- Kansalaisen terveydenhuoltoa tukeva sähköinen asiointi ja interaktiiviset verkkopalvelut 23.11.2007
Sisällysluettelo 1 Johdanto...4 2 Tavoitteet...5 3 Taustaa...8 4 Sähköinen asiointi ja interaktiiviset verkkopalvelut - käsitteinä...9 5 SAINI-palvelut...12 5.1 Personal Health Record - konsepti...13 5.2 Palvelun toteuttamisen eettiset ja juridiset näkökohdat...14 6 Sähköisen asioinnin ja interaktiivisten palveluiden kohderyhmä - asiakkaat...16 7 SAINI-palvelut...19 8 Sähköinen asiointi ja interaktiiviset verkkopalvelut...22 8.1 Ajan varaus...22 8.2 Esitietolomakkeiden täyttäminen...23 8.3 Suostumuslomakkeen täyttäminen...24 8.4 Reseptin uusiminen...24 8.5 Sähköinen asioiden vireillepano...24 8.6 Palautteen antaminen (liittyen asiakaspalveluun ja vaikuttavuuteen)...25 8.7 Maksu- ja korvauspalvelu...25 9 Terveystilipalvelut...26 9.1 Henkilökohtaisen hoitotiedon hallinta...27 9.2 Kysymys-vastaus palvelu potilaan ja ammattilaisen välillä...29 9.3 Omahoitoon liittyvät palvelut...29 10 Tietopalvelut...30 10.1 Alueelliset tietopalvelut...32 10.2 Terveyden edistämistä tukevat tietopalvelut...33 10.3 Sairauden hoitoa tukevat tietopalvelut...33 11 Tukipalvelut...34 12 Valtakunnallisesti toteutettavat palvelut...35 12.1 Tekninen help desk...35 12.2 Potilasasiamiespalvelu sähköiseen asiointiin...35 12.3 Laadunvarmistuslautakunta ohjelmistoille...36 12.4 Tietopalveluiden laatuun liittyvä valvonta...37 12.5 Reseptikeskus...38 12.6 Kansallinen arkisto...38 12.7 Tunnistuspalvelu...38 12.8 Ammattihenkilöstön rekisteri (TEO)...39 12.9 Väestötietojärjestelmä...39 13 Palvelun ominaisuuksista...39 14 SAINI palvelut toiminnan tukena...41 15 Prosessikartta...42 15.1 Asiointi- ja Palveluprosessi...43 15.2 Omahoitoprosessi...44 15.3 Terveyden edistämisen prosessi...46 Copyright SITRA 23.11.2007 2 (74)
15.4 Tietopalveluprosessi...48 15.5 SAINI- kokonaisuuden hallintaprosessi...49 16 Prosessien toimijat...50 17 Asiointi- ja palveluprosessi...52 18 Terveydenhuollon sähköisten palveluiden ja toteutus- ja hallintomallit...57 18.1 Kansalaisvetoinen malli...61 18.2 Terveydenhuollon ammattilaisten johtama malli...63 18.3 Ministeriövetoinen kansallinen malli...67 19 Arkkitehtuurin ohjauksen ja palvelutuotannon tehtävät ja organisointi...68 19.1 Arkkitehtuurin ohjauksen sidosryhmät...70 20 Onnistumisen edellytyksiä...72 20.1 Listautumismalli...72 20.2 Potilaiden opastus sähköiseen asiointiin...74 Copyright SITRA 23.11.2007 3 (74)
1 Johdanto Terveydenhuollon tulevaisuus - kannanotossa 1 vuonna 2006 eduskunta kuvasi kansalaisen henkilökohtaisen sähköisen terveyskortin osaksi sähköistä terveyskertomusta: Terveyden edistyminen vaatii tulevaisuudessa entistä enemmän jokaisen kansalaisen vastuuta omasta ja läheistensä terveydestä. Terveydenhuolto on järjestettävä Suomessa niin, että se teknologisia mahdollisuuksia tehokkaasti hyödyntäen tukee kansalaisten omavastuuta terveydestään. Terveyden ylläpito ei ole vain alan ammattilaisten asia. Se on kaikkien asia. Jokaisella suomalaisella tulee olla henkilökohtainen sähköinen terveyskertomus, jonka hän tai hänen edushenkilönsä voi avata ainakin mistä tahansa Suomessa. Henkilön itsensä käyttämä osa terveyskertomuksesta tulee olla helposti käytettävissä esimerkiksi terveyskortilla, numerotunnuksella tai mahdollisesti biotunnisteella. Hoitoja ja niiden vaikuttavuutta koskevien tietojen ohella terveyskertomuksen tulee sisältää henkilön terveyden ja siihen vaikuttavien tekijöiden seurantatietoa.. Luottamuksellisen terveystiedon väärinkäytöstä tulee rangaista. An action plan for a European e-health Area 2 johdannossa todetaan terveydenhuollon alaan liittyen: e-health matters. It can improve access to healthcare and boost the quality and effectiveness of the services offered. STM:n ohjaa ja kehittää kansallisia terveydenhuoltopalveluita ja niihin liittyviä tietohallinnon ratkaisuja. 1 Terveydenhuollon tulevaisuus. Tulevaisuusvaliokunnan kannanotto vuoden 2015 terveydenhuoltoon. EDUSKUNTA. Tulevaisuusvaliokunta. 7.4.2006 2 COM (2004) 356 final: Communication from the commission to the council, the european parliament, the european economic and social committee and the committee of the regions. e-health - making healthcare better for European citizens: An action plan for a European e-health Area Copyright SITRA 23.11.2007 4 (74)
Sitran Terveydenhuollon ohjelma etsii ratkaisuja terveydenhuollon palveluiden parantamiseksi, jotta kansalaiset saisivat laadukasta palvelua ja alan toiminta tehostuu. Jotta terveydenhuollon palvelut kehittyvät siten, että kansalaiset saavat parempaa palvelua ja alan toiminta tehostuu, on mm. kansalaisen asema oman terveytensä huollossa ja hoidossa vahvistuttava. Tärkeää on luoda yhtenäinen toimintalogiikka kansalaisen suuntaan. Yksittäiset paikalliset ratkaisut voidaan toteuttaa eri teknologioin ja paikallisin vivahtein, mutta palvelukonsepti on yhteneväinen kautta linjan koko maassa. 2 Tavoitteet Ensimmäisenä tavoitteena on mahdollistaa kansalaisen näkökulmasta terveyteen liittyvä sähköinen asiointi ja verkkopalveluiden hyödyntäminen käyttäjäystävällisesti ja mahdollisimman paljon yhden luukun periaatetta noudattaen. Kansalainen haluaa käyttää palveluita siten, että hänen ei tarvitse ensin selvittää ja tietää mikä organisaatio palvelun tarjoaa. Toisena tavoitteena on se, että SAINI palveluiden tulee tukea terveydenhuollon tuottajien prosesseja ja mahdollistaa toimialan käytäntöjen tehostaminen ja laadun varmistaminen. Esimerkiksi potilaskertomuksen selkeyden ja logiikan parantaminen tukee kiireisen lääkärin kokonaiskuvan hahmottamista. Kolmantena tavoitteena on tukea toimintalogiikaltaan yhtenäiset terveydenhuollon sähköiset palvelut. Näin potilaan siirtyessä kunnasta toiseen, palvelun peruspiirteet säilyvät samana. Copyright SITRA 23.11.2007 5 (74)
Kunkin tavoitteen osana on, että kansalaisen ja potilaan terveydenhuollon prosessiin liittyvät palvelut ja tieto riippumatta palvelun- ja tiedontuottajasta - on käyttäjäystävällisesti ja laadukkaasti saatavilla niille, jotka sitä tarvitseva ja siellä missä sitä tarvitaan. Kuva 1 kansalaisen ja potilaan terveydenhuollon pääprosessi. 3 SAINI mahdollistaa sen, että terveydenhuoltoon liittyvissä prosesseissa syntyvä ja kertyvä tieto kootaan kansalaiselle itselleen eheäksi kokonaisuudeksi. (Kansallinen arkisto tuottaa ammattilaisen tarvitseman virallisen tietokokonaisuuden.) Kuva 2 Kansalainen oman terveystietonsa hallitsijana. 4 3 Mukaellen suomennettu esityksestä: The National Danish ehealth Portal. Sundhed.dk. Acure, an IBM company. 4 Mukaellen suomennettu esityksestä: Review of the Personal Health Record (PHR) Service Provider Market. Interoperability and Data Mobility. Stanley Chin. Altarum Institute. May 2, 2007 Copyright SITRA 23.11.2007 6 (74)
