valtio- sektorin työmarkkina tutkimus
Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009 ISSN 1796-9255
Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2008 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2009
Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2008 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2009 Sisältö Lukijalle... 3 Perustietoa jäsenistä... 4 Näin tutkimus tehtiin... 4 Jäsenkunnan kuvaus... 5 Ikä ja sukupuoli... 5 Koulutus... 5 Asemataso... 5 Työn ja koulutuksen vastaavuus... 6 Määräaikaisia edelleen lähes kolmannes... 7 Työajat... 9 Ylitöiden määrä ja korvaaminen... 9 Työmäärä ainakin ajoittain liian suuri...10 Palkkaus...11 Järjestelyerän jakamisesta epätietoisuutta...11 Keskiansio yli kolmen tuhannen...11 Palkkakehitys varsin suotuisaa...13 Kuukausiansiot olivat nousseet lähes yhdeksällä kymmenestä...13 Henkilökohtaisen palkanosan muutos toi korotuksen...13 Työn vaativuus palkkauksen tärkein tekijä...15 Muutokset myllertävät valtiosektorilla...16 Muutosten vaikutukset omaan työhön ja työpaikkaan...17 Liitteet...18
Lukijalle Tällä tutkimuksella on selvitetty Akavan Erityisalojen valtiosektorilla toimivien jäsenten palkkausta ja työoloja. Tiedonkeruu toteutettiin sähköpostikyselynä marraskuussa 2008. Valtiosektorilla ei vuonna 2007 tehty työmarkkinatutkimusta, joten edellinen on vuodelta 2006, jolloin se tehtiin yhteisenä julkiselle sektorille suunnattuna kyselynä. Nyt valtio- ja kuntasektorin tutkimukset toteutettiin erillisinä, jolloin kummallakin sektorilla päästiin pureutumaan juuri sille ominaisiin ongelmakohtiin. Vuosi 2008 oli valtiosektorilla suurten muutosten aikaa. Valtion palkkausjärjestelmä oli juuri saatu ajettua sisään. Voimassa oleva virkaehtosopimus oli tuonut varsin kilpailukykyisen palkkojen kehityksen. Kuitenkaan nämä suotuisat palkkakehitykset eivät poistaneet huonojen palkkojen ongelmaa kaikissa ammattiryhmissä ja kaikissa palkkaryhmissä. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä oli virkamieslakiin tehdyistä muutoksista ja muista valtiotyönantajan ongelman poistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä huolimatta edelleen vain kasvussa. Lähes kolmasosa vastanneista oli määräaikaisessa palvelussuhteessa. Huolestuttavaa on lisäksi se, että määräaikaisuus nähtävästi koetaan ikään kuin annettuna tekijänä. Määräaikaisista lähes kolmannes ilmoitti olevansa määräaikaisessa palvelussuhteessa omasta tahdostaan. Tosin suurin osa määräaikaisuuksista on yliopistolla ja todennäköistä on, että siellä tutkijoina toimivat jatko-opiskelijat ovat palkattuina määräaikaiseen palvelussuhteeseen omasta tahdostaan. Myllerrystä valtiolla ovat aiheuttaneet myös mittavat organisatoriset muutokset, joita on menossa lähes kaikilla hallinnonaloilla. Näitä muutoksia ja niiden aiheuttamia tuntemuksia eri virastoissa on selvitetty tämän kyselyn avulla. Yli puolet vastaajista toimi opetusministeriön hallinnonalalla ja heistä noin puolet yliopistoissa. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille sekä aineiston analysoineelle VTM Jukka Vänskälle. Työmarkkinatutkimus antaa monipuolisen pohjan liiton edunvalvontatyölle. Samalla liiton jäsenet saavat omasta työmarkkinaasemastaan ajantasaista tietoa, jota voivat käyttää neuvotellessaan palvelussuhteensa ehdoista. Helsingissä 14. huhtikuuta 2009 Kalevi Juntunen asiamies, valtiosektori Akavan Erityisalat Arja Ahola asiamies, tutkimustoiminta Akavan Erityisalat Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori 3
Perustietoa valtiosektorilla toimivista jäsenistä Naisten osuus 76 % Keski-ikä 43,5 vuotta, naisilla 42,6 ja miehillä 46,1 vuotta Tutkinnon suorittamisesta keskimäärin 13,1 vuotta; naisilla 12,2 ja miehillä 16,0 vuotta 89 % kokopäivätyössä Määräaikaisessa työsuhteessa kokoaikaisista 31 % Työssä pääkaupunkiseudulla 55 % Vähintään alempi korkeakoulututkinto 90 %:lla Näin tutkimus tehtiin Tiedonkeruu sähköpostikyselynä ajalla 10.11. 9.12.2008 Perusjoukkona kaikki valtiosektorilla työskentelevät jäsenet (N = 3289) Sähköposti tavoitti 2898 jäsentä ja yhden uusintakyselyn jälkeen saatiin 1192 vastausta (vastausprosentti 41) Aineiston edustavuutta parannettiin tekemällä kaikki laskelmat perusjoukon sukupuoli- ja ikäjakaumatiedoin painotettuina Aineiston analysoinnista vastasi VTM Jukka Vänskä, Real Stats Oy 4 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori
Jäsenkunnan kuvaus Ikä ja sukupuoli Naisia oli vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Keski-ikä oli noin 44 vuotta. 30 % jäsenistä oli yli 50-vuotiaita. Joka kymmenes oli alle 30 vuotta. Naiset olivat miehiä nuorempia. Miehistä kahteen vanhimpaan ikäryhmään kuului lähes 40 %, kun vastaava osuus naisilla oli alle 30 %. Naisilla tutkinnon suorittamisesta oli kulunut 12 vuotta, miehillä 16 vuotta. Ikärakenteessa ja tutkinnon suorittamisesta kuluneessa ajassa havaitut erot naisten ja miesten välillä saattavat heijastua myös työelämään sijoittumiseen ja palkkatasoon. Asemataso Toimiasemaa kuvaava muuttuja mittaa vastaajien subjektiivista käsitystä omasta asemastaan organisaation hierarkkisessa rakenteessa. Suurimman ryhmän muodostavat asiantuntijoina toimivat, yli 60 % kaikista vastaajista. Toiseksi yleisintä oli toimiminen toimihenkilötehtävissä, yli neljännes vastaajista. Naisten ryhmässä toimihenkilöiden osuus oli selvästi suurempi kuin miehillä, kun taas miehistä naisia suurempi osa sijoittui johdon ja keskijohdon tehtäviin. Reilusti yli puolet nuorimpaan ikäryhmään kuuluvista ilmoitti työskentelevänsä toimihenkilönä. Kolmannes nuorista Kuvio 1 Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan, % Kuvio 3 Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja toimiaseman mukaan, % Mies 4,2 24,3 32,9 29,5 9,1 Nainen 10,6 30,2 31,6 21,4 6,1 Kaikki 9,0 28,8 31,9 23,4 6,8 0 20 40 60 80 100 Mies 0,4 18,8 64,5 12,8 3,5 Nainen 0,9 29,0 60,5 7,9 1,7 Kaikki 0,8 26,5 61,5 9,1 2,2 0 20 40 60 80 100 Alle 30 40 49 30 39 50 59 60 Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Muu, ei tietoa Koulutus Yhdeksän kymmenestä oli suorittanut vähintään alemman korkeakoulututkinnon. Naisten ja miesten välillä on myös koulutuksessa huomattavissa jonkin verran eroja. Naisista useampi kuin kaksi kolmesta oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, miehistä vain hiukan yli puolet. Miesten ryhmässä keskiasteen tai alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurempi kuin naisilla. Miehillä taas oli naisia suuremmalla osalla tutkijakoulutus tai ulkomailla suoritettu tutkinto. Kuvio 2 Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja koulutusasteen mukaan, % Mies 14,2 6,2 15,2 53,5 Nainen 3,3 3,8 18,7 68,7 4,5 0,9 Kaikki 5,9 4,4 17,9 65,1 5,6 1,2 0 20 40 60 80 100 8,8 2,0 toimi asiantuntijatehtävissä. Vanhemmissa ikäryhmissä yli 60 % toimi asiantuntijoina. Vanhimmassa ikäryhmässä eritasoisissa johdon tehtävissä toimi joka viides. Kuvio 4 Valtiosektorin jäsenet ikäryhmän ja toimiaseman mukaan, % Alle 30 30 39 40 49 50 59 5 1 1 0 31 23 26 58 63 63 60 4 1 11 2 10 3 60 12 65 16 6 Kaikki 1 28 60 8 2 0 20 40 60 80 100 34 2 Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Ulkomailla suoritettu tutkinto Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Muu, ei tietoa Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori 5
Työn ja koulutuksen vastaavuus Vastaajia pyydettiin arvioimaan, vastaako nykyinen työ saatua koulutusta. Kolme neljästä oli mielestään koulutustaan vastaavassa työssä. Vajaa viidennes oli sitä mieltä, että työn vaativuustaso on alhaisempi kuin koulutus edellyttäisi. Vain muutama vastaaja piti nykyistä työtä koulutukseen nähden liian vaativana. Naiset olivat miehiä useammin työssä, jossa työn vaativuustaso oli alhaisempi kuin mitä koulutus edellyttäisi. Myös määräaikaisissa palvelussuhteissa olevilla oli vakituisessa työssä olevia useammin omasta mielestään työtehtäviin nähden liiaksi koulutusta. Joka kolmas toimihenkilöistä suoriutuisi oman näkemyksensä mukaan vaativammistakin tehtävistä, samoin nuorimmasta ikäryhmästä useampi kuin joka neljäs. Kuvio 5 Vastaako nykyinen työ koulutusta? (%) Työn vaativuustaso on alhaisempi kuin koulutus edellyttäisi Kaikki 17 Määräaikainen Pysyvä 18 17 Toimihenkilö Asiantuntija Keskijohto Johto 4 0 11 35 60 13 50 59 18 40 49 17 30 39 14 Alle 30 29 Nainen 18 Mies 13 0 20 40 60 6 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori
Määräaikaisia edelleen lähes kolmannes Kokopäivätoimisista valtiosektorin työntekijöistä lähes joka kolmas ilmoitti työskentelevänsä määräaikaisessa palvelussuhteessa. Pienellä osalla (3 %) oli kuitenkin taustalla toistaiseksi voimassa oleva palvelussuhde, johon palata meneillään olevan määräaikaisuuden päätyttyä. Kolmannes määräaikaisista oli työpaikallaan ensimmäistä kertaa määräaikaisena ja 16 % vastaajista ilmoitti, että meneillään on toinen määräaikaisuus nykyisessä työpaikassa. Useammalla kuin joka toisella nykyinen määräaikainen palvelussuhde oli vähintään kolmas samassa työpaikassa. Määräaikaisuus valtiolla on yhteydessä henkilön koulutustasoon. Mitä korkeampi koulutus, sitä todennäköisemmin henkilön palvelussuhde on määräaikainen. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista useampi kuin joka kolmas työskenteli määräaikaisena. Tutkijakoulutuksen saaneilla osuus oli tätäkin korkeampi. Palvelussuhteen määräaikaisuus on myös työuran alkuun liittyvä ilmiö. Alle 30-vuotiaista noin 80 prosenttia oli määräaikaisessa palvelussuhteessa. 30 39-vuotiaistakin vielä puolet teki töitä määräaikaisina. Toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden keskuudessa määräaikaisuus on yleistä. Johtotason tehtävissä määräaikaiset palvelussuhteet ovat harvinaisempia. Myös naiset ovat miehiä useammin määräaikaisina. Hallinnonaloittain tarkasteluna eniten määräaikaisia oli yliopistoissa, joissa toimivista yli puolet oli määräaikaisia. Valtioneuvoston kansliassa ja ulkoministeriössä määräaikainen palvelussuhde oli yli 40 %:lla vastaajista. Oikeusministeriön hallinnonalalla määräaikaisten osuus oli pienin, 11 %. Yliopistolla yksi selittävä tekijä saattaa olla jatko-opiskelu, jolloin määräaikainen palvelussuhde opiskelun ohella syntyy omasta vapaasta tahdosta. Määräaikaisen palvelussuhteen tulee lain mukaan olla perusteltu. Laki ei kuitenkaan yksiselitteisesti määrittele, mitkä ovat hyväksyttäviä syitä. Vastaajia pyydettiin kertomaan, millainen perustelu heidän määräaikaiselle palvelussuhteellensa oli annettu. Vajaa kolmannes ilmoitti hoitavansa sijaisuutta. Kahdella kolmesta työ oli luonteeltaan määräaikaista tai kyseessä oli Kuvio 6 Määräaikaisten työsuhteiden osuudet, % Kuvio 7 Määräaikaisten työsuhteiden osuus hallinnonaloittain, % Kaikki 31 Kaikki 31 Tutkijakoulutus 37 Opetusministeriö / Yliopistot 54 Ylempi korkeakouluaste 34 Valtioneuvoston kanslia 44 Alempi korkeakouluaste 26 Ulkoasiainministeriö 42 Alin korkea-aste 18 Opetusministeriö 27 Keskiaste 9 Maa-ja metsätalousministeriö 24 Ympäristöministeriö 24 60 11 Sisäasiainministriö 23 50 59 13 Työ-ja elinkeinoministeriö 21 40 49 20 Valtiovarainministeriö 20 30 39 50 Sosiaali-ja terveysministeriö 18 Alle 30 79 Puolustusministeriö 13 Liikenne-ja viestintäministeriö 12 Toimihenkilö 43 Oikeusministeriö 11 Asiantuntija 28 0 20 40 60 Keskijohto 12 Johto 17 Nainen 33 Mies 23 0 20 40 60 80 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori 7
esimerkiksi määräaikainen projekti. Naiset toimivat miehiä useammin sijaisina. Pienelle osalle (6 %) työnantaja ei ollut ilmoittanut perustetta määräaikaisuudelle. Miehet jäivät naisia useammin ilman perustetta, samoin vanhin ikäryhmä muihin ikäryhmiin verrattuna. Useampi kuin joka kolmas nuorimpaan ikäryhmään kuulunut hoiti sijaisuutta. Osuus oli selvästi pienempi vanhemmissa ikäryhmissä, joissa oli tavallisempaa olla määräaikaisena työn luonteen vuoksi. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevilta pyydettiin myös arviota siitä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden päättymisen jälkeen. Kaikista määräaikaisista yli 40 % piti todennäköisenä, että määräaikaista palvelussuhdetta jatketaan samassa työpaikassa. Vain vajaa kymmenes piti palvelussuhteen vakinaistamista todennäköisenä vaihtoehtona. Lähes yhtä moni näki työttömyyden todennäköisenä. Työttömäksi jäämistä pelkäävien osuus kasvoi tasaisesti vanhempiin ikäryhmiin mennessä. Yli 50-vuotiaista 12 % piti työttömyyttä todennäköisenä, kun vastaava osuus nuorimmassa ikäryhmässä oli vain 4 %. Useampi kuin joka neljäs ei vielä osannut nimetä, mitä tapahtuu nykyisen määräaikaisen palvelussuhteen päätyttyä. Naiset olivat tulevaisuudestansa epävarmempia kuin miehet. Naisista 30 % ja miehistä 21 % ei vielä tiennyt palvelussuhteensa jatkosta. Miehet pitivät vakinaistamista todennäköisempänä kuin naiset. Muutama kahden nuorimman ikäryhmän vastaajista ilmoitti, ettei halua uutta työtä meneillään olevan määräaikaisuuden päätyttyä, kahdessa vanhemmassa ikäryhmässä tätä vaihtoehtoa ei valittu lainkaan. Tämä vastausvaihtoehto näyttäytyi vain naisten kohdalla. Kuvio 8 Perustelut määräaikaiselle palvelussuhteelle, % Kuvio 9 Arviot siitä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden päättymisen jälkeen, %. Kaikki 30 23 41 6 Kaikki 41 9 13 7 1 28 50 28 36 28 9 50 47 3 19 12 19 40 49 24 26 49 2 40 49 26 15 10 9 40 30 39 32 21 40 7 30 39 46 10 12 7 2 23 Alle 30 35 17 44 4 Alle 30 41 7 13 4 1 34 Naiset 32 25 40 4 Miehet 23 15 50 12 0 20 40 60 80 100 Naiset 40 8 14 7 2 30 Miehet 46 17 8 8 21 0 20 40 60 80 100 Sijaisuus Työn luonne on määräaikainen Muu syy (esim. projekti), mikä Perustetta ei ole ilmoitettu Määräaikaisuutta jatketaan Vakinaistetaan Aloittaa uuden työn Työttömäksi Ei halua uutta työtä Ei tiedä vielä 8 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori
Työajat Kokopäivätyössä olleiden sopimuksenmukainen työaika oli keskimäärin 36,7 tuntia viikossa, toteutunut viikoittainen työaika kuitenkin 2,6 tuntia pidempi (39,3 tuntia). Joka kymmenes työskenteli vähintään 44 tuntia viikossa, joka kymmenennen vastaajan työviikon ollessa korkeintaan hieman yli 36 tuntia. Pisin toteutunut työaika oli johdon (44 h/viikko) ja keskijohdon tehtävissä (40,7 h/viikko). Asiantuntijat (39,4 h/viikko) ja toimihenkilöt (38,4 h/viikko) tekivät hieman lyhyempää työviikkoa. Ylitöiden määrä ja korvaaminen Joka toinen teki ylitöitä ja lähes aina ylitöiden teko oli omaaloitteista. Ylitöitä tehtiin keskimäärin 12,2 tuntia kuukaudessa, oma-aloitteisia ylitöitä keskimäärin neljä tuntia viikossa. Joka kolmannen (35 %) työpaikalla oli käytössä työaikapankkijärjestelmä. Ylityökorvauksia maksettiin kuudelle prosentille kokoaikatyöntekijöistä, ja keskimääräinen korvaus oli 510 euroa/kuukausi. Suurimmalla osalla (56 %) tilanne ylitöiden määrässä oli pysytellyt edellisvuoden tasolla. Lähes 50 % oli tehnyt ylitöitä enemmän kuin vuotta aiemmin ja joka kymmenennellä ylityöt olivat lisääntyneet selvästi. 15 % vastanneista oli vähentänyt ylitöiden määrää joko selvästi tai jonkin verran. Neljälle kymmenestä työnantajan määräyksestä tehdyt ylityöt korvattiin täysimääräisenä vapaa-aikana virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Joka neljännelle ne korvattiin osittain vapaana. Rahalliset ylityökorvaukset ovat harvinaisempia ja 15 %:lle työnantajan määräämiäkään ylitöitä ei korvattu lainkaan. Yli puolet (55 %) pystyi pitämään vapaa-aikana korvattavat ylityöt työpaikalla olevan työajan tasoitusjärjestelmän mukaan. Lähes joka kolmas keräsi tuntivapaansa työaikapankkiin pidettäväksi joskus myöhemmin. Sen sijaan 15 % ilmoitti, että ylityövapaat jäävät pääsääntöisesti käyttämättä. Eri toimiasemissa olevien välillä oli eroja siinä, kuinka he pystyivät pitämään ylityövapaita. Toimihenkilöistä vain reilulla kymmenyksellä vapaat jäivät pitämättä, kun taas johdon ryhmässä lähes 40 prosenttia ilmoitti, että ylityövapaat jäävät pääsääntöisesti pitämättä. Lähes kaksi kolmesta oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että työpaikalla on liian vähän työntekijöitä työtehtäviin nähden. Tätä mieltä olivat erityisesti ne, jotka joutuivat itse tekemään ylitöitä. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori 9
Työmäärä ainakin ajoittain liian suuri Kaksi kolmesta vastaajasta piti nykyistä työmääräänsä vähintään ajoittain liian suurena. Jatkuvasti työtaakka oli liian suuri 15 prosentin mielestä. Keskijohdon tehtävissä toimivista useammalle kuin joka viidennelle nykyinen työmäärä oli jatkuvasti liian suuri. Mielipiteet vaihtelivat myös ikäryhmittäin. Vanhemmat työntekijät pitivät nuorempia useammin työmääräänsä liian suurena. Alle 30-vuotiaista yli puolet piti työmäärää sopivana. Naiset ja pysyvässä palvelussuhteessa olevat raportoivat miehiä ja määräaikaisia työntekijöitä useammin liiallisesta työtaakasta. Kuvio 10 Arvio nykyisestä työmäärästä taustamuuttujittain, % Kaikki 15 50 32 3 1 Määräaikainen kokoaikatyö Pysyvä kokoaikatyö 11 17 47 38 4 0 51 29 3 1 Toimihenkilö 9 41 42 7 0 Asiantuntija 17 52 29 2 1 Keskijohto 22 57 20 1 Johto 17 59 24 0 50 18 52 27 2 1 40 49 16 53 28 3 1 30 39 12 49 35 3 0 29 11 30 55 5 0 Nainen 16 50 30 3 0 Mies 11 49 35 4 1 0 20 40 60 80 100 Jatkuvasti liian suuri Ajoittain liian suuri Sopiva Liian pieni Ei osaa sanoa 10 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori
Palkkaus Suurin osa, yli 80 % kertoi palkkauksensa määräytyvän valtion palkkausjärjestelmän (VPJ) perusteella, missä palkka perustuu tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen. Osuus on todennäköisesti vieläkin suurempi, mutta yksi kymmenestä ilmoitti jonkin muun määräytymisperusteen tai osannut sanoa, miten palkkaus määräytyy. Kuusi prosenttia kokoaikaisista ilmoitti olevansa sopimuspalkkaisia. Järjestelyerän jakamisesta epätietoisuutta Vastaajilta tiedusteltiin keväällä 2008 toteutetun järjestelyerän jakamisesta. Harvempi kuin joka viides piti varjojen jakoa oikeudenmukaisena (18 %) tai kannustavana (15 %). Hieman useampi (20 %) koki, että varojen jako vei palkkausjärjestelmää oikeaan suuntaan. Vastauksista kuitenkin näkyi, että vieläkin tehtävän vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä näyttäytyy työntekijöille varsin epäselvänä, sillä useampi kuin joka kolmas ei osannut sanoa mielipidettään näihin kysymyksiin. Kaksi kolmesta (66 %) myös ilmoitti, ettei ollut saanut tietoa paikallisista neuvotteluista ja siitä, mihin korotusvarat oli kohdennettu. Keskiansio yli kolmen tuhannen Oheisessa kuviossa kuvataan jäsenkunnan palkkauksen tasoa eri taustamuuttujien luokissa. Vasemmalla puolella olevassa taulukossa esitetään palkkojen tarkat euromäärät. Lisäksi palkkajakaumaa havainnollistetaan