Palvelumallin tilannekatsaus

Samankaltaiset tiedostot
Tampereen palvelumallityön tilannekatsaus ja keskustan palvelualueen kehittämiskohteet

Tampereen palvelumallityön tilannekatsaus Kaakon palvelualueen kehittämissuunnitelma Lännen palvelualueen kehittämissuunnitelma

Tampereen palvelumalli 2025

Tulevaisuuden palvelumalli 2025, kaakon palvelualue (Kaukajärvi, Annala, Haihara, Hervanta, Hervantajärvi, Rusko, Lukonmäki, Vuores, Hallila)

Tulevaisuuden palvelumalli 2025 ja uusi nuorten talo

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko

Tampereen palvelumalli vuoteen Koillisen palvelualueen palvelumalli

Tampereen palvelumallityön tilannekatsaus sekä Kaakon ja Lännen palvelualueiden kehittämiskohteet

Kehittämisjohtaja Kari Hakari Etelän infotilaisuus Tilaajaryhmä/kehittämis- ja suunnittelupalvelut

Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella. Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Johtaja Taru Kuosmanen

Ohjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset

Maakunnallinen ikäihmisten neuvonta ja asiakasohjaus Ikä- ja muistiystävällinen Pirkanmaa -seminaari Mari Patronen ja Essi Mäki-Hallila

Perhekeskusalueet ja toiveet erityistason palvelujen palvelupisteiksi

Tampereen palvelumalli vuoteen 2025

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä. Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.

Hatanpää. Nekala Muotiala Koivistonkylä. Härmälä. Peltolammi. Multisilta

Ikäystävällinen Hervanta

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus

Tesoman hyvinvointikeskus Markkinavuoropuhelu

Ikäneuvo kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella

Rohkeasti aikaansa edellä Jyväskylä. Digiagenda esitys. Syyskuu/2017

Linnainmaan hyvinvointikeskus Kaupunginhallitus Johtaja Kari Hakari

Oulun palvelumalli 2020:

Koillisen aluetoimijaverkoston ratkaisuja tapahtumiin ja neuvontaan

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

YHTEINEN TAMPERE - UUSI OSALLISTUMINEN

Palvelutori uusi toimintatapa ikäihmisten palveluihin

Oulun Palvelumalli Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki

TESOMAN HYVINVOINTIKESKUS

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Palvelumallin tilannekatsaus Etelän palvelualueen kehittämissuunnitelma. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous

Palvelumallin tilannekatsaus. Kaupungin johtoryhmä

Kumppanuus 2020 ohjelma ja Järjestöedustamo

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä

Uuden soten kulmakivet

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

YHTEINEN TAMPERE - UUSI OSALLISTUMINEN

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu

Vastaanottopalvelut

Kohti Ohjaamoa projekti

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Monialainen lapsiperheiden kanssa tehtävä työ Liedossa

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

PoSoTellen kohti tulevaisuutta

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros

Smart Health ja Digitaaliset sisällöt Matti Eskola

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Kansallinen palveluarkkitehtuuri

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Tampereen kaupunki Tesoman hyvinvointikeskus IPT-päivät Mari Heikkilä ja Tanja Koivumäki, Tampereen kaupunki

Kokemuksia Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilusta

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

terveyspalveluiden tarpeen arviointi

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous Titta Pelttari

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

SIUN VALINNANVAPAUS- SiVa-hanke

Kemin kaupunkistrategian 2030 valmistelu Kuntalaisten osallistaminen Yhteenveto kyselyjen tuloksista

MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

RIKOSTAUSTAISTEN ASUNNOTTOMUUS -SEMINAARI KESKI-UUDENMAAN SOTE AIKUISSOSIAALITYÖN ESIMIES LARISSA FRANZ-KOIVISTO

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahanke Kick off -päivät Tampere

Palvelumallin tilannekatsaus. Kh suko

Fuusio mahdollistajana sote-digitalisaation kehityksessä

Kuntakonsernin digitaalisen asiakaspalvelun kehittäminen Lempäälässä. Palvelumuotoilija Laura Humppi Digikuntakokeilun verkostotapaaminen 6.6.

Digitaalisen agendan palveluverkolliset toimenpiteet LIITE L24

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät

Ikäihmisten keskitetty asiakasohjausyksikkö

Espoon kaupunki Pöytäkirja 150

Digiohjelma

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN

Kasvu, oppiminen, perheet

Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti

Arjen turvaa kunnissa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

KOTIHOIDON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Tampereen palvelumalli vuoteen 2025

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

AVAUS Tuokioita Hyvinvoinnin tarjottimen kehittämisestä palvelumuotoilun keinoin /Anu Tuominen

Tampereen HyTe-malli

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN LAUTAKUNNASSA KÄSITELLYT ASIAT AJALLA Sisällys

Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin osallisuussuunnitelma

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Asiakasohjauksen tiekartta PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Transkriptio:

Palvelumallin tilannekatsaus Keskustan palvelualueen kehittämissuunnitelma Digitalisaation tilannekatsaus Kaupunginhallituksen suunnittelukokous 22.2.2016 1 Lännen alueen osalta työ käynnissä - Lasten ja nuorten palvelut lanula 3/2016 Luonnos tulevaisuuden hyvinvointikeskukset ja lähitorit Keskisen alueen toimenpideesitykset kh suko 2/2016 - Lasten ja nuorten palvelut lanula 1/2016 Koillisen alueen päätökset tehty 2015 - Käynnissä hyvinvointikeskuksen toteuttamisprojekti - Lasten ja nuorten palvelut lanula 6/2015 Etelän alueen työ käynnistyy 3/2016 Kaakon alueen osalta työ osin käynnissä (Ikäystävällinen Hervanta hanke), kaikilta osin käynnistyy 2/2016 2

Palvelumallityö 2016 1-12/2015 1/2016 2/2016 3/2016 4/2016 5/2016 6/2016 7/2016 8/2016 9/2016 10/2016 11/2016 12/2016 Kh ja khsuko 2015 Khsuko 22.2.2016 Khsuko, palvelut 5/2016 8/2016 Khsuko syksy/2016 Koillisen esitys khsuko 18.5. Linnainmaan hyvinvointikeskus kh 19.10. Kämmenniemen palvelut khsuko 26.10. Palvelumallin tilannekatsaus ja keskustan toimenpiteet Digitalisoinnin tilannekatsaus Lännen toimenpiteet Koillisen toimeenpano, käynnistyminen Etelän toimenpiteet Linnainmaan hyvinvointikeskuksen 1.vaiheen hankesuunnitelma kh 7.12. Tesoman hyvinvointikeskuksen toteutusmalli Kaakon toimenpiteet 3 Keskustan palvelualue 4

Keskustan palvelualueen palveluverkko 5 Keskustan palvelualue: väestösuunnite vuosille 2015 2030 Väestö ikäryhmittäin 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 65-74 75-84 85+ 2015 2020 2025 2030 n. + 12 230 Lasten määrän kasvu n. + 4 760 2015 2020 2025 2030 0-6 7-12 13-15 6

Yhdessä tekeminen valmistelussa TEKEMISEN TAPA kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu Päätöksenteko 22.2.2016 kh suko Ohjaus- ja seurantaryhmä 3.6. nimetään työryhmä 27.8. 29.10. 2.12. 14.1. Monialaisen työryhmän kokoukset (n=40) Osallistaminen Osallistaminen lasten ja nuorten palveluissa Muu aineiston keruu /Tamk 10.8. 29.9. 19.10. 17.11. Vanhusneuvosto 25.8. työpaja Avoin tilaisuus henkilöstölle/ sidosryhmille sekä kuntalaisille 16.9. Galleria Bertell (30+10) Sähköinen kysely otakantaa.fi 16.-27.9. (86) Toimijoiden haastattelut syyskuussa (14) työpaja Maahanmuuttajaneuvoston avoin tilaisuus kaikille 13.10. Monitoimi -talo (35) Asiantuntijoiden ideariihi 28.10. Tamk (30) Lasten parlamentin alueelliset toimikunnat (25) ja nuoret (Monitoimitalo) (15) lokakuussa Henkilöstö 27.10. (30) Huoltajat 27.10. (9) Asiantuntijat 9.11. Keskustan palvelualueen lasten ja nuorten palvelujen selvitys, Lanula 21.1.2016 7 Yhdessä tekeminen valmistelussa Kuntalaiset Kuntalaisille on tärkeää palveluiden saatavuus, saavutettavuus, toimivuus ja laatu. Asiakkaan ääni saadaan kuuluviin mm. asiakasraatien kautta. Kaupungin toivotaan toimivan yhdistysten ja yritysten toiminnan mahdollistaja, toiminnan tukijana ja tilojen käytön helpottajana. Toimijoiden keskinäinen yhteistyö ja kumppanuus koetaan tärkeäksi, minkä lisäksi myös mainontaa ja markkinointia voidaan tehdä yhdessä. Resursointi ja talouskysymykset askarruttavat sekä yhteistyöhön että tilojen käyttöön liittyvissä asioissa. Kulttuuri-, harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia toivottiin lisää esimerkiksi eri-ikäisten kohtaamispaikkojen ja yhdessä tekemisen mahdollistamiseksi. Liikuntamahdollisuudet on turvattava kaikille, ei vain kilpaurheilijoille. Tilojen ja alueiden monikäyttöisyyteen ja eri-ikäisten toiminnan aktivoimiseen niissä on panostettava. Palvelujen saavutettavuus eri kulkumuodoin ja esteettömästi tulee varmistaa. 3. sektori yritykset Kaikkien palvelujen suunnittelu, ml. viheralueet ja liikuntapalvelut tulee tehdä eri hallintokuntien yhteistyönä ja varmistaa, että täydennysrakentamisessa jää riittävästi viheralueita ja palveluita. Sähköisissä palveluissa on huolehdittava palvelujen helppokäyttöisyydestä, mutta samalla on varmistettava tarpeenmukaisten palvelujen saaminen myös henkilökohtaisesti. Keskustan alueella asukkaiden osallistuminen kuntalaistilaisuuksiin oli varsin niukkaa. Kaupunki 8