SAINI- konseptissa sovitaan pelisäännöt ja yhteinen tapa toimia. Konseptin toteutus voidaan ja tulee kilpailuttaa palvelun tarjoajilla. SAINIn tavoitteena on tarjota yhtenäinen konsepti ja yhteiset pelisäännöt sähköisten palveluiden kehittämiselle. Konseptissa otetaan kantaa mielekkääseen toteutus- ja toimintamalliin. SAINI-konsepti noudattaa Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin kehittämisstrategian 5 toimintalinjauksia: 1. Asiakaskeskeisyyden lisääminen 2. Kustannustehokkuuden lisääminen 3. Uusien laadukkaiden palveluiden syntymisen tukeminen 4. Kansallisen sähköisen asioinnin arkkitehtuurin rakentaminen 5. Yhteistyön lisääminen, strategian seuranta ja tiedotus Tavoitteen mukaisen ratkaisun määrittelyssä on pohjalla kansainvälisessä kontekstissa käytetty ephr, joka voidaan vapaasti suomentaa seuraavasti 6 : Sähköinen henkilökohtainen terveystili, joka kattaa interaktiiviset työkalut ja tietosisällöt, jotka mahdollistavat kokonaisvaltaisen terveydenhuollon. Henkilökohtaisen terveystilin ominaisuuksia ovat: o Saatavilla ajasta ja paikasta riippumattomasti - aina ja kaikkialla o Kansalainen on tilin omistaja. Hän antaa luku- ja kirjoitusoikeuksia omaan tiliinsä o Tili kattaa tiedot kaikilta henkilön terveydenhuoltoon osallistuneilta osapuolilta o Tilin sisältö on kirjattu maallikolle ymmärrettävässä muodossa o Tili mahdollistaa henkilön omat - terveytensä huoltoon liittyvät - kirjaukset o Tilin työkalut mahdollistavat yksilön koko elinkaaren kattavan terveystiedon hallinnan o Tilin työkalut tukevat terveyden ylläpitoa ja kroonisten sairauksien hallintaa o Terveystili on luottamuksellinen ja yksityisyyden suojan toteuttava. 5 http://www.vm.fi/vm/fi/13_hallinnon_kehittaminen/05_sahkoinen_asiointi/04_sahkoisen_asioinnin_strategia/index.jsp 6 HIMSS Board of Directors, June 27, 2007. HIMSS PHR Definition and Position Statement. Copyright SITRA 23.11.2007 7 (74)
3 Taustaa Tilaaja-tuottaja mallin käyttöönotosta terveydenhuollossa on puhuttu pitkään. Palvelujen turvaaminen edellyttää vahvaa taloudellista perustaa sekä uusia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja. Hallitus edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa. Kannustetaan tilaajatuottajamallien käyttöönottoa. Laajennetaan palvelusetelijärjestelmän ja kotitalousvähennyksen käyttöalaa, minkä avulla edesautetaan toimivien palvelumarkkinoiden syntyä. Kehitetään palvelujen laadun valvonnan välineitä. 7 Käyttöönotto on tähän asti rajoittunut siihen, että kunta toimii ostajana ja se voi ostaa tiettyjä palveluita aiempaa vapaammin. Kansalaisen kannalta muutos on ollut toistaiseksi vähäinen. Kansalaisen valinnan vapautta hoitopaikan tai palveluntarjoajan suhteen ei juuri ole vielä lisätty. Kansalaisen lisääntynyt kiinnostus omasta terveydestään johtaa hänen roolinsa muuttumiseen aktiivisemmaksi toimijaksi oman terveytensä huollossa. Erilaiset kotiseurannat, omahoito ja ajan varaaminen ovat siirtymässä osittain kansalaisen hoidettaviksi. Valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä: Kun kansalaisen toivetta ottaa enemmän vastuuta omasta terveydenhuollostaan halutaan tukea, tulee hänelle antaa enemmän valtaa ja oikeuksia. Terveydenhuollon sähköiset palvelut tukevat potilaan vastuun ja vallan lisäämistä asteittain. Tällä hetkellä kansalainen on terveytensä edistämiseen ja sairautensa hoitoon liittyen yhteydessä useaan organisaatioon - sekä julkishallinnollisiin että yksityisiin ja kolmannen sektorin toimijoihin. Tämä on työlästä ja hankalaa, mikä aiheuttaa tiedon pirstaloitumisen kautta riskitilanteita ja kustannustehottomuutta. 7 Hallitusohjelma 2007. Copyright SITRA 23.11.2007 8 (74)
Kuva 3 Kansalaisen ja potilaan hoitoon liittyvän tiedon pirstaloituminen eri organisaatioihin. 8 4 Sähköinen asiointi ja interaktiiviset verkkopalvelut - käsitteinä Tähän kappaleeseen on koottu useammasta lähteestä 9 yhteen palvelun määrittelyä. Informaation ja toimintojen välittäminen tietoverkkojen välityksellä on arkipäivää. Puhutaan verkkopalveluista, digitaalisesta ja sähköisestä kaupankäynnistä, sähköisestä asioinnista, verkkoasioinnista (ecommerce, homeshopping, e-business, e-service, e-government service, online service, real-world service, web-based services, IT-services) jne. Alalla käytettävät termit ja käsitteet ole vielä ehtineet vakiintua. Palvelu on toimintaa, jonka palveluntarjoaja tuottaa asiakkailleen ja jonka tuotokset ovat aineettomia. Tästä määritelmästä ollaan suhteellisen yksimielisiä. Kun määritellään verkkopalveluita, ei perinteisen palvelun määritelmä välttämättä toimi. Verkkopalvelut eroavat perinteisistä palveluista siinä, että asiakas eli verkkopalveluiden käyttäjä ja palvelun tuottaja eivät ole samassa paikassa ainakaan samanaikaisesti. Sosiaalinen vuorovaikutus heidän välillään tapahtuu käyttöliittymän välityksellä ja tietojärjestelmien avulla. On myös sellaisia verkkopalveluita, joissa asiakas ei ole vuorovaikutuksessa palvelun tuottajan kanssa. Esimerkiksi tiedonhakupalvelut ovat tämän tyyppisiä palveluita. Nämä palvelut eivät kuulu SAINI-palveluiden ydinpalveluihin. 8 Mukaillen suomennettu esityksestä: The Role of Data Intermediary Services in Connecting Consumers to the NHIN. May 2, 2007. David Lansky, Ph.D. Senior Director, Health Program Markle Foundation 9 Useammasta lähteestä koottu: http://matwww.ee.tut.fi/hypermedia/blogs/vpkk-syksy2007/?page_id=8 Copyright SITRA 23.11.2007 9 (74)
