Ranuan tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2016

Samankaltaiset tiedostot
Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Turvapaikkahakijalasten ja nuorten tukipalvelut. Espoon ryhmä- ja perheryhmäkoti Johtava sosiaalityöntekijä Riitta Moghaddam

Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä

Asumisen uudet muodot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

KAUPUNGINHALLITUS VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

Yksintulleiden pakolaisnuorten jälkihuolto. Outi Lepola

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten vastaanotto kuntaanryhmäkodista

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

Iisalmen Nuorison Tuki ry ja nuorten asuntotoiminnan uudet tuulet maailman myrskyissä Helsinki

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

KESKI-POHJANMAAN SOSIAALIPSYKIATRINEN YHDISTYS RY HAKEMUSLOMAKE ATSA- OPISKELIJOIDEN TUKIASUNTO

Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Espoolainen kotouttamistyö Onnistumisia ja haasteita

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Hakemus koulutuskokeiluun

Alaikäiset turvapaikanhakijat Suomessa

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Lisäopetus Perusopetuksen päättäneille nuorille

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Hakemus tutustumispäivään/tutustumispäiviin (kesto 1-2 päivää)

1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarj

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Suunniteltu toiminta-aika Käytännössä toiminta alkoi

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Studia Generalia Murikassa

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen

Tehostettu palveluasuminen

ASIAKASTYYTYVÄISYYS KYSELY KUNTALAISILLE SOSIAALI-, TERVEYS- JA VAPAA-AJAN PALVELUISTA

Attendo Poutarinne palvelukoti mielenterveyskuntoutujille

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke

Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa

SELKEYTTÄMINEN. Yksin tulleiden sosiaalinen tuki vastaanottovaiheessa. TRUST-konsepti 2/2018

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Tukea turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen liikunnan, nuorisotyön ja kulttuurin avulla - mitä tehdään tällä hetkellä?

TRUST-hankkeen havaintoja sosiaalisen tuen tarpeesta TRUST-koulutukset

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku Pasi Hakala

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Kehitysvammaisten Palvelusäätiön vuokra-asunnot

TRUST-hankkeen havaintoja yksin tulleiden nuorten kokemuksista ja muistoista TRUST-koulutukset Anna-Kaisa Kuusisto, Tampereen yliopisto

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA

Arjen Keskiössä

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

LIEKSAN KRISTILLISEN OPISTON ESITYS PERHERYHMÄKODIN PERUSTAMISESTA LIEKSAAN

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tervehdys

VALMA ja TELMA seminaari

Valmistaudu tuleviin opintoihin!

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Lahden 4H- yhdistys ry Neljänkaivonkatu LAHTI

Hyvän hoidon kriteeristö

Yhteisöllisyyttä & kohtaamista

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Asiakaspolkuja aikuisten sosiaalityöhön työntekijän näkökulmasta

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa. Ohjaamopäivä Merja Hilpinen

ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa

Kuntouttavaa asumispalvelua

Hietaniemenkadun palvelukeskus

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

VASTAANOTTOKESKUKSESTA KUNTAAN "Oulun malli" vs. palveluesimies Jouni Röntynen Oulun kaupunki vs. johtaja Jenni Korpikari Oulun vastaanottokeskus

SUOMI. Tervetuloa Suomeen. Perustietoa asumisesta ja oleskelusta Suomessa

OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Kehitysvammapalvelut

Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa

Pajupuron kyläkyselyn tulokset

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Kehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen

Kehitysvammaisten Palvelusäätiön vuokra-asunnot

OSTOPALVELUSOPIMUS. Asiakas Kittilän kunta ja Mikeva Oy (myyjä) ovat sopineet Mikeva Haukiputaan asumispalvelun tuottamisesta seuraavaa:

Hakemus koulutuskokeiluun

Transkriptio:

1 Ranuan tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2016 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut - terveyspalvelut - opinnot ja työelämä - työtoiminta - harrastukset ja aktiviteetit - tulkkipalvelut - muut 6. Henkilökunta - rekrytointi ja työhön perehdyttäminen - henkilökunnan määrä ja rakenne - henkilökunnan koulutus ja työnohjaus - työterveyshuolto ja työhyvinvointi 7. Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit 8. Tiedottaminen 9. Talousarvio

