ja sen kehitys, sijoitusten määrät ja kannat käyvin arvoin riskin mukaisesti ryhmiteltyinä, Pidemmät työurat helpottavat tulevien, ikääntymisen myötä kasvavien eläkemenojen hallintaa. kokonaistulos vuosineljänneksittäin sekä Finanssivalvonnan määräysten edellyttämät puolen vuoden tunnusluvut. Vakuutustoiminta Varman eläkkeensaajien lukumäärä oli kesäkuun lopussa ( vuoden alussa). Maksetut korvaukset olivat tammi kesäkuussa (2 331) miljoonaa euroa. Uusia eläkepäätöksiä tehtiin alkuvuonna , joka on 4 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Eläkkeiden käsittelyajat ovat nopeutuneet merkittävästi ja ovat tällä hetkellä alan keskimääräisiä käsittelyaikoja lyhemmät. Käsittelyajat pitenivät tilapäisesti, kun Varma kehitti ja otti käyttöönsä uuden eläkehakemusten käsittelyjärjestelmän. Varmassa oli kesäkuun lopussa vakuutettuna ( ) työntekijää ja yrittäjää. Varmassa vakuutetun TyEL-palkkasumman arvioidaan vuonna 2016 olevan 18,7 (18,4) miljardia euroa. Vakuutusmaksutulon arvioidaan vuonna 2016 kasvavan hieman vuoteen 2015 verrattuna. Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrässä ei ole kuluvan vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Keskimääräinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisikä on kuitenkin hieman noussut. Varman pitkäjänteinen yhteistyö asiakasyritystensä ja niiden työterveyshuollon kanssa eläkekustannusten hallinnan ja työssä jatkamisen tukemiseksi on entisestään lisääntynyt. Tämä näkyy muun muassa ammatillisen kuntoutuksen yhä jatkuvana kasvuna. Sijoitustoiminta Varman alkuvuoden sijoitustulos jäi niukasti negatiiviseksi johtuen osakemarkkinoiden heikosta hintakehityksestä alkuvuoden aikana. Sen sijaan korkosijoitukset, kiinteistöt ja pääomarahastot ovat tuottaneet hyvin hajauttaen osakesijoitusten riskiä Varman sijoitussalkussa. Sijoitukset tuottivat -0,3 (4,3) % ja sijoitusten arvo oli kesäkuun lopussa (41 899) miljoonaa euroa. Toisen vuosineljänneksen aikana pääomamarkkinat toipuivat alkuvuoden mittavasta markkinalaskusta, joka sai alkunsa Kiinan talouskasvuun liittyvistä huolista sekä öljyn markkinahinnan painumisesta. Markkinoita rauhoitti Euroopan keskuspankin maaliskuinen ilmoitus laajentaa rahapoliittista elvytystään sekä erityisesti Yhdysvaltain keskuspankin mahdollisten koronnostojen lykkääntyminen pitkälle loppuvuoteen. Yhdysvaltain dollarin heikentymisen myötä myös öljyn hinta palautui korkeammalle tasolle toisen vuosineljänneksen aikana. Muun markkinasentimentin parantuessa pääomamarkkinoita alkoi painaa huoli kesäkuun lopulla järjestetystä 2

3 Iso-Britannian EU-kansanäänestyksestä. Äänestystuloksen selvittyä Euroopan osakemarkkinat tempautuivat syöksyyn ja Britannian punta sekä euro heikkenivät merkittävästi Yhdysvaltain dollaria vastaan. Britannian tulevasta EU-erosta johtuva epävarmuus heikentänee talouskasvuodotuksia Britannian lisäksi myös muualla Euroopassa. Maailmantalouden kasvu on pysynyt maltillisesti positiivisena, mutta riskit talouskasvun jatkuvuudesta ovat olleet kasvamaan päin. Yhdysvaltojen työllisyys on parantunut tasaisen vahvasti, mutta toteutunut inflaatio on jäänyt matalaksi sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Maailmantalouden odotuksia heikentävät pelot Yhdysvaltojen presidentinvaalien vaikutuksesta maailmankauppaan sekä jatkuneet geopoliittiset jännitteet Euroopan lähialueilla. Läntisten teollisuusmaiden positiivisina säilyneet talouskasvuodotukset yhdistettyinä korkosijoitusten mataliin tuottoodotuksiin kannustavat edelleenkin