Keskustan alueen erityispiirteet - Väestö 31.12.2014 alueella: yli 64 000 henkilöä, 28 % Tampereen väestöstä (Tilastokeskus) - Väestömäärän kehitys alueella pysyy Tampereen väestösuunnitekauden (2015-2030) alussa jotakuinkin ennallaan. Selvää kasvua on itäisessä keskustassa (Ranta-Tampella) ja Kalevassa. Itäisen keskustan väestömäärät kasvavat 2020-luvulla. Muita selvästi kasvavia alueita ovat Kaleva ja läntinen keskusta (Eteläpuisto). - 19 24-vuotiaat ovat keskittyneet keskustan lähistölle ja alueille, joissa on paljon kerrostaloasutusta ja opiskelija-asuntoja. - Yli 75-vuotiaita asuu suhteellisesti eniten Lapinniemessä, jossa sijaitsee Koukkuniemen vanhainkoti. Myös Osmonmäki, Amuri ja Tammela ovat ikäihmisten suosiossa. - Alueelle sijoittuu kaupallisten palveluiden lisäksi koko kaupunkia ja laajempaa aluetta palvelevia koulutus-, kulttuuri-, sosiaali-, terveys- ja vapaa-ajanpalveluita. Osa palveluista on ns. keskitettyjä palveluja. - Alueelle ei muodostu yhtä keskitettyä hyvinvointikeskustyyppistä keskittymää, alueella on jo voimakkaita palvelukeskittymiä, jotka mahdollistavat yhdessä tekemisen toistensa kanssa. Syntymässä Kotitorin kaltaisia asiakasryhmittäisiä keskittymiä kuten Perheiden talo ja uusi Nuorten talo, mikä erottaa alueen muista alueista. - Alueelle on ominaista sekoittunut rakenne: samassa korttelissa tai rakennuksessa on monenlaisia työpaikkoja, palveluita, kauppoja ja asumista. 9 Toimenpide-esitykset Toimenpide 1: Tammelaan muodostetaan lähitori (ent. Tammelakeskus) ja perheiden talo Perheiden talon toiminnat tulevat lähitorille vaiheittain vuodesta 2016 lähtien. 1. vaihe syksyllä 2016 palveluohjaus vertaisryhmätoiminnan koordinointi vaihtuvat palvelut (mm. perheoikeudelliset palvelut, neuvolakioski) avoin varhaiskasvatus, ryhmätoiminta ja kolmannen sektorin toiminta 2. vaihe vuonna 2017, kun tilat mahdollistavat toiminnan Tammelan, Tampellan ja Pellervon neuvoloiden toiminta siirtyy lähitorille jolloin luovutaan ulkopuolisista vuokratiloista. Lähitorilla on mm. neuvontaa ja ohjausta, kahvila sekä vapaaehtoistoimintaa. Tammelan lähitori mahdollistaa myös eri sukupolvien välisen vuorovaikutuksen perheiden talon sijoittuessa sinne. Lisäksi siellä jatketaan ikäihmisille suunnattua toimintaa kuten ryhmä- ja harrastetoimintaa. Kiinteistössä jatkaa yhä edelleen toimintaansa terveysasema. 10

Suunnitelma perheiden talosta Kolmas sektori - MLL (mm. perhekummitoiminta) - srk (perhekerho) - vertaisryhmät Ryhmätoimintaa - avoin varhaiskasvatus - liikunta - kulttuuri - neuvolan ryhmät - käsikynkkä Kumppanuustalo Artteli 11 Palvelutarpeen arviointi - sosiaalityö - perheneuvola - varhaiskasvatus - KEINU tiimi - väkivaltatyö Kioskitoimintaa - palveluja aikataulutetusti ajanvarauksella ja ilman Opetusklinikka - Tilapäinen lastenhoito yhteistyössä Tredun kanssa Perheiden talo Tammelan lähitori Digitaalinen perheiden talo asiakas/ perhe Kohtaamispaikka - eri-ikäisille kuntalaisille - kuntalaisten omaehtoiseen toimintaan - ammattilaisille - valvottuihin tapaamisiin ja siirtoihin Neuvontaa ja tietoa - tietopalvelua - sähköistä asiointia ja siinä avustamista - asiakasohjausta - palveluohjausta Lähitorit Keskitetty neuvonta Hyvinvointikeskukset Toimenpide-esitykset Toimenpide 2: Nuorten talon uusi toimintamalli Keskitetty, monialainen palvelupiste alle 30-vuotiaille. Palvelupisteeseen muotoillaan toimintamalli, joka tarjoaa nuorelle monialaisesti tietoa, neuvontaa, ohjausta ja tukea, eri hallinnonalojen peruspalveluja ja joka toimii osana laajaa yhteistyöverkostoa. Tamperelainen Ohjaamo-malli. Toimintamalliin sisältyy myös alueille jalkautuva työ sekä sähköisten palveluiden hyödyntäminen. 12

