Strategia 2016 2020 Omaishoitajat ja läheiset -liiton visio vuoden 2020 Suomesta on omaishoitajiin arvostavasti ja kunnioittaen suhtautuva yhteiskunta, jossa omaishoitoperheitä kohdellaan ja tuetaan yhdenvertaisesti yksilölliset tarpeet huomioiden.
Strategia 2016 2020 KESKEISET KÄSITTEET OMAISHOITAJALLA tarkoitetaan henkilöitä, jotka pitävät huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyvästä läheisestään riippumatta siitä, onko hänellä sopimus omaishoidosta vai ei. Omaishoito koskettaa kaikkia ikäryhmiä. OMAISHOITOTILANTEELLA viitataan omaishoitoperheeseen, etäomaishoitoon ja muihin erilaisiin omaishoitosuhteisiin (esimerkiksi läheinen, ei perheenjäsen omaishoitajana). KOKEMUSTIEDOLLA tarkoitetaan omaishoitajana toimivana tai toimineella olevaa omaishoitokokemukseen perustuvaa asiantuntijuutta. Kokemustiedon keskittymiä ovat paikallisyhdistykset. Omaishoitajat ja läheiset -liitto... 3 Toiminnan tarkoitus... 3 Liiton perustehtävät ja toimintakokonaisuudet... 3 Visio, arvot ja menestystekijät... 5 Resurssit... 6 Strategian valmistelu... 7 Toimintaympäristön muutokset strategian taustalla... 7 Strategiset painopistealueet... 8 1. Edunvalvonta ja vaikuttaminen... 8 2. Omaishoitoperheiden hyvinvoinnin tukeminen... 9 3. Toimintaedellytysten turvaaminen... 9 4. Kumppanuuksien vahvistaminen...10 Strategian toteuttaminen painoalueittain... 11 OSALLISUUTTA TUKEVALLA TOIMINNALLA tarkoitetaan yhdessä tekemistä: omaishoitajien ja paikallisyhdistysten mukaan ottamista toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. PAIKALLISYHDISTYKSILLÄ viitataan liiton omaishoitajayhdistyksiin.
Omaishoitajat ja läheiset -liitto Vuonna 1991 perustettu, valtakunnallinen ja kaksikielinen liitto on omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa vaikuttamis- ja tukijärjestö. Liitto on olemassa omaishoitajia ja heidän läheisiään, paikallisyhdistyksiä sekä muita omaishoidosta kiinnostuneita varten. Liitto ja paikallisyhdistykset tukevat eri tavoin omaishoitajien arjessa jaksamista. Liiton jäseniä voivat olla alueelliset tai valtakunnalliset, rekisteröidyt omaishoitajien tai omaisten yhdistykset. Liiton kannattajajäseniä voivat olla valtakunnalliset rekisteröidyt yhdistykset, yhteisöt, yritykset ja säätiöt sekä yksityishenkilöt. Paikallisyhdistysten jäseniä voivat olla kaikki omaishoidosta kiinnostuneet mukaan lukien ne, joiden omaishoitotilanne on päättynyt. Paikallisyhdistysten kannattajajäseniä voivat olla paikalliset rekisteröidyt yhdistykset, yhteisöt, yritykset ja säätiöt sekä yksityishenkilöt. Toiminnan tarkoitus Omaishoitajat ja läheiset -liiton toiminnan tarkoitus on omaishoitajien ja heidän läheistensä aseman parantaminen ja tukeminen sekä heitä tukevien toimintojen kehittäminen ja toteuttaminen. Liiton myötävaikutuksella omaishoitajien asemaan on saatu useita parannuksia viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Paikallisyhdistystoiminta ja omaishoitoperheille tarjottava järjestölähtöinen apu ja tuki ovat laajentuneet. Omaishoitajat ja läheiset -liiton aloitteesta käynnistynyt kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma valmistui keväällä 2014. Omaishoitoon liittyvän lainsäädännön kehitys 1984 Sosiaalihuoltolakiin (710/1982) vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon tuki 1993 Asetus