2013 PALVELUKUVAUKSET

Transkriptio

1 2013 PALVELUKUVAUKSET

2 SISÄLLYS PALVELUKUVAUKSET 1.1 VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS 1.2 AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUKUVAUS 1.3 PERHEPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS 1.4 HOITO- JA HOIVAPALVELUT PALVELUKUVAUS 1.5 VAMMAISPALVELUT PALVELUKUVAUS 1.6 AIKUISPSYKOSOSIAALISET PALVELUT PALVELUKUVAUS 1.7 VASTAANOTTOPALVELUT PALVELUKUVAUS 1.8 KUNTOUTUS PALVELUKUVAUS 1.9 ERIKOISSAIRAANHOITO PALVELUKUVAUS 1.10 TYÖTERVEYSHUOLTO PALVELUKUVAUS 1.11 SUUN TERVEYDENHUOLTO PALVELUKUVAUS 1.12 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO PALVELUKUVAUS

3 VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS 2

4 1 Sisältö 1 Varhaiskasvatuspalvelujen tarkoitus Varhaiskasvatuspalveluja ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Palvelukokonaisuuden sisältö ja palveluiden piiriin pääsyn kriteerit Perhepäivähoidon palvelukuvaus Päiväkotihoidon ja esiopetuksen palvelukuvaus Vuoropäivähoidon palvelukuvaus Varhaiserityiskasvatuksen palvelukuvaus Varhaiskasvatuksen palvelusetelin palvelukuvaus Lastenhoidon tukien palvelukuvaus Asiakasmäärät Toimintayksiköt ja niitä koskevat muutokset vuonna Varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstö ja muutokset vuonna Vuoden 2013 talousarviota koskevat muutokset ja riskit... 10

5 2 1 Varhaiskasvatuspalvelujen tarkoitus Varhaiskasvatuspalvelut on yksi keskeinen toimintakokonaisuus lapsiperheiden palvelu- ja tukijärjestelmässä. Varhaiskasvatuspalveluiden tavoitteena on lapsiperheille suunnattujen palveluiden avulla tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, kasvamista, kehittymistä ja oppimista kasvatuskumppanuuteen perustuvassa yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksessa tuetaan jokaisen lapsen hyvinvointia tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti kunkin lapsen tarpeista lähtien. 2 Varhaiskasvatuspalveluja ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Varhaiskasvatuspalveluiden ja esiopetuksen järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait ja asetukset: Laki (36/1973) ja asetus (239/1973) lasten päivähoidosta, perusopetuslaki (628/1998) ja asetus (852/1998), laki (272/2005) ja asetus (608/2005) sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista, asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998) ja (327/200), laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, laki (1128/1996) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta, laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002), laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009), laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (603/1996). Varhaiskasvatuspalveluiden ja esiopetuksen järjestämistä ohjaavat tärkeimmät asiakirjat: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005), esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2000), kuntayhtymän varhaiskasvatussuunnitelma, Kallion alueen kuntien yhteinen esiopetussuunnitelma ja kuntakohtaiset esiopetussuunnitelmat, yksikkökohtaiset varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat, lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. 3 Palvelukokonaisuuden sisältö ja palveluiden piiriin pääsyn kriteerit Varhaiskasvatuspalveluiden osa-alueet: 1) Perhepäivähoito 2) Päiväkotihoito ja esiopetus 3) Vuoropäivähoito 4) Varhaiserityiskasvatus (sisältyen päivähoitopalveluihin) 5) Varhaiskasvatuksen palveluseteli 6) Lastenhoidon tuet: kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä, osittainen hoitoraha Alle kouluikäisten lasten vanhemmilla on lainsäädäntöön pohjautuva oikeus vanhempainrahakauden päätyttyä valita lapsen päivähoidon järjestämiseksi joko lasten kotihoidon tuki, kunnallinen päivähoito tai yksityisen hoidon tuki (hoitoraha, tulosidonnainen hoitolisä). Yksityisen hoidon tuen lakisääteisiä osia täydentää kuntalisä. Kuntayhtymän tuottamien palveluiden vaihtoehtona perheet voivat halutessaan käyttää palveluseteliä päivähoitopaikan ostamiseen yksityiseltä palveluntuottajalta. Päivähoitohakemus jätetään viimeistään neljä kuukautta ennen päivähoidon tarpeen alkamista. Mikäli kysymyksessä on äkillinen työllistyminen / opintojen aloittaminen, hakemus jätetään kaksi viikkoa ennen päivähoidon tarpeen alkamista. 3.1 Perhepäivähoidon palvelukuvaus Perhepäivähoitoa järjestään yksityiskodissa tai muussa kodinomaisessa paikassa. Sille tunnusomaista on pieni lapsiryhmä ja kodinomainen ympäristö. Suurin osa kuntayhtymän perhepäivähoitajista työskentelee omassa kodissaan, osa useamman perheen muodostamassa hoitorenkaassa (kaksi- tai kolmiperhepäivähoito), lasten kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa tai ryhmäperhe-

