Varman osavuosiraportti

Transkriptio

1 1 (8) Varman osavuosiraportti Vertailuluvut suluissa ovat mukaiset, ellei toisin ole ilmoitettu. Kokonaistulos oli (876) miljoonaa euroa. Sijoitusten yhdeksän kuukauden tuotto oli 6,1 (6,1) prosenttia, sijoitusten markkina-arvo oli 39,9 (36,9) miljardia euroa. Vakavaraisuuspääoma oli vahva (8 558) miljoonaa euroa; 35,0 (29,9) prosenttia vastuuvelasta ja 2,5 (2,2) -kertainen vakavaraisuusrajaan verrattuna. Taloudellinen toimintaympäristö Epävarmuus taloudellisessa toimintaympäristössä kasvoi, ja etenkin vuoden kolmas neljännes oli haastava markkinoilla. Talouden kasvaneet riskit lisäsivät markkinoiden heiluntaa, ja pitkään jatkunut osakekurssien nousu taittui kesän jälkeen. Suomen ja Euroopan talouteen vaikuttavat riskitekijät kasvoivat Ukrainan tilanteen kärjistymisen myötä. Geopoliittinen epävarmuus Lähi-idässä varjosti myös talousnäkymiä. Lisääntynyt epävarmuus ei ole kuitenkaan ole toistaiseksi aiheuttanut markkinoilla sellaisia häiriöitä, jotka kertoisivat merkittävästi heikenneestä luottamuksesta globaalin talouden elpymiseen. Globaalisti investointikysynnän kasvu on edelleen vaisua suhdannetilanteeseen nähden. Tämä on hidastanut myös maailman kaupan volyymien kasvua. Yhdysvalloissa talous palasi kasvu-uralle vuoden alun notkahduksen jälkeen. Keskuspankki on toistuvasti vahvistanut olevansa sitoutunut talouskasvun ylläpitämiseen. Kiinassa talouden kasvu jatkui kohtuullisena, joskin aiempia vuosia vaatimattomammalla uralla. Epävarmuus on heikentänyt Venäjän taloutta. Venäjän talouden kasvuongelmat alkoivat jo ennen Ukrainan-kriisiä, mutta pakotteiden ja vastatoimien epäsuorat vaikutukset alkoivat näkyä Suomen ja euroalueen, erityisesti Saksan, talouskehityksessä. Euroalueella talousnäkymät heikkenivät kesällä, kun uusia huolia talouskehityksestä ilmeni suurissa jäsenmaissa. Saksan talouden näkymien synkistyminen ja kasvun hiipuminen varjostavat odotuksia euroalueella. Toisaalta eräät kriisimaat ovat selvästi onnistuneet kääntämään taloutensa suuntaa. Euroalueen vienti polkee paikallaan ja kokonaiskysynnän kasvu on heikkoa, kun julkisen talouden edellyttämät rakenteelliset uudistukset ja säästötoimet edelleen painavat kotimarkkinoita. Euroopan keskuspankki turvautui poikkeustoimiin rahapolitiikassa. Deflaation riski on edelleen merkittävä. Suomessa taloustilanne on ollut vaikea koko kuluvan vuoden ajan. Kasvu on pysähdyksissä, ja kokonaistuotanto on toukokuusta alkaen supistunut verrattuna vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan. Tammielokuussa teollisuuden tuotantomäärät vähenivät 4 prosenttia edellisestä vuodesta. Investointihyödykkeiden tuotanto väheni alkuvuonna 11 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Rakenteelliset haasteet koettelevat lähes kaikkia elinkeinoelämän sektoreita. Työmarkkinatilanne on heikentynyt hieman. Elinkeinorakenteen uudistuminen on hidasta ja Suomen hintakilpailukyky on heikentynyt. Suomen julkisessa taloudessa liikkumavara on kapea, ja Suomi alittaa Euroopan Komission asettamat alijäämäkriteerit. Työeläkejärjestelmä EK, SAK ja STTK solmivat sopimuksen vuoden 2017 eläkeuudistuksen sisällöstä. Järjestöjen tekemä sopimus sisältää muutoksia eläke-etuuksiin ja eläkkeiden rahoitukseen. Eläkkeelle siirtymisiän odote nousee vähintään 62,4 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä, ja uudistuksen arvioidaan pienentävän kestävyysvajetta 1,1 prosenttiyksikköä. Kolmikantainen lainsäädännön valmistelu eläkesopimuksen linjausten osalta on käynnistynyt. Seuraava eduskunta säätää vaalien jälkeen eläkeuudistuksen sisällön määrittävät lait. Eläkeuudistus sopeuttaa eläkejärjestelmää aiempaa paremmin elinajan pitenemiseen. Varman perustehtävä on eläkkeiden turvaaminen, ja eläkeuudistuksen toimeenpano on Varmalle keskeinen tehtävä tulevina vuosina. Eläkeuudistus vaikuttaa kaikkien Varman asiakasyritysten ja vakuutettujen asiakkaiden tilanteeseen. Varmalla on hyvät