omaishoidon tuesta 2006 Laki omaishoidon tuesta (937/2005) 2014 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, esitys uuden omaishoitolain säätämisestä Liiton perustehtävät ja toimintakokonaisuudet Omaishoitajat ja läheiset -liiton perustehtäviä toteutetaan kaikilla toiminnan tasoilla yksittäisestä omaishoitoperheestä alueellisen ja kansallisen kautta kansainväliseen vaikuttamiseen. Liitto tukee paikallisyhdistyksiä perustehtävien toteuttamisessa, tarkastelee ja vie eteenpäin paikallisyhdistyksiltä tulleita aloitteita sekä levittää paikallisyhdistysten kehittämistyön tuloksena syntyneitä hyviä käytäntöjä ja tuloksia mahdollisuuksien mukaan. Omaishoitajat ja läheiset -liiton toiminnan tavoitteena on osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon niin, että omaishoito kehittyisi ja vakiintuisi todelliseksi, vapaaehtoiseksi ja oikea-aikaisesti tuetuksi mahdollisuudeksi hoitaa omaista tai läheistä. Perustehtävän menestyksellinen toteuttaminen edellyttää jatkuvaa toiminnan ja toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten seurantaa ja arviointia. 3
Perustehtävät tukevat toisiaan ja ovat toistensa edellytyksiä Omaishoitajat ja läheiset -liitto yhdessä paikallisyhdistysten kanssa tavoittaa laajasti sekä omaishoidon tuen piirissä että ilman tukea olevia omaishoitajia tukee omaishoitoperheitä eri tavoin vaikuttaa omaishoitajien ja omaishoitoperheiden aseman parantamiseksi ja elämän helpottamiseksi seuraa omaishoitoperheiden elämään ja asemaan vaikuttavia muutoksia yhteiskunnassa arvioi muutosten vaikutuksia omaishoitoperheiden elämään kehittää toimintaa siten, että sen avulla pystytään paremmin tukemaan omaishoitoperheitä. Liiton keskeisiä toimintakokonaisuuksia ovat edunvalvonta ja vaikuttaminen paikallisyhdistystoiminnan tukeminen omaishoitajien jaksamisen tukeminen Kokonaisuuksia toteutetaan ohjauksen ja neuvonnan, viestinnän, koulutuksen, kehittämistyön ja kansainvälisen toiminnan avulla. Toiminnan tueksi liitto tuottaa tarvittavia materiaaleja. Toiminnan konkreettiset tavoitteet ja muodot määritellään vuosittain toimintasuunnitelmissa. 4
Visio, arvot ja menestystekijät Visio ohjaa liiton toimintaa pitkällä tähtäimellä. Arvot kuvaavat niitä pyrkimyksiä ja lähtökohtia, joista työtä tehdään. Visio Omaishoitajat ja läheiset -liiton visio vuoden 2020 Suomesta on omaishoitajiin arvostavasti ja kunnioittaen suhtautuva yhteiskunta, jossa omaishoitoperheitä kohdellaan ja tuetaan yhdenvertaisesti yksilölliset tarpeet huomioiden. Arvot Liiton toiminta perustuu avoimuuden, vastuullisuuden, kumppanuuden ja herkkyyden arvoille. Avoimuus Liiton toiminnasta, linjauksista ja niiden perusteluista kerrotaan avoimesti. Liitto kannustaa keskusteluun, tiedonvaihtoon ja vuorovaikutukseen niin liiton sisällä kuin suhteessa yhteistyökumppaneihin. Vastuullisuus Perustehtävä ohjaa kaikkea toimintaa. Toiminta on asiantuntevaa, suunnitelmallista ja vaikuttavaa, ja sen toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Herkkyys Liitto toimii ajan hermolla, ennakoiden muutoksia ja niiden seurauksia. Toiminnassa huomioidaan omaishoidon kentän viestit ja reagoidaan niihin. Toiminta on joustavaa, inhimillistä ja ihmisläheistä. Kumppanuus Liitto toimii yhteistyössä verkostoituen ja arvostaen monenlaista, niin koulutukseen, kokemukseen