Nuorten talon uusi toimintamalli Nykyisin nuorten talo tarjoaa ensivaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluja. Palvelussa voi hoitaa asumiseen, toimeentuloon, koulutukseen, työhönhakuun ja muuhun elämänhallintaan liittyviä asioita. Nuorten taloon jalkautuu työntekijöitä eri palveluista. Talo on auki 8 tuntia viikossa, eikä siellä ole omaa henkilöstöä. Palveluja tarjoavat mm. Etsivä työ ja Ylilyönti, Sosiaalityö, Työ- ja elinkeinopalvelut, Työllisyydenhoidon palveluyksikkö, Mielenterveyspalvelut, Päihdepalvelut, Nepsy-ohjaus, Kela, Tikaspaja (TREDU), Rikosseuraamuslaitos, Velkaneuvonta, Oppilaitokset ja Perheiden tuki. Nuorten palvelut ovat hajautuneet moneen yksikköön Tampereella. Palveluita on syytä keskittää, jotta nuori löytäisi tarvitsemansa avun. Nuorten talon tilat ovat käyneet kasvaneisiin asiakasmääriin nähden liian ahtaiksi, eikä se nykymuodossaan pysty auttamaan kaikkia apua tarvitsevia. Uudeksi tilaksi tarkastellaan vaihtoehtoa, jossa nuorten talo tulisi Tullinkulman työterveysaseman nykyisiin tiloihin toiminnan siirtyessä Ratinaan vuonna xxx. Lisäksi on tehtävä kiireellisiä tilaratkaisuja Ohjaamon ja nuorten asumisneuvonnan työntekijöille. Uuden tilan löydyttyä nykyisistä toimipisteistä vapautuu tiloja. Selvitys vapautuvista tiloista on kesken. 13 14

Toimenpide-esitykset Toimenpide 3: Luodaan yhteistyömalli Tipotien sosiaali- ja terveysaseman, Tredun Santalahdentien pisteen, Peurankallion lähitorin ja pääkirjasto Metson välille luodaan yhteistyömalli ja jalkautetaan se organisaatioissa lisätään eri toimijoiden tuottamien palveluiden tuntemusta tunnistetaan yhteisiä asiakasryhmiä ja mahdollistetaan asiakastarvelähtöisten palvelujen yhteistuotanto ja yhteismarkkinointi tehostetaan tilojen käyttöä Santalahdentien toimipisteeseen muodostuu tulevaisuudessa hyvinvointialojen kampus (sote-ala, matkailu-, ravitsemus- ja talousala, hius- ja kauneudenhoitoala, maahanmuuttajakoulutus) Toimenpide 4: Kevään 2016 aikana luodaan toimintamalli muun muassa keskitetyissä palveluissa (esim. sosiaalityö) työskentelevien työntekijöiden jalkautumiseksi hyvinvointikeskuksiin, lähitoreille ja muualle ihmisten pariin. 15 Toimenpide-esitykset Toimenpide 5: Vanhasta kirjastotalosta muodostuu kulttuuripalvelujen ja järjestöjen talo Lastenkulttuurikeskus Rulla, kansainvälinen toimintakeskus (ml. maahanmuuttajayhdistykset), maahanmuuttajainfo ja Pispalan sottiisi/suomen nuorisoseurojen liitto, kulttuuripalvelujen hallinto Mahdollistaa luopumisen ulkopuolisista vuokratiloista: Finlaysonin alueella sijaitsevista Lastenkulttuurikeskus Rullan tiloista, kulttuuri- ja nuorisopalvelujen hallinnon Puutarhakadulla sijaitsevista Tampereen Palvelukiinteistöjen tiloista, Maahanmuuttajainfo Mainion Tuomiokirkonkadulla olevista tiloista sekä Kansainvälisen toimintakeskuksen Suvantokadulla sijaitsevista tiloista. Tarveselvitys kaupunginhallitukseen 8.3.2016. 16