6 päivähoitokodeissa. Perhepäivähoitoa voidaan hakea kaikille alle koulu- tai esikouluikäisille lapsille ja erityisesti sitä suositellaan alle 3-vuotiaille lapsille. Perhepäivähoitaja voi hoitaa samanaikaisesti enintään 4 lasta mukaan lukien hoitajan omat alle kouluikäiset lapset. Viidentenä hoidossa voi osa-aikaisesti olla esiopetusta saava lapsi. Ryhmäperhepäivähoidossa kaksi tai kolme hoitajaa voi hoitaa samanaikaisesti 8-12 lasta. 3.2 Päiväkotihoidon ja esiopetuksen palvelukuvaus Päiväkotihoito on päiväkodeissa tapahtuvaa hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Päiväkodit ovat avoimena pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin n. klo Lakiin perustuva henkilökunnan ja lasten välinen suhdeluku määritellään seuraavasti: - Alle 3-vuotiasta kokopäivähoidossa olevaa lasta kohden 1 henkilö / 4 lasta. - Yli 3-vuotiasta kokopäivähoidossa olevaa lasta kohden 1 henkilö / 7 lasta. - Osapäivähoidossa vähintään 1 henkilö/ 13 lasta. Kuntayhtymän päiväkotien suhteutetun käyttöasteen (lasten ja henkilöstön läsnäolon välinen suhdeluku) tavoite on 90 % vuoropäiväkoteja ja integroituja erityisryhmiä lukuunottamatta. Esiopetus on päiväkodeissa perusopetuslain pohjalta tapahtuvaa kasvatusta ja opetusta. Kunnalla on esiopetuksen järjestämisvelvollisuus, mutta esiopetukseen osallistumisesta päättää lapsen huoltaja. Esiopetuksen toiminta-aika on 19 tuntia viikossa, vähintään 700 tuntia lukuvuodessa. Ylivieskassa ja Nivalassa esiopetuksen järjestämisestä vastaavat yhteistyössä kuntien koulutoimi ja Kallion varhaiskasvatuspalvelut siten, että esiopetusta järjestetään koulujen yhteydessä ja päiväkotien kokopäiväryhmissä, mikäli lapsella on hoidon tarve. Sievissä ja Alavieskassa esiopetuksen järjestämisestä vastaa koulutoimi. Sievissä ja Alavieskassa esiopetusikäisten lasten aamu- ja / tai iltapäivähoidon järjestämisestä vastaa Kallion varhaiskasvatuspalvelut. 3.3 Vuoropäivähoidon palvelukuvaus Vuorohoito on päivähoidossa oleville lapsille annettavaa hoitoa, kasvatusta ja opetusta, joiden hoitoaika vanhempien työstä johtuen alkaa aamuisin ennen klo tai jatkuu klo jälkeen tai hoidon tarve on öisin ja/tai viikonloppuisin. Mikäli lapsen vuoropäivähoidon tarve päättyy, hänelle osoitetaan hoitopaikka tavallisesta päiväkodista, ryhmäperhepäivähoitokodista tai perhepäivähoidosta. Vuorohoitoa järjestetään ympärivuorokautisena Nivalassa Nokelan päiväkodissa ja Ylivieskassa Hakalahden päiväkodissa. Sievissä Lystilän ja Alavieskassa Peukaloisen päiväkoti toimivat laajennetulla aukioloajalla ma pe n. klo / Tarvittava muu vuorohoito Sievissä ja Alavieskassa järjestetään lähipalveluna tai Kallion alueen vuoropäiväkodeissa, mikäli tämä järjestely on perheen kannalta toimiva. Vuorohoidossa on omat toimintakäytännöt, jotka koskevat esimerkiksi oikeutta saada vuorohoitopaikka, vanhempien velvollisuutta ilmoittaa hoitoajat tai lapsen ruokailua päiväkodissa. Vuorohoidon käytännöt käydään läpi jokaisen vanhemman kanssa. Elokuusta 2013 alkaen tavoitteena on järjestää viikonloppuyöhoito yksityisessä päivähoidossa. 3.4 Varhaiserityiskasvatuksen palvelukuvaus Varhaiserityiskasvatus, varhainen tuki ja erityinen tuki, ovat osa varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmää. Perusopetuslain mukaan esiopetuksessa olevan lapsen tarvitsema tuki on kolmiportainen: yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Lapsen tuen tarve voi olla kasvatuksellista, sosiaalista tai lääketieteellistä. Päivähoito on yksi kuntoutusmuoto, jossa huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet, yhteistyö vanhempien ja eri tahojen kanssa sekä tukipalvelujen riittävyys. Kaikille erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan kuntoutussuunnitelma. Varhaiserityiskasvatuksen tukitoimia tulee olla tarjolla tarpeen mukaisesti. Tuen määrittely ja lapsen tuen arvioiminen tehdään seuraavan taulukon mukaan: 3

7 4 Arviointi Tilanteen kuvailu Tukitoimet Lapsi ei tarvitse yksilöllistä tukea Lapsen kehitys on iänmukaista. - ei tukitoimia ja avustamista. Lapsi ei tällä hetkellä tarvitse Lapsen kehitykseen tai kasvuoloihin - varhaiskasvatuksen tukitoimet yksilöllistä tukea ja avustamista, liittyy riskitekijöitä. - kasvatuskumppanuuden tehostaminen mahdolli- mutta erityisen tuen tarvetta sesti yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa seurataan. Lapsi tarvitsee jonkin verran yksilöllistä tukea ja avustamista. Lapsi tarvitsee päivittäin yksilöllistä tukea ja avustamista. Lapsi tarvitsee jatkuvaa yksilöllistä tukea ja avustamista. Lapsen kehityksessä on viivettä tai huomioitavaa jollakin kehityksen osa-alueella. Lapsen kehitys on selvästi iänmukaisesta poikkeavaa. Lapsella on oppimisvaikeuksia tai muita kehitykseen liittyviä pulmia (esim. keskittymisen, hahmottamisen, kielen kehityksen, sosiaalisen vuorovaikutuksen, tunneelämän tai motoriikan alueella). Lapsen kasvuun, kehitykseen tai oppimiseen liittyy vaikeita pulmia. 3.5 Varhaiskasvatuksen palvelusetelin palvelukuvaus - lapsen varhaiskasvatus- tai esiopetussuunnitelmaan sisältyy päivähoidon kuntoutussuunnitelma - toiminnalliset / pedagogiset ratkaisut - yksilöllinen tuki ryhmätoiminnassa, - mahdollisesti muita tukipalveluja - päivähoidon kuntoutussuunnitelma ja yksilölliset tukitoimet ja -palvelut - tiimi- ja yhteistyö, suunnittelu, mukauttaminen tai eriyttäminen, oppimateriaalin valmistaminen, oppimisympäristön mukauttaminen - pienryhmätoiminta ja yksilölliset toimintahetket - ryhmän erityisavustaja lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen tukena - päivähoidon kuntoutussuunnitelma ja yksilölliset tukitoimet päivähoidossa - ryhmän erityisavustaja lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen tukena - jatkuva tuki ja avustaminen päivittäisissä tilanteissa ja toiminnoissa: perushoitotilanteet, toimintatuokiot, leikki, ulkoilu - jatkuva valvonta / huomiointi - muut tarvittavat tukipalvelut Palvelusetelillä kuntayhtymä maksaa osan asiakkaan yksityiseltä palveluntuottajalta ostamasta varhaiskasvatuspalvelusta. Palveluntuottaja laskuttaa lisäksi perheeltä päivähoitomaksun. Palvelusetelin käyttäminen on perheelle vapaaehtoista, joten vanhemmat voivat halutessaan valita kuntayhtymän palvelun. Perheellä ei ole ehdotonta oikeutta saada palveluseteliä; kuntayhtymä voi vaihtoehtoisesti järjestää palvelun omana toimintana tai ostopalveluna. Palveluseteli myönnetään päivähoito-oikeuden piirissä olevasta lapsesta kuntayhtymän hyväksymään päivähoitopaikkaan, kun lapsi ei ole samanaikaisesti kunnallisessa päivähoidossa ja hänestä ei makseta samanaikaisesti Kelan kotihoidon tukea, yksityisen hoidon tukea eikä Kallion yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Palveluseteliä ei myönnetä lasten kotona tapahtuvaan yksityiseen perhepäivähoitoon, jos perhepäivähoitaja on työsuhteessa perheeseen. Muutoksena aikaisempaan käytäntöön, ensi vuoden alusta palveluseteli maksetaan myös vanhempien kesäloma-ajalta, mikäli lapsi jatkaa samassa hoitopaikassa. Palvelusetelin arvoon vaikuttaa huoltajien tulot sekä lapsen ikä ja lapsen hoidontarve. Kallio on määrittänyt perheen tuloihin perustuvan palvelusetelin kattoarvon. Perheen tulot otetaan huomioon samoin perustein kuin kunnallisen päivähoidon maksua määriteltäessä. Lapsen erityisen tuen tarpeen perusteella on mahdollista korottaa palvelusetelin kattohintaa. Palvelusetelin kattoarvot eri hoitomuodoissa alkaen Kattoarvo, josta vähennetään laskennallinen päivähoitomaksu/kk alle 3v. arvo/kk yli 3v. arvo/kk 0 6v. arvo/kk Ryhmäperhepäivähoitopaikka 853 Päiväkotipaikka Perhepäivähoito 649 Lisätietoja:

8 5 3.6 Lastenhoidon tukien palvelukuvaus Kotihoidontuki ja osittainen hoitoraha Kotihoidon tuki: Kotihoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että alle kouluikäiselle lapselle ei ole vanhempainrahakauden päätyttyä myönnetty kunnallista päivähoitopaikkaa, yksityisen hoidon tukea, yksityisen hoidon tuen kuntalisää tai palveluseteliä, ja perheessä on vähintään yksi alle 3-vuotias lapsi. Myös perheen yli 3-vuotiaista lapsista voidaan maksaa kotihoidon tukea, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi, joka saa kotihoidon tukea. Lasta voi hoitaa jompikumpi vanhemmista tai muu hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Kotihoidontuki haetaan Kansaneläkelaitokselta. Lisätietoja: Osittainen hoitoraha: Vanhempainvapaan jälkeen lapsen vanhempi voi jäädä osittaiselle hoitovapaalle, jolloin hän lyhentää palkattomasti päivittäistä työaikaa tai viikkotyöaikaa. Perhettä tuetaan maksamalla osittaisen hoitovapaan ajalta osittaista hoitorahaa. Hoitorahaa ei makseta koko hoitovapaan ajalta, vaan ainoastaan alle 3-vuotaista lapsista sekä koulunsa aloittaneista ensi- ja toisluokkalaisista (poikkeuksena sairaat ja vammaiset lapset). Osittaista hoitorahaa haetaan Kelan toimistosta. Lisätietoja Yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä Yksityisen hoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että alle kouluikäiselle lapselle ei ole myönnetty kunnallista päivähoitopaikkaa, kotihoidon tukea tai varhaiskasvatuspalveluiden palveluseteliä. Lasten yksityisen hoidon tukea voi hakea perhe, jonka alle kouluikäistä lasta hoitaa kuntayhtymän hyväksymä perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Yksityisen hoidon tukea haetaan Kansaneläkelaitokselta. Yksityisen hoidon tuen lisäksi perheet voivat hakea yksityisen hoidon tuen kuntalisää, mikäli palveluntuottaja on työsuhteessa perheeseen (lasten kotona tapahtuva yksityinen hoito) ja hoidon tarve johtuu vanhempien työstä tai opiskelusta. Yksityisen tuen kuntalisää haetaan Kallion päivähoitotoimistoista. Yksityisen hoitajan tulee olla kuntayhtymän hyväksymä. Tarkempaa tietoa yksityisen hoidon tuen kuntalisän myöntämisen perusteista: Yksityisen hoidon tuen kuntalisän määrät perhepäivähoidossa: Sovitut hoitopäivät Kuntalisän määrä kokopvähoidossa (yli 5 h/pv) Kuntalisän määrä osapäivähoidossa (alle 5 h/pv) yli 15 pv/kk 215,00 euroa 118,25 euroa (0,55 x 215 ) pv/kk 161,25 euroa (0,75 x 215 ) 89 euroa (0,55 x 161,25 ) 1 10 pv/kk 118,25 euroa (0,55 x 215 ) 65 euroa (0,55 x 188,25 ) Esiopetuksessa olevaan lapseen sovelletaan hoitoajasta riippumatta osapäivähoidon taulukkoa lukuun ottamatta kesäaikaa. Kuntalisän suuruus ei voi olla suurempi kuin hoitomaksun ja Kelan maksaman yksityisen hoidon tuen välinen erotus. Perhe hakee yksityisen hoidon tuen kuntalisää, ja se maksetaan suoraan perheen palkkaamalle hoitajalle. Työnantajana toimiva perhe vastaa kaikista työnantajalle kuuluvista kustannuksista. Soveltuvin osin noudatetaan Kelan myöntämän lakisääteisen yksityisen hoidon tuen myöntämisperusteita. Samanaikaisesti kuntalisän lisäksi perhe ei voi saada kotihoidontukea, palveluseteliä eikä kunnallista päivähoitopaikkaa. Lisätietoja:

9 6 4 Asiakasmäärät Kallion alueen kunnat yhteensä, Keskimääräinen lapsimäärä /kuukausi vuosina KALLIO YHT. TP 2010 TP 2011 TA 2012 TOT TA 2013 Päiväkodit *) 927 *) 960 *) Perhepäivähoito Palveluseteli ( sis. ed.) (sis.ed.) Yksit. hoidon tuki Em. yhteensä *) 1661 *) 1630* ) Kotihoidon tuki Kaikki yhteensä *) 2753 *) 2845 *) *) Talousarviosta 2012 alkaen vuoropäivähoidossa ja sen lisäksi esiopetuksessa olevat lapset tilastoituvat yhtenä asiakkuutena aikaisemmasta menettelystä (v ) poiketen. Alavieska, keskimääräinen lapsimäärä /kuukausi vuosina ALAVIESKA TP 2010 TP 2011 TA 2012 TOT TA 2013 Päiväkodit Perhepäivähoito Palveluseteli (sis. ed.) (sis. ed.) Yksit. hoidon tuki Em. yhteensä Kotihoidon tuki Kaikki yhteensä Nivala, Keskimääräinen lapsimäärä /kuukausi vuosina NIVALA TP 2010 TP 2011 TA 2012 TOT TA 2013 Päiväkodit *) 335 *) 341 *) Perhepäivähoito Palveluseteli (sis. ed.) (sis.ed.) Yksit. hoidon tuki Em. yhteensä *) 540 *) 531 *) Kotihoidon tuki Kaikki yhteensä *) 937 *) 971 *) *) Talousarviosta 2012 alkaen vuoropäivähoidossa ja sen lisäksi esiopetuksessa olevat lapset tilastoituvat yhtenä asiakkuutena aikaisemmasta menettelystä (v ) poiketen. Sievi, Keskimääräinen lapsimäärä /kuukausi vuosina SIEVI TP 2010 TP 2011 TA 2012 TOT TA 2013 Päiväkodit Perhepäivähoito Palveluseteli (sis.ed.) Yksityisen hoidon tuki Em. yhteensä Kotihoidon tuki Kaikki yhteensä Ylivieska, Keskimääräinen lapsimäärä /kuukausi vuosina YLIVIESKA TP 2010 TP 2011 TA 2012 TOT TA 2013 Päiväkodit *) 406 *) 424* ) Perhepäivähoito Palveluseteli (sis.ed.) (sis.ed.) Yksit. hoidon tuki Em. yhteensä *) 761 *) 757 *) Kotihoidon tuki Kaikki yhteensä *) 1122 *) 1167 *) *) Talousarviosta 2012 alkaen vuoropäivähoidossa ja sen lisäksi esiopetuksessa olevat lapset tilastoituvat yhtenä asiakkuutena aikaisemmasta menettelystä (v ) poiketen.