kuin tutkimukseenkin perustuvaa asiantuntijuutta. Vuoropuhelu ja yhteistyö järjestöjen ja julkisen sektorin välillä on keskeistä. Menestystekijät Asiantuntijuus omaishoidon kysymyksissä Kattava ja toimiva paikallisyhdistysverkosto ja sitoutuneet yhdistystoimijat Hyvät vaikuttamiskanavat Tavoitteita ja toimintaa tukevat yhteistyökumppanuudet Osaava ja motivoitunut henkilöstö Asiantunteva ja sitoutunut hallitus Omaishoitajat ja läheiset -liitto on vuonna 2020 Aloitteellinen ja luotettava toimija, yhteistyötaho ja kehittäjä Omaishoidon kentällä toimivien järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteensaattaja Omaishoitajien vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta tukeva toimija Omaishoitoa koskevan kokemusasiantuntijuuden ja tutkimustiedon tietopankki 5
Resurssit Liitossa noudatetaan Suomen voimassa olevia lakeja, Sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta, lisäpöytäkirjaa sekä 1.9.2015 voimaan tullutta hallintosääntöä. Liiton hallituksessa on 6 10 jäsentä ja puheenjohtaja. Hallituksen kokoonpanossa huomioidaan asiantuntijuus ja sitoutuneisuus sekä alueellinen edustavuus ja kokemuksellinen tieto omaishoidosta. Uuden strategiakauden alkaessa liiton henkilöstömäärä on 20. Uusi organisaatiorakenne astui voimaan 1.1.2016. Liiton keskustoimisto sijaitsee Helsingissä. Viisi alueellista toimistoa kattavat koko maan. Strategian toteutumista seurataan säännöllisesti tämän strategian lopussa olevan taulukon avulla. Toteutumisesta raportoidaan hallitukselle vähintään kerran vuodessa. PAIKALLISYHDISTYKSET Vuosikokous (kevät syksy) HALLITUS TOIMINNANJOHTAJA JOHTORYHMÄ VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö TALOUS JA HALLINTO Talouspäällikkö JÄRJESTÖTOIMINTA JA ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Järjestöpäällikkö ALUETYÖ SUOMEN OMAISHOIDON VERKOSTO OPASTAVA-HANKE OMAISHOITAJIEN HYVINVOINTIA TUKEVAT TOIMINNOT Kehittämispäällikkö OMAISOIVA OMAISHOIDON ERITYISRYHMIEN TUKEMINEN KEHITTÄMINEN Kehittämispäällikkö Omaishoitajat ja läheiset -liiton organisaatio 1.1.2016 6
Strategian valmistelu Vuoteen 2020 ulottuva tavoiteohjelma eli strategia on valmisteltu liiton hallituksen, henkilöstön ja paikallisyhdistysten yhteistyönä. Strategian valmistelun lähtökohtana oli edellisen strategian toteutumisen arviointi sekä toimintaympäristössä tapahtuneiden ja käynnissä olevien muutosten huomioon ottaminen. Valmistelussa on kuultu myös keskeisiä yhteistyökumppaneita. Toimintaympäristön muutokset strategian taustalla Toimintaympäristö on jatkuvassa, voimakkaassa muutoksessa. Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvat muutokset ja tehtävät päätökset vaikuttavat yhä enemmän kansalliseen päätöksentekoon ja toimintaan, mukaan lukien järjestötoiminta. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on murroksessa ja rakenteita ollaan muuttamassa. Kiristynyt taloudellinen tilanne johtaa leikkauksiin kaikilla sektoreilla. Julkisten palveluiden vähentäminen ja kunnan velvoitteiden supistaminen koskettavat usein kipeimmin heikoimmassa asemassa olevia ja haja-asutusalueilla asuvia. Liiton toimintaan vaikuttavia tekijöitä Toimintaympäristön muutoksia Globaalien ja Euroopassa tapahtuvien muutosten vaikutukset Suomeen Yhteiskunnan eriarvoistuminen Tuloerojen kasvu Sote-uudistus