Kolme pientä opinto-ohjaajaa ja suuren suuri lukio

Samankaltaiset tiedostot
Elämäntapana filosofia

Keikkalavojen konkari musiikinluokkaan

Kulttuuria ja filosofiaa - Platonin Akatemia 2015

Kolme pientä opinto-ohjaajaa ja suuren suuri lukio

Kielikonkari harrastaa avantouintia ja nauttii elämästä

Kielikonkari harrastaa avantouintia ja nauttii elämästä

Maahanmuuttaja tai Suomessa syntynyt: ihmisiä kaikki

Osallistujaennätys oppilaskunnan vuosikokouksessa

Suvensaaren matkailuvinkkiä

eduskuntavaalipaneeli

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Lehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2. Opettajan haastattelu 3. Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5. Tervetuloa ykköset!

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

U N E L M Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

VINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto

Heitä voltti! huutaa pieni järvenpääläinen poika parkouraajalle. Parkouraaja huokaisee syvään ja jatkaa matkaansa seuraavan aidan ylitse.

Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!

Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2

Tervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Kirjoittajainfo KYL

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Kirjoittajainfo KYL Kouvolan Yhteislyseo

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

Ajankohtaista 5. jaksossa

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Miten kurssit tehdään Eirassa?

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Esedun kahden tutkinnon opinnot. Lukuvuosi

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Kehityskeskustelulomake

Tämän kesän harjoitukset alkoivat joka kesäisellä vakiotreenillä pyöräillen Juvalta Savonlinnaan

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Saa mitä haluat -valmennus

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus

Paras paikka valmistua. lukion aikuislinja

Q1 Olen. Koulutuskysely kevät / 47. Answered: 2,264 Skipped: 0. Mies. Nainen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 15.55% 352.

Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi

Dialogin missiona on parempi työelämä

Paussipaikka on vähän kuin bensa-asema. Siellä sitten vähän korjaillaan ja huolletaan. Tankataan tankki täyteen.

LUVA - lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja

Ouluun lukioon Avoimet ovet

Tekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere Oulu Leena Olkkonen

veta Nuori ja suojatut henkilötiedot

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Paritreenejä. Lausetyypit

Kinnarilaiset haastattelivat lukiolaisia Järjen mediapajalla Minkälaista lukio on?

Musiikki toi iloa pimeyteen Kaamoksen Karkottajaisissa

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Mitä peruskoulun jälkeen?

Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Kahden tutkinnon suorittaminen Joensuussa

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, Ajankohta: 11.8.

Tietoturvan osaaminen yläkoulussa. Erkki Mauno

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

Oppimisprosessissa opiskelijoiden tukena analytiikan opiskelua yhdessä tehden

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

TYÖKIRJANEN. Saat inspiroivaa henkisen alan koulutusta

TULE MUKAAN! KIRKKONUMMEN MUSIIKKILUOKAT

aikuisten perusasteen

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Transkriptio:

Kolme pientä opinto-ohjaajaa ja suuren suuri lukio Järki päätti ottaa selvää, keitä koulussamme hiihtelevät ja opoiksi itseään kutsuvat ihmisolennot todellisuudessa oikein ovat ja mistä he tulevat. Opinto-ohjaajat eli lyhyemmin opot ovat koulumme salaiset voimavarat ja opiskelijoiden tukipilarit, jotka osaavat Wilman kurssitarjottimen käytön vaikka unissaan ja takaperinkin vielä. Monet meistä saattavat tietää heidan nimensä ja tunnistaa käytävillä, mutta keitä he todella ovat, mistä he tulevat ja mikä loppupeleissä on heidän tehtävänsä tässä maailmankaikkeudessa? Sanna-opon hymy toivottaa opiskelijat tervetulleiksi juttelemaan. Kuva: Hanna Kuusisto Keitä te siis oikein olette?