2 1. Yleistä Ranuan tukiasumisyksikkö on perustettu syksyllä 2016. Tukiasunnot ovat Ranuan kunnan ylläpitämä yksikkö, yksin alaikäisenä maahan tulleille oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille. Toiminta pohjautuu Ranuan kunnan ja Lapin ELY-keskuksen väliseen sopimukseen. Tukisasumisyksikkö sijaitsee Tikantie 16, 97700 Ranua. Alueella on tukiasumisyksikkö ja viisi huoneistoa. Tukiasumisyksikössä on 15 (+5) paikkaa alaikäisille nuorelle. Tukiasumisyksikkö ohjaa nuorta itsenäiseen asumisen ja tarjoaa tukipalveluita. Tukiasumisyksikön työntekijämäärä vastaa 3 ohjaajaa 10 nuorta kohden. Toiminnan alussa tukisasumisyksikköön on tulossa 6-9 nuorta ja henkilökuntaa vastaava +3 ohjaajaa. Toiminnan alkaessa järjestetään nuorille yövalvontaa vuoden loppuun, jonka jälkeen arvioidaan tuen tarve öisin. Yövalvontaan otetaan kaksi työntekijää. Kun nuoria saapuu lisää tukiasumisyksikköön, otetaan henkilökuntaa vastaava määrä. Tukiasumisyksikössä nuoret ovat iältään n. 16-17- vuotiaita. Pääsääntöisesti alle 17-vuotiaat nuoret, joilla ei ole itsenäiseen tukiasumiseen edellytyksiä sijoitetaan toiselle paikkakunnalle perheryhmäkotiin. 2. Toiminta-ajatus ja arvot Tukiasumisyksikkö tarjoaa tuettua asumista nuorelle. Nuoret asuvat itsenäisesti, mutta saa ohjaajilta tarvittavan tuen arkeen. Tuen tarpeen määritteleminen etukäteen on vaikeaa, koska nuorten terveydentilasta saadaan tarkempaa tietoa, kun nuori aloittaa tukiasunoissa. Jokainen nuori käy terveydentarkastuksessa tullessaan tukiasuntoon. Varaudutaan kuitenkin riittävällä henkilöstön määrällä vastaamaan nuorten tarpeisiin. Tukiasumisyksikössä jokainen huomioidaan yksilöllisesti ja henkilökohtaiset tarpeet huomioon ottaen. Nuoren itsenäistymisen ja aikuiseksi kasvamisen haasteet otetaan avoimesti vastaan ja pyritään selvittelemään nuoren kanssa yhdessä eteen tulevat esteet. Tukiasumisen aikana toivotaan nuorista kasvavan itsenäisiä ja elämänmyönteisiä nuoria miehiä, joiden tulevaisuuden suunnitelmat ovat selkeytyneet ja haluavat elämässä mennä eteenpäin. Tavoitteena on, että nuorella on harrastuksia ja paikallisväestöä ystävinä. Oppia tuntemaan suomen kulttuuria ja säilyttämään myös oman maan kulttuuri ja tavat. Ohjauksessa painotetaan arjenhallinnan taitojen opettelua, esim. ruoanlaittoa, rahankäyttöä, asiointia eri viranomaisilla, vuorokausirytmiä, hygieniaa ja siisteyttä. 3. Tilat ja ympäristö Tukiasunnot sijaitsevat Ranuan kunnan keskustan tuntumassa rivitaloalueella. Pihapiirissä on kolme rivitaloa, joihin tukiasunnot sijoittuvat. Tikantien keskitettyihin tukiasuntoihin so-