Kuntien velvoitteiden vähentäminen Yksityisten palveluntuottajien määrän kasvu Laitoshoidon purkaminen Järjestötoiminnan haasteita Jatkuvat muutokset toimintaympäristössä Lainsäädännön muutokset Taloudellisten toimintaedellytysten epävarmuus Järjestöjen rahoitusmekanismien muuttuminen Kansalaisten suhde järjestötoimintaan muuttuu Toiminta useiden eri tahojen kanssa Omaishoidon näkymiä ja haasteita Omaishoidon tarve kasvaa johtuen mm. väestön ikääntymisestä. Yhteiskunnan tuki omaishoitoon ei ole riittävää. Kunnat kiristävät omaishoidon tuen myöntämiskriteerejä. Vain osa omaishoitajista on omaishoidon tuen piirissä. Omaishoitajien vapaapäivien aikainen hoidettavan sijaishoito ei toteudu. Omaishoitajien kuormittuneisuus kasvaa tuen puutteessa. Omaishoitotilanteiden monimuotoisuus lisääntyy. Räätälöityjen tukipalveluiden tarve kasvaa. Työssäkäyvien läheisiään hoitavien määrä kasvaa. Työn ja omaishoidon yhteensovittamisen tarve lisääntyy. Tiedon ja tuen turvaaminen ilman omaishoidon tukea oleville omaishoitajille. 7
Omaishoito ja omaishoidon kehittämisen tarve on tunnistettu ja tunnustettu tosiasia Suomessa. Vuonna 2014 valmistui Suomen ensimmäinen kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Ohjelman toteuttaminen ei ole käynnistynyt odotetulla tavalla. Laitoshoidon purkaminen, väestön ikääntyminen, omaishoitotilanteiden monimuotoisuus ja omaishoitoperheiden erilaiset tarpeet ovat haaste kansalliselle sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmällemme ja omaishoidon kehittämiselle. Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat myös järjestötoimintaan. Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen sekä yhteistyö järjestöjen, kuntien, muiden sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sekä yksityisen sektorin välillä on entistä tärkeämpää. Strategiakauden aikana toteutuu Raha-automaattiyhdistyksen, Veikkauksen ja FinToton yhdistyminen. Liiton ja sen paikallisyhdistysten on varauduttava myös muihin mahdollisiin muutoksiin mm. vahvistamalla rahoituspohjaansa. Strategiset painopistealueet Omaishoitajien ja omaishoitoperheiden hyvinvoinnin tukemiseksi sekä liiton ja paikallisyhdistysten toiminnan turvaamiseksi vuosien 2016 2020 painopistealueita ovat: 1. Edunvalvonta ja vaikuttaminen 2. Omaishoitoperheiden hyvinvoinnin tukeminen 3. Toimintaedellytysten turvaaminen 4. Kumppanuuksien vahvistaminen 1. Edunvalvonta ja vaikuttaminen Edunvalvonta ja vaikuttaminen ovat liiton tärkeimpiä toiminta-alueita ja osa kaikkea liiton toimintaa. Julkiseen sektoriin kohdistuvista säästösuunnitelmista johtuen vaikuttamistyö omaishoitajien aseman parantamiseksi ja palveluiden turvaamiseksi on entistä tärkeämpää. Omaishoidon tarpeen kasvaessa myös edunvalvonnan merkitys lisääntyy. Liitto tukee paikallisyhdistyksiä niiden vaikuttamistyössä. Liitto ajaa omaishoitajien ja hoidettavien etuja toimimalla aktiivisena yhteiskunnallisena vaikuttajana ja kantaaottavana edunvalvojana. Vaikuttamistyön tavoitteena on omaishoitajia koskevan lainsäädännön parantaminen sekä päättäjien, palveluiden järjestämisestä vastaavien tahojen, omaishoitajien ja muiden kansalaisten omaishoitoa koskevan tiedon lisääminen ja mielipiteisiin vaikuttaminen. Konkreettisia tavoitteita ovat viedä Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman esityksiä eteenpäin. vaikuttaa omaishoitoa koskevaan lainsäädäntöön. pitää omaishoidon moninaisuus ja omaishoitoon liittyvät kysymykset julkisessa keskustelussa. pitää huolta siitä, että omaishoito huomioidaan uusien sote-alueiden toiminnan suunnittelussa. pitää huolta siitä, että omaishoidon toteuttamiseen varataan sote-uudistuksessa riittävästi henkilöja taloudellisia resursseja. kehittää työn ja omaishoidon yhteensovittamista yhdessä muiden tahojen kanssa. 8
Edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä tehdään muun muassa antamalla lausuntoja, kannanottoja ja julkilausumia, osallistumalla verkostojen ja työryhmien toimintaan, järjestämällä koulutuksia ja tilaisuuksia sekä tarjoamalla ohjausta ja neuvontaa. Tutkimustiedon sekä kentältä saatavan tiedon hyödyntämistä vaikuttamistyössä tehostetaan. Liiton edunvalvonta ja vaikuttamistyö on selkeää, johdonmukaista, joustavaa ja mitattavissa olevaa. 2. Omaishoitoperheiden hyvinvoinnin tukeminen Omaishoitoperheiden tukeminen on liiton keskeinen tehtävä. Omaishoitoperheitä tuetaan sekä suoraan että paikallisyhdistystoiminnan kautta. Liitto järjestää yksin, yhdessä paikallisyhdistysten sekä yhteistyökumppaneiden ja -verkostojen kanssa koulutusta ja valmennusta sekä omaishoitajien jaksamista tukevaa toimintaa. Omaishoitajien jaksamisen tukeminen yhdessä paikallisyhdistysten kanssa Vertaistukea ja virkistystä mahdollistavien toimintojen kehittäminen ja toteuttaminen, esimerkiksi tuetut lomat ja kuntoutuskurssit, OmaisOiva, muut lomat ja virkistyspäivät. Hyvinvoinnin, osaamisen ja tiedon lisääntymistä mahdollistavien toimintojen toteuttaminen ja kehittäminen, esimerkiksi tuetut lomat ja kuntoutuskurssit, Ovet-omaishoitajavalmennus, ja koulutukset, esimerkiksi AlueAvaimet ja seminaarit, vertaistukitoiminta. Kehittämistoiminta uusien omaishoitoperheitä tukevien toimintamallien löytämiseksi. Kehittämistyön tuloksena syntyneiden hyvien toimintamallien levittäminen ja juurruttaminen. 3. Toimintaedellytysten turvaaminen Liitto osallistuu aktiivisesti toimintaan, jonka tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveysalan järjestöjen asema ja toimintaedellytykset tulevaisuudessa. Taloudellisen perustan turvaamisen lisäksi tavoitteena on kasvattaa jäsenmäärää ja sen avulla vahvistaa sekä yhdistystoimintaa että koko toiminnan vaikuttavuutta. Liiton tavoitteena on saada rahoitus vähintään kahdelle uudelle kehittämishankkeelle, joita voidaan toteuttaa yhdessä yhdistysten kanssa. Rahoituspohjan vahvistaminen ja varainhankinta Liiton ensimmäinen varainhankinnan suunnitelma valmistui vuonna 2015. Liitto vahvistaa omaa varainhankintaansa suunnitelman mukaisesti. Varainhankinnalle asetettuja konkreettisia tavoitteita seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. 9
Jäsenhankinnan tuki Taloudellisten toimintaedellytysten lisäksi tavoitteena on tukea paikallisyhdistysten jäsenhankintaa. Jäsenmäärää kasvattamalla parannetaan liiton ja paikallisyhdistysten toiminnan vaikuttavuutta sekä vahvistetaan yhdistystoimintaa. Liitto kehittää yhdessä yhdistysten kanssa toimintamuotoja siten, että erilaiset osallistumisen muodot ovat mahdollisia. Jäsenhankinnan tueksi tuotetaan aineistoja sekä tehostetaan tiedonvälittämistä omaishoidosta ja liiton ja paikallisyhdistysten toiminnasta. 