Peruspalvelukuntayhtymä Palvelukuvaukset 2015 Oheismateriaali: Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017, Talousarvio 2015 Oheismateriaali: Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016, Talousarvio 2014 Varhaiskasvatuspalvelut Perhe- ja aikuissosiaalityö Perhepalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Vammaispalvelut Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastaanottopalvelut Kuntoutus Erikoissairaanhoito Työterveyshuolto Suun terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto
Sisältö 1. Varhaiskasvatuspalvelut... 1 1.1 Varhaiskasvatuspalveluja ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat... 1 1.2 Palvelukokonaisuuden sisältö ja palveluun pääsyn kriteerit... 2 1.2.1 Perhepäivähoidon palvelukuvaus... 2 1.2.2 Päiväkotihoidon ja esiopetuksen palvelukuvaus... 2 1.2.3 Vuoropäivähoidon palvelukuvaus... 3 1.2.4 Varhaiserityiskasvatuksen palvelukuvaus... 3 1.2.5 Varhaiskasvatuksen palvelusetelien palvelukuvaus... 4 1.2.6 Lastenhoidon tukien palvelukuvaus... 5 1.3 Keskimääräinen lapsimäärä /kk kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa. 6 1.4 Toimintayksiköt... 7 1.5 Varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstö... 8 1.6 Muutokset ja riskit... 9 2. Perhe- ja aikuissosiaalityö... 10 2.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat... 10 2.2 Aikuissosiaalityön palvelun sisältö... 10 2.2.1 Asiakasmäärät... 11 2.2.2 Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen määräajat... 11 2.2.3 Henkilöstö... 12 2.3 Ennaltaehkäisevät perhepalvelut... 12 2.4 Muutokset ja riskit... 14 3. Perhepalvelut... 15 3.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat... 15 3.2 Palvelukokonaisuuden sisältö... 15 3.3 Lastensuojelu... 15 3.3.1 Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen määräajat... 16 3.3.2 Henkilöstö ja asiakkaat... 16 3.4 Lastenvalvojan palvelut... 17 3.5 Perheneuvola... 17 3.6 Muutokset ja riskit... 19 4. Hoito- ja hoivapalvelut... 20 4.1 Palvelukokonaisuudet... 20 4.2 Palvelun tavoitteet ja palvelukokonaisuuksien vastuut... 20 4.3 Palveluiden kohderyhmä... 20 4.4 Hoito- ja hoivapalveluja ohjaava lainsäädäntö, suositukset ja suunnitelmat... 20 4.5 Palvelutarve, palvelun järjestämisen tavat ja palveluun pääsyn määräajat... 21 4.6 Kotiin annettavat palvelut... 22 4.6.1 Toimintakykyä ylläpitävä vanhustyö ja seniorineuvonta... 22 4.6.2 Kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito)... 23 4.6.3 Tukipalvelut... 24 4.6.4 Päivätoiminta... 24 4.6.5 Omaishoidon tuki... 25 4.6.6 Perhehoito... 25 4.6.7 Kotihoidon tukema yhteisöasuminen... 25
4.6.8 Tilapäishoito... 26 4.6.9 Kotiin annettavien palveluiden henkilöstö... 26 4.7. Ympärivuorokautiset palvelut... 27 4.7.1 Pitkäaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen... 27 4.7.2 Palveluasumisen paikat, henkilöstö ja hoitopäivät... 28 4.8 Akuutti- ja lyhytaikainen sairaalahoito... 30 4.9 Hoito- ja hoivapalveluiden peittävyys suhteutettuna 75 v väestöön... 30 4.10. Muutokset ja riskit... 31 5. Vammaisten palvelut... 33 5.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat... 33 5.2 Kehitysvammahuollon palvelun sisältö ja palveluun pääsyn kriteerit... 33 5.2.1 Asumispalvelut ja laitoshoito... 33 5.2.2 Päivä - ja työtoiminnat... 35 5.2.3 Koululaisten päivähoito... 36 5.2.4 Varhaiskuntoutus ja palveluohjaus alle 20-vuotiaille... 36 5.2.5 Omaishoidon tuki (alle 65-vuotiaat kehitysvammaiset)... 37 5.2.6 Muu avohuolto... 37 5.2.7 Lyhytaikaishoito... 37 5.2.8 Henkilöstö ja asiakkaat v.2015... 38 5.3 Vammaispalvelulain mukaiset palvelut... 38 5.3.1 Henkilöstö ja asiakkaat 2015... 40 5.4 Muutokset ja riskit... 41 6. Aikuispsykososiaaliset palvelut... 42 6.1 Palvelua ohjaavat lait ja asetukset... 42 6.2 Mielenterveysyksikkö... 42 6.3 A-klinikka... 44 6.4 Kuntakohtainen palvelukuvaus... 45 6.5 Muutokset ja riskit... 47 7. Vastaanottopalvelut... 48 7.1 Palvelujen järjestämistä ohjaava lainsäädäntö... 48 7.2 Palvelukokonaisuudet... 48 7.2.1 Avoterveydenhuolto... 48 7.2.2 Avosairaanhoito... 51 7.2.3 Laboratoriopalvelut... 52 7.2.4 Röntgenpalvelut... 54 7.2.5 Akuutti- ja lyhytaikaishoito... 55 7.3 Muutokset ja riskit... 57 8. Kuntoutus... 58 8.1 Fysioterapiayksikkö... 58 8.1.1 Fysioterapia... 58 8.1.2 Apuvälinetoiminta... 59 8.1.3 Lääkinnällinen kuntoutus... 60 8.2 Erityistyöntekijöiden yksikkö... 60 8.2.1 Puheterapia... 60 8.2.2 Toimintaterapia... 61
8.2.3 Terveyssosiaalityö... 61 8.2.4 Psykologitoiminta... 61 8.3 Muutokset ja riskit... 62 9. Erikoissairaanhoito... 63 9.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait... 63 9.2 Palvelukokonaisuus... 63 9.3 Muutokset ja riskit... 67 10. Työterveyshuolto... 68 10.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat... 68 10.2 Palvelukokonaisuuden sisältö... 68 10.3 Muutokset ja riskit... 69 11. Suun terveydenhuolto... 70 11.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat... 70 11.2 Palvelukokonaisuuden sisältö... 70 11.3 Muutokset ja riskit... 72 12. Ympäristöterveydenhuolto... 73 12.1 Palvelua ohjaavat lait ja asetukset... 73 12.2 Palvelukokonaisuudet/ palvelujen sisältö... 73 12.3 Muutokset ja riskit... 75
1. Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalveluiden tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, kasvamista, kehittymistä ja oppimista kasvatuskumppanuuteen perustuvassa yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksessa tuetaan jokaisen lapsen hyvinvointia tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti kunkin lapsen tarpeista lähtien. 1.1 Varhaiskasvatuspalveluja ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Varhaiskasvatuksen hallinnonala siirtyi 1.1.2013 sosiaali- ja terveystoimen hallinnosta opetus- ja kulttuuriministeriöön. Siirron jälkeen päivähoito lakkasi olemasta sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Opetushallitukselle kuuluu varhaiskasvatuksen viranomaisvalvonta ja - ohjaus, tiedotus, koulutus sekä uuden lainsäädännön valmistelu. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa säännellyt lasten päivähoidon vaihtoehtona myönnetyt tuet jäivät sen sijaan sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen. Varhaiskasvatuksen valvonta kuuluu edelleen aluehallintovirastolle. Hallinnonalan muutos ei aiheuta muutoksia kuntien päivähoitopalvelujen järjestämisvelvollisuuteen eikä päivähoito-oikeuteen. Kunnat voivat edelleenkin ratkaista päivähoidon hallinnon järjestämisen päättämällään tavalla. Kallion peruskunnissa on tehty linjauksia varhaiskasvatuksen siirtämiseksi osaksi kuntien sivistys- ja opetustoimea, jolloin varhaiskasvatuksella ja esiopetuksella on vain yksi järjestäjätaho. Varhaiskasvatus ja opetus muodostavat tällöin kokonaisuuden ja jatkumon esi- ja alkuopetukseen. Linjauksiin ovat vaikuttaneet myös tulevat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevat muutokset. Kuntajohtajien ja sivistys- sekä opetustoimen johtajien ja Kallion edustajien yhteisessä neuvottelussa 4.6.2014 siirron ajankohdaksi sovittiin alustavasti vuoden 2016 alku. Varhaiskasvatuspalveluiden siirtäminen Kalliosta osaksi omistajakuntien sivistystoimea vaatii kunnissa asian käsittelyä ja päätöksentekoa. Kun varhaiskasvatuspalvelut siirretään osaksi kuntien sivistystoimea, toiminnan tulee kaikilta osiltaan jatkua häiriöttä uudessa organisaatiossa. Varhaiskasvatuspalveluiden ja esiopetuksen järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait ja asetukset: - Laki (36/1973) ja asetus (239/1973) lasten päivähoidosta. Uusi varhaiskasvatuslaki on valmisteltavana. - Perusopetuslaki (628/1998) ja asetus (852/1998) - Laki (272/2005) ja asetus (608/2005) sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista - Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998) - Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 - Laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista - Laki (1128/1996) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta - Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) - Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011 Varhaiskasvatuspalveluiden ja esiopetuksen järjestämistä ohjaavat tärkeimmät asiakirjat: - Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) - Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2010) - Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatussuunnitelma - Kallion alueen kuntien yhteinen esiopetussuunnitelma ja kuntakohtaiset esiopetussuunnitelmat - yksikkökohtaiset varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat - lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1
1.2 Palvelukokonaisuuden sisältö ja palveluun pääsyn kriteerit Varhaiskasvatuspalveluiden osa-alueet: 1) Perhepäivähoito 2) Päiväkotihoito ja esiopetus 3) Vuoropäivähoito 4) Varhaiskasvatuspalveluiden palveluseteli 5) Varhaiserityiskasvatus (sisältyen kohtiin 1-4) 6) Lastenhoidon tuet: kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä, joustava ja osittainen hoitoraha Alle kouluikäisten lasten vanhemmilla on lakiin pohjautuva oikeus vanhempainrahakauden päätyttyä valita lapsen päivähoidon järjestämiseksi joko lasten kotihoidon tuki, kunnallinen päivähoito tai yksityisen hoidon tuki (hoitoraha, tulosidonnainen hoitolisä). Kuntayhtymän tuottamien palveluiden vaihtoehtona perheet voivat halutessaan käyttää palveluseteliä päivähoitopaikan ostamiseen yksityiseltä kuntayhtymän hyväksymältä palveluntuottajalta. Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa yksityisen hoidon tuen lakisääteisiä osia täydentää kuntalisä. Päivähoitohakemus jätetään viimeistään neljä kuukautta ennen päivähoidon tarpeen alkamista. Mikäli kysymyksessä on äkillinen työllistyminen tai opintojen aloittaminen, hakemus jätetään kaksi viikkoa ennen päivähoidon tarpeen alkamista. 1.2.1 Perhepäivähoidon palvelukuvaus Perhepäivähoito on perhepäivähoitajan omassa kodissa, lasten kotona, useamman perheen muodostamassa hoitorenkaassa (kaksi / kolmiperhepäivähoito) tai ryhmäperhepäivähoitokodissa tapahtuvaa hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Perhepäivähoitoa voidaan hakea kaikille alle koulu- tai esikouluikäisille lapsille ja sitä suositellaan erityisesti alle 3-vuotiaille lapsille. Perhepäivähoitaja voi hoitaa samanaikaisesti enintään 4 lasta mukaan lukien hoitajan omat alle kouluikäiset lapset. Viidentenä hoidossa voi osa-aikaisesti olla esiopetusta saava lapsi. Ryhmäperhepäivähoidossa kaksi tai kolme hoitajaa voi hoitaa samanaikaisesti 8-12 lasta. Lasten tarvitsema sijaishoito perhepäivähoitajien vapaapäivien aikana järjestetään pääsääntöisesti päiväkodeissa. 1.2.2 Päiväkotihoidon ja esiopetuksen palvelukuvaus Päiväkotihoito Päiväkotihoito on päiväkodeissa tapahtuvaa hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Päiväkodit ovat avoimena pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin n. klo 6.30 17.00. Lakiin perustuva henkilökunnan ja lasten välinen suhdeluku määritellään seuraavasti: - neljää alle 3-vuotiasta kokopäivähoidossa olevaa lasta kohden 1 henkilö - seitsemää yli 3-vuotiasta kokopäivähoidossa olevaa lasta kohden 1 henkilö - kolmeatoista osapäivähoidossa olevaa lasta kohden 1 henkilö. Kuntayhtymän päiväkotien suhteutetun käyttöasteen (lasten ja henkilöstön läsnäolon välinen suhdeluku) tavoite on 90 % vuoropäiväkoteja ja päiväkotien erityisen tuen ryhmiä lukuunottamatta. Esiopetus Esiopetus on päiväkodeissa perusopetuslain pohjalta tapahtuvaa kasvatusta ja opetusta. Kunnalla on esiopetuksen järjestämisvelvollisuus, mutta esiopetukseen osallistumisesta päättää lapsen huoltaja. 2