2 2 (8) edellytykset tukea työurien pidentymistä suomalaisilla työpaikoilla: erityisiä vahvuuksiamme ovat tuloksellinen työeläkekuntoutus ja työkykyjohtamisen palvelut. Varman taloudellinen kehitys Kokonaistulos käyvin arvoin oli yhdeksältä kuukaudelta (876) miljoonaa euroa. Kokonaistuloksen selvästi tärkein osatekijä on sijoitustoiminnan tulos (860) miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan nettotuotot, (2 131) miljoonaa euroa, ylittivät alkuvuonna vastuuvelalle hyvitettävän koron, joka oli (1 271) miljoonaa euroa. Vakuutusliikkeen arvioitu tulos oli 44 (-10) miljoonaa euroa ja hoitokustannustulos 24 (26) miljoonaa euroa. Varman vakavaraisuus vahvistui vuoden alun tilanteesta. Sijoitustoiminnan riskipuskurina toimiva vakavaraisuuspääoma oli syyskuun lopussa (8 558) miljoonaa euroa ja suhteessa vastuuvelkaan 35,0 (29,9) prosenttia. Vakavaraisuuspääoma oli vakavaraisuusrajaan verrattuna hyvin turvaavalla tasolla eli 2,5 (2,2) -kertainen. Varsinainen vastuuvelka oli (28 036) miljoonaa euroa. Vastuuvelkaan sisältyy taseen mukaisesti vakavaraisuuspääomaan kuuluvaa osittamatonta lisävakuutusvastuuta (1 147) miljoonaa euroa ja sijoitustuottojen puskurina toimivaa osaketuottosidonnaista lisävakuutusvastuuta 913 (623) miljoonaa euroa. Tasoitusmäärä oli syyskuun lopussa (1 098) miljoonaa euroa. Vastuuvelan kate oli 125 (121) prosenttia vastuuvelasta. Liitteessä esitetään Varman tase ja tuloslaskelma käyvin arvoin, vakavaraisuus ja sen kehitys, sijoitusten määrät ja kannat käyvin arvoin riskin mukaisesti ryhmiteltyinä sekä kokonaistulos vuosineljänneksittäin. Vakuutustoiminta Varman eläkkeensaajien lukumäärä oli syyskuun lopussa ( vuoden alussa). Maksetut korvaukset olivat tammi syyskuussa (3 337) miljoonaa euroa. Uusia eläkepäätöksiä tehtiin syyskuun loppuun mennessä , joka on noin 6 prosenttia viime vuoden vastaavaa aikaa vähemmän. Yhteensä eläkepäätöksiä annettiin tammi syyskuussa kpl. Varmassa oli syyskuun lopussa vakuutettuna ( ) työntekijää ja yrittäjää. Vakuutettujen määrään on vaikuttanut työvoiman määrän lasku yleisen taloudellisen kehityksen seurauksena. Varma menestyi erinomaisesti työeläkeyhtiöiden välisissä asiakassiirroissa, joissa koko vuoden nettotulos TyEL-vakuutuksissa oli 55 miljoonaa euroa. Varman pitkäjänteinen asiantuntijatyö tehokkaana työeläkeasioiden hoitajana ja erityisesti työkyvyttömyysriskin torjunnassa näkyy asiakkaiden kasvavana luottamuksena. Ammatillisen kuntoutuksen volyymi työkykyongelmien hallintakeinona kasvaa edelleen. Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrän useita vuosia jatkunut alenema näyttää kuluvan vuoden aikana entisestään kiihtyneen. Hakemusten hylkäysosuus on pysytellyt koko työeläkejärjestelmässä melko korkeana. Varma jatkaa asiakasyritystensä sekä niiden työterveyshuollon kanssa pitkäjänteistä ja tuloksekkaaksi osoittautunutta työtä eläkekustannusten hallinnan ja työssä jatkamisen tukemiseksi. Varma noudattaa hyvän vakuutustavan mukaisia periaatteita. Varma tekee työeläkevakuutukseen ja sijoitustoimintaan liittyvät liiketoimet markkinaehdoin. Varma kiinnittää huomiota siihen, etteivät asiakassiirtojen yhteydessä mahdollisesti hankittavan uuden omaisuuden arvostusperiaatteet tai tuottotaso loukkaa vanhan vakuutuskannan etuja. Sijoitustoiminta Varman sijoitustulos kehittyi tammi-syyskuussa hyvin ja sijoitusten tuotto oli 6,1 (6,1) prosenttia. Sijoitusten arvo oli syyskuun lopussa (36 889) miljoonaa euroa. Vakavaraisuuspääoma vahvistui jo keväällä yli 10 miljardiin euroon, ja vakavaraisuus nousi syyskuun lopussa 35,0 (29,9) prosenttiin. Vahva vakavaraisuus antaa hyvän puskurin kestää osakekurssien viime aikojen heikkenemistä.