Toimenpide-esitykset Toimenpide 6: Kauppiin muodostetaan opetushyvinvointikeskus Tavoitteena on luoda alueelle tulevaisuuden moniammatillinen hyvinvointikeskus, jossa terveydenhoitoon liittyy keskeisinä osa-alueina opetus sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta. Moniammatillinen hyvinvointikeskusmalli, jossa uutta olisi esimerkiksi liikuntaterveysajattelu ja Kaupin virkistys- ja liikunta-alueiden hyödyntäminen toiminnassa. Kehittää yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Peruspalveluiden tekeminen ja opettaminen kytketään yhteen, mikä mahdollistaa hyvinvointialan opetuksen työelämäyhteyksien kehittämisen, innovaatiotoiminnan ja tuotekehityksen. Käytännön esimerkki Tampere3 oppilaitosyhteistyöstä. Kaupin opetushyvinvointikeskuksella on vaikutuksia nykyiseen palveluverkkoon; vaikutuksen laajuus riippuu yksikön mitoituksesta ja alueen liikenneolosuhteiden kehityksestä ja täsmentyy jatkosuunnittelun aikana. Valmistelutyö käynnissä useiden tahojen yhteistyönä, tavoitteena määritellä tilatarpeet vuoden 2017 alkuun mennessä. Toteutus mahdollisesti Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n rakennushankkeena. Valmistunee noin vuonna 2020. 17 Toimenpide-esitykset Toimenpide 7: Suun terveydenhoito keskitetään Tipotielle, Tammelaan ja mahdollisesti Tullinkulmaan. Tullinkulman osalta selvitetään, mahtuuko sinne Liisanpuiston ja Aleksanterin hammashoitoloiden toiminnot. Lisäksi toiminta jatkuu Suupolissa (Biokatu 6) ja Koukkuniemessä. Toimenpide 8: Kalevaan muodostetaan tulevaisuudessa lähitori Kehittyvä alue, jonne on tulossa lisää asutusta (Uusikylä-Hakametsä). Vapaa-ajan vieton solmukohta (Hakametsän halli, Areena, oppilaitoksia). Kalevan lähitorin olisi hyvä sijaita lähellä suunniteltua joukkoliikenteen vaihtopaikkaa. 18

Muiden palvelualueiden tilannekatsaus 19 Tilannekatsaus koillisen palvelualue Linnainmaan hyvinvointikeskuksen toimintamalli ja -kulttuuri Työkaluja yhteiseen, Kämmenniemen lähitorin kanssa toteutettavaan toimintamalliin työstetään yhdessä henkilöstön, järjestöjen ja alueen muiden toimijoiden kanssa Yhteinen neuvonta ja viestintä: suunnitelmana toteuttaa neuvonta työparina, joista toinen on päätoiminen ja toinen vaihtuva. Rakenteilla portaali, joka mm. kokoaa alueen palvelut, tapahtumat, keskustelut (+some), vapaaehtoistoimijat. Lisäksi mm. reaaliaikainen yksilö- ja ryhmächat. Yhteinen toiminnan vuosikello rakennetaan yhdessä Koillisen eri palvelutuottajien kanssa. Yhteinen johtamismalli ja osittain yhteinen budjetti: Testataan Iso Omena -palvelutorin johtamismallia, määritellään 2017 budjetin yhteiset osat. Tuotantoyksiköt sopineet yhdessä vuoden 2016 yhteisten kustannusten jako-osuudet. Kirjasto, nuorisopalvelut ja neuvola aloittaneet yhteisten työ- ja aukioloaikojen määrittelyn Digipalveluissa tunnistettu terveyspalveluiden teemat, joissa nopeasti käyttöönotettavat etähoitomahdollisuudet otetaan käyttöön. Alueella pyritään toteuttamaan etähoidon digiloikkia pidemmällä aikavälillä erityisesti hallituksen kärkihankkeen ODA:n avulla. Digipalveluiden käyttöönotossa TAMK-yhteistyö. ICT-yritysten protolaitteiden ja sovellusten käytettävyyden testausalue idean määrittely aloitettu 20