allokoimaan kansainvälisesti hajautettuihin osakesijoituksiin. Varman sijoitusten allokaatiossa eri omaisuusluokkien kesken ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia toisen vuosineljänneksen aikana. Sijoitustuotot Varman sijoituksista parhaiten tuottivat noteeraamattomat osakesijoitukset 13,5 (6,4) % sekä pääomasijoitukset 4,0 (6,6) %, jotka eivät kärsineet alkuvuoden osakemarkkinalaskusta. Myös korkosijoitukset ja kiinteistöt tuottivat hyvin. Sijoitusten viiden vuoden keskimääräinen nimellistuotto oli kesäkuun lopussa 4,8 % ja kymmenen vuoden 4,6 %. Vastaavat reaalituotot olivat 3,6 ja 2,9 %. Korkosijoitusten tuotto oli hyvä 2,2 (0,3) % matalien markkinakorkojen ympäristössä. Euroopan keskuspankin mittava velkakirjojen osto-ohjelma sekä negatiiviset keskuspankkikorot ovat painaneet valtionlainojen korot ennätysmäisen alas. Myös yrityslainojen korot ovat laskeneet toisella vuosineljänneksellä luottoriskin kevyemmän markkinahinnoittelun myötä. Osakemarkkinat laskivat alkuvuodesta voimakkaasti, mutta öljyn hinnan stabiloituminen sekä odotukset keskuspankkien elvyttävän rahapolitiikan jatkumisesta saivat osakemarkkinat hieman nousemaan kevään aikana. Kesäkuun Brexit-äänestyksen tulos sai osakemarkkinat jälleen uuteen syöksyyn, josta markkina on kuitenkin palautunut heinäkuun aikana. Osakemarkkinalaskujen myötä osakesijoitusten tuotot jäivät negatiivisiksi -3,1 (8,3) %. Myös suomalaisten osakkeiden tuotto jäi alkuvuoden aikana muiden osakemarkkinoiden tavoin negatiiviseksi ollen -8,0 (13,6) %. Maailmantalouden kasvu on pysynyt maltillisesti positiivisena, mutta riskit talouskasvun jatkuvuudesta ovat olleet kasvamaan päin. Kiinteistösijoitusten tuotto oli vakaa 2,6 (3,4) %. Brexitäänestyksen Britannian kiinteistömarkkinoille luoma epävarmuus on alkanut hälvetä ja vaikutukset jäänevät maltillisiksi. Epävarmuudesta johtuen sijoittajien kiinnostus kiinteistösijoituksia kohtaan on osin kanavoitunut Manner-Euroopan ja euroalueen kiinteistömarkkinoille. Myös muut sijoitukset kärsivät alkuvuonna epävakaasta sijoitusmarkkinaympäristöstä saavuttaen -0,8 (4,0) % tuoton. Hedgerahastosijoitusten tuotot reagoivat alkuvuonna negatiivisesti heikentyneen sijoitusmarkkinaympäristön aiheuttamaan riskipreemioiden kasvuun. Hedgerahastojen tuotto oli -0,6 (4,0) %. Dollarin heikentyminen alkuvuoden aikana on hieman huonontanut tuottoa. Varmalla on dollarimääräisiä sijoituksia erityisesti osakeja hedgerahastosijoituksissa sekä yritysten joukkovelkakirjalainoissa. Käytäntönä on ollut suojata pääosa valuuttakurssiriskistä. Valuuttatulos sisältyy eri omaisuusluokkien sijoitustuottoon. Sijoitusten markkinariski on suurin yhtiön tulokseen ja vakavaraisuuteen kohdistuva riski. Osakkeiden osuus sijoitusten markkinariskistä on selkeästi suurin. Varman sijoitusten kokonaisriskiä mittaava VaR-luku oli (1 529) miljoonaa euroa. Liikekulut ja henkilöstö Varman kokonaisliikekulut olivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla 73 (72) miljoonaa euroa. Liikekuluista henkilöstökuluja oli 34 (34) %, tietohallinnon kuluja 30 (30) %, lakisääteisiä maksuja 8 (9) % ja muita kuluja 28 (27) %. Varma käytti liikekuluihin 75 (75) % saaduista vakuutusmaksuihin sisältyvistä hoitokustannusosista. Kauden hoitokustannusylijäämä oli 17 (17) miljoonaa euroa. Varman emoyhtiön henkilöstömäärä kesäkuun lopussa oli 538 (552). Kesäkuun lopussa henkilöstöstä työskenteli eläke- ja asiakkuudet-toiminnoissa 56 (56) %, sijoitustoiminnossa 13 (13) % ja muissa toiminnoissa 31 (31) %. Yhtiön