Verkkopalveluilla tarkoitetaan sähköisten verkkojen välityksellä jaettavia, tuotettavia tai käytettäviä palveluita, jotka täydentävät, korvaavat, uudistavat perinteisiä palveluita ja jotka tarjoavat asiakkaille (käyttäjille) mahdollisuuden viestintään erilaisten palvelun (julkisen ja yksityisen sektorin) tarjoajien kanssa, verkkoasiointiin yksityisen sektorin organisaatioiden kanssa, vaikuttamiseen, tiedon hakuun, ostosten tekoon jne. Verkkopalvelu voi olla myös täysin uudentyyppinen palvelu, jolle ei ole vastinetta perinteisissä palveluissa. Olennaista on, että asiakas (käyttäjä) osallistuu palvelun tuottamiseen ollessaan vuorovaikutuksessa palvelun tuottajan tai toisten asiakkaiden/käyttäjien kanssa yleiskäyttöisen selaimen ja sähköisen tietoverkon välityksellä. Tästä syystä käytämme sanaa vuorovaikutteiset verkkopalvelut. Sähköinen asiointi perustuu perinteiseen asioinnin määritelmään. Julkishallinnon sähköisen asioinnin rakenneosat - loppuraportissa 10 asiointiprosessi määritellään seuraavasti: Julkishallinnon asiointiprosessi on perinteisesti nähty nelivaiheisena prosessina, jonka osat ovat 1.) asian vireillepano, 2.) käsittely, 3.) ratkaisu ja 4.) tiedoksianto. Vireillepanon voi tehdä joko asiakas tai viranomainen. Samat osat erottuvat myös sähköisen asiointiprosessin palveluketjussa. Yhdessä nämä toimenpiteet muodostavat jonkin asian käsittelyn. Asiakkaan näkökulmasta asiointiprosessi on asian hoitamiseen liittyvistä yksittäisistä palveluista syntyvä toimintaketju. Samassa asiointiprosessissa voi olla sekä sähköisiä että ei-sähköisiä palveluja. Asiankäsittelyprosessi kuvaa toiminnan, jossa viranomainen yhteistyössä toisten viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa hoitaa asiakkaan vireille saatetun asian. Viranomainen hoitaa asiankäsittelyä joko manuaalisesti tai operatiivisilla järjestelmillä. Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnan mukaan 11 Sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan perinteistä asiointia täydentävää, korvaavaa tai uudistavaa julkisten palveluiden tuottamista, jakelua, käyttöä ja niihin liittyvää vuorovaikutusta, joka perustuu tietoverkkojen hyödyntämiseen.. 10 Julkishallinnon sähköisen asioinnin rakenneosat. Kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut. Loppuraportti. Luonnos. 11 Verkkopalvelustrategian vaikuttavuus 3/2004. VALTIOVARAINMINISTERIÖ. HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO. Copyright SITRA 23.11.2007 10 (74)
Julkishallinnon käyttämä sähköisen asioinnin määritelmä vastaa anglosaksisissa maissa käytössä olevaa sähköisen asioinnin termiä egovernment. Anglosaksisissa maissa käytetään termiä ehealth kuvaamaan laajasti sähköistä terveydenhuoltoa. Laajimmillaan termi käsitetään kattamaan omahoidon lisäksi myös sairaaloiden ja avohoidon tietojärjestelmät. Günther Eysenbachin määritelmä ehealthille on: an emerging field in the intersection of medical informatics, public health and business, referring to health services and information dispensed or enhanced through the Internet and related technologies. In a broader sense, the term characterizes not only a technical development, but also a state-of-mind, a way of thinking, an attitude, and a commitment for networked, global thinking, to improve health care locally, regionally, and worldwide by using information and communication technology 12 Suomessa terveydenhuollon sähköisen asioinnin halutaan kattavan monia yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin palveluita sekä tietopalveluita. Tämän takia tässä ratkaisuehdotuksessa sähköinen asiointi ja verkkopalvelut käsitetään kattavan egovernmentin ja ehealthin. Kuva 4 Käsitteiden suhteet Perinteisiin palveluihin verrattuna verkkopalveluiden - kuten myös sähköisen asioinnin - erityispiirteenä on se, että useimmissa tapauksissa palvelun tuottajan on saatava asiakkaat itse toimimaan saadakseen palvelun. Jotta palvelun tuottaja saa asiakkaat aktiivisesti toimimaan saadakseen palvelu, tulee sähköisen asioinnin ja vuorovaikutteisten verkkopalveluiden suunnittelu olla asiakaslähtöistä. Asiakaskeskeisyyttä korostaaksemme on konseptin nimi KANSALAISEN terveydenhuollon sähköinen asiointi ja 12 Dr. Eysenbach, editor of the Journal of Medical Internet Research. Eysenbach 2000. Copyright SITRA 23.11.2007 11 (74)
5 SAINI-palvelut interaktiiviset verkkopalvelut. Sähköiset palvelut suunnitellaan asiakaskeskeisesti - ei tuottajaorganisaatiokeskeisesti. SAINI on malli, jossa eri toimijoiden tarpeet ja toiveet on yhteen sovitettavissa kustannustehokkaalla tavalla ja niin, että malli on tietosuojamääräysten ja muun vallitsevan lainsäädännön mukainen. SAINI- palvelut tukevat sekä terveyden edistämistä että sairauden ehkäisyä, diagnosointia, hoitoa ja seurantaa. Palvelut on suunnattu kansalaisille unohtamatta toista tärkeää käyttäjäryhmää: terveydenhuollon ammattilaiset. Terveydenhuollon sähköiset palvelut kokonaisuus ei ole erillinen sovellus tai palvelualusta vaan sen tehtävänä on tukea terveydenhuollon yksikköjen toimintaa. SAINI-palvelut pohjautuvat pitkälti PHR:n konseptiin (kts. kohta 5.1. alla). Kansalainen on oman terveystilinsä hallinnoija ja ylläpitäjä. Teknologia mahdollistaa sen, että usean organisaation palvelut voidaan koota käyttäjäystävälliseksi ja terveydenhuoltoa tukevaksi kokonaisuudeksi. Kuva 5 Terveystili kansalaisen ja potilaan terveys- ja hoitotiedon kokoajana. 13 13 Mukaellen suomennettu esityksestä: The Role of Data Intermediary Services in Connecting Consumers to the NHIN. May 2, 2007. David Lansky, Ph.D. Senior Director, Health Program Markle Foundation Copyright SITRA 23.11.2007 12 (74)
SAINI- palvelut on tässä dokumentissa jaettu neljään kategoriaan.: 1.) sähköinen asiointi ja vuorovaikutteiset verkkopalvelut, 2.) terveystilipalvelut 3.) tietopalvelut ja 4.) tukipalvelut. 5.1 Personal Health Record - konsepti Sairauskertomuksen traditio on pitkä. Sairauskertomuksen sähköistyminen toteutettiin kopioimalla vanha paperipohjainen malli sähköiseen muotoon. Henkilörekisterilain määräykset, suostumusten käsittely ja tiedon luovutus rekisteristä toiseen toimii edelleen periaatteiltaan samaan tapaan kuin paperimaailmassa. Merkittävä muutos sähköistämisessä oli se, että tekniikka olisi mahdollistanut yhden potilaskohtaisen kertomuksen tallentamisen verkkoon kaikkien potilasta hoitavien käyttöön. Tietosuojalainsäädäntö eivätkä kansalaisten mielipiteet kuitenkaan mahdollistaneet tällaista ratkaisua. Potilastiedon luovutus rekisteristä toiseen vaatii pääsääntöisesti potilaan suostumuksen. Malli johtaa siihen, että potilaan hoitokerroista on luettavissa potilaan luvalla hoitoyhteenvetoja, tutkimustuloksia ja lääkitystietoja eri rekistereistä. Synteesi tiedoista vaatii ammattilaisen päättelyä, eikä kaikkia asioita ei voi em. tiedosta aukottomasi päätellä. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita lääkitystiedot, jotka voivat eri organisaatioiden hoitoyhteenvedoissa poiketa toisistaan eikä edes ammattilainen ei voi varmuudella päätellä dokumenteista potilaan voimassa olevaa lääkitystä. Personal Health Record, tai terveystili on palvelu, jossa potilaan tiedot on kopioitu potilaan omaan rekisteriin siten, että niistä muodostuu eheä ja sujuvasti tulkittava kokonaisuus. Koska terveystili on kansalaisen oma rekisteri, se poikkeaa virallisesta sairauskertomuksesta mm. seuraavilla tavoilla: terveystilin tietoja ei tarvitse arkistoida kansalainen saa poistaa tietoja terveystililtään kansalainen voi lisätä omia tietojaan terveystilille kansalainen voi antaa lukuoikeuden esim. hänen hoidostaan vastaavalle lääkärille tai hoitajalle Copyright SITRA 23.11.2007 13 (74)