3 pii 15 nuorta. Loput sijoitetaan eri puolille keskustaa kunnan rivitaloasuntoihin. Lähistöllä on useita rivitaloja, jossa kantaväestöä asuu. Tukiasumisyksikkö on 91 neliön huoneisto. Olohuone, keittiö ja pyykkihuoltohuone ovat kaikkien tukiasukkaiden käytössä. Henkilökunnan toimistotilat löytyvät myös huoneistosta. Tukiasunnot ovat 2h+k+s tai 3h+k+s kokoisia, asukkaat hankkivat itse huonekalut ja muut asumiseen tarvittavat hankinnat asuntoihin. Piha-alue jää rivitalojen keskelle, joka kokoaa hyvin asuntojen asukkaat yhteen. Lähiympäristöä ympyröi metsä ja suo. Keskustaan on matkaa n. kaksi kilometriä. 4. Asukkaat Tukiasunnot ovat tarkoitettu yksin alaikäisille turvapaikanhakijoille, jotka ovat saaneet oleskeluluvan suomeen. Ensisijaisesti paikat osoitetaan Ranualla sijaitsevan nuorten tukiasumisyksikön oleskeluluvan saaneille alaikäisille ilman huoltajaa tulleille turvapaikanhakijoille. Asukkaan siirtopalaverissa kartoitetaan asiakkaan arjen hallinnan taidot ja mahdolliset terveydentilan ongelmat itsenäisen asumisen edellytyksiin. Tukiasunnoissa asukkaat ovat tiiviissä yhteistyössä tukiasumisyksikön ohjaajien kanssa. Kaikki alle 18-vuotiaat sitoutuvat tukiasumisyksikön sääntöihin. Nuoren täyttäessä 18-vuotta hän voi halutessaan muuttaa omaa vuokra-asuntoon, mutta tarvittaessa ohjaajien tuki jatkuu aina 21-vuoteen saakka. Kunta vuokraa asunnot nuorille. Nuoret maksavat itse muut asumisen ja henkilökohtaiset menot. He saavat toimeentulotukea/työmarkkinatukea, jolla he kattavat kuukausittaiset menot (henk. koht. tarvikkeet, ruoka, vaatteet, puhelin). Kun nuori täyttää 18-vuotta hänelle tehdään vuokrasopimus asunnosta ja hän alkaa itse maksamaan asunnon menoja. 5. Palvelut Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (1386/2010) määrittää turvapaikanhakijoille ja kotouttamiseen kuuluvat lakisääteiset palvelut. Tukiasumisyksikön nuoret ovat pääosin alaikäisiä, heille tarjotaan lakisääteisten palveluiden lisäksi iänmukaista hoitoa ja kasvatusta. Heitä ohjataan mm. koulunkäyntiin liittyvissä asioissa ja kannustetaan monipuoliseen harrastustoimintaan. Nuorille tehdään kotoutumissuunnitelma, joka päivitetään ½ vuoden välein. Sosiaalipalvelut Kunnan sosiaalityöntekijä tekee tiivistä yhteistyötä nuorten kanssa. Asioitavia palveluita ovat mm. kotoutumissuunnitelma, toimentulonhakeminen ja asiakassuunnitelmat. Alaikäisen kanssa työskennellessä edustana rooli korostuu asioiden hoidossa. Edustaja on mukana allekirjoittamassa papereita, esim. vuokrasopimus. Edustajien ja nuorten kanssa pidetään myös yhteisiä tapahtumia.

4 Terveyspalvelut Nuorelle kuuluu samat terveyspalvelut kuin kantaväestöllekin. Nuoret käyvät terveystarkastuksessa sijoittuessa kuntaan. Terveystarkastuksen pohjalta sekä aikaisempien terveyslausuntojen pohjalta laaditaan nuorelle tarvittaessa kuntoutussuunnitelma. Nuori käyttää pääasiassa kunnan omia terveyspalveluita. Tarvittaessa lääkäri ohjaa asiakkaan erikoissairaanhoidon piiriin. Myös maahanmuuttajille kohdistuvia yksityisiä terveyspalveluita käytetään tarvittaessa. Opinnot ja työelämä Maahanmuuttajien koulutuksen tavoitteena on antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomessa vakinaisesti asuvalla oppivelvollisuusikäisellä (7 17-vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeus samaan peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin. Kunta järjestää valmentavaa opetusta (VALO), jonka jälkeen nuoret jatkavat peruskouluun. Yli 17-vuotiaat voivat myös osallistua perusopetukeen. Perusopetuksen jälkeen nuoret voivat hakeutua 2. asteen oppilaitoksiin. Yli 17-vuotiaille TE-keskus ja sosiaalityöntekijä tekevät nuorelle kotoutumissuunnitelman, jossa kartoitetaan koulutuksen tilanne. Työtoiminta Nuoret voivat osallistua nuorten työpajan toimintaan. Työelämään tutustutaan myös koulun työssäoppimisjaksoilla sekä kesätöissä. Harrastukset ja aktiviteetit Kunnan ja urheiluseurojen tarjoamat harrastusmahdollisuudet ovat nuorten käytettävissä. Vapaa-aikatoimi järjestää tapahtumia ja retkiä. Tukiasumisyksiköstä järjestetään retkiä naapurikuntiin mm. elokuviin, uimahalliin ja muihin kiinnostaviin kohteisiin. Nuoria tuetaan yhteisöllisyyteen erilaisten ryhmätoimintojen ja retkien kautta. Tehdään retkiä myös oman tukiyksilön kanssa tutustuen lähialueen kulttuuriin ja suomalaiseen elämäntapaan (mm. mökkeily, luontoretket) Tulkkipalvelut Tulkkipalvelut ovat nuoren oikeus saada palveluita omalla äidinkielellään. Tulkin käyttö on pääasiassa puhelimen välityksellä. Palvelua käytetään arkipäivän asioinnissa, kun halutaan varmistaa, että nuori saa oikean tiedon asioinnin kulusta. (esim. terveyskeskuspalvelut, kotouttamiseen liittyvät palvelut)