3 3 (8) Sijoitusten viiden vuoden keskimääräinen nimellistuotto oli syyskuun lopussa 6,8 prosenttia ja kymmenen vuoden 5,7 prosenttia. Vastaavat reaalituotot olivat 4,7 ja 3,7 prosenttia. Tammi-syyskuun aikana taloudellisessa ja poliittisessa ympäristössä oli epävarmuutta ja runsaasti heiluntaa, mutta sijoitusten kehitys oli hyvä. Osakekurssit vahvistuivat ja korkotason lasku paransi korkosijoitusten tuottoa, joka oli vallitsevaan korkotasoon nähden vahva. Kiinteistöjen tuotto säilyi tasaisena huolimatta arvoihin tehdyistä tarkistuksista syyskuun lopussa. Parhaiten Varman sijoituksista tuottivat muut sijoitukset. Katsauskauden aikana Euroopan keskuspankin toimenpiteet pudottivat korkotasoa jo valmiiksi ennätysmatalalta tasoltaan. Korkosijoitusten vaatimattomat tuotto-odotukset tukivat osakekursseja pitkään, mutta kurssit laskivat katsauskaudella kesäkuun jälkeisenä aikana ja alavire on voimistunut syyskuun jälkeen. Sijoitusten allokaatiossa eri omaisuusluokkien kesken osakesijoitusten osuus pieneni tammi-syyskuussa kolmella prosenttiyksiköllä 36 prosenttiin, muiden sijoitusten osuus kasvoi neljällä prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin ja kiinteistöjen osuus pieneni yhdellä prosenttiyksiköllä 10 prosenttiin. Osakkeiden pitkäaikaisen kurssinousun ja hieman epävarmojen näkymien vuoksi noteerattujen osakkeiden painoa vähennettiin ja hedge-rahastojen painoa kasvatettiin. Korkosijoitusten kiinnostavuutta vähensi mm. valtionlainojen negatiivinen reaalikorko. Hedge-rahastosijoitukset ovat tuottaneet selvästi korkosijoituksia paremmin ja parantaneet Varman sijoitusten kokonaistuottoa. Hedge-sijoitusten arvon heilahtelu on ollut selkeästi vähäisempää kuin esimerkiksi osakesijoitusten. Sijoittajan päätöksentekoa hankaloittaa vaihtoehdottomuus, kun pitkään nousseen osakemarkkinan vastapainona ovat lähes nollaan laskenut korkotaso ja historiallisen alhaiset luottoriskimarginaalit. Korkosijoitusten tuotto 4,6 (0,8) prosenttia kehittyi hyvin. Korkosijoitukset olivat (12 956) miljoonaa euroa ja näistä lainasaamiset olivat (2 215), julkisyhteisöjen joukkovelkakirjat (3 071), muiden yhteisöjen joukkovelkakirjat (5 339) ja muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 652 (2 331) miljoonaa euroa. Julkisyhteisöjen ja muiden yhteisöjen joukkovelkakirjalainojen tuottoa paransi korkotason lasku katsauskauden aikana, mikä kohotti lainojen markkina-arvoa. Lainasaamisten pääosa on TyEL-lainoja, ja niiden tuotto oli odotusten mukainen, mutta junior-lainojen arvonmuutokset pienensivät lainasaamisten kokonaistuottoa. Rahamarkkinasijoitusten tuotto oli vallitsevan lyhyiden korkojen tason mukaisesti niukasti positiivinen. Katsauskaudella lainasaamisten tuotto oli 