Kansalaisen ja potilaan tietoja on sekä terveydenhuollon palveluja tarjoavan organisaation potilastietojärjestelmässä että terveystilillä. Alla olevassa taulukossa on lueteltu näiden keskeiset erot: Potilastietojärjestelmä Juuret paperipohjaisessa sairauskertomuksessa Organisaatio rekisterinpitäjänä Arkaluontoisen tiedon henkilörekisteri Arkistoitava laissa määrättyjen ohjeiden mukaan Tiedon luovutus rekisteristä toiseen vaatii pääsääntöisesti potilaan suostumuksen Tiedon kirjaajana terveydenhuollon ammattilainen Terveystili Juuret potilaalle lähetetyissä kopioissa ( tärkeiden papereiden mappi ) = Potilaan omaa tietoa Kyseessä yhden potilaan tietokokoelma, ei henkilörekisteri Kopioita sairaanhoito-organisaatioiden tuottamasta tiedosta Oman kotiseurannan tietoja Ei arkistovelvollisuutta Kansalainen voi lisätä tai poistaa tietojaan Kansalainen voi näyttää tietoja kenelle haluaa Tiedon kirjaajana usein kansalainen itse Terveydenhuollon ammattilaisen tuottaman tiedon oikeellisuus tarkistettavissa arkistosta 5.2 Palvelun toteuttamisen eettiset ja juridiset näkökohdat Henkilörekisterilaki lähtee siitä, että usean henkilön tietojen yhdistelmänä syntyy henkilörekisteri. Henkilörekisteri voi olla kortisto tai nykyään tavallisimmin tietokanta, johon on kerätty henkilötietoja. Henkilörekisterin tietojen käytöstä, ylläpidosta, hävittämisestä ja muista lain määräämistä velvoitteista vastaa rekisterinpitäjä. Terveydenhuollossa on yleistynyt malli, jossa yhdellä tietokoneella ja yhdessä tietokannassa on tallennettuna useita loogisia osarekistereitä. Esim. alueellisissa palveluissa kunkin kunnan terveydenhuollon rekisterit ovat loogisia osarekistereitä ja kunkin kunnan edustaja toimii rekisterinpitäjänä, vaikka tiedot ovat keskitettynä yhdelle palvelimelle. Samaa tulkintaa käytetään myös Kelan Kansallisessa arkistossa, jossa keskitetylle palvelimelle kerätään kaikkien terveydenhuollon rekisterinpitäjien potilastiedot sähköiseen arkistoon. Copyright SITRA 23.11.2007 14 (74)
SAINI-hankkeessa sovelletaan samaa loogisen osarekisterin käsitettä. Kunkin yksittäisen potilaan tiedot muodostavat loogisen osarekisterin ja tiedon käytöstä päättää kansalainen itse. Koska tällaisessa loogisessa osarekisterissä on vain yhden yksilön tietoja, se ei täytä henkilörekisterin määritelmää, jonka mukaan henkilörekisterissä on usean henkilön tietoja. Henkilörekisterilain määräyksiä voidaan hyvin soveltaa SAINIpalveluihin, kun sovitaan, että henkilö itse on henkilötietojensa rekisteripitäjä. Tämä johtaa seuraaviin potilaan oikeuksiin: potilaalla on oikeus antaa tietoja haluamilleen tahoille (terveydenhuollon ammattilaisille) potilaalla on oikeus poistaa SAINI-palvelusta omia potilastietojaan Koska SAINI-palvelussa näkyvät potilaskertomustiedot ovat joko linkkejä kunnan, sairaanhoitopiirin tai Kelan rekistereihin tai kopioita niistä tiedoista, koskee potilaan oikeus poistaa tietonsa SAINI-palvelusta vain hänen omaa näkymäänsä tietoihin. Kuntien ja Kelan järjestelmissä tiedot luonnollisesti säilyvät. Jos potilaalla on oikeus päättää tietojensa käytöstä, on hänellä periaatteessa oikeus myös välittää, antaa, myydä tietoa muille kuin terveydenhuollon ammattilaisille. Tämä ei liene palvelun hengen mukaista ja se voidaan potilaan allekirjoittamalla sopimuksella rajata oikeuksien ulkopuolelle. Yhteenvetona voidaan todeta, että SAINI-palvelut ovat edellä olevan mallin mukaisesti toteutettavissa nykylainsäädännön puitteissa. Lähtökohtana on, että SAINI-palvelut ovat kunnan tai sairaanhoitopiirin tarjoama ja rahoittama (ainakin osittain) palvelu sitä haluavalle kansalaiselle. Tämä tekee mahdolliseksi myös sen, että palvelusopimuksessa kunta tai sairaanhoitopiiri rajoittaa potilaan oikeuksia esim. hänelle välitetyn tiedon kauppaamiseen. Copyright SITRA 23.11.2007 15 (74)
6 Sähköisen asioinnin ja interaktiivisten palveluiden kohderyhmä - asiakkaat Stakes on 2002 määritellyt 14 : Asiakas on palvelujen tai tuotteiden vastaanottaja. Asiakas voi olla luonnollinen henkilö, henkilöryhmä tai organisaatio. Tietojärjestelmien kannalta asiakas voi olla jopa kone tai laite. Palvelujen tuottajan näkökulmasta asiakkaita ovat sekä todelliset (faktiset asiakkaat) että mahdolliset palvelujen vastaanottajat (potentiaaliset asiakkaat), jotka yhdessä muodostavat palvelujen tuottajan asiakaskunnan. Samoin palvelujen tuottajan näkökulmasta asiakkaita ovat palvelun maksajat, kuten kunta, kuntayhtymä, valtio, vakuutusyhtiöt ja yksityiset säätiöt. Luonnollisia henkilöasiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat terveydenhuoltopalveluiden käyttäjät. Ensimmäisessä vaiheessa palvelua tarjotaan niille vakituisesti kunnassa asuville, joilla on suomalainen henkilötunnus. Kunnan terveyskeskusten asiakaskunta ei ole edustava otos suomalaisista terveydenhuollon asiakkaista. Kuntien asiakaskunnassa painottuvat lapset, eläkeläiset ja työttömät. Nämä eivät ole otollisin kohderyhmä sähköisen asioinnin palveluille. Suuri osa työelämässä olevista saa ns. laajennetun työterveyshuollon kautta myös perusterveydenhuollon palvelut. Toisaalta maksukykyisimmät käyttävät varsinkin suurissa kaupungeissa runsaasti yksityisen terveydenhuollon palveluita. Tässä raportissa asiakkaalla tarkoitetaan ensisijaisesti kansalaista ja terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta potilasta, jollei asiaa muutoin tarkenneta. Organisaatioasiakkaita ovat yritysasiakkaat kuten innovatiivisia lisäarvopalveluita tarjoavat yritykset sekä esimerkiksi lääketeollisuus ja vakuutusyhtiöt. Lääketeollisuus voi tarjota esimerkiksi tietopalveluita potilaalle terveystilialustan kautta. Vakuutusyhtiöt voivat tarjota sähköisiä palveluitaan terveystilin kautta. Kussakin tilanteessa voidaan erikseen sopia palvelumaksuista tai korvauksista, joita yritys maksaa hyödyntäessään kunnan tarjoamaa palvelua Yksi keskeisen tärkeä organisaatioasiakas - ryhmä muodostuu terveydenhuollon - sekä yksityinen että julkinen sektori organisaatioista. 14 STAKES 2002. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakirjasanasto. Copyright SITRA 23.11.2007 16 (74)