10 7 5 Toimintayksiköt ja niitä koskevat muutokset vuonna 2013 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Päiväkodit Päiväkotien hoitopaikat Ryhmäperheph Keltasirkku 21kokopv + 13 osapv Peukaloinen alkaen 26 laajennettu aukioloaika ma pe Knuutinpuhto Nokela,vuorohoitopäiväkoti alkaen tavoitteena on järjestää viikonloppu yöhoito yksityisessä päivähoidossa Peltopuisto, sis. integroidun erityisryhmän Pirttiranta Vilkuna Yhdessä päiväkodissa aloittaa toimintansa osaviikkoinen varhaiskasvatusryhmä lapsille, joilla ei ole vanhempien työstä tai opiskeluista johtuvaa hoidon tarvetta. Esiopetuksen aamu- ja iltapäiväryhmä, Epelit Kakaravaara Lystilä, ma - pe laajennettu aukioloaika Tuulihattu - kaksi lapsiryhmää, joista toinen on 3-6-vuotiaiden lasten integroitu erityisryhmä (ryhmäkoko on 18 hoitopaikkaa). Hakalahti, vuorohoitopäiväkoti alkaen tavoitteena on järjestää viikon loppuyöhoito yksityisessä päivähoidossa Huvikumpu Joukahainen helmi-maaliskuusta 2013 alkaen - sis. osaviikkoisen varhaiskasvatusryhmän lapsille, joilla ei ole vanhempien työstä tai opiskeluista johtuvaa hoidon tarvetta Joukahaisen myötä sulkeutuvat seuraavat yksiköt; Kirkkopuisto (28 paikkaa) Toivola (42 paikkaa) Vaahteramäki (35) 1.7. alkaen Peukaloisen ja Helinän ryhmäperhepäivähoitokodit Muksulan lapsiryhmä Simonpuisto - Päiväkodissa integroitu erityisryhmä iltahoitopaikkaa 33 77, joista 35 paikkaa siirrettävässä päiväkotitilassa 42, joista 21 paikkaa siirrettävässä päiväkotitilassa Muksula 21 Järvirinne, 12 paikkaa Peukaloinen 10 paikkaa, sulkeutuu Helinä 12 paikkaa, sulkeutuu Rastas 12 paikkaa Esiopetuksen iltapäivähoito, Kataja Esiopetuksen iltapäivähoito, Raudaskylä - Toimii ryhmäperhepäivähoitokotina vähintään saakka. 13 osapäiväpaikkaa 10 osapäiväpaikkaa

11 8 6 Varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstö ja muutokset vuonna 2013 VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN YHTEINEN HENKILÖSTÖ (ANSY) Vakit Määräaikainen/ avoin Lisäys / vähennys vuoden 2012 TA verrattuna kiertävä erityislastentarhanopettaja 2 toimistosihteerit 3,3 palvelupäällikkö 1,85 palvelujohtaja 1 ALAVIESKA Vakit M. aik./avoin Lisäys/vähennys TA 2012 verrat. Perhepäivähoito, Alavieska perhepäivähoitajat (hoitajan koti) 8 1,5 + 2 (käytössä v.2012) perhepäivähoitajat (lasten kotona) 1 perhepäivähoidon ohjaaja 0,40 Esiopetuksen iltapäiväryhmä lastentarhanopettaja 0,7 Keltasirkun päiväkoti lastentarhanopettaja 1 lastenhoitaja 2 ryhmän erityisavustaja 1 +1 (käytössä v.2012) päiväkotiavustaja (keittiö /siivous) päiväkodin johtaja 0,25 Peukaloinen (A) (ryhmäperhepäivähoitokoti muuttuu päiväkodiksi alkaen) lastentarhanopettaja 2 +2 lastenhoitaja 3 +1 ryhmäavustaja (keittiö/siivous) 1 päiväkodin johtaja 0,25 +0,25 NIVALA Vakit M.aik./avoin Lisäys /vähennys TA 2012 verrattuna Perhepäivähoito, Nivala perhepäivähoitajat (hoitajan koti+ varahoit.) 38, ,5 perhepäivähoitajat (lasten kotona ) 2,5 1 (+1) perhepäivähoidon ohjaaja 1,66 Knuutinpuhdon päiväkoti lastentarhanopettaja 3 lastenhoitaja 2 ryhmän erityisavustaja 1 päiväkodin johtaja 0,15 Nokelan vuoropäiväkoti lastentarhanopettaja 6 lastenhoitaja 7,5 +½ (käytössä 1 v.2012) ryhmän erityisavustaja - -1(siirto Simonpuistoon) ryhmäavustaja 2 päiväkodin johtaja 0,5 Peltopuiston päiväkoti erityislastentarhanopettaja 1 lastentarhanopettaja 4 lastenhoitaja 6 ryhmän erityisavustaja 2 ryhmäavustaja 0,5 päiväkodin johtaja 0,5 Vilkunan päiväkoti lastentarhanopettaja 6 lastenhoitaja 6 ryhmän erityisavustaja 2 päiväkodin johtaja 0,5 Pirttirannan päiväkoti lastentarhanopettaja 3 lastenhoitaja 3 ryhmäavustaja 1-1 (siirto Peltopuistoon) päiväkodin johtaja 0,33 SIEVI Vakit Määräaik./avoin Lisäys /vähennys TA 2012 verrat. Perhepäivähoito, Sievi perhepäivähoitajat (hoitajan koti) (käytössä v.2012)

12 9 perhepäivähoitajat (lasten kotona) 1 0,5-0,5 perhepäivähoidon ohjaaja 0.40 Esiopetuksen aamu- ja iltapäiväryhmä Epeli lastentarhanopettaja 0,5 ryhmäavustaja 1 lastenhoitaja (ostopalvelu, koulutoimi) 0,5 Kakaravaaran päiväkoti lastentarhanopettaja 2 lastenhoitaja 3 päiväkodin johtaja 0,25 Lystilän päiväkoti lastentarhanopettaja 2 lastenhoitaja 3 ryhmäavustaja 0,5 päiväkodin johtaja 0,25 Tuulihatun päiväkoti lastentarhanopettaja 2 lastenhoitaja 5 +1 (käytössä v. 2012) ryhmän erityisavustaja 1,5 +½ (käytössä 1 v.2012) päiväkodin johtaja 0,25 Ryhmäperhepäivähoitokoti Järvirinne ryhmäperhepäivähoitaja 3,5 +0,5 (sis. siirto, käytössä v. 2012) vastaava lastenhoitaja 1 perhepäivähoidon ohjaaja 0,10 YLIVIESKA Vakit Määräaik./avoin Lisäys/vähennys TA 2012 verrattuna Perhepäivähoito, Ylivieska perhepäivähoitajat (hoitajan koti+ varah.) (käytössä v. 2012) perhepäivähoitajat (lasten kotona) 3 perhepäivähoidon ohjaaja 1,80 Hakalahden vuorohoitopäiväkoti lastentarhanopettaja 6 lastenhoitaja 11 ryhmäavustaja 1 päiväkodin johtaja 0,5 Huvikummun päiväkoti lastentarhanopettaja 3 lastenhoitaja 3 ryhmän erityisavustaja 1 ryhmäavustaja (keittiö) 1 päiväkodin johtaja 0,25 Joukahaisen päiväkoti (valmistuu vuoden 2013 alkupuolella) lastentarhanopettaja lastenhoitaja 10 ryhmän erityisavustaja 3 +1 (siirto Peukaloisesta,Y) päiväkodin johtaja 1 Katajan esiopetus lastentarhanopettaja ½ Raudaskylän esiopetus ryhmäperhepäivähoitaja 1 + ½ (käytössä 5 kk v. 2012) Ryhmäperhepäivähoitokoti Rastas ryhmäperhepäivähoitaja (+varahoitaja) 3+ 0,33 vastaava lastenhoitaja 1 perhepäivähoidon ohjaaja 0,10 Ryhmäperhepäivähoitokoti Helinä (toiminta päättyy ) ryhmäperhepäivähoitaja (+varahoitaja) 3+ 0,33 vastaava lastenhoitaja 1 perhepäivähoidon ohjaaja 0,10 Simonpuiston päiväkoti lastentarhanopettaja 7 lastenhoitaja 4 ryhmän erityisavustaja 2,5 +1 (sisäinen siirto) ryhmäavustaja 1 päiväkodin johtaja 0,50