Tilannekatsaus koillisen palvelualue Linnainmaan hyvinvointikeskuksen toimintamalli ja -kulttuuri Henkilöstö: Tuotantoyksiköt (kirjasto, nuorisopalvelut ja neuvolapalvelut) valinneet Koillisen hyvinvointikeskuksen henkilöstön korostaen uudenlaista toimintakulttuuria, ensimmäinen kokoontuminen 18.3. sekä vierailu Espoon vastaavissa monipalvelupisteissä maaliskuussa, lounasruokailumahdollisuus järjestetään alueelle todennäköisesti Prismakeskukseen Voimian Linnasalin lopettaessa alueella toimintansa. Tilat:Muutostyöt Prisman puoleisessa hyvinvointikeskuksessa ovat aikataulussa (käyttöönotto 8/2016), määritellään yhteinen hinnoitteluperiaate ulos vuokrattavien tilojen osalta, vuokrattavia tiloja tarjotaan aktiivisesti eri toimijoille, Linnainmaan terveysaseman hankesuunnitelma työn alla (valmis 2017) www.tampere.fi/palvelumalli/koillinen nykyisenä pääasiallisena viestintäkanavana, jatkossa myös Tampere-lehti ja Vilkku Järjestäytyminen ja toiminta alhaalta ylöspäin: Alueen vastuuesimiehistä koostuva Koillisen toimintamalliryhmä (2 x kk), alueen ammattilaisista koostuva etähoito- ja etäneuvolaverkosto (1 x kk), avoin tapahtuma- ja neuvontaverkosto (1 x kk), palvelumallin ohjaus- ja seurantaryhmä, projektipäällikkö (80%). Yhteistyötä palvelumallin muiden alueiden kanssa. Muuta: 2 opinnäytetyötä alueen etähoidosta ja viestinnästä suunnitteilla, Pirkanmaan Osuuskauppakin kokee yhteistyön merkittävänä uudenlaisena avauksena. 21 Tilannekatsaus lännen palvelualue Lännen palvelualueen kehittämissuunnitelma käsitellään kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa toukokuussa 2016. Lasten ja nuorten palvelujen osalta kehittämissuunnitelma käsitellään lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa maaliskuussa 2016. Lännen palveluista järjestettiin asukasilta 8.12.2015 Lielahtikeskuksessa. Osallistujia oli noin 80-90. Tilaisuudessa nousi esiin seuraavia asioita: Palvelujen saavutettavuus ja liikenne Länsi-Tampereen poikittaisliikenteen kehittäminen sekä kevyen liikenteen edelleen kehittäminen nousivat esiin. Linjamuutoksiin saatiin paljon palautetta. Liikunta- ja virkistysmahdollisuudet Toivottiin ulkoilureittejä rannoille, perhepuistoja, viheralueita, kuntoiluvälineitä ulkoalueille, sisäliikuntahalleja eri tarkoituksiin ja harrastusmahdollisuuksia. Lielahden, Hyhkyn, Kaarilan alueen palvelut Palveluihin oltiin melko tyytyväisiä. Lielahtikeskukseen kaivattiin neuvontapalveluita. Turvattava riittävät peruspalvelut myös tulevaisuudessa alueen kasvaessa. Tesoman palvelut Osana OmaTesoma hanketta tehtävä hyvinvointikeskus sekä Tesomalle suunniteltavan alueportaalin sisältö keskusteluttivat asukkaita. 22

Tilannekatsaus kaakon ja etelän palvelualueet Kaakon palvelualueen osalta palvelumallityö on osittain jo käynnissä. Yhteistyö käynnistettiin aluetoimijaverkoston perustamisella loppuvuodesta 2015. Lisäksi viime vuoden puolella Hervannan alueen osalta tehtiin yhteistyötä asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa liittyen Tampereen vanhuspalveluyhdistys ry:n koordinoimaan Ikäystävällinen Hervanta hankkeeseen. Koko alueen osalta työ käynnistyy alkuvuodesta 2016. Etelän palvelumallityö käynnistyy maaliskuussa. 23 Hyvinvointipalvelujen digitalisointi Tilannekatsaus 22.2.2016 Kaupunginhallituksen suunnittelukokous 24

Hyvinvointipalvelujen digitalisaation visio Tampereen kaupunki on kartoittanut aktiivisesti digitalisaation mahdollisuuksia osana palvelumallityötä ja halusi määrittää tulevaisuuden tahtotilan digitalisaation hyödyntämiselle ja sen mahdollistamalle toiminnan muutokselle (Digitalisaation visio). Millaisia muutoksia digitalisaation avulla tavoitellaan pyritäänkö asioita tekemään täysin uudella tavalla vai nykyisiä toimintamalleja päivittämällä? Vision pääasiallisena toteutustapana oli kolmen työpajan kokonaisuus, jotka järjestettiin 4.3., 12.3. ja 25.3.2015. Työpajojen osallistujat koostuivat laajasti mm. Tampereen kaupungin tilaaja- ja tuottajaorganisaatioiden sekä tietohallinnon edustajista. Työn tulokset linjausehdotuksineen esiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelukokoukselle toukokuussa 2015. Visiotyön materiaali ja SUKO:n linjauksia on hyödynnetty kehittämisen ohjaamisessa syksystä 2015 25 alkaen. Hyvinvointipalvelujen digitalisaation toteutusperiaatteet (SUKO 18.5.2015) 1) Tampere siirtää investointien ja käyttötalouden painopistettä seinistä digitalisaation hyödyntämiseen Palveluiden ja toimintatapojen muutoksessa painotetaan uudenlaisia digitalisaation mahdollistamia asioita perinteisten kiinteään omaisuuteen panostamisen sijasta. Kasvava ICT:n hyödyntäminen mahdollistaa toiminnan tehostamisen mm. automaation ja henkilöstökulujen alentamisen mm. eläköitymisen kautta. 2) Tampere kokeilee uusia toimintatapoja rohkeasti paikallistasolla Uusia toimintatapojen kokeillaan hallituilla riskeillä hyödyntäen kaikkia tarvittavia sidosryhmiä (kuntalaiset, yritykset, yhteisöt). Onnistumisten ja epäonnistumisten kautta opitaan uutta. 3) Tampere toteuttaa isot toimintatapojen uudistukset kansallisen yhteistyön avulla Tampere osallistuu kansalliseen kehittämiseen sekä edelläkävijänä että ottamalla käyttöön muiden kehittämiä ratkaisuja. 4) Tampere uudistaa osaamistaan tukemaan digitalisaation hyödyntämistä uudessa toimintamallissa Henkilöstön koulutuksen painopistettä siirretään tukemaan digitalisaation vaatimaa osaamista. 26

