PISA JA TULEVAISUUS Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Koulutusmessut Yhtheen tulhaan ja etheenpäin menhään! Rovaniemi 20.9.2014 19.9.2014
PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan osaaminen - edellisen kerran vuonna 2003 Tutkimukseen osallistui 65 maata ja aluetta Kohdejoukkona 15 -vuotiaat nuoret Suomen aineisto: 311 koulua ja 10 157 oppilasta Suomen otoksen oppilaista 90 % osallistui 19.9.2014
LUKUOHJEITA: OECD-maiden keskiarvo PISA 2000 = 500 pistettä OECD-maiden keskihajonta PISA 2000 = 100 pistettä 40 pistettä = noin yhden kouluvuoden opiskelua vastaava pistemäärä 19.9.2014
KESKIARVOT ERI OSA-ALUEILLA 570 560 563 554 550 540 546 538 536 548 544 543 548 547 541 536 546 530 524 520 519 510 PISA 2000 PISA 2003 PISA 2006 PISA 2009 PISA 2012 Lukutaito Matematiikka Luonnontiede 19.9.2014
19.9.2014
KESKIARVOT LUKUTAIDON ERI OSA-ALUEILLA Tiedonhaku 532 556 Ymmärtäminen ja tulkinta 538 555 Pohdinta ja arviointi 533 536 520 525 530 535 540 545 550 555 560 PISA 2000 PISA 2009 19.9.2014
Tavoitteena tasa-arvo
100 OSAAMISEN VAIHTELU 95 95 93 91 90 89 85 84 85 86 86 80 81 81 81 80 75 70 Lukutaito Matematiikka Luonnontiede Keskihajonnat eri mittauskerroilla PISA 2000 PISA 2003 PISA 2006 PISA 2009 PISA 2012 19.9.2014
OPPILAIDEN SIJOITTUMINEN ERI SUO- RITUSTASOILLE MATEMATIIKASSA (%) Suomi 2003 1 5 16 28 26 17 7 Suomi 2012 3 9 20 29 23 12 4 OECD 2003 8 13 21 24 19 11 4 OECD 2012 8 15 23 24 18 9 3 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alle tason 1 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 19.9.2014
19.9.2014
19.9.2014
TYTTÖJEN JA POIKIEN VÄLISET EROT 51 Lukutaito Pojat parempia 44 51 55 62-1 Matematiikka -12-7 -3 3 Tytöt parempia 6 Luonnontiede 3 6 15 16-20 -10 0 10 20 30 40 50 60 70 PISA 2000 PISA 2003 PISA 2006 PISA 2009 PISA 2012 19.9.2014
TYTÖT JA POJAT LUKUTAIDON ERI SUORITUSTASOILLA Pojat 2000 2,5 8,5 19,7 31,8 26,5 11,0 Pojat 2009 2,8 10,1 22,7 32,4 23,9 8,1 Tytöt 2000 1,0 2,0 9,1 25,8 36,4 25,5 Tytöt 2009 0,62,6 10,7 27,8 37,0 21,0 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alle taso 1 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 19.9.2014
19.9.2014
19.9.2014
Motivaation ja asenteiden tärkeys
19.9.2014 En ole hyvä matematiikassa Saan hyviä arvosanoja matematiikassa Opin matematiikkaa nopeasti Olen aina uskonut, että matematiikka on parhaita aineitani Matematiikan tunneilla ymmärrän vaikeimmatkin asiat
19.9.2014 Matematiikkaan kannattaa panostaa, koska siitä on apua työssäni, jota toivon tekeväni myöhemmin Minun kannattaa opiskella matematiikkaa, koska se parantaa työmahdollisuuksiani Matematiikka on minulle tärkeä aina. Koska tarvitsen sitä jatko-opinnoissa Opin matematiikassa monia asioita, jotka auttavat minua saamaan työtä
19.9.2014
19.9.2014
19.9.2014
LUKEMISEN MONIPUOLISUUS JA KIINNOSTUS LUKEMISEEN Lukemisen monipuolisuus 2000 0,51 0,70 Lukemisen monipuolisuus 2009 0,36 0,55 Kiinnostus lukemiseen 2000-0,28 0,69 Kiinnostus lukemiseen 2009-0,41 0,50-0,60-0,40-0,20 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 Tytöt Pojat 19.9.2014
Prosenttia oppilaista 35 30 25 22 OPPILAIDEN OMAKSI ILOKSI LUKEMISEEN KÄYTTÄMÄ AIKA 33 29 32 26 20 19 18 15 13 10 5 4 3 0 Ei lainkaan Enintään 1/2 tuntia Yli 1/2 tuntia - alle 1 tunti PISA 2000 PISA 2009 1-2 tuntia Yli 2 tuntia 19.9.2014
Omaksi ilokseen lukevat (%) 100 LUKUHARRASTUKSEN MUUTOS SUKUPUOLEN JA SOSIAALISEN TAUSTAN MUKAAN 90 92 86 87 80 70 72 75 60 64 64 50 45 40 PISA 2000 PISA 2009 Alin SES, Pojat Alin SES,Tytöt Ylin SES, Pojat Ylin SES, Tytöt 19.9.2014
19.9.2014
19.9.2014
19.9.2014
19.9.2014
19.9.2014
The dialectics of formalisation and informalisation Formal learning institutions (school, day care, university, teachers in-service education.) Nonformal learning organized learning outside the formal learning system: workplace, politics, third sector Informal learning Non-intentional learning in everyday life (EC Communication on Lifelong Learning 2001, 32-33; Tuschling & Engermann 2006.) 19.9.2014 page 31
Teknologiasuhde Koulun, työ ja maailma oppimisen ympäristöinä Opiskelutaidot, kriittisyys, etiikka Kasvava kuilu? Kouluoppimisen mielekkyys ja päämäärä Opettajan rooli muuttuu professionaalisuus korostuu Oppimisen vuorovaikutteisuus Johtajuus koulussa Koulun yhteisöllisyys Avoimuus, läpinäkyvyys, vuorovaikutteisuus 19.9.2014 19.9.2014 32
Opettajien osallistuminen ammatillisen kehittämiseen Suomi 79 Ruotsi 83 Tanska 86 Norja 87 Viro 93 TALIS-maat 88 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100 19.9.2014
Opettajien osallistuminen ammatilliseen kehittämiseen, päiviä Suomi Ruotsi 2 2 2 2 3 3 Tanska 2 4 5 Norja 3 3 3 Viro 2 3 9 TALIS-maat 3 4 8 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Opintovierailut Konferenssit tai seminaarit Kurssit/työpajat 19.9.2014
40 35 Ei ole koskaan saanut palautetta tässä koulussa 32 37 30 25 22 20 16 15 12 10 7 5 0 TALIS-maat Viro Norja Tanska Ruotsi Suomi 19.9.2014
Opettajien työtyytyväisyys Suomi 57 85 95 Ruotsi 5 53 71 Tanska 18 78 89 Norja 31 77 91 Viro 14 70 69 TALIS-maat 31 78 77 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Opettajan ammattia arvostetaan yhteiskunnassa Valitsisi yhä opettajan työn jos saisi päättää uudelleen Opettajuuden hyvät puolet painavat vaakakupissa enemmän kuin huonot puolet 19.9.2014