hallinto Varman hallintoneuvosto valitsi puheenjohtajiston kokouksessaan Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa Kari Jordan ja varapuheenjohtajina jatkavat Martti Alakoski ja Satu Wrede. Varman verkkosivuilla on esitetty selvitys yhtiön hallintoja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys. Selvitykset perustuvat Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin, jota Varma noudattaa työeläkevakuutusyhtiöiden toimintaan soveltuvin osin. Varma on julkistanut johtoryhmään kuuluvien johtajiensa omistukset julkisesti noteeratuissa yhtiöissä verkkosivuillaan. 3

4 Varma julkaisi toukokuussa sijoituksiaan ohjaavan ilmastopolitiikan. Vastuullisuus Varma julkaisi toukokuussa sijoituksiaan ohjaavan ilmastopolitiikan, joka kattaa yhtiön kaikki omaisuusluokat ja linjaa, miten Varma sijoitustoiminnassaan hillitsee ilmastonmuutosta. Pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää salkkua niin, että Varman sijoituksista tulee Pariisin ilmastokokouksessa sovitun 2 asteen tavoitteen mukaisia. Lyhyemmällä aikavälillä Varman tavoitteena on pienentää sijoitustensa hiilijalanjälkeä noteeratuissa osakesijoituksissa 25 %, noteeratuissa yrityslainasijoituksissa 15 % ja kiinteistösijoituksissa 15 % vuoteen 2020 mennessä. Ilmastopoliittisia tavoitteita laadittaessa on sijoitusten hiilijalanjälki laskettu 39 %:sta yhtiön salkusta. Varman sijoitusten hiilijalanjälki on vertailuindeksiä kevyempi. Keventääkseen kiinteistösijoitusten hiilijalanjälkeä Varma aloitti kesäkuussa aurinkosähkön hyödyntämisen. Varma liittyi toukokuussa Montréal Pledge -aloitteeseen, jossa sitoudutaan mittaamaan ja raportoimaan listattujen osakesijoitusten hiilijalanjälki vuosittain. Lisäksi Varma on allekirjoittanut CDP:n (ent. Carbon Disclosure Project), joka kerää yrityksiltä kasvihuonekaasujen päästöjä ja muita ilmastonmuutokseen liittyviä tietoja. Varma julkaisi huhtikuussa päivitetyt eettiset liiketoimintaohjeet (Code of Conduct). Varma noudattaa hyvän vakuutustavan mukaisia periaatteita. Riskienhallinta Varman riskiasema ei muuttunut katsauskauden aikana. Varman olennaiset riskit liittyvät sijoitustoimintaan ja tietojen käsittelyyn. Taloudellisesti merkittävimpiä ovat sijoitusriskit. Eläkevakuutustoiminnan riskejä ovat eläke- ja vakuutuskäsittelyyn sekä toimialan yhteisten järjestelmien toimivuuteen liittyvät riskit. Hallitus on vahvistanut yhtiön kaikkia riskejä koskevan riskienhallintasuunnitelman. Vuositilinpäätöksen liitetiedoissa kuvataan tarkemmin vakuutus-, sijoitus-, operatiivisia ja muita riskejä hallintakeinoineen sekä esitetään niihin liittyviä määrällisiä tietoja. Varman hallituksen sijoitussuunnitelmassa määritellään mm. sijoituksille asetettavat yleiset turvaavuustavoitteet, hajautus- ja likviditeettitavoitteet sekä valuuttaliikkeen järjestämisen periaatteet. Vakavaraisuutta ja vastuuvelan katetta laskettaessa otetaan huomioon sijoitusriskit niiden todellisen luonteen mukaisesti. Sijoitussalkun hajauttaminen perustuu omaisuusluokkien tuottokorrelaatiot huomioivaan allokointiin. Tulevaisuuden näkymät Globaalin talouden kasvu jatkuu, mutta hitaampana kuin mitä se oli heti finanssikriisin jälkeisinä vuosina. Keskeisissä teollisuusmaissa rahapolitiikka säilyy elvyttävänä, ja euroalueella nimelliskorot ovat poikkeuksellinen alhaisia. Suomessa kilpailukykysopimus sekä odotettavissa oleva palkkojen nousu Suomen kilpailijamaissa tukevat kustannuskilpailukyvyn vahvistumista lähivuosina, mikä tukisi odotetusti Suomen vientiä maltilliseen