YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 114/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/80/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2013 ASIA Jukolan Maitotila Oy:n eläinsuojan (maidontuotanto) laajentamista koskeva ympäristölupa, Joutsa LUVAN HAKIJA Jukolan Maitotila Oy Poikkitie 236 B 41770 Leivonmäki Liike- ja yhteisötunnus: 2185068-8 ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee olemassa olevan eläinsuojan laajentamista. Lupaa haetaan 500 lypsylehmälle, 4 tilasonnille ja 100 vasikalle (< 6 kk). Jukolan Maitotila Oy:llä on ympäristölupa 300 lypsylehmälle, 199 hieholle ja 47 vasikalle (< 6 kk). Tilalla on nykyisin 230 lypsylehmää 4 lihanautaa ja 50 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa. Jukolan tila sijaitsee Joutsan kunnan Leivonmäen kylässä olevalla tilalla, kiinteistötunnus 172-418-1-207. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a) kohdan mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojelulain 28 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa Ympäristönsuojeluasetuksen 5 1 momentin 11 a) kohdan mukaan vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitetun eläinsuojan ympäristöluvan ratkaisee aluehallintovirasto. Hakemuksessa on esitetty lietelannan ja kuivalannan varastointitilavuuden riittävyyden arvioinnin vuoksi tiedot rakennettavasta kattamattomasta etälietesäiliöstä (10 000 m 3 ) ja rakennettavista kattamattomista kuivalantaloista
2 (2 x 724 m 3 ). Etälietesäiliö ja etäkuivalantalat rakennetaan peltojen yhteyteen noin kaksi kilometriä koilliseen päin eläinsuojasta. Tämän ympäristöluvan yhteydessä ei arvioida em. etäsäiliön ja kuivalantaloitten ympäristövaikutuksia eikä anneta niitä koskevia määräyksiä, koska vaikutukset kohdistuvat eri alueelle kuin eläinsuojan vaikutukset (etälietesäiliöt ja etäkuivalantalat sijaitsevat noin 2 3 km etäisyydellä eläinsuojarakennuksista). Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, jäljempänä Keski-Suomen ELY-keskus. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 24.5.2012. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Keski-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt 15.9.2008 Jukolan Maitotila Oy:lle ympäristöluvan KSU-2008-Y-135/113, laajuudessa 300 lypsylehmälle, 199 hieholle ja 47 alle 6 kk ikäiselle vasikalle. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle 2007 2012. Luvanhakijalla on vuokrasopimukset 20 peltohehtaarille. Tilakeskus sijaitsee kaavoittamattomalla haja-asutusalueella. Osa tilan pelloista sijaitsee Keski-Suomen maakuntakaavassa turpeenottoalueeksi merkityllä alueella. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Jukolan tila sijaitsee Joutsan kunnan keskustasta noin 2,5 kilometriä kaakkoon. Eläinsuojan lähiympäristö on maa- ja metsätalousvaltaista hajaasutusaluetta. Suuri osa tilan pelloista on entistä turvetuotantoaluetta. Lähimmät naapurit sijaitsevat tilakeskuksesta 180 metrin etäisyydellä lounaassa ja 190 metrin etäisyydellä etelässä. Pihaton laajennus sijoittuu tilakeskuksen koillispuolelle. Tilakeskuksen yhteydessä on toiminnanharjoittajan asuinrakennus ja työntekijöiden käytössä oleva asunto. Jukolan tila sijaitsee Sahijoen valuma-alueella (vesistöalue 14.843). Tilakeskus ja lannanlevitykseen käytetyt pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Tilakeskusta lähinnä oleva pohjavesialue on noin 2 kilometrin päässä sijaitseva Lähdesuonharju (III-luokka, 0941504). Tila sijaitsee maatalousvaltaisella alueella. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yleiskuvaus nykyisten eläinsuojien toiminnasta Tilalla on tällä hetkellä 230 lypsylehmää, 4 lihanautaa ja 50 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa. Eläimet ovat vuonna 2002 rakennetussa ja vuonna 2009 laajennetussa pihattonavetassa. Tilalla ei ole hiehoja, sillä niiden kasvatus on ulkois-
3 tettu. Lehmävasikat viedään noin 3 kuukauden ikäisinä hiehokasvattamoon ja ne tuodaan takaisin noin kuukausi ennen poikimista. Lehmien lypsy tapahtuu erillisessä lypsyasemarakennuksessa, johon eläimet ohjataan pihatosta yhdyskäytävää pitkin. Lypsyasema mahdollistaa 150 lehmän yhtäaikaisen lypsyn. Pääosa tilan eläimistä on tällä hetkellä lietelantajärjestelmässä. Lietteen varastointia varten tilakeskuksessa on betoninen lietesäilö (1 200 m 3 ) ja lietekuilutilavuutta 400 m 3. Yhteensä tilakeskuksessa on lietelannan varastointitilavuutta 1 600 m 3. Tilakeskuksesta kahden - kolmen kilometrin etäisyydellä sijaitsevissa kumikalvoaltaallisissa etälietesäiliöissä on tilavuutta yhteensä 8 350 m 3 (4 000 m 3, 2 000 m 3, 2 350 m 3 ). Kaikkiaan lietelannan varastointitilavuutta on 9 950 m 3. Vasikoiden ja poikimakarsinoiden kuivalannan varastointia varten on katetussa kuivalantalassa hyötytilavuutta noin 180 m 3. Eläimiä ei laidunneta. Uudet toiminnot ja niiden aiheuttamat muutokset Laajennuksen yhteydessä tilakeskukseen rakennetaan uusi lypsylehmäpihatto olemassa olevan vanhan pihaton koillispuolelle. Uudessa pihatossa tulee olemaan 300 lypsylehmää ja 4 sonnia. Vanhaan pihattoon sijoitetaan loput lypsylehmät ja 100 vasikkaa (alle 6 kk). Laajennuksen jälkeen tilalla on yhtensä enintään 500 lypsylehmää, 100 vasikkaa (alle 6 kk) ja 4 lihanautaa. Tavoitteena on, että tilalla on lupahakemuksen mukainen eläinmäärä aikaisintaan vuoden 2016 alussa. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan tilakeskukseen uusi separoidun nesteen pumppaussäiliö (500 m 3 ) sekä 2 3 kilometrin etäisyydelle eläinsuojasta etälietesäiliö (10 000 m 3 ) ja kaksi uutta etäkuivalantalaa (à 724 m 3 ). Uudessa pihattorakennuksessa olevien eläinten tuottama lietelanta separoidaan. Separointia varaten rakennetaan separointirakennus, jonka yhteydessä on myös kuivalantavarasto (747 m 3 ). Yhteenveto tilan tuotantorakennuksista ja eläinmääristä. Rakennus Nykyinen pihatto Uusi pihatto Nykyinen tilanne Tuleva tilanne * Lannankäsittely 230 lypsylehmää 4 lihanautaa 50 vasikkaa (yht. 1 608 ey) 190 lypsylehmää 100 vasikkaa (yht. 1 352 ey) 300 lypsylehmää 4 lihanautaa (yht. 2 054 ey) lehmät lietelannalla, vasikat kuivalannalla Lehmät lietelannalla lihanaudat ja poikimakarsinat kuivikepohjalla *Eläinpaikkamäärät aluehallintovirastolle toimitetun pohjapiirroksen mukaan
4 Uudessa navetassa on luonnollinen ilmanvaihto, ns. verhoseinä ja katolla poistohormit. Nykyisessä tuotantorakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto. Kaikkien lehmien lypsy tapahtuu nykyisellä lypsyasemalla, jonka mitoituksessa eläinsuojan laajennus on huomioitu. Tilan tuotanto on 4 250 000 litraa maitoa. Lannan tuotanto, varastointi ja käsittely Laajennuksen toteuduttua ja eläinmäärän ollessa täysimääräinen tilan eläinmäärä tuottaa lietelantaa 12 000 m 3 ja kuivalantaa 460 m 3. Jukolan Maitotila Oy:n olemassa olevat ja suunnitellut lantavarastot HYÖTY- TILAVUUS m 3 SADE- VESI 1 096* 104 1 200 OLEMASSA OLEVAT LANTAVARASTOT Tilakeskuksen lietesäiliö Etälietesäiliö I 2 170* 180 2 350 Etälietesäiliö II 1 920* 80 2 000 Etälietesäiliö III 3 534 466 4 000 TILAVUUS YHTEENSÄ, m 3 Tilakeskuksen kuivalantala 180 180 (katettu) Lietekuilut 400 400 Kuivikepohjat 19,5 20 (236 m 2 /77,9 m 3 ) RAKENNETTAVAT LANTAVARASTOT Uuden pihattonavetan lietteen pumppauskaivo 36 0 36 Lietesäiliö separoidulle 500 0 500 nesteelle Kuivalantala, jossa 747 747 separaattori Kuivikepohjat 25,2 25 (288 m 2 /101 m 3 ) Etälietesäiliö 8 971 1 029 10 000 Etäkuivalantala I 687,4 m 2 36,2 724 Etäkuivalantala II 687,4 m 2 36,2 724 Vanhat ja uudet yhteensä 18 627 / liete 2 346,5 / kuivalanta 20 486 / liete 2 420 / kuivalanta * Perustuu ympäristökeskuksen vuonna 2007 tehdyn tarkastuksen mittauksiin Laajennuksen käyttöönoton jälkeen olemassa olevassa ja uudessa pihatossa lypsylehmät ovat lietelannalla, jota muodostuu yhteensä noin 12 000 m 3 vuodessa. Olemassa olevassa pihatossa vasikat (100 kpl) ovat kuivikepohjalla (pohja 236 m 2 ja kuivikepaksuus 35 cm) ja tuottavat kuivalantaa 400 m 3 vuodessa. Uudessa rakennettavassa pihatossa syntyvä lietelanta, 7 200 m 3 /v, separoidaan. Separoinnissa muodostuu laskennallisesti kuivalantalassa varastoitavaa kiinteää osaa 1 440 m 3 ja nestemäistä osaa 5 760 m 3. Uuden pihaton sairas- ja poikimakarsinat ovat kuivalannalla (kuivikepohja 288 m 2 ja kuivikepaksuus n. 33 cm), jota muodostuu 120 m 3 vuodessa. Laajennuksen jälkeen tilalla on lietteen/separoidun lietteen nestemäisen osan varastointitilavuutta tilakeskuksen lietesäiliössä, pumppukaivossa, pump-
5 paussäiliössä ja lietelantakuiluissa yhteensä 2 136 m 3. Neljässä etälietesäiliössä on tilavuutta yhteensä 18 350 m 3. Kuivalannan ja separoidun lietteen kiinteän osan varastointia varten on hakemuksen mukaan tilakeskuksessa varastointitilaa 927 m 3 ja etäkuivalantaloissa 1 448 m 3. Lisäksi lannan varastointitilaa on kuivikepohjilla, jotka on ilmoitettu vaihdettavan 3 4 kertaa vuodessa. Kuivalantavarastoa etäkuivalantalat ja kuivikepohjat mukaan lukien on yhteensä 2 419 m 3. Separointi Toiminnanharjoittaja on tarkentanut lupahakemusta separoinnin osalta täydennyksissä 11.12.2012 ja 3.6.2013. Tilalla on tarkoitus separoida uudessa pihatossa muodostuva lietelanta (noin 7 200 m 2 /v). Separaattoria käytetään päivittäin tarpeen mukaan. Separoidusta lietteestä erotetaan kiinteäksi osaksi arviolta 20 %, jolloin separoidun lietteen laskennallinen kiinteän osan määrä on noin 1 440 m 3 ja nestemäisen osan määrä noin 5 760 m 3. Separointilaitteisto sijoitetaan uuden rakennettavan, katetun kuivalantalan yhteyteen. Separoidun lietteen nestemäinen osa johdetaan separaattorilta uuden kuivalantalarakennuksen viereen, sen pohjoispuolelle rakennettavaan betoniseen 500 m 3 :n säiliöön, josta se pumpataan kiinteällä maanalaisella putkiyhteydellä noin kahden kilometrin päähän rakennettavaan EPDMkumikalvoaltaalliseen lietesäiliöön (10 000 m 3 ). Betoninen 500 m 3 :n säiliö ja etälietesäiliö täytetään altapäin. Separoidun lietteen kiinteä osa varastoidaan osin kuivalantalassa (747 m 3 ), jossa separaattori sijaitsee. Tilakeskuksesta kuivalantaa siirretään rakennettaviin kahteen