Olen Opo-Sanna. Minuun voi törmätä koulun käytävien ja oman työhuoneen lisäksi ympäri kotikaupunkiani Järvenpäätä. Olen Katariina Talvensaari. Perheeseeni kuuluu neljä lasta, aviomies ja koira. Nimeni on Maija Kärävä ja työskentelen tämän lukuvuoden Järvenpään lukiossa. Olen 35-vuotias, asun Helsingissä ja minulla on kaksi lasta. Mitä opinto-ohjaaja oikeastaan tekee? Sanna: Mitä opo EI tee? Opo auttaa, tukee, neuvoo ja kannustaa lukio-opinnoissa, jatko-opintopohdinnoissa ja tarvittaessa monessa muussa asiassa. Katariina: Opinto-ohjaajien työnkuva vaihtelee paljon riippuen siitä, missä työskentelet. Järvenpään lukiossa, johtuen laajasta kurssivalikoimasta, suuri osa työajasta kuluu opiskelijoiden auttamiseen kurssivalinnoissa ja ylioppilastutkintosuunnitelmissa. Sitten on tietysti jatkoopintosuunnitelmat ja siihen liittyvät infot, urapäivät ja oppitunnit. Ohjaan myös yhdistelmäopiskelijoita eli kaksoistutkinnon suorittajia, jotka tulevat ammattioppilaitoksista tänne lukiojaksoille. Maija: Opo ohjaa ja auttaa opiskelijoita kurssivalintojen ja ylioppilaskirjoitusten suunnittelussa, sekä ohjaa jatkoopintoihin. Lisäksi opo on muutenkin nuoren tukena erilaisissa elämäntilanteissa.

Katariina toivottaa tsemppiä opiskelijoille. Kuva: Hanna Kuusisto Mitkä ovat olleet teidän tienne opinto-ohjaajiksi? Sanna: Olen ollut aikaisemmin opettajana alakoulussa. Muutaman onnellisen sattuman kautta päädyin tänne Järvenpään lukiolle harjoittelemaan ja sille tielle jäin. Paras juttu ajautumisessa ja tänne päätymisessä on se, että omat alakoulun oppilaani ovat nyt jo lukiolaisia täällä meidän koulussa! Katariina: Olen suorittanut lukion jälkeen liiketalouden perustutkinnon eli olen merkonomi. Työllisyystilanteesta johtuen päätin kuitenkin hakea yliopistoon opiskelemaan. Olen aina ollut kiinnostunut kielistä, joten päädyin opiskelemaan venäjää ja ruotsia. Toimin kielten opettajana ja ohjaajana Keski-Uudenmaan aikuislukiossa 10 vuotta ja suoritin Opintoohjaajan pätevyyden Jyväskylän yliopistossa. Sen jälkeen työskentelin kaksi vuotta Keudalla ja nyt täällä Järvenpään lukiossa lähtikin jo neljäs lukuvuosi käyntiin. En juurikaan itse valinnut tätä työtä, vaan se pikemminkin valitsi minut. Maija: Tulin opon ammattiin kiertoteitse. Opiskelin lukion jälkeen ensin diplomi-insinööriksi ja työskentelin pari vuotta markkinointi- ja viestintätehtävissä. Päätös lähteä

opiskelemaan opoksi kypsyi pikkuhiljaa. Mikä teistä on parasta tässä työssä? Opo-Maijalla on insinööritausta. Kuva: Hanna Kuusisto Sanna: Opiskelijat ja työkaverit. Helppo! Katariina: Opiskelijat! Maija: Nuoret itse ja se, kun huomaa opiskelijan päässeen vaikeuksien yli ja selviytyneen erilaisista tilanteista. Esimerkiksi sellaiset tilanteet, kun joku saa opinnot päätökseen, vaikka matkalla olisikin ollut haasteita. Miltä teistä tuntuu olla mukana suunnittelemassa nuorten tulevaisuutta? Sanna: Rinnalla kulkeminen on mielenkiintoista ja palkitsevaa. Mielestäni nuori tekee kuitekin itse suunnitelman ja minä yritän vain mahdollisimman hyvin auttaa ja tukea tällä matkalla. Katariina: Hienolta. Korostan kuitenkin opiskelijan omaa vastuuta, sillä näen opon roolin lähinnä rinnalla kulkijana. Maija: Todella hienolta. Innostun usein itsekin, kun nuorten