SAINI koostuu palvelumoduuleista, joita asiakas ottaa käyttöönsä tarpeensa mukaan (profilointi). Täten kullakin SAINIn palvelumoduulilla on oma asiakaskuntansa ja omanlainen asiakassegmentointi. Palvelumoduulikohtaiset asiakasryhmät määritetään elämäntilanteen ja /tai diagnosoidun sairauden mukaan. Terveydenhuollon palveluja tuottavat organisaatiot pitävät sähköisten palveluiden mahdollistamaa tarkempaa ja osin tilannekohtaista asiakassegmentointia suuria hyötyjä tuovana ominaisuutena. Sähköinen asiointi ja e-terveyspalvelut antavat terveydenhuollon palveluntuottajille aivan uusia mahdollisuuksia palvella asiakkaita ja vastata kasvavaan kysyntään.... Internetin avulla voidaan kasvattaa palvelu- ja liiketoimintaa, joka on etenkin yksityisellä sektorilla tavoitteena. Internet antaa merkittävän mahdollisuuden uusien palvelukanavien toteuttamiseksi ja sitä kautta parantaa asiakkuuksien hallintaa. Kyse ei ole pelkästään välineestä, vaan merkittävästä strategisesta ja operatiivisesta muutoksesta palvelutuotannossa. 15 Ensivaiheessa palveluita suunnataan erityisesti kroonisia sairauksia (kansansairauksia) poteville kansalaisille, koska he hyötyvät palveluista nopeasti ja varmasti. Näissä asiakassegmenteissä, jotka edustavat noin 20% asiakkaista ja joiden hoidon kustannukset ovat noin 80 % terveydenhuollon toimialan kokonaiskustannuksista, saadaan nopeasti suurta hyötyä. 15 Sairaalaviesti 2/2007. Asiakkuuden hallinta sähköisessä asioinnissa. Markku Suokas, terveystoimen johtaja, Turun kaupungin terveystoimi Copyright SITRA 23.11.2007 17 (74)
Kroonikoiden kohdalla ennustetaan omahoito-sovellusten tuovan laadukasta tukea hoitoon, mutta oma hoito sovellukset tukevat myös sitä 80 % terveydenhoidosta, joka tapahtuu joka tapauksessa ammattilaistoiminnan ulkopuolella 16. 80% kattaa ensisijaiseen terveydenhuoltoon liittyvät toimenpiteet kotona oman itsen, lasten tai omaisten hoitoon liittyen. Oma hoito on ehkäisevää mutta myös toimenpiteen jälkeistä hoitoa. Kaiser Permanente kehittää tätä hoitoa tukevia palveluita, jotta se olisi laadukasta ja sen vaikuttavuus parempi. Tämän osa-alueen palvelut ovat ensisijaisesti tietopalveluita. Kuva 6 Ammattilaisten työn osuus kansalaisen terveydenhuollossa. 16 Esityksestä: An Overview of Kaiser Permanente. March 2007. Molly Porter, Director of Training, Kaiser Permanente International Copyright SITRA 23.11.2007 18 (74)
7 SAINI-palvelut SAINI- palvelut tukevat terveydenhuollon palveluprosesseja. Ammattilaisen tuottamien palveluprosessien rinnalla tuetaan kansalaisen omaehtoisia kroonisen sairauden hoitoon ja terveyden edistämiseen liittyviä prosesseja. Stakes määrittelee palveluprosessin 17 terveydenhuollossa seuraavasti: Asiakkaan tiettyyn ongelmakokonaisuuteen kohdistuvien palvelutapahtumien muodostama toimintosarja. Palveluprosessiin kuuluvat vähintään seuraavat kolme vaihetta: palvelun vireillepano, toteutus ja lopettaminen. Jokainen näistä vaiheista voi olla yksi palvelu(tapahtuma), tai ne voivat koostua useasta eri palvelu(tapahtuma)sta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessi voi sisältää laajimmillaan seuraavat vaiheet : Kuva 7 Terveydenhuollon palveluprosessi Palveluprosessin alkuvaiheessa pyritään asiakkaan palveluntarve selvittämään mahdollisimman hyvin haastattelun, havainnoinnin, teknisten apuvälineiden ja erilaisten selvitysten ja tutkimusten avulla. Palvelun lopettaminen edellyttää aina siitä tehtyä päätöstä. Palveluprosessiin kuuluu myös laadunhallinta, joka voidaan kohdistaa koko palveluprosessiin tai sen eri vaiheisiin. 17 http://www.stakes.fi/oske/terminologia/sanastot/aspo.htm (29 / 85)4.5.2006 15:55:01 Copyright SITRA 23.11.2007 19 (74)
SAINI-palveluiden määrityksessä on tunnistettu edellisellä sivulla kuvatussa geneerisessä palveluprosessissa tarvittavia palvelumoduuleita, joiden toteuttaminen sähköisenä tuo lisäarvoa. Sähköinen kanava tuo lisäarvoa erityisesti palveluketjuissa 18, jotka ovat saman asiakkaan tiettyyn ongelmakokonaisuuteen kohdistuva ja organisaatiorajat ylittävä palveluprosessien kokonaisuus, jossa väestövastuullisella yksiköllä on seurantavastuu. Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään tiukasti rajattuun joukko palveluita, joita kutsumme tässä SAINIn ydinpalveluiksi. Ydinpalveluiden tunnistamisessa kriteereinä on käytetty: 1. Palvelut, jotka vaaditaan, että kansalainen kokee saavansa niin paljon hyötyä sähköisistä asiointipalveluista, että käyttää niitä säännöllisesti. 2. Palvelut, jotka vaaditaan, että terveydenhuollon palveluita tuottava ammattilainen ja hänen edustamansa organisaatio kokevat saavansa niin paljon hyötyä, että käyttävät niitä säännöllisesti. SAINI-palveluita on tarkoitettu käytettävän alla kuvatuissa vaiheissa joustavasti kunkin yksilön hoitoprosessia tukevasti: Kuva 8 Palvelukokonaisuus 19 Palvelukokonaisuuden ja palveluprosessien tukemiseksi määritetyt SAINI - palvelumoduulit palvelevat hyvin myös kansalaisen omaehtoista terveyden edistämistä. Näin palvelut ovat SOA-ajattelun mukaisesti uudelleen käytettäviä ja useampaan prosessiin liitettäviä. 18 http://www.stakes.fi/oske/terminologia/sanastot/aspo.htm (31 / 85)4.5.2006 15:55:01) 19 Mukaellen Ihannesairaalan palvelukokonaisuuskuvausta. versio 28.8.07, kommenttikierrokselle. jari.simonen@hus.fi Copyright SITRA 23.11.2007 20 (74)
SAINI-palvelut voidaan jakaa neljään kategoriaan: 1.) Sähköinen asiointi ja interaktiiviset verkkopalvelut kategoria kattaa palvelut, jotka ovat kiinteä osa palvelutarjoajan tuottamaa palveluprosessia / hoitoprosessia ja vievät sitä eteenpäin. Nämä palvelut on tarjottu aiemminkin perinteisin keinoin. SAINI-palvelut tarjoavat uuden rinnakkaisen ja vaihtoehtoisen kanavan palveluille. 2.) Terveystilipalvelut kategoria kattaa henkilökohtaisen terveystiedon hallinnan ja ylläpidon sekä siihen kiinteästi liittyvät kansalaisen ja potilaan aktiivisuutta ja vastuunottoa tukevat interaktiiviset palvelut. Tässä kategoriassa on virallinen ja itsekirjattu henkilökohtainen tieto. Nämä palvelut ovat uusia palveluita. 3.) Tietopalvelut kategoria kattaa terveydenhuollon tiedon hyödyntämiseen liittyvät palvelut. Tässä kategoriassa on yleinen ja kontekstisidonnainen informatiivinen tieto sekä terveydenhuollon palvelujen käyttämiseen liittyen että lääketieteelliseen tietoon liittyen. 4.) Tukipalvelut - kategoria kattaa SAINI - palvelun käytön mahdollistavat ja sitä tukevat palvelut. Kuva 9 SAINI-palvelut Yllä kuvassa luetteloidut palvelut on tarkennettu kappaleissa 6, 7 ja 8. Copyright SITRA 23.11.2007 21 (74)