2,0 (2,6), julkisyhteisöiden joukkovelkakirjojen 5,1 (-1,4), muiden yhteisöjen joukkovelkakirjojen 6,4 (2,0) ja muiden rahoitusmarkkinavälineiden 0,4 (-0,1) prosenttia. Osakekurssit vahvistuivat trendinomaisesti kesäkuun loppuun, jonka jälkeen kurssikehitys on ollut laskevaa. Kokonaisuudessaan osakesijoitusten tuotto pysyi hyvänä, 7,5 (14,9) prosentissa. Osakesijoitukset olivat (13 421) miljoonaa euroa: niistä noteeratut osakkeet (10 229) miljoonaa euroa, pääomasijoitukset (2 258) ja noteeraamattomat osakesijoitukset (935) miljoonaa euroa. Noteerattujen osakkeiden tuotto oli 6,3 (16,4) prosenttia, suomalaisten osakkeiden tuoton ollessa 6,9 (25,0) prosenttia. Tuottokehitys oli erittäin vahvaa pääomasijoituksissa 11,8 (7,3) prosenttia ja noteeraamattomissa osakesijoituksissa 12,7 (19,9) prosenttia. Kotimaan taloutta varjostivat heikon kasvun ja työttömyyden lisäksi Venäjän huonot vientinäkymät ja talouspakotteiden seurannaisvaikutukset. Kansantalouden heikkoudesta huolimatta suomalaisten osakkeiden kurssikehitys oli katsauskaudella positiivinen, joskin kurssikehityksessä oli paljon yhtiökohtaista hajontaa. Kiinteistömarkkinoilla vuodesta on tulossa kauppojen osalta erittäin aktiivinen. Vuokrausmarkkinan haasteet jatkuvat edelleen ja Varman kiinteistösalkkuun tehtiin kolmannella vuosineljänneksellä alaskirjauksia, joiden johdosta kiinteistösijoitusten tuotto jäi tammi syyskuussa 2,9 (1,3) prosenttiin. Kiinteistösijoitukset olivat (4 340) miljoonaa euroa, joista suorat kiinteistösijoitukset olivat (3 804) ja kiinteistösijoitusrahastot 503 (537) miljoonaa euroa. Suorien kiinteistösijoitusten tuotto oli 2,0 (0,8) ja kiinteistösijoitusrahastojen 9,5 (5,4) prosenttia.

4 4 (8) Katsauskaudella hankinnat ja peruskorjaukset olivat 47 (39) miljoonaa euroa sekä kiinteistöjen myynnit 302 (61) miljoonaa euroa. Syyskuun lopussa toteutetulla kaupalla Varma myi 22 logistiikka- ja teollisuuskiinteistöään sekä osuudet kahdesta Spondan hallinnoimasta rahastossa Certeum Oy:lle. Varma tuli 39 prosentin osuudella Certeumin suurimmaksi osakkeenomistajaksi. Muiden sijoitusten tuotto oli erittäin hyvä 8,6 (2,8) prosenttia, ja se korvasi noteerattujen osakkeiden hienoista kurssilaskua heinä-syyskuun aikana. Muut sijoitukset, yhteensä (6 171) miljoonaa euroa, koostuivat hedge-rahastosijoituksista (4 763) miljoonaa euroa, hyödykesijoituksista 244 (14) miljoonaa euroa ja inflaatiosijoituksista 915 (1 391) miljoonaa euroa. Hedge-rahastosijoitusten osuutta kasvatettiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin neljällä prosenttiyksiköllä 17 prosenttiin. Hedge-rahastot kehittyivät tasaisesti, ja niiden tuotto oli vahva 8,0 (6,4) prosenttia. Tuottoa paransi dollarin vahvistuminen. Inflaatiosijoitusten