5 Muut Tukiasumisyksikkö hankkii leasing-auton, koska pitkien välimatkojen ja paikallisliikenteen aikataulujen puutteellisuuden vuoksi asioiden hoitaminen on vaikeaa. Kaikki viranomaispalvelut ovat Rovaniemellä tai Oulussa, joten auto on tarpeellinen asioiden hoidossa. Lisäksi osa harrastusmahdollisuuksista ja vapaa-ajan aktiviteeteistä ovat naapuri kunnissa. Tuetaan nuoren yhteydenpitoa kotimaahan. Nuorilla on mahdollisuus soittaa ulkomaan puheluja kotimaahan sovittu määrä kuukaudessa tukiasumisyksikön puhelimesta. Yhteisissä tiloissa on tietokone ja internetyhteys. 6. Henkilökunta Rekrytointi ja työhön perehdyttäminen Henkilökunta vastaa tukiasumisyksikön toiminnasta. Työaika painottuu iltaan ja viikonloppuihin. Yövalvonta järjestetään ainakin tukiyksikön aloittaessa toiminnan. Henkilöstö rekrytoidaan yleisellä haulla kuntarekryn kautta, myös sisäisellä siirrolla voi hakea paikkaa. Henkilökunta perehdytetään tiimipalavereissa ja perehdytyskansiolla. Perehdytyksenä voidaan myös käydä tutustumassa esim. Oulunkaaren tukiasumisyksikköön Pudasjärvellä. Henkilökunnan määrä ja rakenne Vastaava ohjaaja 1 ohjaaja 3-6 (yövalvoja 1-2) toimistohenkilö ½ Tukiasumisyksikön nuorista huolehtii kuusi ohjaajaa ja kaksi yövalvoja. Yövalvojan rooli on tärkeä, jotta nuoret tuntevat olonsa turvalliseksi. Yövalvoja kiertää tukiasunnoissa 3 kertaa yön aikana ja tarvittaessa useammin. Nuori voi tulla myös tukiasumisyksikköön nukkumaan, jos tuntee olonsa turvattomaksi. Henkilökunnan koulutus ja työnohjaus Henkilökunnalle järjestetään täydentävää koulutusta ja työnohjausta. Ranuan kunnassa työntekijät perehdytetään työhön perehdytyskansoin avulla, joka on valmistumassa. Työntekijät voivat käydä mahdollisuuksin mukaan tutustumassa lähikuntien tukiasumisyksikköihin. Riskienhallintasuunnitelma sisältyy omavalvontasuunnitelmaan. Tukiasumisyksikössä on kirjatut säännöt, joita työntekijä sitoutuu noudattamaan.

6 Työterveyshuolto ja työhyvinvointi Työterveyspalvelut ovat kunnan työehtosopimuksen mukaiset. Työhyvinvointia mitataan henkilöstön työhyvinvointikyselyllä ja esimiehen kanssa käydyillä kehityskeskusteluilla. Säännölliset tiimipalaverit ohjaavat yksikön toimintaa. 7. Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit Yhteistyö naapurikuntien maahanmuuttajien kanssa. Paikallisten järjestöjen kanssa suunnitellaan yhteisiä tapahtumia ja toimintaa. Hyödynnetään kunnassa olevien hankkeita kotouttamisen edistämiseksi. Pyydetään kansalasiopistolta nuoria kiinnostavia kursseja. 8. Tiedottaminen Tukiasumisyksikön yleisiä asioista tiedotetaan tukiasumisyksikön keittiössä olevalla ilmoitustaululla. Facebookissa on oma ryhmä tukiasumisyksikön ja solutukiasuntojen asukkaille. Kunnan ilmoitustaulu on Ranuan kunnan nettisivuilla. Järjestetään kuntalaisille mahdollisuus tutustua tukisasumisyksiköön järjestämällä Avoimet ovet. Asukkaat osallistuvat avoimiin oviin laittamalla heidän kulttuurin tarjottavaa ja muuta kulttuuriin liittyvää. Pidetään koulujen vanhempainillassa esittely tukiyksiköstä. Kunnan esimiehille pidetään tilaisuus aiheesta ja tietoa, miten tukiasumisyksikkö vaikuttaa kunnan eri toimipisteisiin. Tehdään kunnan kotisivuille oma kohta kotouttaminen 9. Talousarvio Liite 1