kasvuun. Vaurastuminen ja hyvinvointi edellyttävät korkean tuottavuuden ja lisäarvoa tuottavan yritystoiminnan vahvistumista maassamme ja työn tuottavuuden paranemista. Suomen elinkeinorakenteen pitkä muutosprosessi on meneillään, ja se tulee vaikuttamaan maan talouden kehitykseen. Etuusperusteiset lakisääteiset työeläkkeet on hyvin turvattu myös epävarmoina aikoina. Varma panostaa vahvaan vakavaraisuuteen ja sijoitusriskien hallintaan. Helsinki, Risto Murto toimitusjohtaja Tässä osavuosiraportissa esitetyt luvut ovat tilintarkastamattomia emoyhtiön lukuja. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja yksityinen sijoittaja. Yhtiö vastaa yksityisellä sektorilla yli henkilön työeläketurvasta. Vuonna 2015 Varman maksutulo oli 4,6 miljardia euroa, ja yhtiö maksoi eläkkeitä 5,2 miljardia euroa. Varman sijoitusten arvo oli kesäkuun 2016 lopussa 41,2 miljardia euroa. LISÄTIETOJA: Pekka Pajamo, talousjohtaja, puh tai Katri Viippola, johtaja, HR, viestintä ja vastuullisuus, puh tai LIITE: Taulukot, 4

5 Tase käyvin arvoin, emoyhtiö milj. 6/2016 6/ /2015 Vastaavaa Sijoitukset Saamiset Kalusto Vastattavaa Oma pääoma Arvostuserot Tasoitusmäärä Osittamaton lisävakuutusvastuu Vakavaraisuuspääoma yhteensä Ositettu lisävakuutusvastuu (hyvityksiin) Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu Varsinainen vastuuvelka Yhteensä Muut velat Tuloslaskelma käyvin arvoin, emoyhtiö milj. 1-6/ / /2015 Vakuutusmaksutulo Maksetut korvaukset Vastuuvelan muutos Sijoitustoiminnan nettotulos Kokonaisliikekulut Verot Kokonaistulos 1) ) Tulos käyvin arvoin ennen lisävakuutusvastuiden ja tasoitusmäärän muutosta milj. 1-6/ / /2015 Vakuutusliikkeen tulos Sijoitustoiminnan tulos Hoitokustannustulos Kokonaistulos

6 Vakavaraisuuspääoma ja sen rajat (Prosenttina vakavaraisuusrajan laskennassa käytetystä vastuuvelasta) Vakavaraisuusraja 13,9 16,8 16,8 Vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä 55,6 67,1 67,4 Vakavaraisuuspääoma ennen tasoitusmäärää 25,1 31,5 27,7 Vakavaraisuuspääoma 28,3 35,3 31,4 Vakavaraisuuden kehitys 6

7 Sijoitukset käyvin arvoin /2016 6/ / / / / kk Markkina-arvo Markkina-arvo Markkina-arvo Tuotto Tuotto Tuotto Volati- Perusjakauma Riskijakauma Perusjakauma Riskijakauma Perusjakauma Riskijakauma MWR MWR MWR liteetti milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % % % % Korkosijoitukset 1) ,2 0,3-0,4 Lainasaamiset ,9 2,0 2,4 Joukkovelkakirjalainat ,0 0,0-0,9 2,9 Julkisyhteisöjen joukkovelkakirjalainat ,2-1,3-2,5 Muiden yhteisöiden joukkovelkakirjalainat ,9 1,0 0,4 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset ,4 0,5 0,5 Osakesijoitukset ,1 8,3 8,8 Noteeratut osakkeet ,5 8,9 8,0 12,6 Pääomasijoitukset ,0 6,6 7,8 Noteeraamattomat osakkeet ,5 6,4 21,2 Kiinteistösijoitukset ,6 3,4 3,3 Suorat kiinteistösijoitukset ,6 2,6 2,3 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset ,9 8,9 9,9 Muut sijoitukset ,8 4,0 3,5 Hedge-rahastosijoitukset ,6 4,0 3,9 2,9 Hyödykesijoitukset Muut sijoitukset Sijoitukset yhteensä ,3 4,3 4,2 5,2 Johdannaisten vaikutus Sijoitukset käyvin arvoin yhteensä Joukkovelkakirjalainojen modifioitu duraatio on 4,1. 1) Sisältäen kertyneet korot Kokonaistulos vuosineljänneksittäin 7