13 10 7 Vuoden 2013 talousarviota koskevat muutokset ja riskit Kaikkien kuntien osalta - henkilöstömenoihin 2 % korotus huomioiden lisäksi palkkojen vuosisidonnaiset osat - päiväkotihoidon sijaismäärärahaa lisätty (vrt. asetuksen mukainen henkilöstömitoitus) - pitkät palkalliset poissaolot (sl./äl.) Alavieskan TA 2012/ 2013 muutokset ja niiden kustannukset 1. Perhepäivähoito ja perhepäivähoidon palveluseteli 1) 1,5 perhepäivähoitajaa , jonka lisäksi henkilöstökulut (v työsuhteessa 3 hoitajaa ). 2) perhepäivähoitajien työaikakorvaukset (vuonna 2012 käytettävissä ) 3) hoitopaikat muiden kuntien alueella <5 paikka (käytössä vuonna 2012) 4) palveluseteli yht (käytössä vuonna 2012) 2. Päiväkotihoito ja päiväkotihoidon palveluseteli 1) Ryhmän erityisavustaja Keltasirkun pk (käytössä vuonna 2012) 2) Peukaloisen pk (kustannuksia hoitopaikkojen lisäyksestä johtuen jo vuoden 2012 aikana, kustannuslisäys vuoden 2013 osalta n , hoitopaikkalisäys +10) 3) hoitopaikat muiden kuntien alueella <5 paikkaa kesään 2013 saakka (käytössä v. 2012) 3. Lasten hoidon tuet (kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä) 1) kotihoidon tuki (budjettilisäys lähes kokonaan käytössä vuonna 2012) Nivalan TA 2012/ 2013 muutokset ja niiden kustannukset 1. Perhepäivähoito ja perhepäivähoidon palveluseteli 1) perhepäivähoitajien työaikakorvaukset (vuonna 2012 käytettävissä ) 2) palvelusetelimäärärahan korotus 4 lisäpaikan (käytössä vuonna 2012) ja kesäajan uusien maksukäytäntöjen vuoksi Päiväkotihoito ja päiväkotihoidon palveluseteli 1) lastenhoitaja vuoropäiväkoti Nokelaan lisääntyneen lapsimäärän ja yöhoidon vuoksi (käytössä vuonna 2012) 2) palvelusetelin määrän tarkistus (budjettilisäys lähes kokonaan käytössä vuonna 2012) 3) hoitopaikat muiden kuntien alueella <5 paikkaa (käytössä vuonna 2012) 3. Lasten hoidon tuet (kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä) 1) kotihoidon tuki (budjettilisäys lähes kokonaan käytössä vuonna 2012) 2) yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä (budjettilisäys lähes kokonaan käytössä v.2012) Sievin TA 2012/ 2013 muutokset ja niiden kustannukset 1. Perhepäivähoito ja perhepäivähoidon palveluseteli 1) kaksi perhepäivähoitajaa , lisäksi henkilöstökulut (käytössä vuonna 2012) 2) perhepäivähoitajien työaikakorvaukset (vuonna 2012 käytettävissä ) 3) hoitopaikat muiden kuntien alueella <5 paikkaa (käytössä vuonna 2012) 4) palveluseteli Päiväkotihoito ja päiväkotihoidon palveluseteli 1) lastenhoitaja lisääntyneen erityisen tuen vuoksi Tuulihattuun (käytössä vuonna 2012) 2) ryhmän erityisavustaja ½ vuodeksi lisääntyneen erityisen tuen vuoksi Tuulihattuun (käytössä vuonna 2012) 3) hoitopaikat muiden kuntien alueella <5 paikkaa (käytössä vuonna 2012) 3. Lasten hoidon tuet (kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä) 1) yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä (budjettilisäys lähes kokonaan käytössä v. 2012)

14 Ylivieskan TA 2012 / 2013 muutokset ja niiden kustannukset 1. Perhepäivähoito ja perhepäivähoidon palveluseteli 1) perhepäivähoitajien työaikakorvaukset (vuonna ) 2) palvelusetelimäärärahan korotus lisääntyneen kysynnän ja kesäajan uusien maksukäytäntöjen vuoksi (perustettu v kolme uutta yksityistä ryhmäperhepäivähoitokotia, budjetti lisäys lähes kokonaan käytössä vuonna 2012) 3) hoitopaikat muiden kuntien alueella <5 paikka (käytössä vuonna 2012) 2. Päiväkotihoito ja päiväkotihoidon palveluseteli 1) Joukahaisen päiväkoti: Joukahaisen päiväkodin kustannuslisäys n eur/vuosi huomioiden suljettavien yksiköiden kustannukset vuodelta Vuositasolla kustannustason nousu tasoittuu, koska säästöä syntyy Peukaloisen (Y) ja Helinän ryhmäperhepäivähoitokotien sulkemisen johdosta n eur: 2) palvelusetelin määrän tarkistus n (budjettilisäys lähes kokonaan käytössä vuonna 2012) 3) hoitopaikat muiden kuntien alueella <5 paikkaa (käytössä vuonna 2012) 3. Lasten hoidon tuet (kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä) 1) yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä (budjettilisäys lähes kokonaan käytössä v. 2012) Vuotta 2013 koskevat riskit 1. Toimintariskit - Lisääntyvä palveluiden kysyntä. - Palveluiden kysynnän väheneminen on myös mahdollista, jolloin toimintaa sopeutetaan kysyntää vastaavaksi. - Asiakasmäärien toteutumiseen vaikuttaa osaviikkoisen /- osa-aikaisen hoidon määrä suhteessa kokopäivähoitolasten määrään. 2. Rahoitusriskit - Päivähoidon ja kotihoidontuen asiakasmäärien mahdollisesta lisääntymisestä aiheutuvat kustannukset. - Asiakasmääriin ja kustannuksiin vaikuttavat perheiden valinnat esim. kotihoidon tuen, palvelusetelin tai kuntayhtymän järjestämien varhaiskasvatuspalveluiden välillä. - Henkilöstön palkkakustannukset: asetuksen mukaisen henkilöstömitoituksen toteuttaminen (sijaistarve), perhepäivähoitajien siirtyminen työaikalainsäädännön piiriin ja välttämätön tarve erityisen tuen lisäresurssointiin. - Ruokahuollon kustannukset. - Palvelutarpeen ennakointi Sievissä: hoitopaikkoja tulisi budjetoida kunnallisiin tai yksityisiin palveluihin lisää n. 10 paikkaa, mikäli Kakaravaaran päiväkodin hoitopaikkamäärää ei ole mahdollista nostaa tehtävien korjausten jälkeen. - Ylivieskassa erityisenä riskinä on oletettavissa oleva lisääntyvä palveluiden kysyntä, johon ei ole varauduttu budjetissa. - Palvelutarpeen ennakointi Ylivieskassa: Budjetissa ei ole ollut mahdollista varautua palvelutarpei den mahdolliseen lisääntymiseen. Esitetään, että Ylivieskan kaupungin budjettiin varataan suunnittelumääräraha vuodelle 2013 rakentamisen II-vaiheen käynnistämiseksi (käytössä olevien väistötilojen korvaaminen Hakalahden ja Huvikummun päiväkodeissa). - Joukahaisen päiväkodin tilakustannukset täsmentyvät syksyn 2012 aikana ja edelleen päiväkodin käyttöönoton myötä. 11