etäkuivalantalaan (à 724 m 3 ). Hakijan 30.5.2013 toimittaman täydennyksen mukaan etäkuivalantaloista toinen rakennetaan uuden etälietesäiliön viereen noin 2 kilometrin etäisyydelle ja toinen Heilakan aukeelle, noin 3,5 kilometrin etäisyydelle tilakeskuksesta. Vaihtoehtoisesti rakennetaan vain yksi tilavuudeltaan kahta etäkuivalantalaa vastaava iso etäkuivalantala etälietesäiliön viereen. Maitohuoneen ja eläinsuojan muiden pesu- ja wc-vesien johtaminen Sekä maitohuoneen pesuvedet että eläinsuojan muut pesuvedet tullaan johtamaan lietesäiliöön. Hakemuksessa on arvioitu, että jätevesiä syntyy tulevassa tilanteessa maitohuoneesta 1 750 m 3 ja eläinsuojan muita pesuvesiä 1 250 m 3, yhteensä noin 3 000 m 3 /v. Lisäksi syntyy käyttökelvotonta maitoa 18 m 3 /v, mika johdetaan lietesäiliöön. Lypsykoneen ja tilasäiliön pesuvedet ohjataan huuhteluvesien keräyssäiliöön, josta niitä käytetään lattian huuhteluun. Lattian huuhteluvedet menevät lietesäilöön. Katolta muodostuvat sadevedet kerätään sadevesikaivoon, josta niitä on mahdollista pumpata erikseen lattioiden huuhteluun. Sadevedet toimivat lattianpesun varavetenä. Eläinsuojan wc -vedet johdetaan saostuskaivojen kautta maahan imeytettäväksi. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Tilalla syntyvän lannan levitykseen on tällä hetkellä käytössä 369 peltohehtaaria, joista omaa on 349 ha ja vuokrapeltoa 20 ha. Lantaa levitetään pelloille keväällä 40 %, kesällä 50 % ja syksyllä 10 %.
6 Tilalla on lietelannan multaussopimus noin 230 hehtaarin alalle. Lupahakemuksen mukaan lannanlevitys toteutetaan pääosin multaimella suoraan nurmelle kasvukaudella. Kynnetyille pelloille levitetään lanta pintalevityksenä ennen kylvöä ja mullataan nopeasti äestämällä. Säilörehun varastointi Säilörehu (noin 7 000 t/v) tehdään esikuivattuna tilakeskuksessa sijaitseviin kolmeen laakasiiloon. Laakasiiloista säilörehun puristeneste (350 m 3 ) johdetaan puristenestekourujen kautta umpinaiseen keräilykaivoon (1,5 m 3 ) ja pumpataan sieltä edelleen lietesäiliöön. Laakasiilot on rakennettu vuonna 2004. Vedenkulutus Tilalla käytettävä puhdas vesi otetaan tilan pihakaivoista. Vettä kuluu tällä hetkellä 25 m 3 vuorokaudessa. Hakijan mukaan Valio Oy tutkii vettä säännöllisesti, eikä sen laadussa ole ollut ongelmia. Polttoaineet, kemikaalit ja niiden säilytys Polttonesteitä säilytetään betonilattiaisessa katetussa varastossa, navettarakennuksen läheisyydessä. Polttonestesäiliöitä on varastossa kolme kappaletta (4 000 litraa, 6 200 litraa ja 3 100 litraa), mutta näistä suurin säiliö on jätetty pois käytöstä. Lisäksi voiteluöljyjä on noin 800 litraa. Paloviranomainen on tarkastanut polttoainesäiliöt vuonna 2011. Pesuaineet säilytetään navettarakennuksessa maitohuoneessa, omissa 20 tai 200 litran astioissa. Torjunta-aineita käytetään ja varastoidaan ympäristötukiehtojen mukaisesti. Rehunsäilöntäaineet säilytetään omissa astioissaan konehallissa. Säilörehuaineita käytetään noin 30 000 litraa vuodessa ja ne hankitaan 200 litran astioissa. Jätteet Toiminnassa syntyviä jätteitä ja niiden toimituspaikat ovat lupahakemuksen mukaan seuraavat: Kuolleet eläimet (noin 11 t/vuosi) toimitetaan Honkajoki Oy:lle, haku tapahtuu 1 2 vuorokauden kuluessa ilmoituksesta. Jäteöljy sekä muut vaaralliset jätteet toimitetaan kunnan vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen. Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen, suuremmat määrät haetaan tilalta. Käyttökelvoton rehu (5 t) levitetään kuivalannan seassa peltoon. käyttökelvoton maito (18 m 3 ) johdetaan lietesäiliöön. Liikenne Liikenne lisääntyy jonkin verran, koska maitoauto käy tilalla joka päivä. Aiemmin maitoauto on käynyt joka toinen päivä. Ostorehua tuodaan 100 ker-
7 taa/vuosi, teuraskuljetuksia 25 kertaa/vuosi, hiehokuljetuksia 26 kertaa/vuosi ja välityseläimiä 52 kertaa/vuosi. Separoitu lietteen nestemäinen osa pumpataan etälietesäilöön eikä se aiheuta merkittävää liikenteen lisääntymistä. Muihin etäsäiliöihin lietelantaa viedään säännöllisesti pakkaskauden ulkopuolella. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvä kuormitus on tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Eläinsuojan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia ympäristövaikutuksia voivat olla päästöt pinta- ja pohjavesiin ja ilmaan sekä liikenteen aiheuttama melu ja muu häiriö. Toiminnan laajentaminen lisää jonkin verran kuljetuksesta aiheutuvaa liikennettä. Jukolan tila on sitoutunut maatalouden ympäristötukijärjestelmään nykyiseksi sopimuskaudeksi. Paras käyttökelpoinen tekniikka Navetan laajennusosa tullaan hakijan mukaan toteuttamaan mahdollisimman vähän energiaa kuluttavaksi. Separoidun lietteen nestemäisen osan pumppaaminen putkiyhteydellä etälietesäiliöön vähentää lannan kuljetuksesta aiheutuvaa liikennettä merkittävästi. Poikkeukselliset tilanteet Tilalla on pelastussuunnitelma, jonka mukaan toimitaan erityistilanteissa. Suunnitelmassa on myös käyty läpi toimia, joilla pyritään ehkäisemään vahinko- ja poikkeustilanteiden, kuten tulipalon