8 Tiivistelmä tunnusluvuista 1-6/ / /2015 Vakuutusmaksutulo, milj Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, milj Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle, % - 0,3 4,3 4,2 6/2016 6/ /2015 Vastuuvelka, milj Vakavaraisuuspääoma, milj % vastuuvelasta 1) 28,3 35,3 31,4 suhteessa vakavaraisuusrajaan 2,0 2,1 1,9 Tasoitusmäärä, milj Eläkevarat, milj. 2) TYEL-palkkasumma, milj. 3) YEL-työtulosumma, milj. 3) ) Suhdeluku laskettu %:na vakavaraisuusrajan laskennassa käytetystä vastuuvelasta 2) Vastuuvelka + arvostuserot 3) Arvio vakuutettujen koko vuoden palkka- ja työtulosummasta Sijoitukset käyvin arvoin Finanssivalvonnan määräysten mukaan jaoteltuina Perusjakauma Riskijakauma 6/2016 6/ /2015 6/2016 6/ /2015 milj % milj % milj % milj % milj % milj % Korkosijoitukset yhteensä , , , , , ,7 Lainasaamiset 1) , , , , , ,3 Joukkovelkakirjalainat 1) , , , , , ,2 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 1) 2) , , , , , ,2 Osakesijoitukset yhteensä , , , , , ,7 Noteeratut osakkeet 3) , , , , , ,2 Pääomasijoitukset 4) , , , , , ,3 Noteeraamattomat osakkeet 5) 826 2, , , , , ,2 Kiinteistösijoitukset yhteensä , , , , , ,5 Suorat kiinteistösijoitukset , , , , , ,0 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset 701 1, , , , , ,4 Muut sijoitukset , , , , , ,9 Hedge-rahastot 6) , , , , , ,1 Hyödykerahastot -8 0, , , , , ,9 Muut sijoitukset 7) -13 0,0-3 0, ,1-13 0,0-3 0, ,1 Sijoitukset yhteensä , , , , , ,8 Johdannaisten vaikutus 698 1, , ,8 Sijoitukset yhteensä , , , , , ,0 Jvk-salkun modifioitu duraatio 4,1 1) Sisältää kertyneet korot 2) Sisältää rahat ja pankkisaamiset sekä kauppahintasaamiset ja -velat 3) Sisältää myös sekarahastot, jos niitä ei voida kohdistaa muualle 4) Sisältää pääomarahastot ja mezzanine-rahastot sekä infrastruktuurisijoitukset 5) Sisältää myös noteeraamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt 6) Sisältää kaikentyyppiset hedge-rahasto-osuudet riippumatta rahaston strategiasta 7) Sisältää erät, joita ei voida kohdistaa muihin sijoituslajeihin 8

9 Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle Sijoitustoim. nettotuotot markkina-arvo 8) Sitoutunut pääoma 9) Tuotto-% sitoutuneelle pääomalle Tuotto-% sitoutuneelle pääomalle Tuotto-% sitoutuneelle pääomalle Tuotto /% sit. pääomalle milj. euroa milj. euroa % % % Korkosijoitukset yhteensä ,2 0,3-0,4 Lainasaamiset 1) ,9 2,0 2,4 Joukkovelkakirjalainat 1) ,0 0,0-0,9 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 1) 2) ,4 0,5 0,5 Osakesijoitukset yhteensä ,1 8,3 8,8 Noteeratut osakkeet 3) ,5 8,9 8,0 Pääomasijoitukset 4) ,0 6,6 7,8 Noteeraamattomat osakkeet 5) ,5 6,4 21,2 Kiinteistösijoitukset ,6 3,4 3,3 Suorat kiinteistösijoitukset ,6 2,6 2,3 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset ,9 8,9 9,9 Muut sijoitukset ,8 4,0 3,5 Hedge-rahastosijoitukset 6) ,6 4,0 3,9 Hyödykesijoitukset Muut sijoitukset 7) Sijoitukset yhteensä ,3 4,3 4,3 Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot, kulut ja liikekulut Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin ,3 4,3 4,2 1) Sisältää kertyneet korot 2) Sisältää rahat ja pankkisaamiset sekä kauppahintasaamiset ja -velat 3) Sisältää myös sekarahastot, jos niitä ei voida kohdistaa muualle 4) Sisältää pääomarahastot ja mezzanine-rahastot sekä infrastruktuurisijoitukset 5) Sisältää myös noteeraamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt 6) Sisältää kaikentyyppiset hedg e-rahasto-osuudet riippumatta rahaston strateg iasta 7) Sisältää erät, joita ei voida kohdistaa muihin sijoituslajeihin 8) Raportointikauden lopun ja alun markkina-arvojen muutos - kauden aikan tapahtuneet kassavirrat 'Kassavirralla tarkoitetaan myyntien/tuottojen ja ostojen/kulujen erotusta 9) Sitoutunut pääoma = Markkina-arvo raportointikauden alussa + päivittäin/kuukausittain aikapainotetut kassavirrat 9