Esiopetuksen toiminta-aika on 19 tuntia viikossa ja vähintään 700 tuntia lukuvuodessa. Ylivieskassa ja Nivalassa esiopetuksen järjestämisestä vastaa koulutoimi ja Kallion varhaiskasvatuspalvelut siten, että esiopetusta järjestetään koulujen yhteydessä ja päiväkotien kokopäiväryhmissä lapsille, joilla on esiopetuksen lisäksi myös päivähoidon tarve. Sievissä ja Alavieskassa esiopetuksen järjestämisestä vastaa koulutoimi ja esiopetusikäisten lasten aamu- ja / tai iltapäivähoidon järjestämisestä Kallio. 1.2.3 Vuoropäivähoidon palvelukuvaus Vuorohoito on päivähoidossa oleville lapsille annettavaa hoitoa, kasvatusta ja opetusta, joiden hoitoaika vanhempien työstä johtuen alkaa aamuisin ennen klo. 6.15 tai jatkuu klo. 17.30 jälkeen tai hoidon tarve on öisin ja/tai viikonloppuisin. Mikäli lapsen vuoropäivähoidon tarve päättyy, hänelle osoitetaan hoitopaikka tavallisesta päivähoidosta. Vuorohoitoa järjestetään ympärivuorokautisena Nivalassa Nokelan päiväkodissa ja Ylivieskassa Hakalahden päiväkodissa. Sievissä Lystilän ja Alavieskassa Peukaloisen päiväkoti toimivat laajennetulla aukioloajalla ma pe n. klo 5.30 21.30 / 22.30. Tarvittava muu vuorohoito Sievissä ja Alavieskassa järjestetään lähipalveluna tai Kallion alueen vuoropäiväkodeissa, mikäli tämä järjestely on perheen kannalta toimiva. Vuorohoidon käytännöt (mm. milloin lapsella on oikeus vuorohoitopaikan saamiseen, vanhempien velvollisuudesta ilmoittaa lapsen hoitoajat, lapsen ruokailu päiväkodissa) käydään läpi jokaisen vanhemman kanssa. 1.2.4 Varhaiserityiskasvatuksen palvelukuvaus Varhaiserityiskasvatus ja lapsen tarvitsema kasvun tuki (yleinen tuki, varhainen tuki ja erityinen tuki) sisältyvät varhaiskasvatuspalveluiden ja päivähoidon perustehtävään. Esiopetuksessa olevan lapsen tarvitsema tuki on perusopetuslain mukaan kolmiportainen: yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Lapsen tuen tarve voi olla kasvatuksellista, sosiaalista tai lääketieteellistä. Päivähoito on yksi kuntoutusmuoto, jossa huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet, yhteistyö vanhempien ja eri tahojen kanssa sekä tukipalvelujen riittävyys. Kaikille tukea tarvitseville lapsille laaditaan kehityksen ja oppimisen tueksi kuntoutussuunnitelma. Varhaiserityiskasvatuksen tukitoimia tulee olla tarjolla tarpeen mukaisesti. Lapsella on kehityksen ja oppimisen tueksi laadittu suunnitelma - kuntoutussuunnitelma / tehostetun tuen tai erityisen tuen suunnitelma / Hojks / Suomi toisena kielenä, S2- suunnitelma Prosenttiosuus % kunnallisten ja yksityisten palveluiden piirissä olevista lapsista (9.9.2014): Alavieska 7,5 % Nivala 5,7 % Sievi 6,9 % Ylivieska 6 % Lasten tuen tarpeiden jakautuminen (9.9.2014 ): Kielen ja kommunikaation ongelmat 36 % Lapsen pitkäaikaissairaus (kehitysvamma, autisminkirjo, diabetes) 10 % Sosiaalisen käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen ongelmat sekä tunneelämän ja vuorovaikutuksen alueen haasteet 11 % Tarkkaavaisuuden suuntaamisen ja ylläpidon ongelmat 9 % Perheen ongelmat, sos. riskilapset, 20 % Muut (fyysinen kehitys, havaintomotoriikka, aistisäätely, oppimisvaikeudet, kehitysviiveet ja aistivammat) 14 % 3
1.2.5 Varhaiskasvatuksen palvelusetelien palvelukuvaus Varhaiskasvatuspalveluissa on tavoitteena järjestää enintään 30 % palveluista palvelusetelillä. Palvelusetelien ja yksityisen hoidon tuen osuus poislukien lasten kotihoidon tuki oli tammi-huhtikuun 2014 välisenä aikana 17% varhaiskasvatuspalveluiden budjetista ( ) (Alavieska 4%, Nivala 10%, Sievi 6 %, Ylivieska 26%). Palvelusetelitoiminnasta Kalliolle aiheutuvat kustannukset voivat olla enintään samansuuruiset kuin Kallion omien palvelujen kustannukset. Palvelusetelin arvoon vaikuttavat indeksitarkistukset ja muut mahdolliset hinnantarkistukset tehdään kerran vuodessa. Palveluntuottaja voi tarkistaa asiakasmaksujaan kerran kalenterivuodessa. Palveluseteli on kaikissa palveluissa määrärahasidonnainen eli palveluseteleitä voidaan asiakkaille myöntää talousarvioon varattujen määrärahojen tai palvelukuvauksessa sovittujen paikkamäärien mukaisesti silloin, kun asiakas täyttää palvelun saamisen edellytykset. Palvelusetelit vuonna 2015 (2 397 500 ) Hoitopaikkojen määrä yksityisessä päivähoidossa Perhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoito Päiväkotihoito Yhteensä Alavieska 6 0 0 6 Nivala 0 12 61 73 Sievi 3 0 0 3 Ylivieska 24 92 117 233 Kallio yhteensä 33 104 178 315 Kuntayhtymä maksaa palvelusetelillä osan asiakkaan yksityiseltä palveluntuottajalta ostamasta varhaiskasvatuspalvelusta. Palveluntuottaja laskuttaa lisäksi perheeltä päivähoitomaksun. Palvelusetelin käyttäminen on perheelle vapaaehtoista, joten vanhemmat voivat halutessaan valita kuntayhtymän palvelun. Perheellä ei ole ehdotonta oikeutta saada palveluseteliä; kuntayhtymä voi vaihtoehtoisesti järjestää palvelun omana toimintana tai ostopalveluna. Palveluseteli myönnetään päivähoito-oikeuden piirissä olevasta lapsesta kuntayhtymän hyväksymään päivähoitopaikkaan, kun lapsi ei ole samanaikaisesti kunnallisessa päivähoidossa ja hänestä ei makseta samanaikaisesti Kelan kotihoidon tukea, yksityisen hoidon tukea eikä Kallion yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Palveluseteliä ei myönnetä lasten kotona tapahtuvaan yksityiseen perhepäivähoitoon, jos perhepäivähoitaja on työsuhteessa perheeseen. Palvelusetelin arvoon vaikuttavat huoltajien tulot, lapsen ikä ja lapsen hoidontarve. Kallio on määrittänyt perheen tuloihin perustuvan palvelusetelin kattoarvon. Perheen tulot otetaan huomioon samoin perustein kuin kunnallisen päivähoidon maksua määriteltäessä. Palvelusetelin kattoarvot eri hoitomuodoissa 1.8.2014 alkaen Kattoarvo, josta vähennetään alle 3v. /kk laskennallinen päivähoitomaksu kokopäivähoito ( /kk) yli 3v. /kk kokopäivähoito Ryhmäperhepäivähoitopaikka 891 Päiväkotipaikka 1164 776 Perhepäivähoito 677 0 6v. /kk kokopäivähoito Palvelusetelille on määritelty lisäksi kattoarvot osaviikkoiseen ja osa-aikaiseen hoitoon, klo. 18 jälkeen jatkuvaan iltahoitoon sekä erityisen tuen tarpeisiin. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen päivähoidon palveluseteli määrittyy tuen tarpeen perusteella: - 1. taso: palveluseteliä korotetaan 25 %:lla - 2. taso: palveluseteliä korotetaan 50 %:lla 4