Esimerkkejä vuoden 2015 kokeiluista Vuoden 2015 aikana on tehty sähköisten palveluiden kokeiluja pienillä asiakasryhmillä. Saadun kokemuksen perusteella on ollut tarkoitus joko hylätä ko. aihio tai aloittaa laajemman pilotoinnin ja kehittämisen suunnittelu. Vuoden 2015 aikana on ollut käynnissä neljä tällaista kokeilua. Ne ovat liittyneet automaattiseen lääkeannosteluun, astma- ja verenpainepotilaiden etämittauksiin, etävalmennukseen (nuorten työllistämispalvelussa, liikuntapalveluissa ja aikuisneuvonnassa) ja kotikuntoutuksen etäpalveluihin. 2015 Evondos automaattinen lääkeannostelupalvelu ja etähoitojärjestelmä, 6 kk koekäyttö Kotihoidossa 1.3-31.8.2015 (20 laitetta) Elisa etämittaus (astma ja verenpaine) 6 kk koekäyttö terveysasemilla vastaanottotoiminnassa 1.9.2015-29.2.2016 Movendos mcoach etävalmennustyökalu 6 kk koekäyttö maks. 150 lisenssiä Yöpartion kotikäyntien korvaaminen teknologian avulla Kokeiluja on tarkoitus jatkaa ja rakentaa Kehittämisyksikön toimesta toimintatapoja, jolla kokeiluiden määrää voidaan hallitusti ja tavoitteellisesti nostaa. 27 Kokeilut jatkuvat ja laajenevat vuonna 2016 Hyvinvointipalveluiden digitalisaation vision ohjaamana vuoden 2016 aikana haetaan jatkuvasti uusia asiakastarpeita ratkaisevia toimintamalleja ja näitä tukevia teknisiä ratkaisuja. Konkreettisina koekäyttöinä jatkuu osa vuonna 2015 aloitetuista kohteista ja uusia kohteita käynnistetään. Esimerkkejä käynnissä olevista koekäytöistä: Movendos mcoach etävalmennustyökalu on käytössä nuorten työllistämispalvelut liikuntapalvelut aikuisneuvonta psykologipalvelut lisätietoja palvelusta: http://www.movendos.com/ Elisa Etämittaus vastaanottotoiminnassa Tipotiellä ja Oriveden terveysasemalla. 4 pef-astmamittaria 4 verenpainemittaria lisätietoja palvelusta: http://www.appelsiini.fi/pages/etamittaus.p hp?lang=fi 28

Suunniteltuja kokeiluja ja koekäyttöjä 2016 29 Suunnitteilla olevia tulevia koekäyttöjä: Vivago DOMI kotihoidon yöpartiotoiminnassa turvapuhelinratkaisu sekä hyvinvointikellon antama aktiivisuustieto (mm. uni-valverytmi) ammattilaisten käytössä lisätietoa palvelusta: http://www.vivago.fi/tuotteet-japalvelut/kotiturva/vivago-domiturvapuhelin/ Yepzon paikannin tehostettu palveluasuminen, kehitysvammaisten avopalvelut, kotihoito lisätietoa palvelusta: http://yepzon.com/fi/ Robotiikka terveydenhuollon rutiinitehtävissä: Maaliskuussa työpaja, jossa etsitään pilotointikohdetta robotiikan soveltamiselle rutiininomaisiin, nykytilanteessa manuaalisesti tehtäviin kirjallisiin töihin (esim. tietojen siirtäminen järjestelmästä toiseen). Sähköinen allekirjoitus Vuoden 2016 aikana tavoitteena sähköistä allekirjoistusta vuonna 2015 tehdyn esiselvityksen pohjalta esim. asumispalveluiden palvelu- ja hoitosuunnitelmien allekirjoituksissa. Hoidon vaikuttavuuden seuranta 15D-elämänlaatumittarilla (Terveystasku). Tavoitteena saada suurista potilasmassoista muuttujakohtaista tietoa subjektiivisesti koetusta hoidon vaikuttavuudesta tietyin välein toistetuilla kyselyillä, joka toteutetaan sähköisellä ratkaisulla. Idea on suunnitteluvaiheessa. Ihotautilääkärin videokonsultaatio (PadDoc) Palvelussa lääkäri voi sanella lähetteen erikoislääkärille sekä ottaa potilaskuvat diagnoosia varten Lähete kuvineen siirretään pilvipalveluun ja ohjataan palvelua käyttävien erikoislääkäreiden työjonoon. Erikoislääkäri poimii lähetteen työjonosta, kuuntelee sen, katsoo kuvat ja antaa diagnoosin sekä hoito-ohjeet kirjallisena erikoislääkärin konsultaatiovastauksena, joka lähetetään takaisin konsultoivalle lääkärille salattuna sähköpostina PDF-tiedostona, joka skannataan Tampereen potilastietojärjestelmään. Sukupuolitautien etätestaus Tavoitteina on testata opiskelijaterveydenhuollossa mahdollisuutta testata sukupuolitautien tartuntoja hyödyntäen sähköistä palvelua näytteiden lähettämisessä ja tuloksien saamisessa. Tesoma - Hyvinvointia digitaalisilla ratkaisuilla -ideakilpailu Tampereen kaupunki haastaa organisaatiot ja kaupunkilaiset kehittämään digitaalisia ratkaisuja, jotka motivoivat ja kannustavat kaupunkilaisia oman terveyden, hyvinvoinnin ja omahoidon edistämiseen. Hyvinvointia digitaalisilla ratkaisuilla -ideakilpailu on käynnissä 22.10.2015 15.1.2016, ja sen voittajat julkistetaan alkuvuodesta 2016. Kilpailussa on oma sarja sekä kaupunkilaisille että organisaatioille. Tampereen kaupungin tavoitteena on, että vuonna 2025 kaupungin tuottamista hyvinvointipalveluista 75 % on digitalisoitu. Tavoitteena on myös vahvistaa kuntalaisille tarjottavia ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluja. http://omatesoma.fi/uncategorized/hyvinvointiadigitaalisilla-ratkaisuilla-ideakilpailu-alkanut/ 30

Koillinen alue Digitaalisten palveluiden käyttöönottoa ja teknologian kokeilualusta Maantieteellisesti ja väestörakenteen osalta optimaalinen alue sähköisten palveluiden käyttöönotolle Alueen työntekijöistä, tuotantojohdosta ja tietohallinnon asiantuntijoista koostuva Koillisen etähoitoverkosto määrittelee tarkemmat käyttöönotettavat sähköisten palveluratkaisut huomioiden alueen asukkaiden toiveet sekä nopeasti käyttöönotettavat teknologiat ja sovellukset TAMK tukee sähköisten palveluiden käyttöönottoa työntekijöiden arjessa Alue voi toimia erilaisten tuotekehitysvaiheessa olevien laitteiden ja sovellusten (käyttöönoton) testaus- ja kokeilualustana (living lab) tarjoten yrityksille ja tutkimusyhteisöille testaajat alueen asukkaista ja palveluntuottajista 31 ALUSTAVAT AIHIOT Etähoitopalvelut: Kotisairaanhoito-lääkäri Neuvolan digipalvelut: Etävastaanotto Lähitorilla (terveydenhoitaja lääkäri), live chat-palvelut, alueellinen äitiyshuollon sähköinen palvelu (PSHP) Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden etälähetys: Esim. Työväenopiston kurssin etälähetys Yhteisen neuvonnan live chat palvelu Kämmenniemen lähitorin digitalisointi (laitteet ja sovellukset) Yhteisten tilojen ajanvarauspalvelu: TIMMIllä liikkeelle, 6AIKA/Respa mahdollinen jatkossa Tampere mukana kansallisen digikehityksen kärjessä 32

Sote-tietojärjestelmäkokonaisuuden kansallinen vaatimusmäärittely (UNA) 33 Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut (ODA) 34

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) 3 5 Tampereen kaupungin Digitaalisuuden visio Asuminen, Liikkuminen, Ympäristö, Konserni Hyvinvointipalveluiden digitalisaation vision määrittäminen palvelutoimijoiden yhteistyönä koettiin hyödylliseksi. Tulevaisuuden tahtotila digitalisaation hyödyntämiselle ja sen mahdollistamalle toiminnan muutokselle haluttiin määrittää myös muille kaupungin toimintakokonaisuuksille. Loka-joulukuussa 2015 laadittiin visio ja siihen liittyvät tavoitteet liikenteen, asumisen ja ympäristön, konsernin hallintopalveluiden ja viranomaispalveluiden osa-alueille. Tampereen kaupungin etenemistä digitalisaation hyödyntämisessä on tarkoitus käsitellä kokonaisuutena Tampereen kaupunginvaltuuston iltakoulussa kevään 2016 aikana. 36

Sähköisen asioinnin vauhdittamisen suunta oikea - Asiakasvolyymien kasvu + 122 %! Tampereella on tapahtunut merkittävä positiivinen muutos sähköisessä asioinnissa vuoden 2015 aikana. Tampereella oli sähköisessä asioinnissa suurten kaupunkien osalta suurin kasvuprosentti (122 %) ja 2. sija volyymeissa heti Helsingin jälkeen. Lähteet: Vetuma tunnistautuminen ja Väestörekisterikeskus 37 Lisätietoja palvelumallityöstä ja sen etenemisestä www.tampere.fi/palvelumalli