8 Sähköinen asiointi ja interaktiiviset verkkopalvelut Sähköinen asiointipalvelu on asiakkaan näkymä viranomaisen palveluun tai palveluun liittyvään informaatioon. Näkymä tarjoaa asiakkaalle liittymän yksittäisiin palveluihin, kuten verokortin muutos, ajan varaaminen lääkärille tai asian vireillepano sähköisellä lomakkeella. Yksittäiset palvelut koostuvat toiminnoista, joita voivat olla esimerkiksi tunnistautuminen, lomakkeen täyttäminen, allekirjoittaminen ja lomakkeen lähettäminen. 20 SAINI - Palveluiden keskeinen tavoite, on tehdä palvelusta käyttäjäystävällinen ja yhden luukun periaatteella toimiva. Jotta nämä toteutuvat, on sähköisen asioinnin lisäksi otettava mukaan myös yksityisen sektorin tarjoamat vuorovaikutteiset verkkopalvelut. 8.1 Ajan varaus Sähköinen asiointi mahdollistaa sen, että esimerkiksi ajanvaraukseen liittyviä tehtäviä voidaan asteittain antaa kansalaisen potilaan tehtäväksi. Esimerkiksi erikoislääkäri-poliklinikan ajanvaraus vaatii yleensä lähetteen perusterveydenhuollosta. Lähete toimii tavallaan valtakirjana erikoislääkärin vastaanotolle. Tällä hetkellä lähete toimitetaan lähettävästä yksiköstä suoraan esimerkiksi keskussairaalan poliklinikalle, eikä potilaalla ole tämän takia mahdollisuutta vaikuttaa hoitopaikan valintaan. Tulevaisuudessa asiakkaan valinnan mahdollisuutta voidaan tukea ns. voucher käytännön avulla. 20 Julkishallinnon sähköisen asioinnin rakenneosat. Kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut. Loppuraportti. Luonnos. Copyright SITRA 23.11.2007 22 (74)
SAINI-palveluiden ajanvaraus mahdollistaa seuraavat toiminnot 1. Ajanvarauksen tekeminen (rajatusti) 2. Ajanvarauksen muuttaminen 3. Ajanvarauksen peruminen 4. Ajanvarauspyyntö 5. Ajanvaraus- / vastaanottohistoria Ajanvarauspalvelun tarkempaa määrittelyä tehdään ekat-hankkeen osaprojektissa 2 sekä SERAPI-hankkeessa. Sähköinen asiointi ja interaktiiviset verkkopalvelut mahdollistavat aidon tilaaja-tuottaja -mallin käyttöönoton ja potilaan valinnanvapauden lisäämisen. Kansalainen saa kunnaltaan lähetteen tai tulevaisuudessa maksusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan tietyn summan tai tietyn hoidon erikoissairaanhoidossa. Potilaan valitessa ja varatessa palvelua tai hoitopaikkaa, kunnalta saatu sähköinen maksuseteli tai lähete toimii varauksen yhteydessä toimitettavana liitedokumenttina. Näillä kansalainen osoittaa, että hänelle on annettu oikeus varauksen tekemiseen. Tämä toimintamalli on yleistettävissä hyvin suureen osaan terveydenhuollon palveluita. 8.2 Esitietolomakkeiden täyttäminen Sähköinen asiointi mahdollistaa erilaisten hoitoprosessin osana olevien kyselyjen tekemisen potilaalle ennen ja jälkeen hoitotapahtuman. Jos kansalainen täyttää kyselyn tiedot rauhassa kotonaan, vastaukset ovat usein laadukkaampia ja täydellisempiä. Lomake mahdollistaa sen, että tiedot saadaan rakenteisessa muodossa ja osia niistä voidaan tarvittaessa siirtää automaattisesti sairauskertomukseen. Ennen vastaanottokäyntiä on tilanteita, joissa tietojen kysyminen etukäteen, nopeuttaa palvelua. Esimerkiksi eri lääkärintodistusten (ajokorttitodistus, T-todistus ja vastaavat) yhteydessä tietty osuus tiedoista on potilaan täytettäviä tietoja. Nämä esitiedot tulisi voida syöttää jo kotona, jolloin ne ovat vastaanotolla valmiina. Toisena esimerkkinä mainittakoon anamnestiset tiedot (esitiedot), joiden saaminen etukäteen rakenteisessa muodossa helpottaa terveydenhuollon ammattilaisen valmistautumista vastaanottoon, resurssien varaamista ja nopeuttaa vastaanottotilannetta. Copyright SITRA 23.11.2007 23 (74)
8.3 Suostumuslomakkeen täyttäminen Mikäli kansalaisella on mahdollisuus tehdä sähköinen allekirjoitus, voi hän antaa suostumuksen omien potilastietojensa käyttöön sähköisellä lomakkeella jo kotona samassa yhteydessä, kun varaa ajan ja täyttää esitietolomakkeen. Potilaan on annettava suostumuksensa palvelutapahtumaa tai palvelukokonaisuutta varten 21 : o pääsääntönä kirjallinen suostumus (omakätinen / sähköinen) o suullisella suostumuksella: hakutietojen luovutus (jollei potilas kieltänyt) potilaslain 13 :n 3 mom. 2 kohdan tarkoittamat tiedot o suostumusasiakirjasta kopio potilaalle o oikeus peruuttaa tai tehdä muutoksia o laillinen edustaja jollei potilaalla edellytyksiä arvioida suostumuksen merkitystä Ensimmäisessä vaiheessa sähköisillä palveluilla tuetaan suostumuksen antamiseen liittyviä tehtäviä. 8.4 Reseptin uusiminen Reseptin uusimispyyntö voidaan välittää potilaan hoidosta vastaavalle lääkärille, alkuperäisen reseptin kirjoittaneelle lääkärille tai mahdollisesti jollekin muulle potilaan valitsemalle lääkärille. Kelan reseptikeskuksesta kansalainen näkee loppuun toimitetut reseptit. Uusimispyyntöön voidaan Terveystililtä liittää tiedoksi potilaan muu käytössä oleva lääkitys. Lääkärillä on nykyisen e-reseptilainsäädännön mukaan lukuoikeus potilaan reseptihistoriaan, joten lääkäri voi halutessaan tarkistaa reseptitoimitukset reseptikeskuksesta. 8.5 Sähköinen asioiden vireillepano Todetessaan kiireettömän hoidon tai palvelun tarpeen kansalainen itse tai potilaan omainen voi sähköisen asioinnin kautta panna asian vireille sähköisen asioinnin avulla. Vireillepano voi tapahtua vapaamuotoisella viestillä palvelun tarjoajalle tai kunnan tarjoaman vakioidun lomakkeen täyttämällä tiettyä palvelu varten. Järjestelmässä voi olla hakutoiminto kunnan palveluihin sekä mahdollisiin kolmannen osapuolen palveluihin. 21 Esityksestä: Laki sosiaali- ja terveydenuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Hallitussihteeri Päivi salo. Copyright SITRA 23.11.2007 24 (74)
Esim. Kelan palveluihin siirryttäessä tulisi huolehtia siitä, että uutta tunnistusta ei tarvita, vaikka asiakas siirtyykin käyttämään Kelan sähköisen asioinnin palveluita. Esimerkkejä SAINI:in tuoduista palveluista voisivat olla erityisesti sairaudenhoitoon liittyvät kunnan palvelut: Hoitopaikan hakeminen Kotihoidon hakeminen Tietyn palvelun (esim. ateriapalvelu) hakeminen/peruuttaminen 8.6 Palautteen antaminen (liittyen asiakaspalveluun ja vaikuttavuuteen) Hoidon jälkeen hoidon vaikuttavuutta (D15), komplikaatioiden esiintymistä, potilastyytyväisyyttä tms. voidaan kartoittaa kyselylomakkeilla. Esimerkiksi kontrollikäyntien määrää voidaan vähentää merkittävästi kartoittamalla kontrollikäynnin tarve kyselylomakkeen avulla. 8.7 Maksu- ja korvauspalvelu Maksu- ja korvauspalvelut tuodaan SAINI kokonaisuuteen siinä määrin kuin ne on tietoturvallisesti toteutettu ja sellaisena kuin ne on maksun vastaanottajan ja korvaajan sähköisissä palveluissa toteutettuina. Korvauspalvelu kattaa KELAn ja yksityisten vakuutusyhtiöiden korvauksen hakemisen. Copyright SITRA 23.11.2007 25 (74)