oheisella nauhakuviolla, jossa nauhan vasen reuna kuvaa alinta desiiliä, oikea reuna ylintä desiiliä ja katkoskohta muodostuu mediaanipalkan perusteella. Nauhan vasemman ja oikean reunan väliin mahtuu 80 % ryhmän palkoista. Kaikkien valtiosektorilla työskentelevien keskipalkka lokakuussa 2008 oli 3093 euroa ja mediaanilla mitattuna tasan kolme tuhatta euroa. Joka kymmenes ansaitsi (F90) ansaitsi vähintään 4100 euroa kuukaudessa. Palkkajakauman alapäässä joka kymmenennen (F10) kuukausipalkka ylsi korkeintaan 2173 euroon. Naisten keskiansio oli lähes 500 euroa matalampi kuin miehillä eli naisten palkka oli noin 86 % miesten palkasta. Sukupuolten välinen palkkaero oli euromääräisesti hieman pienempi palkkajakauman alapäässä. Suurin selittäjä sukupuolten väliselle palkkaerolle löytynee erilaisesta sijoittumisesta työelämään. Kuvio 11 Palkkausjärjestelmät, % Muu määräytymisperuste 5 % Sopimuspalkka 6 % EOS, tieto puuttuu 5 % Valtion palkkausjärjestelmä 84 % Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori 11
Palkkataso on voimakkaasti yhteydessä sekä henkilön ikään että työkokemukseen. Valmistumisen jälkeinen palkka jäi alle 2600 euron. Vakituisessa palvelussuhteessa työskentelevien palkka oli noin 25 % korkeampi kuin määräaikaisessa palvelussuhteessa olevilla. Pääkaupunkiseudulla työskentelevien keskipalkat olivat hieman korkeammat kuin muualla Suomessa toimivilla. Mediaanipalkalla mitattuna ero oli päinvastainen. Johdon tehtäviä hoitavien keskiansiot olivat lähes 4500 euroa ja palkkahajonta oli suurta. 80 % johdon keskipalkoista sijoittui välille 3200 ja 6441 euroa. Asiantuntijoilla keskipalkka kipusi 3167 euroon, toimihenkilöillä se jäi alle 2600 euron. Kuvio 12 Säännöllisen työajan ansiot eri taustamuuttujien mukaan, euroa/kk % Keskipalkka F10 F50 F90 Kaikki (N=2 864) 100 3 093 2 173 3 000 4 100 Mies 24 3 451 2 400 3 400 4 469 Nainen 76 2 976 2 140 2 908 4 000 29 8 2 353 1 890 2 300 2 977 30 39 28 2 815 2 100 2 800 3 550 40 49 34 3 178 2 300 3 102 4 200 50 59 24 3 442 2 330 3 336 4 545 60 6 3 490 2 443 3 443 4 400 Vakituinen 69 3 298 2 363 3 200 4 284 Määräaikainen 31 2 633 1 975 2 533 3 400 Pääkaupunkiseutu 54 3 112 2 199 3 000 4 200 Muu Suomi 44 3 065 2 188 3 048 4 000 Johto 2 4 486 3 200 4 350 6 441 Keskijohto 9 3 884 3 100 3 843 4 800 Asiantuntija 62 3 167 2 400 3 105 4 020 Toimihlö 26 2 574 1 980 2 430 3 250 Muu, ei tietoa 1 2 004 1 548 2 050 2 500 0 1 10 2 572 1 980 2 431 3 577 2 5 19 2 758 2 000 2 697 3 600 6 10 16 3 041 2 209 2 974 4 000 11 15 14 3 109 2 299 3 046 4 060 16 20 13 3 341 2 383 3 226 4 279 21 25 7 3 374 2 478 3 300 4 300 26 30 8 3 444 2 250 3 395 4 400 yli 30 8 3 446 2 300 3 292 4 981 Ei tietoa 4 3 441 2 430 3 200 4 816 F10 F50 F90 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 Palkkakuvion ja taulukon merkinnät: N = vastaajien lukumäärä % = prosenttiosuus vastaajista Keskipalkka = palkkojen aritmeettinen keskiarvo F10 = 1. desiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 10 % vastaajista F50 = mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka F90 = 9. desiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 10 % vastaajista Keskipalkka on ilmoitettu taulukossa, desiilit ja mediaani näkyvät sekä kuviossa että taulukossa 12 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori
Palkkakehitys varsin suotuisaa Kuukausiansiot olivat nousseet lähes yhdeksällä kymmenestä Lokakuun 2007 ja 2008 välisenä aikana ansiot olivat nousseet 87 %:lla vastaajista. Joka toisella palkka oli noussut vain yleiskorotuksen verran, mutta useampi kuin joka kolmas (37 %) ilmoitti, että kuukausiansiot olivat nousseet yli yleiskorotuksen. Kolme sadasta ilmoitti, että palkka oli laskenut tarkasteluajanjaksona ja neljä sadasta ei osannut sanoa, miten palkka oli kehittynyt vuoden aikana. Kuusi sadasta ei ollut ilmoituksena mukaan työssä vuotta aikaisemmin. Henkilökohtaisen palkanosan muutos toi korotuksen Joka toisella henkilökohtaisen palkanosan muutos oli tekijä, joka mahdollisen yleiskorotuksen lisäksi aiheutti kuukausiansion muutoksen. Useammalla kuin joka neljännellä aiheuttajana oli tehtäväkohtaisen palkanosan muutos. Lähes joka viidennen palkkataso oli noussut uuden aseman tai tehtävän myötä. Hieman tätä harvemmalla palkkakehityksen taustalla oli työpaikan vaihdos. Kysymykseen oli mahdollista antaa useampia vaihtoehtoja. Kuvio 13 Mikä on yleiskorotuksen lisäksi aiheuttanut muutoksen kuukausiansioissa lokakuusta 2007 lokakuuhun 2008? (%) Henkilökohtainen palkanosan muutos 52 Tehtäväkohtainen palkanosan muutos 27 Uusi asema/tehtävä 18 Uusi työnantaja Muu syy 13 12 Tulospalkkio 4 Omat toimenpiteet (esim. opiskelu, muutto) Lisäkoulutus/pätevyys 2 2 0 20 40 60 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori 13