kanssa keskustelemme tulevaisuudesta ja pohdimme, mikä olisi opiskelijan oma polku. Entä minkälaisia terveisiä haluatte lähettää opiskelijoille? Sanna: Muistakaa pitää huolta omasta jaksamisesta ja toisistanne! Kenenkään ei ole hyvä olla yksin, joten verkostoitukaa ja tutustukaa. Sitä ei koskaan tiedä milloin siihen vanhaan lukiotuttuun sitten vanhemmalla iällä törmää! Katariina: Tsemppiä! Maija: Uskokaa itseenne ja unelmiinne ja olkaa valmiita tekemään myös töitä unelmienne eteen. Uudet filosofian tuulet ovat täällä Tämän syyslukukauden alussa entisen filosofian, uskonnon ja elämänkatsomustiedon lehtorimme Seija Aarron saappaisiin on astunut Helsingistä kotoisin oleva Jani Tiirikainen. Kävimme tekemässä tiiviin haastattelun uudelle opettajakasvollemme. Goottipojasta opettajaksi Nuoruudessaan Etu-Töölön lukiosta valmistunut yrittäjäperheen poika kertoo kiinnostuksen filosofiaan ja uskontoon löytyneen lukioaikoina. Ehkä merkittävämpänä syynä kyseiselle tielle lähtemiseen lienee ollut Tiirikaisen innostavat filosofian, psykologian ja uskonnon opettajat. Vaikkei hän lukion jälkeen ollutkaan varma seuraavasta siirrostaan, päätyi hän teologiseen tiedekuntaan sekä myöhemmin myös valtiotieteelliseen. Olemassaolo on aina tuntunut niin kysymykseltä, kuvailee Tiirikainen. Kyseinen virke on myös hänen bloginsa nimenä.

Oppiaineita, jotka tavallaan käsittelevät koko todellisuutta Opettajaksi Tiirikainen päätyi ehkäpä jopa yllättäen, sillä lukioaikoina hän kertoo olleensa goottipoika, joka pelkäsi esiintymistä eikä pitänyt yhtään esillä olemisesta. Haettuaan ja päästyään opettajalinjalle kaikki menikin yllättävän hyvin ja tähän sitä sitten päädyttiin, hän kertoo. Vapaa-aikanaan Tiirikainen opiskelee psykologiaa ja haaveileekin ehkä jonain päivänä opettavansa mahdollisesti sitäkin. Filosofia, elämäkatsomustieto ja uskonto ovat Tiirikaisen mielestä oppiaineita, jotka tavallaan käsittelevät koko todellisuutta ja sitä kautta ne kiehtovat häntä. Laatu veti Järvenpäähän Järvenpään lukiolla sanotaan olevan hyvä maine ja tämä sai viimekädessä Tiirikaisen hakemaan avointa paikkaa. Opiskelijoiden on kerrottu olevan innostuneita ja opiskelumyönteisiä, ja reilun kuukauden totuttelun jälkeen Tiirikainen on huomannut asian olevan juurikin näin. Hän kertoo olleensa jopa positiivisesti yllättynyt opiskelijoiden mukavuudesta.ison koulun merkitys muuttuvassa lukion opetusrakenteen maailmassa on myös positiivinen puoli opettajan kannalta. Sama fakta palvelee myös opiskelijoitamme lukiossamme. Tiirikainen on myös erittäin iloinen opiskeluympäristömme hienoista tiloista. Totuushan on, että harvalla opettajalla taikka lukiolaisella on mahdollisuus näin hienoon ja inspiroivaan opiskeluympäristöön. Videopeleistä sähköisiin oppikirjoihin Kuka tahansa ei uskoisi juuri fanaattisen videopelien pelaajan sekä Helsingin suurimpaan jäähalliin kausikortin omaavan kiekkofanin olevan uusi uskonnon ja filosofian opettajamme. Tulevaisuudessa lukiomaailma tulee selkeästi sähköistymään ja tämän kanssa Tiirikainen ei koe joutuvansa ongelmiin. Seitsemän -vuotiaasta lähtien videopelien parissa hyörinyt Tiirikainen kertoo tietotekniikkaan siirtymisen olevan hänelle