tuotto oli erittäin hyvä, 8,0 (8,0) prosenttia, korkotason laskun kasvattaessa maturiteetiltaan yleensä pitkäaikaisten inflaatioon linkattujen valtionlainojen markkina-arvoa. Varmalla on dollarimääräisiä sijoituksia erityisesti osake-, joukkovelkakirja- ja hedge-rahastosijoituksissa. Politiikkana on lähtökohtaisesti suojata pääosa valuuttakurssiriskistä. Katsauskaudella pidettiin valuuttapositiosta osa avoimena, mikä paransi kokonaistulosta euron heikentyessä dollaria vastaan. Valuuttatulos sisältyy eri omaisuusluokkien sijoitustuottoon, eniten vaikutus näkyy hedge-rahastojen tuotossa. Sijoitusten markkinariski on suurin yhtiön tulokseen ja vakavaraisuuteen kohdistuva riski. Osakkeiden osuus sijoitusten markkinariskistä on selkeästi suurin. Varman sijoitusten kokonaisriskiä mittaava VaR-luku oli (1 090) miljoonaa euroa. Liikekulut ja henkilöstö Varman kokonaisliikekulut olivat katsauskaudella 90 (104) miljoonaa euroa. Liikekuluista henkilöstökuluja oli 36 (34) prosenttia, tietohallinnon kuluja 30 (31) prosenttia, lakisääteisiä maksuja 11 (9) prosenttia ja muita kuluja 23 (26) prosenttia. Koko vuoden ennusteen mukaan Varma käyttää liikekuluihin 76 (74) prosenttia saaduista vakuutusmaksuihin sisältyvistä hoitokustannusosista. Kauden hoitokustannusylijäämä oli 24 (26) miljoonaa euroa. Varman emoyhtiön henkilöstömäärä syyskuun lopussa oli 556 (564). Syyskuun lopussa henkilöstöstä työskenteli eläke-, vakuutus- ja asiakasyhteystoiminnoissa 57 (58) prosenttia, sijoitustoiminnossa 13 (13) prosenttia ja muissa toiminnoissa 30 (29) prosenttia. Yhtiön hallinto Varman verkkosivuilla on esitetty selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys. Selvitykset perustuvat Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin, jota Varma noudattaa työeläkevakuutusyhtiöiden toimintaan soveltuvin osin. Varma on myös julkistanut johtoryhmään kuuluvien johtajiensa omistukset julkisesti noteeratuissa yhtiöissä verkkosivuillaan. Johdon pörssiomistustiedot päivitetään vuosineljänneksittäin. Yhteenveto Varmassa noudatettavista sisäpiirimääräyksistä on luettavissa Varman verkkosivuilla. Riskienhallinta Varman riskiasema ei muuttunut katsauskauden aikana. Varman olennaiset riskit liittyvät sijoitustoimintaan ja tietojenkäsittelyyn. Taloudellisesti merkittävimpiä ovat sijoitusriskit. Eläkevakuutustoiminnan riskejä ovat eläke- ja vakuutuskäsittelyyn sekä toimialan yhteisten järjestelmien toimivuuteen liittyvät riskit. Hallitus on vahvistanut yhtiön kaikkia riskejä koskevan riskienhallintasuunnitelman. Vuositilinpäätöksen liitetiedoissa kuvataan tarkemmin vakuutus-, sijoitus-, operatiivisia ja muita riskejä hallintakeinoineen sekä esitetään eräitä määrällisiä tietoja.