4. Kumppanuuksien vahvistaminen Strategiakauden aikana vahvistetaan olemassa olevia ja rakennetaan uusia kumppanuuksia. Liiton ensisijaisia yhteistyötahoja ovat Suomen omaishoidon verkostoon kuuluvat jäsenet. Liitolla on erilaisia yhteistyön ja kumppanuuksien muotoja Strateginen järjestöjen välinen yhteistyö, kumppanuudet ja verkostot (tavoitteellinen yhteistyö esimerkiksi Suomen omaishoidon verkosto ja sen jäsenjärjestöt, vanhus- ja eläkeläisjärjestöt, vammaisjärjestöt, lomajärjestöt) Operatiivinen yhteistyö ja verkostot (kertaluontoisia tilaisuuksia, oppilaitosyhteistyö, Kirkkohallitus, hankeyhteistyö) Pitkäaikaiset, toimintaa taloudellisesti tukevat yhteistyökumppanuudet Lyhytaikainen, toimintaa tukeva yhteistyö (kohdennettu tuki, kertaluontoiset tuet) Julkinen sektori: muun muassa Kuntaliitto, sosiaali- ja terveysministeriö, Kansaneläkelaitos Kela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kansainvälinen yhteistyö, (European Association Working for Carers, International Alliance of Carer Organizations) 10
Strategian toteuttaminen painoalueittain PAINO- PISTEALUE Edunvalvonta ja vaikuttaminen TAVOITE TOIMENPITEET TULOKSET JA VAIKUTUKSET Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman toteuttaminen etenee. Kaikille tuen saajille ja tuen ulkopuolella oleville omaishoitajille turvataan mahdollisuus vapaapäiviin. Omaishoidon tuki säädetään etuoikeutetuksi tuloksi. Omaishoidon tuen verotusta kevennetään. Omaishoito otetaan huomioon sote-uudistuksessa. Lausunnot ja kannanotot omaishoitoon liittyviin lakiesityksiin. Kuulemistilaisuudet. Puheenvuorot kansallisella ja paikallisella tasolla. Vaikuttaminen verkostojen ja työryhmien kautta. Omaishoitokysymysten nostaminen julkiseen keskusteluun. Pyydetyt/annetut lausunnot, kannanotot, kuulemiset Artikkelit Puheenvuorot Omaishoito sotessa Omaishoidon tuen kattavuus Hallitusohjelman seuranta Omaishoitajien asema on parantunut. Omaishoidon tukea saavien omaishoitajien yhdenvertainen kohtelu on turvattu omaishoitolaissa. Muita omaishoitajia tuetaan muiden lakien perusteella. Valtion ja kuntien talousarviossa on varattu riittävästi rahaa omaishoidon tukemiseen. Omaishoitoon varatun määrärahan käytölle on seuranta. Omaishoitoperheiden tarpeita vastaavat sijaishoitopaikat on turvattu. Omaishoito ja sen kehittäminen ovat kiinteä osa sote-alueiden hyvinvointipolitiikkaa. Paikallisyhdistyksen asema vaikuttajana vahvistuu. Omaishoitoon liittyvää tietoa on saatavilla. Yhdistyksiä tuetaan välittämällä tietoa ja välineitä vaikuttamistyön tueksi. Liiton ja yhdistysten yhteiset kannanotot. Kysely strategiakauden alussa ja lopussa Yhteiset kannanotot, pyynnöt ja toteutuma Monikanavaisen viestinnän kehittäminen. Some-seuranta, kävijämäärät, palautteet Tiedotteet ja julkaisut, jakelu Artikkelit, määrä Puheenvuorot Messuosallistumiset Paikallisyhdistysten vaikuttamistyön osaaminen vahvistuu ja sillä on merkitystä paikalliseen ja alueelliseen päätöksentekoon. Liiton nettisivuilla ja muissa viestimissä on ajantasaista ja ajankohtaista tietoa omaishoidosta. Omaishoitoperheet, päättäjät, sidosryhmät ja yhteistyökumppanit saavat säännöllisesti ajankohtaista tietoa omaishoidosta. 11