9 Terveystilipalvelut Terveystilipalveluiden tavoitteena on tukea kansalaisen roolin vahvistumista aktiivisena ja vastuunottavana osapuolena oman terveytensä huollossa. Terveystilipalveluiden tieto kattaa virallisen ja itsekirjatun henkilökohtaisen tiedon, jonka omistaja on kansalainen itse. Terveystilipalveluiden ytimessä on katseluyhteys kansallisen arkiston tietoihin. Terveystili sisältää potilaan kopion hänen omasta terveystiedostaan sekä ominaisuudet, jolla hän ylläpitää ja hallinnoi tätä omaa kopiota tiedoista. Terveystili mahdollistaa tiedon käsittelyn käytettävyydeltään korkeatasoisessa ympäristössä. Terveystili ei ole arkistolainsäädännön alainen vaan keskittyy käytettävyyden varmistamiseen. Terveystilipalvelun tiedot kuuluvat alla olevan Tiedon jaottelu -kuvan oikeanpuoleiseen sarakkeeseen: Viralliset henkilökohtaiset tiedot tulevat kansallisesta arkistosta ja/tai jonkin sektorin tietovarastosta. Itsekirjattu tieto päivitetään esimerkiksi oirepäiväkirja tai omahoito-sovellusten avulla. Kuva 10 Tiedon jaottelu Palvelussa kansalainen voi lisäksi esimerkiksi viestiä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa omaan terveystietoonsa liittyvistä asioista. Viestintä voi olla esimerkiksi hoitoon liittyvä kysymys. Viestinnällinen verkkopalvelu usein edeltää ja täydentää asiointipalveluita. Copyright SITRA 23.11.2007 26 (74)
Mikäli kansalainen on antanut luvan, häntä hoitava ammattilainen voi verkkopalvelujen avulle seurata potilaan tietoja ja varmistua, että potilaan hoito sujuu suunnitelman mukaan. Parhaimmillaan ammattilainen voi kutsua potilaan vastaanotolle todetessaan potilaan hoidossa hoitoongelman esim. potilaan tekemien kotimittaustulosten perusteella. 9.1 Henkilökohtaisen hoitotiedon hallinta Terveystililtä on katseluyhteys kansallisen arkiston tietoihin. Kansallisen arkiston tiedoista voidaan ottaa myös kopiot potilaalle hänen omista tiedoistaan. Kopioitu tieto voidaan terveystilillä järjestellä mielekkäiksi ja käytettävyydeltään laadukkaiksi kokonaisuuksiksi, jotta eheän kokonaiskuvan muodostaminen terveyteen liittyvästä tiedosta on nopeaa ja sujuvaa. Kuva 11 Terveystilipalveluiden virallisen tiedon tuotanto Potilastietojärjestelmien ja kansallisen arkiston välillä on kaksisuuntaista tiedon siirtoa. Potilastietojärjestelmistä lähtee tieto arkistoon ja niiden välityksellä voidaan katsella arkiston tietoja. Täysi-ikäiselle potilaalle 22 kooste keskeisistä tiedoista: 1) suostumukset sekä ne luovutuslokitiedot, jotka potilaalla oikeus saada (ei henkilötietoja) 2) hakutiedot, palvelutapahtumatiedot, lääkemääräystiedot, hoitoohjeet 3) th-ammattihenkilön hyväksymisen jälkeen: lähetteet, hoitoyhteenvedot ja loppulausunnot, laboratoriotulokset, todistukset ja lausunnot 4) voidaan antaa: ajanvaraustiedot sekä th-ammattihenkilön hyväksymisen jälkeen kuvantamis- ja muut vastaavat tulokset 22 Esityksestä: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Hallitussihteeri Päivi Salo. Copyright SITRA 23.11.2007 27 (74)
Potilastietojärjestelmät ja terveystili on integroitava, jotta terveystili tuo siltä haetut hyödyt. Moni asiointitoiminnallisuus jää toteutumatta, mikäli integraatiota ei toteuteta. Integraatio vaaditaan esimerkiksi ajanvaraustoiminnon mielekkääksi toteutukseksi. Tärkeimmät potilastietojärjestelmien ja terveystilin välillä liikkuvat tietosisällöt ovat: hoitoyhteenvedot lääkärintodistukset ja lausunnot reseptit laboratoriovastaukset ja lausunnot tutkimuksista hoitosuunnitelmat lähetteet ajanvaraustiedot Palvelun toiminnallisuuksia ovat: Tiedon järjestely mielekkäiksi osakokonaisuuksiksi Tiedon (oirepäiväkirja, omahoitosovellus, etc.) kirjaaminen terveystilille www-liittymän kautta Tiedon välittäminen terveystilille toisesta järjestelmästä (esim. kansallisesta arkistosta tai potilashallinnon järjestelmästä tai sairauskertomusjärjestelmästä tai laboratoriojärjestelmästä.) Tiedon poistaminen Tiedon toimittaminen liitteenä ja/tai katseluyhteytenä kolmannelle osapuolelle. Potilaille voidaan välittää laboratoriovastaus verkossa erityisesti niissä tilanteissa, joissa laboratoriotutkimuksen tulos on normaali, tai kansalainen on tottunut esim. tietyn laboratorioarvon seurantaan ja ymmärtää sen tulkinnan. Laboratorioarvon tulkintaa helpottamaan tarjotaan tiedonhakupalvelu, joka hakee lisätietoja esim. laboratoriokäsikirjoista tai Duodecimin tarjoamasta kansalaisen terveystietopalvelusta. Jos laboratorioarvo vaatii potilaalta reagointia (esim. ajan varaamista tai lääkemuutosta) on pystyttävä varmistumaan siitä, että kansalainen on saanut viestin. Tämän takia viestiin tulee liittää kuittausviestin vaatimus. Copyright SITRA 23.11.2007 28 (74)
9.2 Kysymys-vastaus palvelu potilaan ja ammattilaisen välillä Hoidosta vastaavan lääkärin tai hoitajan sekä potilaan välisen luottamuksellisen sähköisen viestinnän mahdollistama palvelua. Tarvittaessa voidaan kysymyksen asettelua ja täsmennystä ohjeistaa lomakkeen avulla. 9.3 Omahoitoon liittyvät palvelut Terveystilipalvelujen osana ovat omaseurantaan liittyviä palveluita, kuten verenpaineen, painon yms. seuranta, oman säännöllisen lääkityksen ylläpito ja seuranta. Omahoito-osio mahdollistaa seurantatiedon syöttämisen järjestelmään. SAINI-palvelut tarjoavat yksinkertaisen oirepäiväkirjan, johon kansalainen voi kirjata omaan terveyteensä ja sen ylläpitoon liittyvä havaintojaan. Jos potilaalla on jokin tietty kotiseurantaa vaativa sairaus, joka edellyttää pidemmälle menevää ohjausta, voidaan potilaalle tarjota erillinen kolmannen osapuolen tarjoama sovellus tietyn sairauden hoitoon. Tällaisia erillissovelluksia voivat olla esim. 1. diabeteksen omahoitosovellus 2. astman omahoitosovellus 3. verenohennuslääkityksen seurantasovellus 4. munuaispotilaan proteiinirajoitusdieetin seurantasovellus Omahoito-osioon voidaan laskea kuuluvaksi myös mahdolliset kolmannen sektorin tarjoamat lisä-arvopalvelut kuten esimerkiksi potilasyhdistyksen reumahoitopalvelu tai keliakiayhdistyksen ravinto-ohjeita julkaiseva palvelu. Ammattilaisten tuottaman tiedon näyttäminen omahoitosovelluksessa Kansalaiselle erityisen hyödyllinen palvelu on ammattilaisen tuottaman tiedon näkyminen kansalaisen omahoitosovelluksessa. Esim. laboratorioissa tehdyt verikokeiden arvot ja potilaalle määrätyt reseptit on mahdollista hakea ammattilaisten tallentamista rakenteisista dokumenteista ja välittää rajapinnan kautta omahoitosovelluksen puolelle, jossa ne liitetään kansalaisen omiin mittauksiin. Käyttöliittymä rakennetaan siten, että kansalaiselle on selvää mikä tieto on ammattilaisen tuottamaa ja mikä hänen omaansa. Copyright SITRA 23.11.2007 29 (74)