tai öljyvuodon, syntyminen. Separoinnissa mahdollisesti tapahtuvan häiriön aikana 500 m 3 :n säiliö separoidulle nesteosalle antaa pumppaukseen puskurivaraa, jolloin lietettä voidaan siirtää traktorikäyttöisellä imupainevaunulla niin kuin tälläkin hetkellä ajetaan lietettä etälietesäiliöihin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 22.10.2012 sähköpostitse saapuneella asemapiirroksella ja laajennuksen piirustuksilla (katettu kuivalantala/separaattorirakennus, etälietesäiliö ja 500 m 3 :n lietesäiliö), 23.10.2012 kartalla etälietesäiliöiden sijainnista, 11.12.2012 separoinnin kuvauksella, 12.12.2013 piirustuksella lypsyasemarakennuksesta, 30.5.2013 ja 31.5.2013 etälietesäiliöiden mitoilla ja 3.6.2013 tiedoilla separoinnista ja etäkuivalantaloista. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Joutsan kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla 27.2. 2.4.2013. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu sanomalehti Joutsan Seudussa 27.2.2013. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusaikana yleisesti nähtävillä Joutsan kunnanvirastossa.
8 Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastus Tilalle on tehty tarkastus 17.9.2012. Muistio tarkastuksesta on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keski-Suomen ELY -keskukselta, Joutsan kunnanhallitukselta, Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä. Keski-Suomen ELY -keskukselta on pyydetty kannanottoa siitä, tulisiko hankkeessa soveltaa YVA -lain mukaista arviointimenettelyä. Keski-Suomen ELY -keskus on lausunnossaan 18.7.2012 todennut, että YVA lain mukainen arviointi ei ole tarpeen. Joutsan kunnanhallitus ja Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä eivät ole antaneet lausuntoa. Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskuksen käsityksen mukaan Jukolan Maitotila Oy:n toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Jukolan tilalla on käytettävissä riittävästi lannan varastointitilaa niin lietelannan kuin kuivalannankin osalta. Keski-Suomen ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemuksessa esitetty 10 000 m 3 etäsäiliö (EPDM kumikalvoallas) tulisi tässä yhteydessä luvittaa, koska etäsäiliö tullaan täyttämään tilakeskuksesta lähtevällä kiinteän putkiyhteyden avulla. Kumikalvoallas tulisi varustaa kaasunpoistolaitteistolla. Sekoituskohdat ja altaan täyttö- ja tyhjennyspaikat tulee tehdä vesitiiviistä betonista. Allas tulee aidata ja varustaa salaoja- ja pohjaveden tarkkailujärjestelmällä, jotta mahdolliset vuodot kyetään riittävä ajoissa havaitsemaan. ELY-keskukselle tulee jättää viimeistään rahoitushakemuksen yhteydessä maaperätutkimus, koska kumikalvoaltaan rakentamisvaihe vaatii erityistä huolellisuutta ja asiantuntevaa suunnittelua, jotta voidaan välttyä altaan myöhemmältä rikkoutumiselta. Hakemuksessa esitetty eläinmäärä tarvitsee lannan levitykseen soveltuvaa peltoalaa yhteensä noin 428 hehtaaria. Hakijalla on käytettävissä peltoa noin 375 hehtaaria, mikä ei ole riittävä määrä. Lisäksi hakemuksessa ei ole liitteenä karttaa (peruskartta 1:20 000), josta voidaan tarkistaa peltojen sijainti esim. vesistöjen ja pohjavesialueiden suhteen. Hakemuksen mukaan tilalla on tarkoitus separoida vähintään uuden navetan tuottama lantamäärä (n. 7200 m 3 ). Separoitu neste on tarkoitus pumpata noin 2,5 kilometrin päähän etäsäiliöön. Hakemuksessa ei ole esitetty selvityksiä
9 separointilaitteiston erottelutehosta ja arviota ravinteiden jakautumisesta eri fraktioihin. Lisäksi Keski-Suomen ELY-keskus katsoo, että toimintaa koskevien tavanomaisten lupamääräysten lisäksi tulee huomioida seuraavaa: Valtioneuvoston nitraattiasetuksen (931/2000) suositusten mukaiset suojavyöhykkeet tulee toteuttaa vesistön rantaan, valtaojan varsille ja talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille. Lietelantaa ei tule levittää pelloille, joiden fosforiluvut ovat korkeat tai arveluttavan korkeat. Maatalouden vesienhoidon tehostamiseksi luvanhakijan tulee seurata lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikka on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lietelantaa, virtsaa ja muita jätevesiä ei saa levittä luokitelluilla pohjavesialueilla oleville pelloille. Lantaa tulee levittää vain keväällä ja kesällä. Lannan syyslevitys on perusteltua vain jos säät, peltojen kantavuus tai muut, viljelijästä riippumattomat syyt ovat rajoittaneet levitystä keväällä ja kesällä. Syyslevitys tulisi ravinteiden hyväksikäytön takia suunnata vain kasvustojen perustamiseen. Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomauttamista Jukolan Maitotila Oy:n ympäristölupahakemukseen maidontuotantotoiminnan laajentamisen osalta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Lupaviranomainen on varannut hakijalle tilaisuuden tutustua kertyneeseen asiakirja-aineistoon ja tulla kuulluksi. Hakija on ilmoittanut puhelimitse 10.5.2013, että vastinetta lausuntoihin ei anneta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Aluehallintovirasto jättää hakemuksen enemmälti käsittelemättä uusien rakennettavaksi suunniteltujen etälietesäiliön ja etäkuivalantaloiden (2 kpl) osalta. Aluehallintovirasto ottaa kuitenkin huomioon tiedot etälietesäiliöiden lietteen ja etäkuivalantaloiden kuivalannan varastointitilavuudesta lupaharkinnassa ja lupamääräyksissä. Aluehallintovirasto on pitänyt voimassa aiemman lupapäätöksen mukaiset etälietesäiliöiden tarkkailuvelvoitteet. Ympäristöluparatkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Jukolan Maitotila Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lypsykarjan eläinsuojan laajentamiselle Jukolan tilalla 1:207 Joutsan kunnan Leivonmäen