- näitä haasteellisimmissa tilanteissa harkinnanvaraisesti. - Korotetun palvelusetelin myöntäminen edellyttää asiantuntijan ja erityislastentarhanopettajan lausuntoa sekä palveluntuottajan sitoutumista erityisen tuen antamiseen lapselle. Yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden laatua ja toimintaa valvotaan kuntayhtymän valvontasuunnitelman mukaisesti. 1.2.6 Lastenhoidon tukien palvelukuvaus Kotihoidon tuki Kotihoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että alle kouluikäiselle lapselle ei ole vanhempainrahakauden päätyttyä myönnetty kunnallista päivähoitopaikkaa, yksityisen hoidon tukea, yksityisen hoidon tuen kuntalisää tai palveluseteliä, ja perheessä on vähintään yksi alle 3-vuotias lapsi. Myös perheen yli 3-vuotiaista lapsista voidaan maksaa kotihoidon tukea, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi, joka saa kotihoidon tukea. Lasta voi hoitaa jompikumpi vanhemmista tai muu hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Kotihoidontuki haetaan Kansaneläkelaitokselta. Lisätietoja: www.kela.fi Yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä Yksityisen hoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että alle kouluikäiselle lapselle ei ole myönnetty kunnallista päivähoitopaikkaa, kotihoidon tukea tai varhaiskasvatuspalveluiden palveluseteliä. Lasten yksityisen hoidon tukea voi hakea perhe, jonka alle kouluikäistä lasta hoitaa kuntayhtymän hyväksymä perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Yksityisen hoidon tukea haetaan Kansaneläkelaitokselta. Yksityisen hoidon tuen lisäksi perheet voivat hakea yksityisen hoidon tuen kuntalisää, mikäli palveluntuottaja on työsuhteessa perheeseen (lasten kotona tapahtuva yksityinen hoito) ja hoidon tarve johtuu vanhempien työstä tai opiskelusta. Yksityisen tuen kuntalisää haetaan Kallion päivähoitotoimistoista. Yksityisen hoitajan tulee olla kuntayhtymän hyväksymä. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän määrät perhepäivähoidossa: Sovitut hoitopäivät Kuntalisän määrä kokopäivähoidossa (yli 5 h/pv) Kuntalisän määrä osapäivähoidossa (alle 5 h/pv) yli 15 pv/kk 215,00 euroa 118,25 euroa (0,55 x 215 ) 11 15 pv/kk 161,25 euroa (0,75 x 215 ) 89 euroa (0,55 x 161,25 ) 1 10 pv/kk 118,25 euroa (0,55 x 215 ) 65 euroa (0,55 x 188,25 ) Esiopetuksessa olevaan lapseen sovelletaan hoitoajasta riippumatta osapäivähoidon taulukkoa lukuun ottamatta kesäaikaa. Kuntalisän suuruus ei voi olla suurempi kuin hoitajan saaman palkan ja Kelan maksaman yksityisen hoidon tuen välinen erotus. Perhe hakee yksityisen hoidon tuen kuntalisää, ja se maksetaan suoraan perheen palkkaamalle hoitajalle. Työnantajana toimiva perhe vastaa kaikista työnantajalle kuuluvista kustannuksista. Soveltuvin osin noudatetaan Kelan myöntämän lakisääteisen yksityisen hoidon tuen myöntämisperusteita. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän lisäksi perhe ei voi saada samanaikaisesti kotihoidontukea, palveluseteliä eikä kunnallista päivähoitopaikkaa. Lisätietoja: www.kela.fi; www.kalliopp.fi Joustava hoitoraha Vuoden 2014 alusta lukien alle 3 -vuotiaista lapsesta myönnetään osittaisen hoitorahan asemasta joustava hoitoraha. Alle 3-vuotiaan lapsen isä, äiti tai muu huoltaja, jonka työaika viikoittain on keskimäärin enintään 30 tuntia, voi saada Kelasta joustavaa hoitorahaa. Joustavaa hoitorahaa haetaan Kelan toimistosta. Lisätietoja: www.kela.fi 5
Osittainen hoitoraha Jos perheessä on pieniä koululaisia ja lapsen vanhempi tekee enintään 30-tuntista työviikkoa, on mahdollista saada osittaista hoitorahaa Kelasta. Vanhempi sopii työajasta työnantajan kanssa, sillä Kela ei päätä työaikaa koskevista ehdoista. Osittaista hoitorahaa maksetaan, kunnes lapsen toinen (2.) kouluvuosi päättyy (31.7.). Jos lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, eli käy koulua tavanomaista pidempään, Kela maksaa osittaista hoitorahaa, kunnes lapsen kolmas (3.) lukuvuosi perusopetuksessa päättyy. Osittaista hoitorahaa haetaan Kelan toimistosta. Lisätietoja: www.kela.fi 1.3 Keskimääräinen lapsimäärä /kk kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa KALLIO YHT. TP 2012 TP 2013 TA 2014 TOT 30.4.2014 TA 2015 Päiväkodit 928 1038 1023 1064 1081 Perhepäivähoito 647 592 578 604 548 Yksityisen hoidon tuki 78 90 81 104 94 Em. yhteensä 1653 1720 1682 1772 1723 Kotihoidon tuki 1124 1105 1215 1046 1170 Kaikki yhteensä 2777 2825 2897 2818 2893 ALAVIESKA TP 2012 TP 2013 TA 2014 TOT 30.4.2014 TA 2015 Päiväkodit 51 80 71 85 88 Perhepäivähoito 77 49 49 36 28 Yksityisen hoidon tuki 3 3 6 4 4 Em. yhteensä 131 132 126 125 120 Kotihoidon tuki 66 64 75 61 70 Kaikki yhteensä 196 195 201 186 190 NIVALA TP 2012 TP 2013 TA 2014 TOT 30.4.2014 TA 2015 Päiväkodit 345 378 344 379 370 Perhepäivähoito 167 156 167 185 161 Yksityisen hoidon tuki 21 35 25 32 30 Em. yhteensä 533 569 536 596 561 Kotihoidon tuki 410 379 440 369 400 Kaikki yhteensä 943 948 976 965 961 SIEVI TP 2012 TP 2013 TA 2014 TOT 30.4.2014 TA 2015 Päiväkodit 134 134 136 131 132 Perhepäivähoito 75 59 62 53 55 Yksityisen hoidon tuki 20 26 20 30 25 Em. yhteensä 229 219 218 214 212 Kotihoidon tuki 275 280 290 253 290 Kaikki yhteensä 504 499 508 467 502 YLIVIESKA TP 2012 TP 2013 TA 2014 TOT 30.4.2014 TA 2015 Päiväkodit 397 445 472 466 491 Perhepäivähoito 328 326 300 326 304 Yksityisen hoidon tuki 34 26 30 38 35 Em. yhteensä 759 797 802 830 830 Kotihoidon tuki 373 382 410 363 410 Kaikki yhteensä 1132 1178 1212 1193 1240 6