hyvinkin luontevaa. Uransa aikana hän on ehtinyt jo suunnittelemaan opetuspelejä sekä tällä hetkellä työskentelee filosofian sähköisen oppikirjan parissa. Tiirikainen pyrkii persoonallisen opetustyyliin, jossa hän heittää itseänsä likoon ja koittaa saada opiskelijat innostumaan jopa omalla kustannuksellaankin. Tietotekniikan käyttöä hän ei kuitenkaan halua pitää itseisarvona, vaan pyrkii käyttämään jokaisella kurssilla mahdollisimman monia eri opetustyyliä. Itse hän kertoo haluavansa toimimaan ennemminkin kapellimestarina kuin luokan edessä puhuvana esiintyjänä ja pyrkii tämän tiimoilta saamaan oppilaat keskustelemaan käsiteltävistä aiheista. Iloa oppitunneille Loppuun sijoitimme haastavan kysymyksen siitä, miten Tiirikainen aikoo vastata Aarron jättämään aukkoon koulussamme ja aikooko hän tehdä yhtä pitkän uran lukiossamme kuin Aarto. Sen minkä ilottaa oppii, sen surutta unohtaa. Korvaamaan en häntä tietenkään pysty, mutta uskon pystyväni auttamaan merkittävästikin muun muassa lukiomaailman sähköistymisen kehittymisessä koulussamme, kertoo Tiirikainen. Hän toivoo pystyvänsä opettamaan Järvenpään Lukiossa mahdollisimman pitkään. Harvalla opettajalla on näin hyviä puitteita työlleen, ylistää Tiirikainen, eikä näe mitään syytä sille miksei hän viihtyisi täällä pitkääkin. Mottonaan Tiirikainen pitää lausahdusta: Sen minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa, ja toivoo Aarronkin tavoin iloa opiskelun maailmaan kaiken nykyajan kiireen keskellä. Tätä et tiennyt Jani Tiirikaisesta! Kasvissyöjä Jokerifani

Keikkalavojen konkari musiikinluokkaan Ojalan Petrille kitara on kaveri. Kuva: Hanna Kuusisto. Estradin lukion musiikkiluokissa on valloittanut syksyllä uusi taiteilija. Petri Ojalan mukaan musiikillinen elämismaailma on paljon muutakin kuin vain oppitunteja. Petri Ojala aloitti Järvenpään lukiossa musiikinopettajana elokuussa 2013. Turusta kotoisin oleva Ojala on kokenut musiikin ammattilainen ja tehnyt uraa niin keikkalavoilla kuin musiikinopettajanakin. Meillä on keikkabussissa usein naurettu, että soittaminen on parasta, mitä mies voi tehdä housut jalassa, hän kommentoi antautumistaan musiikin