10 kylässä tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päiväys 17.10.2012) mukaisesti ja asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään siten, että laajennuksen käyttöönoton jälkeen eläinsuojissa voidaan pitää enintään 500 lypsylehmää, neljä sonnia ja 100 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen ja täydennyksien mukaisesti siten muutettuina kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Lupamääräykset eläinsuojien ja lantaloiden rakenteista Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, pumppukaivo, separointirakennuksen pohja ja alaseinien rakenteet sekä separoidun lietteen nestemäisen osan pumppaussäiliö tulee tehdä vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisistä rakenteista koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti siten, että lannan, puristenesteen tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin on estetty. Myös olemassa olevien eläinten pitoon sekä lannan ja rehun varastointiin liittyvien rakenteiden on oltava vesitiiviitä ja korjaamisessa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiä ja - ohjeita. Separointirakennuksessa ja siellä sijaitsevassa katetussa kuivalantalassa on oltava vähintään 0,2 m korkuinen ajoluiska ja kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta. Olemassa olevassa kuivalantalassa tulee olla vähintään 0,2 m korkuinen ajoluiska ja tiivispohjainen kuormauslaatta. Tilakeskuksessa sijaitseva kiinteällä katteella kattamaton lietesäiliö (1 200 m 2 ) on pidettävä aidattuna (suoja-aidan korkeus on vähintään 1,5 m maanpinnasta ja silmäkoko/lautarako pystysuunnassa enintään 10 cm). Lietteen pumppauskaivot ja separoidun lietteen nestemäisen osan pumppaussäiliö (500 m 3 ) on varustettava tiiviillä kannella. 2. Lannan varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, separoidun lietteen nestemäinen osa, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lietesäiliössä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Toiminnassa muodostuva kuivikelanta ja separoidun lietteen kiinteä osa tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa kuivalantaloissa. Lietelannan, separoidun lietteen nestemäisen osan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien ja mahdollisen säilörehun puristenesteen varten varastotilavuutta tulee olla vähintään 12 kuukauden varastointitilavuusvaatimusta vastaava määrä eli 13 688 m 3 (lietelannalle ja separoidun lietteen nesteosalle 10 320 m 3, pesuvesille 3 000 m 3, puristenesteelle 350 m 3 ja käyttökelvottomalle maidolle 18 m 3 ). Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus 400 m 3. Lisäksi kiinteällä katteella kattamatto-
11 miin lietesäiliöihin tulee varata vähintään 30 cm säiliökorkeutta sadevesiä varten. Mikäli tilalla ei separoida lietelantaa, tulee lietteen varastointia varten olla edellä olevan lisäksi varastointitilavuutta 1 440 m 3. Separoidun lietteen pumppaussäiliö (500 m 3 ) sekä uusi, tilavuudeltaan noin 10 000 m 3 :n etälietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen eläinsuojan laajennuksen käyttöönottoa. Kuivikelannan (460 m 3 ), separoidun lietteen kiinteän osan (1 440 m 3 ) ja pilaantuneen rehun (10 m 3 ) varastointitilavuutta tulee olla yhteensä vähintään 1 910 m 3. Eläinsuojissa olevista kuivikepohjista varastointitilavuuteen voidaan hyväksyä 45 m 3. Mikäli kuivalantalaa ei ole katettu, tulee lisäksi sadevesiä varten varata varastointitilavuutta 0,1 m 3 /m 2. Separointirakennuksen kuivalantalan (747 m 3 ) sekä uusien tilavuudeltaan noin 724 m 3 :n etäkuivalantaloitten tulee olla käyttövalmiina ennen eläinsuojan laajennuksen käyttöönottoa. Lietteiden, lannan, separoidun lietelannan kiinteän tai nestemäisen osan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lannan varastointitilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla on tarkistettava niiden kunto. Havaitut viat ja puutteet on korjattava välittömästi. Varastojen tyhjennys ja lannan kuljetus on hoidettava tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lantaa joudu tielle, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu ympäristöön eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta, kuten haju- tai meluhaittaa. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti esimerkiksi johtamalla jätevedet umpisäiliöön tai käsittelemällä valvontaviranomaisen muulla hyväksymällä tavalla 15.3.2016 mennessä. Saostussäiliöt tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Wcvesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. 3. Lietelannan separointi Separoidun lietteen kiinteän osan kuiva-ainepitoisuuden on oltava vähintään 20 %. Eläinsuojassa muodostuvasta lietelannasta voidaan separoida enintään 7 200 m 3 vuodessa. Separoitava liete tulee johtaa separaattorille pumppaussäiliöstä kiinteällä maanalaisella putkiyhteydellä. Lietelannan separointi on suoritettava valvotusti erillisessä rakennuksessa suljetussa tilassa. Separointiyksikön ovet on oltava suljettuna separoinnin aikana. Separointiyksikön lattian kaatojen tulee estää vuotojen pääsy ympäristöön separointiyksikön häiriötilanteessakin.