Omahoitosovelluksen tietojen välittäminen ammattilaiselle 10 Tietopalvelut Omahoitosovellusta käyttävä kansalainen kirjaa omat mittauksensa omahoitosovellukseen. Kun kansalainen käy vastaanotolla tai asioi sähköisesti hoidosta vastaavan lääkärinsä kanssa, tulisi kansalaisen oma kirjanpito olla lääkärille näkyvissä. Kansalaisen tekemiä mittausarvoja ei tarvitse kopioida sairauskertomuksen osaksi automaattisesti, mutta halutessaan lääkäri voisi kopioida osan tai kaikki mittaukset osaksi omaa hoitodokumenttiaan. Useimmiten kuitenkin riittänee sanallinen yhteenveto potilaan mittauksista tyyliin: Verenpaine aamuisin hoitotasolla, iltaisin systolinen paine vaihdellut välillä 160-180 mmhg ja diastolinen 95-100 mmhg. Potilaille voidaan tarjota yleisiä terveydenhoitoon, terveyden edistämiseen ja eri sairauksiin liittyviä tietopalveluita. Täysin maksuton, vapaasti internetissä oleva palvelu ei vaadi sähköisen asioinnin alustaa. Usein kuitenkin tietoon liittyy tekijänoikeuskysymyksiä ja tiedon ylläpitoon kustannuksia, minkä takia tiedon tuottaja ei halua julkaista tietoa avoimessa verkossa. SAINI-palveluihin valitaan tietopalveluita, jotka ovat laadukkaita ja joiden tarjoaminen potilaiden käyttöön kunnan/valtion kustannuksella on perusteltua. Esimerkkeinä näistä palveluista ovat: Duodecim-kustannuksen tarjoamat tietopalvelut ja julkaisut potilaille. KTL:n tarjoamat tietopalvelut ja kattavasti tervesuomi.fi portaalin tiedontuotanto kattaen kolmannen sektorin tuottaman tiedon ja vertaistukipalvelut. Lääketietokeskuksen tarjoama lääkeopas potilaille. Lääkehoidon tietopalvelut (lääkkeiden yhteisvaikutusten tarkistus, lääkkeiden käyttö raskauden aikana, lääkkeiden vaikutus laboratoriotutkimusten tuloksiin). Muut vastaavat eri asiantuntijatahojen tai kustantajien tuottamat palvelut. Copyright SITRA 23.11.2007 30 (74)
SAINI-palveluiden kautta tarjotaan maksuttomia, laadukkaita tietopalveluita, joita riippumattomat ammattilaiset valvovat. Tiedon tuottaja sitoutuu tiettyihin periaatteisiin tiedon tuottamisessa ja sen objektiivisuudessa. Ennakkotarkastusta ei vaadita. Jos kuitenkin osoittautuu, että tieto riippumattomien asiantuntijoiden mukaan antaa vääristelevän kuvan tilanteesta, virheellinen tieto tulee oikaista ja vaaditaan oikaistavaksi sähköisen palveluiden alustalla. Sähköisen palveluiden alustan ja avoimen internetin välillä on merkittävä ero: käyttäjä palaa samalle sivustolle uudelleen ja tällöin virheellisen tiedon oikaisu suurella todennäköisyydellä tavoittaa käyttäjän. Avoimen internetin tietopalveluita ei kannata liittää sähköisen asioinnin alustaan, jos tiedon tuottaja ei noudata sovittuja tiedon laatustandardeja tai jos tiedon tuottaja ei tarvitse maksua tiedon käyttäjiltä. SAINI-palvelun tieto voidaan luokitella neljään pääluokkaan seuraavasti: Kuva 12 Tiedon jaottelu SAINIn tietopalvelut-osiossa on palveluita, jotka liittyvä kuvan vasemman sarakkeen tietotyyppeihin. Tässä jaottelussa 1. Potilastieto on sekä virallista (HL7, CDA R2, Continua?) että itse kirjattua tietoa 2. Paikkatieto on kontekstisidonnaista informatiivista tietoa. 3. Yleinen lääketieteellinen tieto on yleistä informatiivista tietoa, kuten esimerkiksi: - viranomaistasoinen tieto kuten lääkkeiden pakkausselosteet, - hoitosuosituksiin perustuva tieto, - best practise -tyyppinen tieto sairauksista, oireista ja hoidoista, - hoitoon hakeutumisen kriteerit tyyppinen ohjaava tieto, - omahoitotieto, - sairauksien ehkäisy, - terveyden edistäminen, Kontekstisidonainen informatiivinen tieto liittyy tietyn kansalaisen terveyden edistämiseen ja sairautta koskevaan tietoon ja ohjeisiin. Copyright SITRA 23.11.2007 31 (74)
Terveydenhuollon sähköiseen asiointiin ja vuorovaikutteisiin verkkopalveluihin liittyvät tietopalvelut voidaan jakaa kolmeen luokkaan: 1. Alueellinen, terveydenhuoltoon liittyvä uutisointi ja ohjeet Tiedot, joita sektori (eli esimerkiksi kunta, kuntayhtymä ja SHP) haluaa kansalaiselle välittää liittyen alueellisiin palveluihin ja kansalaisen terveydenhuoltoon. Näitä kutsumme Alueellisiksi tietopalveluiksi (kohta 10.1) 2. Kansalaiselle suunnatut terveyden edistämistä tukevat palvelut (10.2.) KTL on tervesuomi.fi portaalin toteutuksessa määritellyt terveyden edistämiseen liittyvät informaatiopalvelut. Näitä palveluita julkaistaan SAINI-palveluissa kirjautumisen mahdollistamana demografiatietojen perusteella kohdennetusti palvelun sivuille (push). Lisäksi käyttäjä voi hakea (pull) häntä kiinnostavaa tietoa SAINI-palvelun sivuilla ja tietosisällöt haetaan KTL:n ylläpitämästä sisältökannasta. 3. Potilaalle suunnatut sairauden hoitoa tukevat tietopalvelut (10.3.) Kun kansalaisella ja potilaalla on diagnoosi, voi hän hakea siihen liittyviä lisätietoja SAINI-palvelussa. Tällöin haku tehdään SAINI-palvelun sivuilla, mutta tiedot haetaan esimerkiksi Duodecimin tuotannosta, ja esitetään SAINI-palvelun sivuilla, jotta käyttäjän ei tarvitse siirtyä uusiin selainikkunoihin. Samoin on lääkkeisiin liittyvän lisätiedon hakeminen mahdollista suoraan palvelun lääkitys osiosta. 10.1 Alueelliset tietopalvelut Kunta, kuntayhtymä tai sairaanhoitopiiri voi tarjota tietopalveluita oman alueensa asiakkaille. Tarkoituksena on tiedottaa tietyistä alueen asiakkaille tarjottavista palveluista, kertoa tiettyihin sairauksiin liittyvistä hoitoketjuista ja käytännöistä hoitoon hakeutumiseksi. Hyvin toteutettuna nämä alueelliset tietopalvelut ohjaavat potilasvirtoja haluttuun suuntaan ja vähentävät kuormitushuippuja eri palvelupisteissä. Kunnan tarjoamissa tietopalveluissa voi olla erilaisia tiedotteita ja uutisia esim. erilaisille potilasryhmille suunnatuista kampanjoista. Näin voidaan kerätä samaa palvelua tai opastusta tarvitsevia asiakkaita erilaisiin ryhmätilaisuuksiin ja tehostaa näin asiakkaiden ohjausta. Copyright SITRA 23.11.2007 32 (74)