vietäväksi. Ojala on soittanut muun muassa Dannyn, Nina Tapion, Antti Tuiskun ja Arja Korisevan bändeissä sekä toiminut musiikinopettajana niin musiikki- kuin yleislukioissakin eri puolilla Suomea. Lukionsa hän suoritti Turussa Puolalanmäen musiikkilukiossa ja kirjoitti musiikkiluokalta ylioppilaaksi vuonna 1996. Oli selvää, että musiikki jatko-opintojenkin aiheena kiinnostaisi, ja Ojala lähti lukemaan maisteriksi Oulun yliopistoon. Parhaillaan työn alla on väitöskirja musiikillisen elämismaailman merkityksestä sosiaalisessa mediassa sekä kommunikaatiomediassa. Järvenpään lukiossa hyvä miljöö Järvenpään lukioon Ojalan sai hakeutumaan kesällä silmiin osunut työpaikkailmoitus viransijaisuudesta opettaja Matti Rantalan lähdettyä musisoimaan Helsinkiin. Keskeneräinen väitöskirja tosin olisi sekin riittänyt ajankuluksi alkavalle työvuodelle. Järvenpään lukion edistyksellinen musiikkilinjatoiminta kuitenkin houkutteli Ojalan hakemaan paikkaa. Minkälaisen vaikutuksen uuden työpaikan musiikillinen miljöö on tehnyt? Täällä on todella hulppeat tilat, hyvät opiskelijat ja ajanmukaiset varusteet monien muiden yleislukioiden tiloihin ja niiden 1980-luvulta peräisin olevaan kitaravalikoimaan verrattuna, Ojala tiivistää. On luksusta, että opetusta voi hajauttaa neljäänkin eri tilaan. Toki kehitettävää aina löytyy muun muassa teknologian puolelta. Ojala maalailee haavekuvaa utopiasta, jossa musiikintunnilla jokaisella opiskelijalla olisi ipad musiikinopiskelun apuvälineenä. Pelkällä laulukirjalla ei enää pötkitä pitkälle.

Musiikintunnit eivät ole ajanhukkaa Muutamaa kitaransointua voisi luonnehtia lukiolaisen perustaidoksi. Opiskelijoiden motivaatio musiikinopiskeluun kuitenkin vaihtelee, sillä kaikki eivät ole yhtä innokkaita kuin musiikkilinjalaiset. Myös isot ryhmäkoot varsinkin ykköskurssilla asettavat joskus rajoja, jolloin ainoa toteutettavissa oleva työskentelytapa voi olla esimerkiksi kitaran soittaminen, kun kaikille opiskelijoille tulisi järjestää jotain musisoitavaa ja kitaroita nyt yleensä riittää kaikille, Ojala toteaa. Tosin ainakin Ruotsissa on tavoite, että jokainen oppisi soittamaan edes jotain, eikä jäisi kammoa soittamista kohtaan. Muutamaa kitaransointua voisi luonnehtia lukiolaisen perustaidoksi, Ojala lisää ja kertoo itse pyrkivänsä opetuksessaan samaan. Musiikin voi myös tuoda nuorten lähelle, sillä suurin osa nuorisoa kuuntelee musiikkia vapaa-ajallaan. Musiikki tarjoaa paitsi rentoutumista ja elämyksiä, myös eväitä ympäröivän maailman tarkasteluun ja taitoja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen. Ojala näkee asian niin, että siinä missä esimerkiksi urheilulla voi toisille olla suuri merkitys, on toiselle musiikki iso asia elämässä. Ojala kertoo nauraen itsekin pitäneensä aikanaan t-paitaa, jossa luki musiikki pelastanut urheilulta. Myöhemmin hän on kuitenkin itse oivaltanut, että muusikonkin pää toimii paremmin kun fyysisestä kunnostaan huolehtii. Arvovalinta musiikin ja muiden harrasteiden välillä ei ole tarpeen. Opetustyö osana musiikillista elämäntapaa Mikä juuri musiikinopetuksessa on niin kivaa? Tätä kysymystä Ojala kehaisee herkulliseksi pohdinnan aiheeksi. Koulun taideaineena musiikki tarjoaa yhdessä tekemistä ja kokemista. Koulussa jokaiselle löytyy varmasti omaa sopivan tasoista tekemistä, jolloin jokaisella on tilaisuus hoksata että musiikki on ihan kivaa. Musiikinopetus ei ole aina perinteistä opettajajohtoista kuivaa luennointia, vaikka toki

teoriaakin tulee hallita. Ennemmin painotetaan juuri tekemistä ja pyritään erilaisiin musiikillisiin elämyksiin. Lukion opettajalla on maailman kriittisin yleisö. Opettajan työ on vaativaa ja edellyttää runsaasti ajankäytön suunnittelua, etenkin kun illat kuluvat pitkälti väitöskirjan edistämiseen. Toisaalta juuri käytännön musiikinopetus on oivallinen väylä itsensä kehittämiseen muusikkona. Lukion opettajalla on maailman kriittisin yleisö, Ojala tokaisee syvän kokemuksen osoittamana. Entä odottaako Petri Ojala innolla ensiesiintymistään Järvenpään lukion kuululla Areenalla? Siellä ainakin riittää kriittistä yleisöä lähes tuhat henkeä. Ojala naurahtaa ja toteaa, että kyllä debyyttiesiintyminen Areenalla on varmaan luvassa jossain vaiheessa lukuvuotta. Lukion opettajabändin tulevaisuus lienee siis turvattu. Elämäntapana filosofia Seija Aarto on tehnyt yli kolmen vuosikymmenen uran Järvenpään lukion filosofian ja uskonnon lehtorina. Koulun oma filosofi kertoo odottavansa eläkettä hyvillä mielin. Seija Aarto aloitti viimeisen lukuvuotensa Järvenpään lukiossa elokuussa 2013. Miltä nyt tuntuu? Haikeus, muistot ja nostalgia pyörivät koko ajan mielessä. On niin hurjaa ja lopullista, että pian tämä kaikki täytyy jättää taakse, Aarto pohtii. Ei sentään aivan pian, sillä pitkää ja antoisaa lukuvuotta onneksi riittää vielä. Aarto kertookin nauttivansa jokaisesta hetkestä ja heräävänsä ilomielin pimenevinä syysaamuinakin

rakastamansa työnsä pariin. Luonnontieteilijästä humanistiksi Kovasydämisyys ei ollut mun juttuni. Seija Aarto on kotoisin Savosta. Alun perin hän lähti luomaan tulevaisuuttaan apteekin hyllyjen lomaan toimenkuvanaan farmaseutti. Nuorena hänestä ei pitänyt tulla opettajaa. Sen hän kuitenkin tiesi jo tuolloin, että opettajana hänestä ei tulisi samanlaista pelottavaa auktoriteettia kuin mitä hänen omat opettajansa olivat. Aikansa apteekissa aherrettuaan hän ymmärsi kyllästyneensä koviin arvoihin ja rahan tekemiseen ihmisten terveyden kustannuksella. Vastenmielistä oli se, kun apteekkari ärähti minulle mikäli jäin kysymään asiakkaan vointia tai kuulumisia. Ihmisten kohtaaminen on minulle luontaista, mikä taas oli pois rahanteolta. Se kovasydämisyys ei vaan ollut mun juttuni. Kiinnostuksenkohteet vaihtuivat uskontoon ja filosofiaan. Aarto opiskeli teologiaa ja filosofiaa ja päätyi opettamaan ihmistieteitä Järvenpäähän ensin Kartanon silloiseen yläkouluun ja vuodesta 1981 alkaen Järvenpään lukioon, joka silloin toimi vielä junaradan toisella puolella Yhteiskoulussa. Mikä filosofiassa on niin kivaa? Aartolle se on elämäntapa filosofia tarjoaa täytettä elämän tyhjyyteen ja helpottaa pahaa oloa. Jos on ikävä sadepäivä, otan syliini filosofisen kirjan ja syvennyn ajatusseikkailuun. Näköalapaikalla muuttuvassa lukiossa Aartolla on hyvä näkymä lukion vuosikymmenten muutoksiin. Suomalaisen lukiokoulutuksen toistaiseksi radikaalein ja työläin muutos oli 1990-luvun puolivälissä siirtyminen vanhasta luokkamuotoisesta lukiosta kurssimuotoiseen

luokattomaan malliin. Se oli mielenkiintoista mutta kaoottista aikaa, sillä opettajat joutuivat pitkälti itse kehittelemään tyhjästä uudet opetusmenetelmänsä kun opetettavat sisällöt muuttuivat, Aarto selostaa. Keskellä kurssimuotoisen lukion rakentelua syntyi kaupungin laatupalkinnonkin myöhemmin ansainnut Järvenpään lukion tutortoiminta. Ajatuksena oli, että tutorit olisivat aktiivisia opiskelijoita jotka osaltaan avustavat yleisessä selviämisessä tuon muutoksen keskellä, Aarto kertoo. Tutorit ovat kautta aikain tehneet hyvää työtä ja olleet avuksi sekä opettajille että opiskelijoille. Tutor-toiminnan yhteyteen Aarto ja tutorit ovat viime vuosina kehitelleet myös opintopiiritoiminnan mistä Aarto on pitkään unelmoinut. Opintopiirien kantava ajatus on kannustaa opiskelijoita yhdessä oivaltavaan oppimiseen ja helpottaa opiskelun painetta. Kuluvana syksynä toimintaan mukaan otettu välipalatarjoilu tarjoaa myös ruumiin ravintoa aivotyön oheen. Toinen suuri muutos on ollut tietotekniikan läpimurto kouluissa. Tietokoneiden tultua luokkahuoneisiin oli luvassa mittava uuden tekniikan opetteleminen. Vanhojen piirtoheitinkalvojen muuntaminen PowerPoint esityksiksi oli niin ikään edessä. Pian vuosituhannen vaihteen jälkeen sai Järvenpään nykyisen lukiorakennuksen rakennushanke ansaitsemansa huomion edellisvuosikymmenen laman jälkeen. Uudet modernit tilat valmistuivat syksyksi 2003 ja lukio pääsi muuttamaan pois Yhteiskoulun vanhoista ja ahtaista tiloista. Aarto oli muiden silloisten opettajien kanssa mukana suunnitteluprojekteissa. Se on ollut ihanaa, että sain tähän taloon heti oman luokkatilan, hän iloitsee. Kun sitten kerran viime vuonna

jouduin pitämään yhden kurssin toisessa luokkahuoneessa, huomasin olevani siellä ihan hukassa enkä osannut tehdä siellä mitään. Olen tullut niin osaksi kolmoskerroksen filosofianluokkaa. Muutoksilta ei vältytä vastedeskään. Ylioppilastutkintolautakunnan kaavailema sähköinen ylioppilaskirjoitus edellyttää Aarton mukaan huolellista valmistelua ja muutoksia kurssien sisällöissä. Puhetta onkin jälleen ollut tieto- ja viestintätekniikan lisäämisestä lukioopiskelussa. On kyllä hyvä, että pääsen nyt eläkkeelle ja alta pois, Aarto naurahtaa. Ehkä näitä suuria muutoksia onkin jo tarpeeksi kertynyt omalle uralle ja tätä ei välttämättä enää jaksaisi. Asiantuntevat kollegat hoitavat urakan jahka se etenee ajankohtaisemmaksi. Koulua muistellaan hymyssä suin Mikä se sellainen koulu on, jolla ei ole menneisyyttä? Yksi Aarton rakkaudenkohteista lukiossa työnsä, tutorien ja opintopiirien ohella on Järvenpään Yhteiskoulun ja lukion senioriyhdistys. Aartolla on ollut ratkaiseva osa yhdistyksen toiminnassa ja häntä kutsutaankin senioriyhdistyksen äidiksi. Vuonna 2008 perustettu yhdistys on vakiintunut osaksi järvenpääläistä lukioyhteisöä. Kun koulun vanhat opiskelijat jaksavat yhä hymyssä muistella opinaikojaan, viestii sekin osaltaan lukion tehneen hyvää työtä jo vuosikymmeniä sitten, Aarto kertoo. Järvenpään lukion vanhoja opiskelijoita on päätynyt eripuolille maailmaa ja senioriyhdistys edistää osaltaan lukion tunnettavuutta ja markkinointia. Senioriyhdistys perustettiin avuksi tallettamaan koulumme

historiaa. Toki se tarjoa myös yhteisöllisyyttä vanhoille opiskelijoille ja opettajille. Yhdistyksen verkkosivuilla pääseekin hyvälle tutkimusmatkalle lukion historiaan. Mikä se sellainen koulu on, jolla ei ole menneisyyttä? Aarto toteaakin. Nuoriso on mukavaa seuraa Nuorekas Aarto kertoo viihtyy hyvin opiskelijoiden parissa. Tunnen usein etten oikein osaa olla aikuisten seurassa. Nuorten parissa saa olla niin paljon vapautuneempi ja luontevampi, Aarto kertoo nauraen mutta lisää vuosien varrella tutuiksi tulleitten kollegoiden olevan toki pääosin asiantuntevia ja kivoja ihmisiä. Hevi-Seijankin nimellä tunnettu opettaja on itsekin ollut muiden tavoin nuori. Minullahan oli tietysti aina parhaimmat releet yllä ja pisimmät kledjut kaikista, hän naurahtaa. Työssään Aarto tapaa päivittäin erilaisia opiskelijoita. Luokattoman lukio-opiskelun ongelmana hän näkee sen, että asioita joudutaan koluamaan kursseilla läpi liian nopeasti ja pintapuolisesti, mikä estää syvällisen perehtymisen ja aiheuttaa tietysti kiireitä niin opettajalle kuin opiskelijallekin. Opiskelijoilla kun tuntuu olevan niin paljon muita asioita priorisoituna opiskelun edelle. Eikös tuo Uosukainenkin joskus sanonut, että elämä on niin kovin nautinnollista, muistelee Aarto ja viittaa päivittäin huomiostamme kilpaileviin lukuisiin virikkeisiin. Hän myös peräänkuuluttaa opiskelun kadonneen ilon palauttamista. Opiskelijoiden psyyke vaihtelee. Miten Aarton kohtaamat lukiolaiset voivat? Pääosa heistä voi hyvin, mutta Aarto on havainnut myös riittämättömyyden ja pahan olon tuntemuksia.

Nykypäivänä elämä on niin rajua, että nuoriltakin vain vaaditaan ja vaaditaan. Jossain vaiheessa se vertauskuvallinen kuminauha repeää poikki ja nuori ei enää kestä, Aarto pohtii. Jaksamista helpottamaan hän suosittelee paitsi riittäviä yönunia, myös filosofista tyyneyttä ja kiireettömyyden hyvettä paniikinomainen ähkiminen esimerkiksi koeviikon lähestyessä ei johda mihinkään mutta jättää jälkeensä uupumuksen. Eläkkeellä luvassa kaikkea kivaa Tämä koulu on minulle leipäni suonut, joten mielelläni liehutan lukion lippua jatkossakin! Minkälaisia suunnitelmia Aartolla on eläkepäiviään varten? Aluksi luvassa on tietysti pehmeälasku kesäloman muodossa, mutta elokuu tuo tullessaan uuden elämänvaiheen. Ohjelmassa on paljon mummoilua, sillä aikaa riittää jatkossa enemmän lapsenlapsille, Aarto toteaa saman tien. Pikkuhiljaa aion toteuttaa kaikkia asioita joita olen aina halunnut tehdä, kuten eläkkeellä kuuluukin. Luvassa on paljon kulttuuria ja liikuntaa. Järvenpään lukiota Aarto ei täysin jätä taakseen. Hänellä on suunnitelmissaan olla mukana yhä senioriyhdistyksen toiminnassa ja ylläpitää siten tunnesidettään Järvenpään lukioon. Tämä koulu on minulle leipäni suonut, joten mielelläni liehutan lukion lippua jatkossakin!