15 AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUKUVAUS

16 1 Sisältö 1. Aikuissosiaalityön palvelujen tarkoitus Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Palvelukokonaisuuden sisältö Palvelukokonaisuus Palvelun kohderyhmä Asiakasmäärät ja nettomenot Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat Henkilöstö Vuoden 2013 talousarviota koskeva riskit... 5

17 2 1. Aikuissosiaalityön palvelujen tarkoitus Aikuissosiaalityön palvelujen tavoitteena on yksilöiden ja perheiden sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla. 2. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Aikuissosiaalityön palvelukokonaisuutta ohjaavat sosiaalihuoltolaki ja -asetus, toimeentulotuesta ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetut lait, päihdehuoltolaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja hallintolaki sekä nuorten työpajatoiminnan osalta lisäksi nuorisolaki 3. Palvelukokonaisuuden sisältö 3.1. Palvelukokonaisuus Aikuissosiaalityön palvelukokonaisuuteen kuuluvat aikuissosiaalityö, toimeentulotuki, päihdehuollon asumispalvelut, kuntouttava työtoiminta ja työmarkkinatuen kuntaosuus Aikuissosiaalityöhön sisältyy ohjausta ja neuvontaa, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen selvittelyä, psykososiaalista tukea ja moniammatillista yhteistyötä. Aikuissosiaalityö on suunnitelmallista työtä, jossa voidaan hyödyntää asiakkaan kanssa yhdessä tehtävää asiakassuunnitelmaa. Asiakaslain mukaan jokaiselle asiakkaalle tulee laatia asiakassuunnitelma silloin, kun ei ole kyse pelkästään ohjauksesta ja neuvonnasta. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto, jonka tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotukityöhön sisältyy ohjausta ja neuvontaa, taloudelliseen tilanteeseen ja sosiaaliturvaetuuksiin liittyvää selvittelyä ja toimeentulotuen myöntämistä. Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Toimeentulotukeen on oikeutettu henkilö, joka on toimeentulotuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen mukaista toimeentuloaan ansiotyöllä, yrittäjätoiminnalla, muista tuloista ja varoista, elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Päihdehuollon asumispalvelut sisältävät asumisen järjestämistä joko välivuokraamalla asuntoja kunnilta tai kuntien omistamilta vuokra-asuntoyhtiöiltä ja vuokraamalla ne edelleen päihdehuollon asiakkaille tai erityisen vaikeissa tilanteissa lyhytaikaisesti ostopalveluina. Asumispalveluita annetaan viimesijaisena vaihtoehtona niille päihdehuollon asiakkaille, jotka erityisistä syistä tarvitsevat apua tai tukea asuntonsa tai asumisensa järjestämisessä. Asumispalveluiden tarpeen arviointi tehdään moniammatillisena yhteistyönä ja asiakkaiden hakeutuminen palveluihin tapahtuu joko itse, lähiomaisen toimesta tai yhteistyötahojen ohjaamana. Päihdehuollon asumispalveluiden määrä vaihtelee tarpeen mukaan. Päihdehuollon asumispalveluissa työskentelee asumisenohjaaja, jonka tehtävänä on kuntouttava palveluohjaus niille asiakkaille, joiden kanssa on tehty palvelusuunnitelma ja jotka ovat siihen itse sitoutuneet. Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämää toimintaa, jolla pyritään parantamaan toimeentulotukea saavien työttömien alle 25-vuotiaiden asiakkaiden tai pitkään työttöminä olleiden henkilöiden elämähallintaa sekä luomaan edellytyksiä työllistymiselle. Kuntouttava työtoiminta sovitetaan henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaan niin, että se on työmarkkinoille pääsyn kannalta mielekästä ja riittävän vaativaa. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään 3-24 kuukauden jaksoissa 1-5 päivänä viikossa. Työpäivän pituus on 4-8 tuntia. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksetaan toimintarahaa/ylläpitokorvausta 9 /pv sekä korvataan mahdolliset matkakulut. Kuntouttavassa työtoiminnassa ei synny alkaen myös kuntouttavaan työtoimintaan osallistumalla voi kartuttaa työttömyysturvan työssäoloehtoa.

18 3 Palvelun kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat toimeentulotukea saavat nuoret tai pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat henkilöt, joille laaditaan aktivointisuunnitelma yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse tai se voi tehdä sopimuksen kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä esim. toisen kunnan, yhdistyksen tai seurakunnan kanssa. Asiakkaita on sijoitettu kuntouttavaan työtoimintaan Hengitysliitto Heli ry:n Sytyke Centreen ja peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimipisteisiin, Nivalan nuorten työpajalle sekä kuntien, seurakuntien ja yhdistysten erilaisiin tehtäviin. Työmarkkinatuen kuntaosuus tarkoittaa sitä, että työmarkkinatukijärjestelmässä valtio vastaa työmarkkinatuen maksamisesta ensimmäisten 500 työttömyyspäivän ajalta. Työmarkkinatuen saajan kotikunta maksaa puolet yli 500 päivää työttömänä olleen työttömän työnhakijan saamasta työmarkkinatuesta. Työmarkkinatuen kuntaosuuden maksun piiriin kuuluvat: työnhakijat, jotka ovat saaneet työttömyyden aikana työmarkkinatukea 500 päivää, sekä työnhakijat, jotka ovat siirtyneet ansiopäivärahalta tai peruspäivärahalta työmarkkinatuelle 500 päivän täyttymisen jälkeen ja saaneet sen lisäksi180 päivää työmarkkinatukea. Aktiivitoimenpide aiheuttaa keskeytyksen kunnan työmarkkinatuen osuuden maksamiseen. Aktiivitoimenpiteitä ovat mm. työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu, palkkatuettu työ ja työvoimapoliittinen koulutus (ml. oppisopimuskoulutus) sekä kuntouttavan työtoiminta. Asiakas palaa kunnan työmarkkinatukilistalle, ellei hän aktiivitoimenpiteiden jälkeen työllisty tai työssäoloehto (10 kk) ei täyty Palvelun kohderyhmä Aikuissosiaalityön palvelun kohderyhmänä ovat Kallion alueella asuvat yli 18-vuotiaat aikuiset, jotka elävät vaikeassa elämäntilanteessa, ovat taloudellisissa vaikeuksissa tai heillä on päihde- tai mielenterveysongelmia Asiakasmäärät ja nettomenot Toimeentulotuki Toimeentulotukea saavien asiakasperheiden määrän arvioidaan lisääntyvän vuonna 2013 ja määrärahavaraus on tehty vuoden 2012 puolen vuoden toteuman perusteella. Perustoimeentulotukeen valtionavustus on 50 % menoista. Taulukoissa on esitetty toimeentulotuen asiakasperheiden määrä ja nettomenot kunnittain. Sama perhe voi saada useampaa tukea. Perustoimeentulotuki : Kunta Asiakasperheet 2012 Asiakasperheet 2013 Nettomeno 2012 Nettomenot 2013 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Täydentävä toimeentulotuki v. 2013: Kunta Asiakasperheet Nettomeno Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio

19 4 Ehkäisevä toimeentulotuki v. 2013: Kunta Asiakasperheet Nettomeno Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Toimeentulotukipäätökset kunnittain v Kunta Päätökset Alavieska 510 Nivala Sievi Ylivieska Kallio Kuntouttava työtoiminta Peruspalvelukuntayhtymä Kallio hankkii ostopalveluja Hengitysliitto Heli ry:n Sytyke Centreltä. Vuoden 2012 aikana Sytykkeeltä ostetaan palvelua yhteensä 16 asiakkaalle/ päivä, jotka jakautuvat seuraavasti: kuntouttava työtoiminta 6 asiakasta/päivä, työharjoittelu ja työelämävalmennus 6 asiakasta/päivä, työkokeilu 2 asiakas/päivä ja sosiaalihuoltolain mukainen työ 2 asiakasta/päivä. Tämän lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään peruspalvelukuntayhtymä Kallion eri toimipisteissä, Nivalan nuorten työpajalla sekä kuntien, seurakuntien ja yhdistysten erilaisissa tehtävissä. Kuntouttava työtoiminta kunnittain v Kunta Asiakkaita Alavieska 4 Nivala 31 Sievi 10 Ylivieska 80 (sis. työharjoittelun) Kallio 125 Työmarkkinatuen kuntaosuus Työmarkkinatuen kuntaosuuden arvioidaan nousevan vuoteen 2012 verrattuna ja määrärahavaraus on euroa suurempi kuin vuonna Määrärahavaraus on tehty 2012 puolen vuoden toteutuman mukaisesti. Työmarkkinatuenkuntaosuuden määrän nousuun vaikuttaa työmarkkinatuen korotus Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrän vaikuttaa merkittävästi kuntien oma aktiivisuus ja meneillään olevat hankkeet, joista johtuen työmarkkinatuen kuntaosuudessa on suuria kuntakohtaisia eroja. Kallio tekee monipuolista yhteistyötä kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa pitkäaikatyöttömien aktiivitoimenpiteissä. Työmarkkinatuen kuntaosuus Kunta Asiakkaat 2013 v v Muutos Alavieska /- Nivala Sievi Ylivieska Kallio

20 5 3.4 Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat Aikuissosiaalityön palveluihin hakeudutaan joko oman tai läheisen yhteydenoton kautta tai yhteistyötahon ohjaamana, jonka jälkeen työntekijä arvioi asiakkaan palvelutarpeen. Asiakkaalla on oikeus saada toimeentulotukipäätös seitsemän arkipäivän kuluessa. Kiireellisissä kriisitilanteissa toimeentulotukipäätös on tehtävä saman tai viimeistään seuraavan arkipäivän aikana. Lisäksi asiakkaalla on oikeus saada keskusteluyhteys sosiaalityöntekijään tai sosiaaliohjaajaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyynnön jättämisestä. 3.5 Henkilöstö Aikuissosiaalityö v. 2013: Kunta Virat Asiakasperheet Alavieska 4,3 virkaa: 100 Ylivieska 1 erityissos.tt. (uusi) 780 1,3 sos.työntekijä 1 sosiaaliohjaaja 1 etuuskäsittelijä Nivala 3 virkaa: sos.työntekijä 1 sos.ohjaaja 1 etuuskäsittelijä Sievi 1,7 virkaa: sosiaaliohjaaja (0,5 uusi) 0,7 etuuskäsittelijää Kallio 10,7 virkaa: 1 Joht. sosiaalityötekijä 1 Erityissosiaalityöntekijä 2 Sosiaalityöntekijää 3 Sosiaaliohjaaja 2,7 Etuuskäsittelijää 1 Asumisenohjaaja Vuoden 2013 talousarviota koskeva riskit Perustoimeentulotuen menot on arvioitu vuoden 2012 puolen vuoden toteutuman ja asiakasmäärän mukaisesti. Toimeentulotukea saavien asiakasperheiden määrää on vaikea ennakoida, koska yleisestä taloustilanteesta johtuen työttömyyden lisääntyminen tai muu taloudellisen tilan alenema lisää välittömästi toimeentulotukea saavien asiakkaiden määrää. Vuoden 2013 perusturvan korostusten määrä ei ole vielä tiedossa. Edellä mainittujen syiden vuoksi perustoimeentulotukimenot voivat vuonna 2013 olla huomattavasti arvioitua suuremmat. Työmarkkinatuen kuntaosuus on arvioitu vuoden 2012 puolen vuoden toteutuman ja asiakasmäärän mukaisesti. Työttömyyden lisääntyminen alueellamme voi lisätä myös pitkäaikaistyöttömien määrää. Vuonna 2013 toteutuva mahdollinen työmarkkinatuenkorotus korotus ei ole vielä tiedossa. Aktivointitoimenpiteistä huolimatta kuntaosuuden määrä vuonna 2013 ei välttämättä alene, vaan voi jopa hieman lisääntyä.

21 PERHEPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS

22 1 Sisältö 1. Perhepalvelujen tarkoitus Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Palvelukokonaisuuden sisältö Lastensuojelu Palvelukokonaisuus Palvelun kohderyhmä, asiakasmäärät ja nettomenot Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat Henkilöstö ja asiakkaat Ennalta ehkäisevä lastensuojelutyö Palvelun sisältö Palvelun kohderyhmä ja palveluun pääsyn kriteerit Ennaltaehkäisevän lastensuojelun palvelut kunnittain Lastenvalvojan palvelut Palvelun sisältö Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat Lastenvalvojan palvelut kunnittain Perheneuvola Perheneuvolan palvelukokonaisuus Palvelun kohderyhmä Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat Perheneuvolan palvelut kunnittain v Vuoden 2013 talousarviota koskevat muutokset ja riskit Uuden toiminnan muutosesitykset ja riskit / Lastensuojelu Muutokset ja riskit talousarviossa / Perheneuvola Toteutumattomat kärkihankkeet (Palvelustrategian toimeenpano-ohjelmat)... 8

23 2 1. Perhepalvelujen tarkoitus Perhepalvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla. 2. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Perhepalvelujen järjestämistä ohjaavat lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki- ja asetus, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, hallintolaki, isyyslaki, laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettu laki ja asetus sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. 3. Palvelukokonaisuuden sisältö Perhepalveluiden palvelukokonaisuudet ovat: 1) Lastensuojelu 2) Ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö 3) Lastenvalvojan tehtävät 4) Perheneuvola 4. Lastensuojelu Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, joka sisältää lastensuojelutarpeen selvityksen, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellisen sijoituksen, huostaanoton sekä niihin liittyvän sijaishuollon ja jälkihuollon sekä lapselle tai perheelle järjestettävän sosiaalityön. Lastensuojelun tavoitteena on edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Tarkoituksena on ehkäistä lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttua riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Palveluja täytyy olla saatavissa tarvittavassa laajuudessa kaikkina vuorokauden aikoina, mikä tarkoittaa sosiaalipäivystyksen järjestämistä myös virka-ajan ulkopuolella Palvelukokonaisuus Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tehdään asiakassuunnitelma yhdessä tämän huoltajien kanssa. Suunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään saavuttamaan. Lastensuojelun perhetyö on yksi lastensuojelun avohuollon tukitoimi, joka kirjataan lastensuojelun asiakkaalle laadittavaan asiakassuunnitelmaan ja jonka alkamisesta tehdään viranomaispäätös. Perhetyöstä tehdään lisäksi perhetyön sopimus ja suunnitelma asiakkaiden kanssa. Asiakkuus lastensuojelun perhetyössä alkaa sosiaalityöntekijän arvion kautta lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen. Lastensuojelun perhetyön tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Lastensuojelun perhetyö on luonteeltaan suunnitelmallista, tavoitteellista, useimmiten pitkäkestoista ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Lastensuojelun perhetyö voi olla myös tiivistä ja intensiivistä perhetyötä, jonka tarkoituksena on estää perheen lasten huostaanotto. Jos puutteet lapsen huolenpidossa tai kasvuolosuhteissa uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi itse omalla käyttäytymisellään vakavasti vaarantaa omaa terveyttään tai ke-

24 hitystään, lapsi täytyy ottaa huostaan ja järjestää hänelle hänen tarpeittensa mukainen sijaishuolto. Huostaanotto on viimesijainen toimenpide, joka voidaan tehdä, jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Lisäksi ehtona on, että sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Sijaishuollon järjestämiseksi tehdään yhteistyötä Pelastakaa Lapset Ry:n kanssa. Tavoitteena on, että kaikki alle 12-vuotiaat sijoitettavat lapset pääsevät Pelastakaa Lapset Ry:n kautta perhehoitoon lastensuojelulain edellyttämällä tavalla Palvelun kohderyhmä, asiakasmäärät ja nettomenot Lastensuojelun kohderyhmänä ovat tuen tarpeessa olevien alle 18 - vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Lastensuojelun sijoitukset kunnittain vuonna 2013 Kunta Perhehoitoon Perhe- Lasten- Lastensuojetetut/ sijoihoidosuojelulu-yksikön hinta/kk yksik- hinta/vrk/kk hoitovrk (* köön (** sijoitetut/ hoitovrk Yht. sijoitetut Alavieska 1/ /kk Nivala 7/ /kk Sievi 4/ /kk Ylivieska 17/ /kk Kallio 30/ /kk /kk (* Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio määräytyy perhehoitoon sijoitettavan lapsen hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen ja käytössä on kolme eri maksuluokkaa, joissa kustannukset vaihtelevat 650 /kk, 800 /kk tai 950 /kk. Perhehoitajalle maksettava kulukorvaus määräytyy lapsen iän mukaisesti ja käytössä on neljä maksuluokkaa 379 /kk-658 /kk. (**Lastensuojeluyksikön vuorokausihinnan tasoon vaikuttavat sijoitetun lapsen tai nuoren erityistarpeet, kuten kehitysvammaisuus, psyykkinen oireilu, erityisen huolenpidon tarpeet Lastensuojelunperhetyö / /vrk, /kk 12/ /vrk, /kk 5/ /vrk, /kk 14/ /vrk /kk 35/ /vrk Lyhytaikaisesti sijoitetut/ hoitovrk TA 2012 TA 2013 (kasvu %) 3/ (22 %) 12/ (24%) 3/ (32%) 15/ (18,6 %) 31/ (22,6%) Kunta Perhetyöntekijät Asiakkaiden määrä Alavieska 0,5 15 Nivala Sievi 1 45 Ylivieska Kallio 5,5 277

25 4 4.3 Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat Lastensuojeluasia voi tulla vireille joko lastensuojeluilmoituksen tai oman hakemuksen kautta. Lastensuojelun työntekijän tehtävänä on arvioida välittömästi tiedon saatuaan lapsen mahdollisen kiireellisen lastensuojelun tarve. Lastensuojelulain mukaan työntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai muun vastaavan tiedon saatuaan ratkaistava, onko ilmoituksen johdosta syytä ryhtyä lastensuojelutarpeen selvittämiseen. Jos lastensuojelutarpeen selvitys tehdään, se on tehtävä viivytyksettä, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun lastensuojelutarpeen selvityksen tekeminen alkaa Henkilöstö ja asiakkaat Kunta Virkoja Sosiaalityön asiakkaat (* Alavieska 0,30 sosiaalityöntekijä ja 0,5 sos.ohjaajaa Nivala 2,5 sos.työntekijää ja 0,5 sos.ohjaajaa Sievi 1 sos.työntekijä ja 0,5 sos.ohjaajaa Ylivieska 3 sos.työntekijää ja 0,5 sos.ohjaajaa Kallio 1 johtava sosiaalityöntekijä, ,5 sosiaalityöntekijää, 2 sosiaaliohjaajaa (* vuositasolla lapsen asioita vastaava sosiaalityöntekijä / 118 asiakasta Avohuollon asiakkaat 5. Ennalta ehkäisevä lastensuojelutyö Ennaltaehkäisevän lastensuojelun työmuotoina järjestetään ennaltaehkäisevänä perhetyötä, lapsiperheiden kotipalvelua, palvelusetelillä tuotettua lapsiperheiden kotipalvelua, tukiperhetoimintaa ja tuetaan Mannerheimin lastensuojeluliiton toimintaa avustamalla vapaaehtoistoiminnanohjaajan palkkauksessa Palvelun sisältö Kun perhetyötä järjestetään lastensuojelutarvetta ennaltaehkäisevänä toimintana, tarkoitetaan peruspalvelun perhetyötä. Ennaltaehkäisevä perhetyö on lapsiperheille järjestettävää kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä tukemista, joka ei vaadi asiakkuutta lastensuojelussa. Se on ajallisesti rajattua siten, että perhe voi saada palvelua korkeintaan 10 kertaa. Se on perheille maksutonta. Ennaltaehkäisevän perhetyön perustehtävänä on perheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen sekä arjessa selviytymisen vahvistaminen. Kun perhe ohjataan ennaltaehkäisevään perhetyön palveluun muista toimipisteistä, perhetyönohjaaja kartoittaa tilanteen yhdessä ohjaavan tahon kanssa palveluohjauksen keinoin. Lapsiperheiden kotipalvelun järjestämistä palvelusetelillä jatketaan vuonna Palveluseteli kohdennetaan tilanteisiin, joissa tarvitaan tilapäistä apua perhettä kohdanneessa vakavassa kriisissä tai muuttuneessa elämäntilanteessa. Palvelun sisältö määrittyy perheen tarpeen mukaisesti sellaiseksi, että se tukee perheen selviytymistä äkillisessä kriisissä tai muuttuneessa elämäntilanteessa. Palveluntarve arvioidaan perheen henkilökohtaisen yhteydenoton pohjalta puhelimitse tai asiakkaan asioimiskäynnin yhteydessä. Palvelulla vastataan ensisijaisesti lapsen arjen turvaamiseen muuttuneessa elämäntilanteessa. Palveluseteliä ei myönnetä takautuvasti. Palvelua voidaan myöntää määrärahan puitteissa myös sosiaalihuoltolain 21 :n mukaisissa tilanteissa (esim. perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen ym. syyn vuoksi).