12 Separoidun lietteen nestemäinen osa on johdettava kiinteällä putkiyhteydellä 500 m 3 :n lietesäiliöön siten, että putken purkukohta on lietepinnan alapuolella. Separoidun lietteen nestemäinen osa on pumpattava lietesäiliöstä kiinteällä putkiyhteydellä etälietesäiliöön. Pumppaukset tulee tehdä valvotusti ja siten, että ylivuotoja ei tapahdu missään vaiheessa. Separoidun lietteen erotettu kiinteä osa on välivarastoitava separaattorirakennuksen kuivalantalassa. Lantalan ylitäyttymisen estämiseksi separoidun lietteen kiinteä osa tulee kuljettaa säännöllisesti etälantalaan. Mikäli separaattorilaitteisto on poissa toiminnasta enemmän kuin kolme vuorokautta on separointiin tarkoitettu liete kuljetettava imupainevaunulla etälietesäiliöihin tai se voidaan levittää pellolle lupamääräyksen neljä (4) mukaisesti. Luvan saajan on laadittava selvitys käytettävästä separointilaitteistosta, sen erottelutehosta, toiminta-ajoista ja käsiteltävistä lietemääristä sekä menettelytavoista, mahdollisesta ohijuoksutuksesta ja miten eri jakeita käsitellään ja säilytetään separoinnin jälkeen. Asiassa on esitettävä lisäksi arvio ravinteiden jakautumisesta eri fraktioihin sekä arvio laitteiston aiheuttamasta melusta. Myös selvitys separoidun nesteen pumppauksesta etälietesäilöön on sisällytettävä selvitykseen. Selvitys on toimitettava Keski-Suomen ELYkeskukselle kolme kuukautta ennen lannan separoinnin aloittamista. 4. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta, separoidun lietelannan kiinteä ja nestemäinen osa, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesuvedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä/lantaa sekä pesu- ja jätevesiä voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on lupa ottaa niitä vastaan, jos ennen luovutusta esitetään valvovalle viranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen, kuivalannan ja separoidun lietteen osien levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla jatkuvasti käytettävissä riittävästi eläinyksikköä ja muodostuvaa lantamäärää kohden. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä vaatii maksimimäärälle laskettuna vähintään 395 hehtaaria peltoa. Toiminnanharjoittajan on esitettävä Keski-Suomen ELY-keskuksen valvojalle ennen laajennuksen käyttöönottoa 30 hehtaaria lisää lannan levitykseen soveltuvaa peltoa. Peltopinta-alassa tulee myös ottaa huomioon talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeiden vaatimat pintaalat. Lietteen, kuivalannan ja separoidun lietteen osien peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietelantaa ei tule levittää pelloille, joiden fosforiluvut ovat korkeat tai arveluttavan korkeat. Maatalouden vesienhoidon tehostamiseksi luvanhakijan tulee seurata lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikoiden kehittymistä.
13 Lannan syyslevitystä tulisi tehdä vain jos säät, peltojen kantavuus tai muut, viljelijästä riippumattomat syyt ovat rajoittaneet levitystä keväällä ja kesällä. Syyslevitys tulisi ravinteiden hyväksikäytön takia suunnata vain kasvustojen perustamiseen. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, separoidun lietteen nestemäistä osaa tai kiinteää osaa, säilörehun puristenestettä, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osioita, että sitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan välittömästi. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydelle lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Mikäli lantaa levitetään talousveden hankintaan käytettävien lähteiden tai kaivojen läheisyyteen, tulee niiden ympärille jättää 50 100 metriä leveä suojavyöhyke käsittelemättä lannalla, maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jääville peltoalueille on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Toiminnanharjoittaja vastaa myös mahdollisesti käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannan levityksestä. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä mitä lannan levityksestä on määrätty. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Lietteen, kuivalannan, separoidun lietteen kiinteän ja nestemäisen osan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa tai lietettä, tulee kuljetus keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa, mitä lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty.