1.4 Toimintayksiköt Päiväkodit Päiväkotien hoitopaikat Ryhmäperhepäivähoitopaikat Perhepäivähoitopaikat Alavieska Kunnalliset Keltasirkku Esiopetuksen iltapäivähoitoryhmä Peukaloinen laajennettu aukioloaika ma-pe 35 13 (osapv) 26 - Kunnalliset 22 Yksityiset 6 Nivala Kunnalliset Knuutinpuhto Nokela, vuorohoitopäiväkoti Peltopuisto - Päiväkodissa on erityisen tuen ryhmä. Pirttiranta Vilkuna - Päiväkodissa kaksi osaviikkoista varhaiskasvatusryhmää lapsille (2*14 kokopäiväpaikkaa), joilla ei ole hoidontarve vanhempien työn tai opiskelun vuoksi. Tutkitaan mahdollisuutta muuttaa ryhmät 1.8.2015 alkaen osa-aikaisiksi kerhoryhmiksi. Yksityiset: Tuulentuvan päiväkoti Tuulenpesän päiväkoti 35 65 64 36 85 35 26 Yksityiset: Metsätähti 12 paikkaa Kunnalliset 148 Yksityiset 0 Sievi Kunnalliset Esiopetuksen aamu- ja iltapäiväryhmä, Epelit Kakaravaara Lystilä, ma - pe laajennettu aukioloaika Tuulihattu Päiväkodissa erityisen tuen ryhmä, jonka ryhmäkoko on 21 hoitopaikkaa 21 35 21 + 7 (ilta) 35 Kunnalliset Järvirinne 12 paikkaa Kunnalliset 35 Yksityiset 3 Ylivieska Kunnalliset Hakalahti, vuorohoitopäiväkoti (ilta-, yö- ja viikonloppuhoito) Huvikumpu Joukahainen - Päiväkodissa erityisen tuen ryhmä (18 hoitopaikkaa) Simonpuisto - Päiväkodissa kaksi osaviikkoista varhaiskasvatusryhmää (2*14 kokopäiväpaikkaa) lapsille, joilla ei ole hoidontarve vanhempien työn tai opiskelun vuoksi. Tutkitaan mahdollisuutta muuttaa ryhmät 1.8.2015 alkaen osa-aikaisiksi kerhoryhmiksi. Esiopetuksen iltapäivähoito, Kataja Esiopetuksen iltapäivähoito, Raudaskylä Yksityiset: Taikametsän päiväkoti Taikatuulen päiväkoti Päiväkoti Villiina Päiväkoti Helmiina 68, joista 35 paikkaa siirrettävässä pk.tilassa 28 129 91 13 osapv. 10 osapv. 21 paikkaa 28 paikkaa 35 paikkaa 33 paikkaa Kunnalliset Rastas 12 paikkaa Yksityiset Ikiliikkujat 12 paikkaa Ipanatupa 12 paikkaa Lapsikulta Ay 8 paikkaa Musamuksu 12 paikkaa Musamurunen 8 paikkaa Peipponen 12 paikkaa Pikkutassu ay 8 paikkaa Satakieli 12 paikkaa Tähtimetsä 8 paikkaa Kunnalliset 168 Yksityiset 24 7
1.5 Varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstö Varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstö Yhteiset Päiväkodin johtaja Perhepäivähoidon ohjaaja Lastentarhanopettaja Lastenhoitaja palvelujohtaja 1 palvelupäällikkö 1,75 konsultoiva erit. 2 last.tarh.opettaja toimistosihteerit 3,3 Alavieska Peukaloinen 0,25 2 3 +1-1 (keittiö, siivous) Keltasirkku + esiopetuksen ip 0,25 2+1 2+1 1-1 (keittiö, siivous) Ryhmän erityisavustaja Ryhmäavustaja Perhepäivähoitaja/ ryhmäperheph Perhepäivähoito 0,25 5,5 Nivala Knuutinpuhto 0,25 3 2 1 Pirttiranta 0,25 3 3 1 Peltopuisto 0,5 4 ja 1 6 3 elto Vilkuna 0,5 6 6 2 Nokela 0,5 6 9 1 1 Perhepäivähoito 1,5 38 Sievi Kakaravaara 0,25 2 3 Lystilä 0,25 2 3 Tuulihattu 0,25 3 4 2 Epelit 0,5 0,5 Perhepäivähoito ja ryhmäpph. Ylivieska Hakalahti 0,5 6 11 1 Huvikumpu 0,20 2 2 1 Joukahainen 0,80 12 9 3 Simonpuisto 0,5 6 5 2 1 Kataja eo.ip 0,5 Raudaskylä eo.ip 0,5 0,5 8,5 ja 4 Perhepäivähoito 1,75 39 ja 5 ja ryhmäpph Kallio 8,05 5,25 4 62,5 69 18 3,5 100 Varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstöä koskevat muutokset TA2014 / TA2015 Alavieska Perhepäivähoitajien saatavuuden heikkeneminen ja perhepäivähoitajien määrän vähentyminen viidellä (henkilöstökulut yht. 125 000 ). Määrärahoja kohdennetaan Keltasirkun päiväkotiin (lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja) sekä Peukaloisen päiväkotiin (+1 ryhmän erityisavustaja). 8
1.6 Muutokset ja riskit Kallio yhteensä - Rakenteellisia muutoksia: Kunnallisen perhepäivähoidon ja kunnallisen päiväkotihoidon vähentyminen ja yksityisten palveluiden lisääntyminen. Palvelusetelit: TP 2013/ TA2015 825 000 Ta 2014 / TA2015 453 000 - Kohonneet varhaiseläke-maksujen kustannukset. TP2013 / TA2015 31 000 TA2014 / TA2015 82 000 - Kohonneet ruokahuollon kustannukset. TP2013 / TA2015 68 000 TA2014 / TA2015 57 000 Alavieskan talousarviomuutokset ja niiden kustannukset - Perhepäivähoitajien määrän vähentyminen viidellä (henkilöstökustannukset yht. 125 000 ). Määrärahaa kohdennetaan Keltasirkun päiväkotiin (lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja) sekä Peukaloisen päiväkotiin (+1 ryhmän erityisavustaja). - Esitetään, että päiväkotien ruokahuollon ja puhtaanapidon järjestämistapa yhdenmukaistetaan siten, että Kallio ostaa ruokahuollon ja puhtaanapidon palvelut Alavieskan teknisen toimen palveluilta 1.1.2015 alkaen. Nivalan talousarviomuutokset ja niiden kustannukset - Rakenteellisia muutoksia, yksityisen palvelun lisääntyminen ja perhepäivähoidon supistuminen: Palvelusetelimäärärahan lisäys 163 000. - Kotihoidon tuen määrärahavarauksen pienentäminen talouden toteutumatietojen johdosta - 100 000. Sievin talousarviomuutokset ja niiden kustannukset - Ei merkittäviä muutoksia. Ylivieskan talousarviomuutokset ja niiden kustannukset - Rakenteellisia muutoksia yksityisten palveluiden lisääntymisen johdosta: Palvelusetelimäärärahan lisäys 300 000. - Esitetään, että Ylivieskan kaupunki varaa määrärahan vuodelle 2015 Hakalahden vuoropäiväkodin laajentamisen suunnittelua ja rakentamishanketta varten. Laajennuksen myötä Hakalahden päiväkodin yhteydessä olevista siirtotiloista voidaan luopua. Tarveselvityksessä kuvataan tarkemmin rakentamishanketta perusteluineen. 1. Toimintariskit - Lisääntyvä tai vähentyvä palveluiden kysyntä. - Asiakas-/lapsimäärien toteutumiseen vaikuttaa osaviikkoisen /- osa-aikaisen hoidon määrä suhteessa kokopäivähoitolasten määrään. - Kotihoidon tukea koskevat lakimuutokset saattavat toteutuessaan vähentää kotihoidon tuen kysyntää ja lisätä alle 3-vuotiaiden päivähoitopaikkojen kysyntää. - Valmisteilla olevan varhaiskasvatuslain sisältämät mahdolliset toiminnalliset muutokset. 2. Rahoitusriskit - Lisääntyvään palveluiden kysyntään ei ole varauduttu budjetissa. Rahoitusriski kohdentuu erityisesti Ylivieskaan. - Perheiden valinnat esim. kotihoidon tuen, palvelusetelin tai kuntayhtymän järjestämien varhaiskasvatuspalveluiden välillä vaikuttavat palveluiden kustannusrakenteeseen ja kustannuksiin. Äitien kotihoidontukiajan lyhentäminen mahdollisesti lisää alle 3-vuotiaiden päivähoidon kysyntää. - Henkilöstön palkkakustannukset: asetuksen mukaisen henkilöstömitoituksen toteuttaminen (sijaistarve) ja välttämätön tarve erityisen tuen lisäresurssointiin. - Valmisteilla olevan varhaiskasvatuslain muutosten mahdolliset kustannusvaikutukset. 9
2. Perhe- ja aikuissosiaalityö Perhe- ja aikuissosiaalityön palvelujen tavoitteena on yksilöiden ja perheiden sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla. Vuoden 2015 alussa ennaltaehkäisevät perhepalvelut siirtyvät lastensuojelun tulosyksiköstä aikuissosiaalityön yksikköön, jonka nimi muuttuu perhe- ja aikuissosiaalityön yksiköksi. Muutoksella halutaan korostaa perhe- ja aikuissosiaalityön kokonaisuudessa ennaltaehkäisevää työotetta. 2.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Perhe- ja aikuissosiaalityötä ohjaa sosiaalihuoltolaki ja -asetus, toimeentulotuesta ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetut lait, päihdehuoltolaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja hallintolaki sekä nuorten työpajatoiminnan osalta lisäksi nuorisolaki. 2.2 Aikuissosiaalityön palvelun sisältö Aikuissosiaalityöhön kuuluvat aikuissosiaalityö, toimeentulotuki, päihdehuollon asumispalvelut, kuntouttava työtoiminta ja työmarkkinatuen kuntaosuus. Aikuissosiaalityöhön sisältyy ohjausta ja neuvontaa, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen selvittelyä, psykososiaalista tukea ja moniammatillista yhteistyötä. Aikuissosiaalityö on suunnitelmallista työtä, jossa voidaan hyödyntää asiakkaan kanssa yhdessä tehtävää asiakassuunnitelmaa. Asiakaslain mukaan jokaiselle asiakkaalle tulee laatia asiakassuunnitelma silloin, kun ei ole kyse pelkästään ohjauksesta ja neuvonnasta. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto, jonka tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotukityöhön sisältyy ohjausta ja neuvontaa, taloudelliseen tilanteeseen ja sosiaaliturvaetuuksiin liittyvää selvittelyä ja toimeentulotuen myöntämistä. Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Toimeentulotukeen on oikeutettu henkilö, joka on toimeentulotuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen mukaista toimeentuloaan ansiotyöllä, yrittäjätoiminnalla, muista tuloista ja varoista, elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Päihdehuollon asumispalvelut sisältävät kotona asumisen tukemista ja palveluohjausta asiakkaan arjessa tai erityisen vaikeissa tilanteissa asumisen järjestämistä lyhytaikaisesti ostopalveluina. Asumispalveluita annetaan viimesijaisena vaihtoehtona niille päihdehuollon asiakkaille, jotka erityisistä syistä tarvitsevat apua tai tukea asuntonsa tai asumisensa järjestämisessä. Asumispalveluiden tarpeen arviointi tehdään moniammatillisena yhteistyönä. Palveluihin hakeudutaan joko itse, lähiomaisen toimesta tai yhteistyötahojen ohjaamana. Päihdehuollon asumispalveluiden määrä vaihtelee tarpeen mukaan. Päihdehuollon asumispalveluissa työskentelee asumisenohjaaja, joka antaa kuntouttavaa palveluohjausta niille asiakkaille, joiden kanssa on tehty palvelusuunnitelma ja jotka ovat siihen itse sitoutuneet. Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämää toimintaa, jolla pyritään parantamaan toimeentulotukea saavien työttömien alle 25-vuotiaiden asiakkaiden tai pitkään työttöminä olleiden henkilöiden elämähallintaa sekä luomaan edellytyksiä työllistymiselle. Kuntouttava työtoiminta sovitetaan henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaan niin, että se on työmarkkinoille pääsyn kannalta mielekästä ja riittävän vaativaa. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään 3-24 kuukauden jaksoissa 1-5 päivänä viikossa. Työpäivän pituus on 4-8 tuntia. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksetaan kulukorvausta 9 /pv sekä korvataan mahdolliset matkakulut. Palvelun kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat toimeentulotukea saavat nuoret tai pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat henkilöt, joille laaditaan aktivointisuunnitelma yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse tai se voi tehdä sopimuksen kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä esim. toisen kunnan, 10
yhdistyksen tai seurakunnan kanssa. Asiakkaita on sijoitettu kuntouttavaan työtoimintaan Hengitysliitto Heli ry:n Sytyke Centreen ja Kallion omiin toimipisteisiin, Nivalan nuorten työpajalle sekä kuntien, seurakuntien ja yhdistysten erilaisiin tehtäviin. Työmarkkinatuen kuntaosuus siirtyy kuntien talousarvioon vuoden 2015 alussa. Palvelun kohderyhmä Aikuissosiaalityön palveluja voivat saada Kallion alueella asuvat yli 18-vuotiaat aikuiset, jotka elävät vaikeassa elämäntilanteessa, ovat taloudellisissa vaikeuksissa tai heillä on päihde- tai mielenterveysongelmia. 2.2.1 Asiakasmäärät Toimeentulotuki Toimeentulotukea saavien asiakasperheiden määrän arvioidaan lisääntyvän vuonna 2015 ja määrärahavaraus on tehty vuoden 2014 puolen vuoden toteuman perusteella. Perustoimeentulotuen valtionavustus on 50 % menoista. Taulukoissa on esitetty toimeentulotuen asiakasperheiden määrä. Sama perhe voi saada useampaa tukea. Toimeentulotuki: Kunta Asiakasperheet 2014 Asiakasperheet 2015 Toimeentulotukipäätökset 2014 Toimeentulotukipäätökset 2015 Alavieska 105 100 510 470 Nivala 480 460 3000 2900 Sievi 240 250 1270 1350 Ylivieska 790 820 4190 4350 Kallio 1615 1630 8970 9070 Kuntouttava työtoiminta ja muu aktivointitoiminta kunnittain Kallio hankkii ostopalveluja Hengitysliitto Heli ry:n Sytyke Centreltä. Vuoden 2015 aikana Sytykkeeltä ostetaan palvelua yhteensä 16 asiakkaalle/ päivä, jotka jakautuvat seuraavasti: kuntouttava työtoiminta 6 asiakasta/päivä ja työkokeilu 7 asiakasta/päivä. Tämän lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään Kallion eri toimipisteissä, Nivalan nuorten työpajalla sekä kuntien, seurakuntien ja yhdistysten erilaisissa tehtävissä. Kuntouttava työtoiminta ja muu aktivointitoiminta kunnittain: Kunta Asiakkaat TP2013 Asiakkaat TA2014 Asiakkaat TA2015 Alavieska 8 8 8 Nivala 35 39 41 Sievi 9 18 16 Ylivieska 70 87 110 Kallio 122 152 175 2.2.2 Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen määräajat Aikuissosiaalityön palveluihin hakeudutaan joko oman tai läheisen yhteydenoton kautta tai yhteistyötahon ohjaamana. Sen jälkeen työntekijä arvioi asiakkaan palvelutarpeen. Asiakkaalla on oikeus saada toimeentulotukipäätös seitsemän arkipäivän kuluessa. Kiireellisissä kriisitilanteissa toimeentulotukipäätös on tehtävä saman tai viimeistään seuraavan arkipäivän aikana. Lisäksi asiakkaalla on oikeus saada keskusteluyhteys sosiaalityöntekijään tai sosiaaliohjaajaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyynnön jättämisestä. 11
2.2.3 Henkilöstö Aikuissosiaalityö v. 2015: Kunta Virat Asiakasperheet Alavieska Ylivieska 4 virkaa: 1 erityissosiaalityöntekijä, 1 sosiaalityöntekijä, 1 sosiaaliohjaaja, 1 etuuskäsittelijä Alavieska 100 Ylivieska 820 Nivala 3 virkaa: 1 sosiaalityöntekijä, 1 sosiaaliohjaaja, 1 etuuskäsittelijä Nivala 460 Sievi 1,7 virkaa: 1 sosiaaliohjaaja, 0,7 etuuskäsittelijää Sievi 250 Kallio 11,5 virkaa: 1 johtava sosiaalityötekijä, 1 erityissosiaalityöntekijä, 2 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaaja, 3,5 etuuskäsittelijää, 1 asumisenohjaaja 1630 Perhepalvelujen yhteinen henkilöstö v. 2015: Kunta Kallio Virat 1 palvelujohtaja 0,5 ohjelmiston pääkäyttäjä 1 toimistosihteeri 1 vahtimestari 2.3 Ennaltaehkäisevät perhepalvelut Ennaltaehkäiseviin palveluihin kuuluu ennaltaehkäisevä perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, palvelusetelillä tuotettu lapsiperheiden kotipalvelu, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta ja Mannerheimin lastensuojeluliiton vapaaehtoistoiminnanohjaajan palkkauksen tukeminen. Palvelun sisältö Kun perhetyötä järjestetään lastensuojelutarvetta ennaltaehkäisevänä toimintana, tarkoitetaan peruspalvelun perhetyötä. Ennaltaehkäisevä perhetyö on lapsiperheille järjestettävää kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä tukemista, joka ei vaadi asiakkuutta lastensuojelussa. Se on ajallisesti rajattua siten, että perhe voi saada palvelua korkeintaan 10 kertaa. Se on perheille maksutonta. Ennaltaehkäisevän perhetyön perustehtävänä on perheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen sekä arjessa selviytymisen vahvistaminen. Kun perhe ohjataan ennaltaehkäisevään perhetyöhön muista toimipisteistä, perhetyönohjaaja kartoittaa tilanteen yhdessä ohjaavan tahon kanssa palveluohjauksen keinoin. Lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään palvelusetelillä. Palveluseteli kohdennetaan perheiden kriisitilanteisiin, joissa tarvitaan tilapäistä apua. Palvelun sisältö määrittyy perheen tarpeen mukaisesti sellaiseksi, että se tukee perheen selviytymistä äkillisessä kriisissä tai muuttuneessa elämäntilanteessa. Palveluntarve arvioidaan perheen henkilökohtaisen yhteydenoton pohjalta puhelimitse tai asiakkaan asioimiskäynnin yhteydessä. Palvelulla vastataan ensisijaisesti lapsen arjen turvaamiseen muuttuneessa elämäntilanteessa. Palveluseteliä ei myönnetä takautuvasti. Tukiperhetoimintaa järjestetään niille asiakkaille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita. Käytännössä tukiperheet saadaan Pelastakaa Lapset ry:n kautta ja perhetyönohjaaja tekee päätökset palveluun pääsemisestä ja koordinoi toimintaa. Vuonna 2015 maksetaan avustusta 15 000 euroa Mannerheimin lastensuojeluliitolle vapaaehtoistoiminnanohjaajan palkkaamiseen. Se mahdollistaa vertaistukiryhmien toiminnan kehittämisen yhteistyössä Kallion omien työntekijöiden kanssa lasten ja perheiden palveluissa. Palvelun kohderyhmä Varhaista tukea tarvitsevat lapsiperheet. 12
Palveluun pääsyn kriteerit Ennaltaehkäisevän perhetyön palveluun perhe hakeutuu joko itse tai yhteistyötahojen ohjaamana. Päätöksenä palvelusta toimii viranhaltijapäätös, jonka tekee palvelupyynnöt vastaanottava perhetyönohjaaja. Lapsiperheiden kotipalvelu on perheille maksullista palvelua. Perheet voivat tiedustella palvelua itse soittamalla perhetyönohjaajalle. Työ sisältää päivittäisiä kodinhoidollisia tehtäviä, kuten lastenhoitoa, pyykinhuoltoa, ruuanvalmistusta, mutta myös kasvatuksessa ohjaamista sekä vanhemmuuden tukemista. Lapsiperheiden kotipalvelua ei voida myöntää pelkästään siivoukseen tai sairaan lapsen hoitoon. Omaa työntekijäresurssia lapsiperheiden kotipalveluun on käytettävissä erittäin niukasti. Lapsiperheillä on kuitenkin mahdollisuus saada tilapäisissä kriisitilanteissa kotipalvelua palvelusetelillä. Päätöksen palvelusta tekee palvelupyynnöt vastaanottava perhetyönohjaaja. Asiakas valitsee palvelusetelituottajan ja maksaa itse palvelusetelin ja palveluntuottajan välisen hinnan erotuksen. Palvelu on määrärahasidonnainen eikä asiakkaalla ole ehdotonta oikeutta saada palvelua. Ennaltaehkäisevät perhepalvelut kunnittain Kunta Perhetyöntekijät Ennaltaehkäisevän Palveluseteli- Tukiperheasiakkaat Yhteensä perhetyön asiakaat asiakkaat Alavieska * 35 7-42 Nivala 1 185 134 6 320 Sievi 1 110 70-180 Ylivieska 1 190 90 10 290 Kallio 1 perhetyönohjaaja, 520 301 16 832 3 perhetyöntekijää *) Alavieskassa ennaltaehkäisevä perhetyön tehtävät sisällytetään perhetyönohjaajan työtehtäviin 13
2.4 Muutokset ja riskit Perustoimeentulotuen menot on arvioitu vuoden 2014 puolen vuoden toteutuman ja asiakasmäärän mukaisesti. Toimeentulotukea saavien asiakasperheiden määrää on vaikea ennakoida, koska yleisen taloustilanteen aiheuttama työttömyyden kasvu tai muu taloudellisen tilan taantuma lisää välittömästi toimeentulotukea saavien asiakkaiden määrää. Edellä mainituista syistä perustoimeentulotukimenot voivat vuonna 2015 olla huomattavasti arvioitua suuremmat. 14
3. Perhepalvelut Perhepalvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla. 3.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Perhepalvelujen järjestämistä ohjaavat lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki- ja asetus, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, hallintolaki, isyyslaki, laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettu laki ja asetus sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. 3.2 Palvelukokonaisuuden sisältö Perhepalveluiden palvelukokonaisuudet ovat: 1) Lastensuojelu 2) Lastenvalvojan tehtävät 3) Perheneuvola 3.3 Lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu sisältää lastensuojelutarpeen selvityksen, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellisen sijoituksen, huostaanoton sekä niihin liittyvän sijaishuollon ja jälkihuollon sekä lapselle tai perheelle järjestettävän sosiaalityön. Lastensuojelun tavoitteena on edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Tarkoituksena on ehkäistä lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttua riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Palveluja täytyy olla saatavissa tarvittavassa laajuudessa kaikkina vuorokauden aikoina, mikä tarkoittaa sosiaalipäivystyksen järjestämistä myös virka-ajan ulkopuolella. Lastensuojelun palvelukokonaisuus Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tehdään asiakassuunnitelma yhdessä tämän huoltajien kanssa. Suunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään saavuttamaan. Lastensuojelun perhetyö on yksi lastensuojelun avohuollon tukitoimi, joka kirjataan lastensuojelun asiakkaalle laadittavaan asiakassuunnitelmaan ja jonka alkamisesta tehdään viranomaispäätös. Perhetyöstä tehdään lisäksi perhetyön sopimus ja suunnitelma asiakkaiden kanssa. Asiakkuus lastensuojelun perhetyössä alkaa sosiaalityöntekijän arvionnilla lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen. Lastensuojelun perhetyön tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Lastensuojelun perhetyö on luonteeltaan suunnitelmallista, tavoitteellista, useimmiten pitkäkestoista ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Lastensuojelun perhetyö voi olla myös tiivistä ja intensiivistä perhetyötä, jonka tarkoituksena on estää perheen lasten huostaanotto. Jos puutteet lapsen huolenpidossa tai kasvuolosuhteissa uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi itse omalla käyttäytymisellään vakavasti vaarantaa omaa terveyttään tai kehitystään, lapsi täytyy ottaa huostaan ja järjestää hänelle hänen tarpeittensa mukainen sijaishuolto. Huostaanotto on viimesijainen toimenpide, joka voidaan tehdä, jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Lisäksi ehtona on, että sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Sijaishuollon järjestämiseksi tehdään yhteistyötä Pelastakaa Lapset Ry:n kanssa. Tavoitteena on, että kaikki alle 12-vuotiaat sijoitettavat lapset pääsevät Pelastakaa Lapset Ry:n kautta perhehoitoon lastensuojelulain edellyttämällä tavalla. Tavoitteena on kehittää avohuollon tukitoimia niin, että kodin ulkopuolelle tehtävät sijoitukset vähenisivät ja olisivat lyhytaikaisia. 15
Palvelun kohderyhmä Lastensuojelun kohderyhmänä ovat tuen tarpeessa olevien alle 18 -vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Asiakasmäärät Taulukko 1. Lastensuojelun sijoitukset kunnittain vuonna 2015 Kunta Perhehoitoon sijoitetut/ hoitovrk Lastensuojeluyksikköön sijoitetut/ hoitovrk Lyhyt-aikaisesti sijoitetut/ hoitovrk Alavieska <5 /500 5/1 825 <5/1 08 9 Nivala 13/4 745 8/4 015 13/4 68 34 Sievi 5/1 825 4/1 640 3/1 08 12 Ylivieska 14/5 110 11/3 295 16/5 76 41 Kallio 34/12 180 28/10 775 34/1 260 96 Taulukko 2. Lastensuojelun perhetyö (oma toiminta) 2015 Kunta Perhetyöntekijät Asiakkaiden määrä Alavieska 1 15 Nivala 3 115 Sievi 1,5 65 Ylivieska 3 127 Kallio 8,5 322 3.3.1 Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen määräajat Yht. sijoitetut Lastensuojeluasia voi tulla vireille joko lastensuojeluilmoituksen tai oman hakemuksen kautta. Lastensuojelun työntekijän tehtävänä on arvioida välittömästi tiedon saatuaan lapsen mahdollisen kiireellisen lastensuojelun tarve. Lastensuojelulain mukaan työntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai muun vastaavan tiedon saatuaan ratkaistava, onko ilmoituksen johdosta syytä ryhtyä lastensuojelutarpeen selvittämiseen. Jos lastensuojelutarpeen selvitys tehdään, se on tehtävä viivytyksettä, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun lastensuojelutarpeen selvityksen tekeminen alkaa. 3.3.2 Henkilöstö ja asiakkaat Lastensuojelun henkilöstö 2015 Kunta Virkoja Sosiaalityön asiakkaat (* Avohuollon asiakkaat Alavieska Ylivieska 3,5 sosiaalityöntekijää 2,5 sosiaaliohjaaja Alavieska 30 Ylivieska 360 Alavieska 19 Ylivieska 136 Nivala Sievi 4 sosiaalityöntekijää 2 sosiaaliohjaaja Nivala 270 Sievi 115 Nivala 157 Sievi 73 Kallio 1 johtava sosiaalityöntekijä, 7,5 sosiaalityöntekijää, 4,5 sosiaaliohjaajaa (* vuositasolla lapsen asioita vastaava sosiaalityöntekijä / 103 asiakasta) 775 385 Perhepalvelujen yhteinen henkilöstö v. 2015 Kallio 1 Palvelujohtaja 0,5 Ohjelmiston pääkäyttäjä 1 Toimistosihteeri 1 Vahtimestari 16