PAINO- PISTEALUE TAVOITE TOIMENPITEET TULOKSET JA VAIKUTUKSET Työpaikkojen henkilöstökäytännöissä ja työterveyshuollossa huomioidaan omaishoitotilanteet. Käynnistetään yhteistyö esim. työmarkkinaosapuolten, yrittäjäjärjestöjen ja työterveyspalveluja tarjoavien tahojen kanssa. Seurataan ja jaetaan tietoa paikallisyhdistysten käynnistämistä työpaikkakohtaisista kokeiluista. Pyritään käynnistämään kokeilu työterveyshuollon kanssa. Tiedotetaan olemassa olevista työajan joustoista ja hyvistä käytännöistä. Luodut kontaktit, käynnistynyt yhteistyö Kuvaus omaishoitajamyönteisistä henkilöstökäytännöistä Työterveyshuollon kokeilujen määrä, tulokset Artikkelien lukumäärä Oppaiden menekki Työn ja omaishoidon yhteensovittaminen helpottuu. Tieto olemassa olevista omaishoitoa tukevista työajan joustoista on levinnyt. Työajanjoustoja kehitetään edelleen. Työpaikoilla toteutetaan omaishoitajamyönteistä henkilöstöpolitiikka. Työterveyshuollon vuositarkastuslomakkeissa on kysymys omaishoidosta. Tiedon ja hyvien käytäntöjen jakaminen kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa toteutuu. Liitto osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön ja vaikuttamiseen omaishoidon kehittämiseksi. Hyviksi todettujen toimintamallien soveltaminen Suomessa. Edustukset Yhteydenotot suomalaisiin europarlamentaarikkoihin Työstettävät toimintamallit Omaishoitajia tukevat toimintamallit monipuolistuvat. 12
PAINO- PISTEALUE Omaishoitoperheiden hyvinvoinnin tukeminen TAVOITE TOIMENPITEET TULOKSET JA VAIKUTUKSET Kehittää ja toteuttaa toimintamuotoja, jotka tukevat omaishoitajia sekä liiton paikallisyhdistyksiä niiden työssä erilaisten omaishoitoperheiden tukena. Omaishoitoperheille järjestetään liiton toimintana omaishoitajan jaksamista tukevia ja lainsäädäntöön liittyviä seminaareja ja yhdessä yhdistysten kanssa tai niitä tukien koulutusta ja valmennusta. Omaishoitoperheille järjestetään tuettuja lomia. Suunnitellaan koulutusmalleja ja tuotetaan materiaaleja niiden toteuttamisen tueksi. Omaishoitajien jaksaminen on parantunut. Omaishoitajat tietävät, mistä he saavat tietoa ja tukea. Omaishoitajat tietävät oikeutensa. Uusia järjestölähtöisiä toimintamuotoja on kehitetty. Omaishoitoperheet saavat yhdistyksistä tukea jaksamiseensa. Ohjaus ja neuvonta. Seminaarit Koulutukset Tuetut lomat Neuvonnan seuranta Lisäksi omat toimintakohtaiset seuranta- ja arviointimenetelmät. Kehittää uusia omaishoitoperheitä tukevia toimintamalleja. Uusien hankkeiden suunnittelu ja rahoituksen hakeminen. Haetut/myönnetyt hankkeet Uudet omaishoitoperheitä tukevat toimintamallit ovat käytössä. Toimintaedellytysten turvaaminen Liiton ja paikallisyhdistysten toimintaedellytykset on turvattu. Toteutetaan varainhankintaa suunnitelman mukaan. Tuetaan yhdistyksiä jäsenhankinnassa ja varainhankinnassa. Välitetään paikallisyhdistyksille tietoa rahoitusmahdollisuuksista. Liiton talous on vakaalla pohjalla. Jäsenmäärä on kasvanut. Jäsenyys on houkutteleva ja sisältää hyviä jäsenetuja. Oman varainhankinta Jäsenmäärä Varainhankinnan suunnitelman mittarit Kumppanuuksien vahvistaminen Liitolla on erilaisia toiminnan tavoitteiden saavuttamista tukevia yhteistyökumppaneita. Vahvistetaan olemassa olevia ja rakennetaan uusia kumppanuuksia. Kumppanuuksien määrä Toiminta saa enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuus paranee. Yhteistyön avulla katetaan myös toiminnan katvealueita. 13