Vuonna 2007 ei valtiosektorilla tehty työmarkkinatutkimusta, joten ansiotason vuosimuutosta edellisestä vuodesta ei näin ollen voida ilmoittaa. Lisäksi tulee huomioida, että vuoden 2006 työmarkkinatutkimuksessa eivät mukana ole olleet samat henkilöidenttiset vastaajat kuin vuoden 2008 tutkimuksessa. Jos palkkavertailua kuitenkin halutaan tehdä, voidaan palkkakehitystä seurata 2000-luvulla ja myös verrata kaikkien palkansaajien yleiseen ansiokehitykseen tai kaikkien valtiosektorilla toimivien työntekijöiden ansioiden kehitykseen, jotka saadaan Tilastokeskuksen ansiotasoindeksistä. Kaikkia palkansaajia ja kaikkia valtiosektorin palkansaajia koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ansiotasoindeksiin vuoden 2008 4. neljännekseltä. Akavan Erityisalojen valtiosektorilla palkat ovat siis nousseet vuodesta 2000 keskimäärin 42,7 % ja vuodesta 2006 lähtien 13,7 %. 2000-luvulla koko valtiosektorin jäsenistön palkkakehitys on siis noudatellut yleistä valtion tasoa, missä palkat ovat 2000-luvulla nousseet 41,7 %. Vuodesta 2006 lähtien ansiokehitys on ollut valtiolla 11,3 %. Kuvio 14 Palkkakehitys 2000 2008 2000 /kk 2006 /kk 2008 /kk 2000 2008 % 2006 2008 % Palkansaajat kaikki 2 061 2 605 2 862 38,9 9,9 Palkansaajat valtio 2 206 2 810 3 127 41,7 11,3 Akavan Erityisalat painotettu data 2 167 2 720 3 093 42,7 13,7 painottamaton data 2 167 2 720 3 068 41,6 12,8 14 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori
Työn vaativuus palkkauksen tärkein tekijä Kyselyssä pyydettiin arvioimaan viiden eri tekijän vaikutusta palkkaan. Vastaajien näkemyksen mukaan eniten palkkaan vaikuttavat työn vaativuus ja henkilökohtainen osaaminen. Vain joka kymmenes arvioi, että nämä tekijät eivät vaikuta lainkaan. Sen sijaan työn määrällä ja laadulla on vähäisempi merkitys. Lähes kolme neljästä arvioi, että työryhmän tai -yksikön tulos ei vaikuta lainkaan palkkaukseen. Kuvio 15 Miten seuraavat tekijät vaikuttavat palkkaukseen? (%) Työn vaativuus Henkilökohtainen osaaminen Työn laatu Työn määrä Ryhmän/työyksikön tulos 42 46 30 55 14 50 29 6 26 2 17 61 72 9 2 12 3 7 7 9 0 20 40 60 80 100 Vaikuttaa paljon Vaikuttaa jossain määrin Ei vaikuta lainkaan Ei osaa sanoa Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori 15
Muutokset myllertävät valtiosektorilla Vastaajia pyydettiin arvioimaan omalla työpaikalla tapahtuvia muutoksia. Vain reilu kymmenes arvioi, että omalla työpaikalla ei ole tapahtumassa mitään muutoksia. Joka toinen vastaaja raportoi suunnitelmista, jotka liittyivät viraston sisäisten toimintojen uudelleen organisointiin. Yhtä monen työpaikalla valtion tuottavuusohjelma oli johtanut tai tulee johtamaan henkilöstön vähennyksiin. Työpaikan alueellistamissuunnitelmista sen sijaan raportoi vain joka kymmenes. Kuvio 16 Muutokset työssä, % Sisäisen toiminnan uudelleen organisointi Tuottavuusohjelman aiheuttamat henkilöstön vähennykset Yhdistäminen toisen organisaation kanssa Työpaikan alueellistaminen Ei muutoksia virastossa 0 20 40 60 16 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori
Muutosten vaikutukset omaan työhön ja työpaikkaan Vastaajia pyydettiin vastaamaan kysymykseen, vaikuttivatko työpaikalla meneillään olevat muutokset omaan työhön ja työpaikkaan ja miten niitä oli käsitelty tai niistä tiedotettu. Kaksi kolmesta ilmoitti, että työpaikalla oli tehty työilmapiirikartoituksia. Lähes yhtä moni ilmoitti viraston uudelleen organisoinnin koskettavan itseään tai valtion tuottavuusohjelman heijastuvan työhönsä. Useampi kuin kuusi kymmenestä arvioi työpaikallansa vaadittavan enemmän kuin aiemmin ja yli puolet vastaajista ilmoitti työmääränsä lisääntyneen. Noin puolet vastaajista kertoi työpaikalla rakennetun työilmapiiriä, mutta sen sijaan lähes puolet kuitenkin ilmoitti työpaikan ilmapiirin huonontuneen, samoin oman jaksamisensa. Vain vajaa neljännes oli sitä mieltä, että henkilöstöllä on ollut mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä muutostilanteissa. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että työpaikalla oli tiedotettu hyvin muutoksista. Kolmannes vastaajista oli päinvastaista mieltä ja useampi kuin yksi kymmenestä ei osannut sanoa. Useampi kuin kaksi kolmesta oli saanut tiedon omalta esimieheltään ja joka toinen työkaverilta. Useammalle kuin yhdelle neljästä sen sijaan tietolähteenä oli ollut media. Hallinto-osastokin oli jakanut tietoa varsin useasti. 15 % vastaajista kertoi tietoa saadun luottamusmieheltä ja reilu kymmenesosa oli saanut sitä omasta ammattiliitostaan. Kuvio 17 Omaa työpaikkaa ja työtä koskevat väittämät, % Työpaikallani tehdään työilmapiirikartoituksia 66 25 Viraston uudelleen organisointi koskettaa minua 65 22 Työpaikallani vaaditaan enemmän kuin aiemmin 64 19 Valtion tuottavuusohjelma heijastuu työhöni 61 19 Työpaikallani on tiedotettu hyvin muutoksista 54 33 Työmääräni on lisääntynyt 53 36 Työpaikallani on rakennettu muutosilmapiiriä Työpaikan ilmapiiri on huonontunut 48 45 35 37 Työssä jaksamiseni on huonontunut 44 47 Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus vaikuttaa 24 48 9 13 17 21 13 11 17 18 9 28 0 20 40 60 80 100 Kyllä Ei Ei osaa sanoa Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori 17