5. Säilörehu 14 Laakasiiloihin tehtävästä säilörehusta muodostuva puristeneste tulee johtaa tiiviistä materiaalista olevaan säiliöön, joka on tyhjennettävä ylitäyttymisen estämiseksi lietesäiliöön pumppauksella. Pumppaus on järjestettävä valvotusti siten, että puristenestettä ei pääse vuotamaan ympäristöön pumppauksien yhteydessä. Puristenestettä voidaan myös levittää suoraan peltoon. Säilörehua varastoitaessa ja käsiteltäessä on huolehdittava, että siitä ei aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista tai sen vaaraa. Pilaantunut rehu tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää kuivalannan mukana pellolla lannoitteena. 6. Hajuhaittojen vähentäminen Suunnitelma olemassa olevan pihaton yhteydessä olevan lietesäiliön (1 200 m 3 ) kattamisesta kiinteällä katteella tulee esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle 31.12.2013 mennessä ja lietesäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella 30.9.2014 mennessä. Lietesäiliön tulee olla katettuna vähintään kelluvalla katteella, esim. turpeella, styrox -rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla, kunnes se on katettu kiinteällä katteella. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja pysyvyydestä koko lietepinnalla tulee varmistautua esimerkiksi tuulisuojauksella tai muulla vastaavalla tavalla. Lietesäiliö tulee täyttää alakautta. Betonisissa lietteen pumppukaivoissa (36 m 3 ) ja tilakeskuksessa sijaitsevan separoidun nesteen säiliössä (500 m 3 ) on oltava tiivis kansi. Uuden pihattorakennuksen poistoilma tulee hajuhaittojen vähentämiseksi johtaa riittävän korkealle eläinsuojan katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että liete- ja kuivalantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojan ja lietesäiliön ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Lannan levityksestä ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa tai muutakaan haittaa levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta ja kuivikelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla liete ja kuivalanta tulee mullata neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai ainakin niin, ettei tuulensuunta ole naapuriin päin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoa. Lietteen levitystä ja käsittelyä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä. 7. Jätteet Toiminta tilalla tulee järjestää siten, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Vaaralliset jätteet (loisteputket, akut, jäteöljyt, torjunta-aineet, lääkkeet
15 ym.) on toimitettava ympäristöluvanvaraiseen käsittely- tai vastaanottopaikkaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee kerätä erikseen ja toimittaa niille järjestettyihin vastaanottopaikkoihin. Kuolleet eläimet ja toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan tilalla, tulee se tehdä niin, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja varastoidaan lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoelimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos se ei ole sisätiloissa. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. 8. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukitussa tilassa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Polttonesteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu vaaraa terveydelle, pinta- ja pohjavesille tai muulle ympäristölle. Mikäli tilalla käytettävät polttonestesäiliöt eivät ole kaksoisvaippasäiliöitä, on ne sijoitettava tiivispohjaiseen ja suoja-altaalla varustettuun katettuun tilaan. Säiliöt on varustettava ylitäytön- ja laponestolaitteilla. Onnettomuus- ja vahinkotilanteiden varalle tilalla on aina oltava riittävä määrä sopivaa imeytysainetta. Polttoainesäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla paloviranomaisten edellyttämällä tavalla. Vastuu vuotavasta öljysäiliöstä ja aiheutetusta vahingosta kuuluu säiliön omistajalle. 9. Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikka on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. 10. Tarkkailu-, kirjanpito- ja raportointimääräykset Käyttötarkkailu
16 Tilan tekniset laitteistot on pidettävä toimintakunnossa ja kunnossapidosta on huolehdittava säännöllisesti, jotta mahdolliset häiriötilanteet ja uhkat terveydelle tai ympäristölle voidaan välttää. Eläinsuojien, rehusiilojen, separointilaitteistojen ja lantavarastojen rakenteita on tarkkailtava ja huollettava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on ne korjattava välittömästi. Tilan teknisistä laitteistoista ja niiden kunnossapidosta, eläinsuojien, rehusiilojen, separointilaitteistojen ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta ja huollosta on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastusten päivämäärät, niissä tehdyt havainnot ja tarvittavat huoltotoimet. Pyydettäessä kirjanpito on esitettävä ympäristöviranomaisille. Lanta-analyysi Lietelannasta, kuivalannasta, separoidun lietteen kiinteästä ja nesteosasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Päästötarkkailu Kumikalvoaltaiden alle asennettujen salaojien tarkastuskaivoista tulee ottaa edelleen vesinäyte joka toinen vuosi. Vesinäytteestä on analysoitava ainakin kokonaistyppi, kokonaisfosfori, ammoniumtyppi sekä lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit akkreditoidussa laboratoriossa. Tulokset on toimitettava heti niiden valmistuttua Keski-Suomen ELY-keskukselle. Keski-Suomen ELYkeskus voi perustellusta syystä muuttaa tarkkailua tai sen tiheyttä. Näytteet tulee ottaa joko sertifioitu näytteenottaja tai henkilö, jolla on koulutus näytteenottoon. Näytteet tulee tutkia akkreditoidussa laboratoriossa. Kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä (vasikat/lypsylehmät/lihanaudat kpl) toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan sekä separoidun lietteen määrä ja siinä syntyneen separoidun lietteen nestemäisen ja kiinteän osan määrä (m 3 /vuosi) lietteen/kuivalannan/ separoidun lietteen nestemäisen ja kiinteän osan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat uudet ja/tai muuttuneet lietteen/lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja vastaanottosopimukset kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat toiminnassa syntyvät jätteet: jätelajit, -määrät, kuljettajat, toimituspaikat ja -ajankohdat lietelannan/kuivalannan/separoidun lietteen kiinteän ja nestemäisen osan lanta-analyysien tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Euroopan päästörekisteriin (E-PRTR) raportoitavat tiedot (NH 3 ) Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Keski-Suomen ELY -keskukseen, ellei valvontavi-