5 5 (8) Varman hallituksen sijoitussuunnitelmassa määritellään mm. sijoituksille asetettavat yleiset turvaavuustavoitteet, hajautus- ja likviditeettitavoitteet sekä valuuttaliikkeen järjestämisen periaatteet. Vakavaraisuutta ja vastuuvelan katetta laskettaessa otetaan huomioon sijoitusriskit niiden todellisen luonteen mukaisesti. Sijoitussalkun hajauttaminen perustuu omaisuusluokkien tuottokorrelaatiot huomioivaan allokointiin. Tulevaisuuden näkymät Suomessa taloustilanne jatkuu vaikeana. Euroalueella kasvun hidastuminen suurissa jäsenmaissa lisää riskiä vaikeuksien pitkittymisestä. Geopoliittisesta epävarmuudesta ja kasvaneista riskeistä huolimatta odotamme maailman talouden elpymisen jatkuvan. Epävarmuus taloudellisessa toimintaympäristössä saattaa aiheuttaa jyrkkiäkin liikkeitä markkinoilla. Kurssikehitys osakemarkkinoilla on paikoin jatkunut pitkään vahvana, etenkin suhteutettuna reaalitalouden kehitykseen. Varman vakavaraisuus on erittäin vahvalla tasolla. Se on tärkeä kilpailuetu eläkkeiden turvaamisessa vaativilla markkinoilla. Eläkeuudistuksen toimeenpaneminen lisää työmääriä Varmassa ja antaa meille hyvän mahdollisuuden syventää asiakassuhteitamme. Varma haluaa hoitaa oman tehtävänsä - eläkkeiden turvaamisen - ja eläkeuudistuksen muutosten toimeenpanon mahdollisimman tehokkaasti. Helsinki, Risto Murto toimitusjohtaja Tässä osavuosiraportissa esitetyt luvut ovat tilintarkastamattomia emoyhtiön lukuja. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja yksityinen sijoittaja. Yhtiö vastaa yksityisellä sektorilla henkilön työeläketurvasta. Vuonna 2013 Varman maksutulo oli 4,3 miljardia euroa, ja yhtiö maksoi eläkkeitä 4,8 miljardia euroa. Varman sijoitusten arvo oli syyskuun 2014 lopussa 39,9 miljardia euroa. LISÄTIETOJA: Talousjohtaja Pekka Pajamo, puh tai Viestintäjohtaja Satu Perälampi, puh tai LIITE: Taulukot

6 6 (8) Tase käyvin arvoin, emoyhtiö milj. 9/2014 9/ /2013 Vastaavaa Sijoitukset Saamiset Kalusto Vastattavaa Oma pääoma Arvostuserot Tasoitusmäärä Osittamaton lisävakuutusvastuu Vakavaraisuuspääoma yhteensä Ositettu lisävakuutusvastuu (hyvityksiin) Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu Varsinainen vastuuvelka Yhteensä Muut velat Luvut ovat kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisia. Tuloslaskelma käyvin arvoin, emoyhtiö milj. 1-9/ / /2013 Vakuutusmaksutulo Maksetut korvaukset Vastuuvelan muutos Sijoitustoiminnan nettotulos Kokonaisliikekulut Verot Kokonaistulos *) *) Tulos käyvin arvoin ennen lisävakuutusvastuiden ja tasoitusmäärän muutosta Vakuutusliikkeen tulos Sijoitustoiminnan tulos Hoitokustannustulos Kokonaistulos

7 7 (8) VAKAVARAISUUS Vakavaraisuuspääoma (Prosenttina vakavaraisuusrajan laskennassa käytetystä vastuuvelasta) Vakavaraisuusraja 14,2 13,5 14,5 Vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä 57,0 53,9 57,8 Vakavaraisuuspääoma ennen tasoitusmäärää 31,1 26,0 27,7 Vakavaraisuuspääoma 35,0 29,9 31,6 Vakavaraisuuden kehitys

8 8 (8) Sijoitukset käyvin arvoin /2014 9/ / / / / kk Markkina-arvo Markkina-arvo Markkina-arvo Tuotto Tuotto Tuotto Volati- Perusjakauma Riskijakauma Riskijakauma Riskijakauma MWR MWR MWR liteetti milj. % milj. % milj. % milj. % % % % Korkosijoitukset 1) ,6 0,8 1,2 Lainasaamiset ,0 2,6 3,3 Joukkovelkakirjalainat ,8 0,4 0,8 2,1 Julkisyhteisöjen joukkovelkakirjalainat ,1-1,4-1,8 Muiden yhteisöiden joukkovelkakirjalainat ,4 2,0 3,0 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset ,4-0,1-0,4 Osakesijoitukset ,5 14,9 21,8 Noteeratut osakkeet ,3 16,4 23,7 9,1 Pääomasijoitukset ,8 7,3 12,1 Noteeraamattomat osakkeet ,7 19,9 26,7 Kiinteistösijoitukset ,9 1,3 3,1 Suorat kiinteistösijoitukset ,0 0,8 2,0 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset ,5 5,4 11,6 Muut sijoitukset ,6 2,8 4,5 Hedge-rahastosijoitukset ,0 6,4 8,8 1,7 Hyödykesijoitukset Muut sijoitukset ,9-6,3 Sijoitukset yhteensä ,1 6,1 9,0 2,8 Johdannaisten vaikutus Sijoitukset käyvin arvoin yhteensä Kokonaistulos vuosineljänneksittäin