Liitteet Sukupuoli Säännöllisen työajan ansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Miehet 702 24,5 3 451 2 400 2 841 3 400 3 990 4 469 Naiset 2 163 75,5 2 976 2 140 2 439 2 910 3 395 4 000 Yhteensä 2 864 100,0 3 093 2 173 2 500 3 000 3 536 4 100 Koulutusaste, KAIKKI Keskiaste 169 5,9 3 313 2 300 2 600 3 200 4 000 4 300 Alin korkea-aste 128 4,5 2 982 2 189 2 315 2 780 3 323 3 945 Alempi korkeakouluaste 506 17,7 2 920 2 080 2 334 2 798 3 395 4 000 Ylempi korkeakouluaste 1 854 64,7 3 087 2 190 2 533 3 001 3 500 4 100 Tutkijan koulutus 172 6,0 3 620 2 600 3 000 3 600 4 100 4 501 Ulkomailla suoritettu tutkinto 20 0,7 2 339 1 800 1 860 2 283 2 444 3 500 Tieto puuttuu 15 0,5 3 062 2 166 3 117 3 124 3 300 3 552 Yhteensä 2 864 100,0 3 093 2 173 2 500 3 000 3 536 4 100 Koulutusaste, MIEHET Keskiaste 97 13,9 3 623 2 874 3 117 3 750 4 070 4 300 Alin korkea-aste 46 6,6 3 685 2 800 2 996 3 500 3 945 5 120 Alempi korkeakouluaste 108 15,4 3 428 2 350 2 900 3 372 4 000 4 630 Ylempi korkeakouluaste 367 52,3 3 380 2 400 2 750 3 200 3 865 4 469 Tutkijan koulutus 67 9,6 3 633 2 500 2 926 3 600 4 100 4 500 Ulkomailla suoritettu tutkinto 9 1,3 2 480 1 860 1 860 2 017 3 500 3 500 Tieto puuttuu 7 0,9 3 212 3 124 3 124 3 212 3 300 3 300 Yhteensä 702 100,0 3 451 2 400 2 841 3 400 3 990 4 469 Koulutusaste, NAISET Keskiaste 71 3,3 2 890 2 200 2 350 2 600 3 191 4 000 Alin korkea-aste 82 3,8 2 588 2 100 2 200 2 451 2 780 3 300 Alempi korkeakouluaste 398 18,4 2 781 2 058 2 300 2 693 3 235 3 700 Ylempi korkeakouluaste 1 487 68,8 3 015 2 165 2 500 3 000 3 400 3 999 Tutkijan koulutus 105 4,8 3 612 2 800 3 000 3 500 4 344 4 661 Ulkomailla suoritettu tutkinto 11 0,5 2 217 1 800 1 800 2 317 2 444 2 444 Tieto puuttuu 8 0,4 2 945 2 166 2 166 3 117 3 552 3 552 Yhteensä 2 163 100,0 2 976 2 140 2 439 2 910 3 395 4 000 Työssäkäyntialue Säännöllisen työajan ansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Pääkaupunkiseutu 1 557 54,4 3 112 2 200 2 500 3 000 3 550 4 200 Muu Suomi 1 273 44,5 3 065 2 188 2 500 3 047 3 500 4 000 Tieto puuttuu 34 1,2 3 251 1 971 2 050 2 825 3 887 4 501 Yhteensä 2 864 100,0 3 093 2 173 2 500 3 000 3 536 4 100 Toimiasema Johto 61 2,1 4 486 3 200 3 838 4 350 4 891 6 441 Keskijohto 256 9,0 3 884 3 100 3 358 3 821 4 300 4 800 Asiantuntija 1 766 61,6 3 167 2 400 2 752 3 105 3 530 4 020 Toimihenkilö 759 26,5 2 574 1 980 2 165 2 430 2 830 3 250 Muu 23 0,8 2 004 1 600 1 890 2 050 2 100 2 500 Yhteensä 2 864 100,0 3 093 2 173 2 500 3 000 3 536 4 100 Palvelussuhde Pysyvä 1 962 68,5 3 298 2 362 2 800 3 200 3 770 4 280 Määräaikainen 885 30,9 2 633 1 980 2 200 2 533 2 950 3 400 Tieto puuttuu 17 0,6 3 345 1 800 2 300 3 500 3 600 5 500 Yhteensä 2 864 100,0 3 093 2 173 2 500 3 000 3 536 4 100 Palkkausjärjestelmä Sopimuspalkka 157 5,5 3 119 2 050 2 352 3 000 3 321 5 100 Valtion palkkausjärjestelmä 2 300 80,3 3 107 2 200 2 500 3 033 3 560 4 136 (VPJ) Muu määräytymisperuste 261 9,1 3 053 2 190 2 600 3 000 3 550 3 990 EOS 120 4,2 2 843 1 990 2 284 2 600 3 300 3 800 Tieto puuttuu 25 0,9 3 195 1 904 2 345 3 200 3 740 4 400 Yhteensä 2 864 100,0 3 093 2 173 2 500 3 000 3 536 4 100 Ikä, KAIKKI Alle 30 233 8,1 2 353 1 890 2 094 2 300 2 564 2 920 30-39 795 27,7 2 815 2 100 2 400 2 800 3 200 3 550 40-49 974 34,0 3 178 2 300 2 650 3 102 3 700 4 200 50-59 695 24,3 3 439 2 334 2 923 3 335 4 000 4 469 60-168 5,9 3 506 2 597 3 000 3 477 4 004 4 400 Yhteensä 2 864 100,0 3 093 2 173 2 500 3 000 3 536 4 100 Ikä, MIEHET Alle 30 19 2,7 2 569 1 950 2 050 2 400 2 874 3 750 30-39 170 24,2 2 969 2 150 2 500 2 865 3 520 3 838 40-49 249 35,5 3 490 2 480 2 913 3 415 4 045 4 500 50-59 221 31,5 3 802 2 923 3 167 3 764 4 241 5 100 60-42 6,0 3 727 2 841 3 200 3 750 4 000 4 300 Yhteensä 702 100,0 3 451 2 400 2 841 3 400 3 990 4 469 Ikä, NAISET Alle 30 214 9,9 2 334 1 889 2 094 2 292 2 535 2 920 30-39 625 28,9 2 773 2 100 2 400 2 800 3 122 3 400 40-49 725 33,5 3 071 2 214 2 550 3 029 3 500 4 020 50-59 474 21,9 3 269 2 300 2 768 3 200 3 774 4 250 60-125 5,8 3 432 2 277 2 985 3 400 4 004 4 400 Yhteensä 2 163 100,0 2 976 2 140 2 439 2 910 3 395 4 000 18 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori
Jäsenyhdistys Säännöllisen työajan ansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Arkistoalan ammattiyhdistys ry 151 5,3 3 073 2 173 2 450 3 005 3 662 4 000 Hallintonotaarit ry 43 1,5 3 575 2 789 3 151 3 400 4 021 4 551 Kihlakunnanulosottomiehet ry 147 5,1 3 808 2 763 3 118 3 800 4 300 5 100 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen henkilökuntayhdistys ry 78 2,7 3 105 2 469 2 800 2 944 3 321 3 900 Kuntien asiantuntijat KUMULA ry 19 0,7 2 849 2 080 2 215 2 600 3 400 4 037 Kääntäjien ammattijärjestö ry 222 7,8 2 959 2 050 2 400 3 100 3 480 3 747 Museoalan ammattiliitto ry 248 8,6 2 565 1 893 2 199 2 500 2 923 3 200 Opetushallinnon akateemiset toimihenkilöt ry 85 3,0 3 774 2 933 3 250 4 000 4 136 4 400 Pelastushallinnon Virkamiehet ry 31 1,1 3 558 3 124 3 341 3 500 3 777 4 000 SPECIA asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry 1 125 39,3 3 179 2 304 2 696 3 100 3 600 4 180 Suomen Restonomit SURE ry 7 0,3 2 354 2 100 2 100 2 200 2 700 2 700 Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry 27 1,0 2 432 2 050 2 200 2 300 2 439 2 670 Suomen Viittomakielen Tulkit SVT ry 11 0,4 2 228 1 800 1 800 2 300 2 448 2 448 Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry 127 4,4 2 454 1 750 2 100 2 330 2 560 3 090 Tiedotusalan ammattijärjestö ry 174 6,1 3 219 2 300 2 837 3 190 3 458 4 239 Tradenomi HSO Sihteerit ry 180 6,3 2 530 2 100 2 250 2 451 2 693 3 029 Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV ry 163 5,7 3 534 3 000 3 200 3 476 3 900 4 200 Tieto puuttuu 25 0,9 2 785 2 050 2 600 2 700 2 798 3 900 Yhteensä 2 864 100,0 3 093 2 173 2 500 3 000 3 536 4 100 Hallinnonala Säännöllisen työajan ansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Valtioneuvoston kanslia 25 0,9 3 169 2 140 2 200 3 122 3 800 4 582 Ulkoasiainministeriö 57 2,0 2 699 1 971 2 050 2 700 3 120 3 600 Oikeusministeriö 182 6,3 3 533 2 200 2 996 3 500 4 100 4 791 Sisäasiainministriö 139 4,9 3 262 2 500 2 850 3 370 3 700 4 000 Puolustusministeriö 77 2,7 3 141 2 054 2 757 3 129 3 627 3 962 Valtiovarainministeriö 176 6,2 3 491 2 400 2 990 3 300 3 940 4 716 Opetusministeriö 752 26,3 3 051 2 159 2 477 2 998 3 556 4 100 Opetusministeriö / Yliopistot 740 25,9 2 881 2 100 2 400 2 800 3 200 3 821 Maa-ja metsätalousministeriö 66 2,3 3 273 2 081 2 500 3 200 4 021 4 300 Liikenne-ja viestintäministeriö 136 4,7 3 352 2 260 2 837 3 159 3 750 4 800 Sosiaali-ja terveysministeriö 163 5,7 3 227 2 362 2 790 3 170 3 500 4 300 Työ-ja elinkeinoministeriö 242 8,4 2 956 2 016 2 400 2 930 3 372 3 880 Ympäristöministeriö 55 1,9 3 305 2 495 3 000 3 300 3 639 4 469 Muu, tuntematon 54 1,9 2 788 1 700 2 300 2 700 3 300 4 200 Yhteensä 2 864 100,0 3 093 2 173 2 500 3 000 3 536 4 100 Nimike Säännöllisen työajan ansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 amanuenssi 49 1,7 2 710 2 300 2 498 2 518 2 900 3 408 arkistonhoitaja 31 1,1 2 683 2 330 2 400 2 560 3 005 3 100 erikoissuunnittelija 87 3,1 3 323 3 000 3 134 3 300 3 536 3 793 erikoistutkija 28 1,0 3 561 2 560 3 000 3 600 3 900 4 500 kehittämispäällikkö 37 1,3 3 876 3 200 3 200 3 700 4 100 5 100 kielenkääntäjä 85 3,0 3 280 2 830 3 100 3 306 3 500 3 753 kihlakunnanulosottomies 141 4,9 3 843 2 874 3 154 3 892 4 428 5 100 koulutusssuunnittelija 35 1,2 3 064 2 200 2 800 2 829 3 500 3 728 opetusneuvos 29 1,0 4 268 4 000 4 100 4 200 4 400 5 400 osastosihteeri 46 1,6 2 348 2 017 2 240 2 391 2 544 2 685 projektikoordinaattori 24 0,8 2 560 2 260 2 264 2 564 2 776 2 950 projektipäällikkö 39 1,4 3 505 3 010 3 200 3 400 3 748 4 000 sihteeri 25 0,9 2 279 1 878 2 113 2 345 2 400 2 500 sivistystoimentarkastaja 62 2,2 3 759 3 395 3 500 3 700 3 922 4 200 suunnittelija 263 9,2 2 868 2 400 2 650 2 830 3 100 3 255 tarkastaja 57 2,0 3 046 2 700 2 790 3 000 3 100 3 700 tiedottaja 112 3,9 2 988 2 300 2 798 3 050 3 208 3 300 toimistosihteeri 49 1,7 2 063 1 750 1 940 2 150 2 200 2 304 tutkija 197 6,9 2 750 2 250 2 400 2 766 2 970 3 336 työvoimaneuvoja 25 0,9 2 031 1 700 1 800 1 986 2 200 2 400 työvoimaohjaaja 28 1,0 2 711 2 400 2 500 2 800 2 930 3 400 viestintäpäällikkö 22 0,8 3 865 2 900 3 200 3 996 4 300 5 700 ylitarkastaja 118 4,1 3 628 3 100 3 300 3 500 3 970 4 200 muut nimikkeet 1 275 44,5 3 071 2 100 2 400 2 994 3 670 4 200 Yhteensä 2 864 100,0 3 093 2 173 2 500 3 000 3 536 4 100 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori 19
Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Puh. 0201 235 340, Faksi (09) 147 242 www.akavanerityisalat.fi