17 ranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (Itella TYVI -järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 11. Häiriö- ja poikkeustilanteet Häiriö-, vahinko- ja onnettomuustilanteiden hallinnasta on laadittava suunnitelma, jossa huomioidaan ainakin lieteallasrikot, häiriö tai rikko lietteen pumppauksessa ja separaattoririkko. Mahdollisista häiriö- tai poikkeustilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Keski- Suomen ELY -keskukselle ja Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. 12. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan eläinsuojan laajennuksen, lietteen ja kuivalannan varastointitilavuutta koskevan velvoitteen täyttymisestä (etäsäiliö, etälantalat) 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Laajennuksen valmistumisesta on ilmoitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle ennen sen käyttöönottoa. 13. Toiminnan lopettaminen Toiminnan lopettamisesta sekä toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä on ilmoitettava vähintään 6 kk aiemmin Keski- Suomen ELYkeskukselle ja Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräilyyn. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelu Aluehallintovirasto katsoo, että hakijan esittämä uusi etälietesäiliö ja etäkuivalantalat eivät muodosta eläinsuojan kanssa sellaista ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitettua teknistä ja toiminnallista yhteyttä, että niiden ympäristövaikutuksia olisi tarpeen tarkastella yhdessä. Eläinsuoja ja separoidun lietteen etälietesäiliö ja kuivalannan etälantalat, sijaitsevat etäällä toisistaan (noin kaksi kolme kilometriä). Separoidun lietteen pumppauksesta aiheutuu hajupäästöjä sekä eläinsuojan yhteydessä että purkupaikalla, mutta niiden ympäristövaikutukset eivät kohdistu samalle toiminta-alueelle. Rakennettavasta kiinteästä putkiyhteydestä ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua haittaa. Separoidun lietteen pumppauksesta tai etälietesäiliöstä ei aiheudu sellaisia vesistövaikutuksia, joiden perusteella aluehallintovirasto olisi toimivaltainen käsittelemään etälietesäiliön osana ympäristölupaa.
18 Etälietesäiliön ja etäkuivalantaloitten ympäristöluvan tarve ja lupaviranomainen harkitaan erikseen. Hakemuksessa ja saatavilla olevien tietojen perusteella etälietesäiliön ja etäkuivalantaloitten mahdollinen ympäristöluvan tarve ei ole selvä. Myöskään hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella aluehallintoviraston toimivalta etälietesäiliön luvittamisasiassa ei ole selvä. Hakemuksessa ei ole nyt esitetty sellaisia tietoja, että etäsäiliö ja etäkuivalantalat voitaisiin luvittaa osana eläinsuojan toimintakokonaisuutta. Näin ollen jää valvojan harkintaan, tarvitsevatko etäällä eläinsuojasta sijaitsevat lietesäiliö ja kuivalantalat erikseen ympäristönsuojelulain mukaisen lupaharkinnan. Aluehallintovirasto katsoo kuitenkin tarpeelliseksi, ottaen huomioon Keski- Suomen ELY-keskuksen lausunnon kumikalvoaltaallisen lietesäiliön rakentamisasiassa, lähettää tämä päätös tiedoksi myös Joutsan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle kumikalvolietealtaan rakenteiden asianmukaisuuden varmistamiseksi. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7 9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Ympäristönsuojelulain 6 2 momentin 2 kohdan mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Ympäristönsuojelulain 6 2 momentin 3 mukaan lupaharkintaan vaikuttavana seikkana pidettäisiin myös muiden mahdollisten sijoituspaikkojen olemassaoloa. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen tulisi sijaita niin lähellä ajateltua sijoittamispaikkaa, ettei tästä aiheutuisi toimintaa suunnittelevalle kokonaan uutta hanketta. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, pölystä, hajusta tai
19 melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Lupaharkinnan perusteet Kysymyksessä on vuonna 2008 myönnettyyn ympäristölupaan verrattuna sellainen olennainen toiminnan muutos, että lupaedellytykset on harkittava ympäristönsuojelulain 41 ja 42 :ien mukaan. Toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettuja luvan myöntämisen esteenä olevia vaikutuksia. Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukainen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jossa karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa I/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi suunnitellun suuruiselta uudelta eläinsuojalta vähintään 320 m etäisyyttä suotuisissa olosuhteissa. Etäisyyssuositukset koskevat uusia hankkeita, mutta niitä sovelletaan tapauskohtaisesti myös laajennuksiin. Laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Rakennettavan pihaton etäisyys lähimmän naapurin asuinrakennukseen on noin 200 metriä. Muut naapurit sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihatosta ja olemassa olevasta tilakeskuksesta. Tilan eläinyksikkömäärä kasvaa laajennuksen myötä 2,1 kertaiseksi verrattuna voimassa olevan ympäristöluvan eläinyksikkömäärään (1608 eläinyksiköstä 3406 eläinyksikköön), joten suunniteltu hanke voidaan rinnastaa olemassa olevan toiminnan laajennukseksi. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojan sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojan eläinmäärän sekä eläinsuojan ja lietesäiliöiden ja kuivalantalan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. ruokinnan valkuaisravinnon optimoinnista, lietesäiliöiden kattamisesta ja täyttämisestä alakautta sekä lietteen multaamisesta viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä.