ASIKKALAN KUNTA MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISOHJELMA 2016
SISÄLLYS 1 MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISOHJELMAN TAUSTAA... 4 1.1 Nykytilanne... 5 2 KOTOUTTAMISLAKI... 7 2.1 Taustaa... 7 2.2 Kotouttamisohjelma... 8 2.3 Alkukartoitus... 9 2.4 Kotouttamissuunnitelma... 10 3 MAAHANMUUTTAJAT... 12 3.1 Maahanmuuttajakäsitteet... 12 4 KUNNAN HALLINTOKUNTIEN PALVELUT MAAHANMUUTTAJILLE.. 13 4.1 Asuminen... 13 4.2 Tekninen toimi... 14 4.3 Kulttuuritoimi... 15 4.4 Liikunta- ja nuorisotoimi... 16 4.5 Opetustoimi... 16 4.6 Kirjasto..... 19 5 MUIDEN VIRASTOJEN PALVELUT MAAHANMUUTTAJILLE... 21 5.1 Terveyspalvelut... 21 5.2 Sosiaalipalvelut... 22 5.3 Vanhustenhuollon palvelut... 24 5.4 Kansaneläkelaitos... 25 5.5 Päijät-Hämeen TE- toimisto/ maahanmuuttajapalvelut... 29 5.6 Asikkalan seurakunta... 30 5.7 Aikuiskoulutus... 32 5.8 Kolmas sektori... 32 6 ETNISEN SYRJINNÄN JA RASISMIN VASTUSTAMINEN ASIKKALASSA... 33 6.1 Suvaitsevuuden edistäminen... 33 7 MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMINEN... 35 8 JATKOTOIMENPITEET JA SEURANTA... 35
4 1 MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISOHJELMAN TAUSTAA Asikkalan maahanmuuttajien kotouttamisohjelma perustuu erityisesti laissa kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) määriteltyyn velvoitteeseen laatia maahanmuuttajien kotouttamisohjelma. Laki tuli voimaan 1.9.2011. Lisäksi maahanmuuttajille laaditaan henkilö- tai perhekohtainen kotouttamissuunnitelma. Kotouttamisohjelma sisältää tavoitteet ja toimenpiteet sekä kunnan resurssit ja toimenpiteiden vastuulliset järjestäjät ja rahoittajat maahanmuuttaja-asioissa. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan valtuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon kuntalain mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Asikkalan kunnan maahanmuuttajien kotoutumisohjelma perustuu aiemmin laadittuun kotoutumisohjelmaan. Kotouttamisohjelman päivitystä varten perehdyttiin maahanmuuttajien uuteen tilanteeseen ja kartoitettiin tarpeet ja toimenpiteet maahanmuuttajien kotouttamiseksi. Peruspalveluista vastaa kukin hallintokunta ja taho tässä kotouttamisohjelmassa esitetyllä tavalla. Osa toimenpiteistä kuuluu jo olemassa olevien peruspalvelujen piiriin, joita kohdennetaan maahanmuuttajille kotouttamissuunnitelman mukaisesti. Asikkalan kunnan maahanmuuttajan kotouttamisohjelman tavoitteena on tukea ja edistää paikallisesti sekä alueellisesti maahanmuuttajan mahdollisuutta työllistyä ja osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan. Kunta tarjoaa vakituisesti asuville maahanmuuttajille kunnalliset peruspalvelut. Kotouttamislaki koskee kunnassa asuvaa maahanmuuttajaa. Kotouttamisohjelma sisältää hallintokuntakohtaiset esitykset siitä, miten maahanmuuttajan tarvitsemat palvelut
5 on järjestetty ja miten eri viranomaiset tekevät maahanmuuttajien asioissa tarpeellista yhteistyötä. Kotoutuminen on prosessi, joka etenee jokaisen maahanmuuttajan kohdalla omia yksilöllisiä polkujaan. Maahanmuuttajan kanssa yhteistyössä olevat viranomaiset, järjestöt ja muut tahot auttavat ja tukevat yksilöllisten ja kotoutumista edistävien reittien valinnassa. Kotouttaminen on mahdollisuuksien kartoittamista ja uusien toimintatapojen etsimistä ja rohkeaa kokeilua myös maahanmuuttajan kanssa työskenteleville. Kotouttamisohjelma toimii runkona ja viitekehyksenä maahanmuuttajan kanssa työskentelevälle. 1.1 Nykytilanne Maahanmuutto on noussut viime aikoina hyvin ajankohtaiseksi ilmiöksi kansainvälisesti ja myös Suomessa. Maahanmuuton määrä on kasvanut äkillisesti syksyllä 2015, kun maahan saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Suomeen saapui vuonna 2015 yhteensä 32 476 turvapaikanhakijaa. Muuttuneen tilanteen vuoksi on tarpeen tarkistaa ja päivittää Asikkalan kunnan maahanmuuttajien kotoutumisohjelmaa. Asikkalan kuntaan perustettiin Vääksyn vastaanottokeskus vuoden 2015 lopussa. Vääksyn vastaanottokeskuksessa monet vielä odottavat päätöstä turvapaikasta, joten tarkkaa kuvaa tulevasta tilanteesta ei ole. Maahanmuuttovirasto aikoo saada kaikki vuoden 2015 aikana jätetyt hakemukset käsiteltyä alkusyksyyn 2016 mennessä. Maahanmuuttajien osuus Asikkalassa on kasvanut edellisen kotouttamisohjelman päivittämisestä. Väestörekisterikeskuksen mukaan Asikkalassa oli maahanmuuttajia 123 (31.12.2015). Tilanne on muuttunut jo tuosta, päivitetty tilanne väestörekisterikeskuksen mukaan on 26.4.2016 159 ulkomaan kansalaista, miehiä 84 ja naisia 75. Maahanmuuttajien määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa jonkin verran.
6 180 Maahanmuuttajat Asikkalassa 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2012 2013 2014 2015 2016 Eniten Asikkalassa on venäläisiä, myös turvapaikan saaneiden määrä näkyy tilastossa. Tilastossa on huomioitu eniten niitä maita, mistä on eniten tullut viime aikoina turvapaikanhakijoita. Ulkomaiden kansallisuudet Asikkalassa (Lähde VRK 26.4.2016) 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0
7 2 KOTOUTTAMISLAKI 2.1 Taustaa Kotouttamislailla pyritään tehostamaan maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Laissa korostetaan maahanmuuttajan omaa aktiivisuutta ja vastuuta elämäntilanteestaan. Viranomaistyössä maahanmuuttajan tilanteeseen paneudutaan aikaisempaa perusteellisemmin. Aluetasolla kotouttaminen kuuluu elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksille. Paikallistasolla kotouttamisesta vastaavat työ- ja elinkeinotoimistot, kunnat ja maahanmuuttajat itse. Kotoutuminen tarkoittaa sitä, että maahanmuuttaja sopeutuu suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan ja omaksuu uusia tietoja, taitoja ja toimintatapoja, jotka auttavat häntä osallistumaan aktiivisesti uuden kotimaansa elämänmenoon. Kotoutuminen on kaksisuuntainen keskinäisen muuttumisen prosessi, jossa yhteiskunta muuttuu väestön monimuotoistuessa ja maahanmuuttaja hankkii yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Tässä prosessissa maahanmuuttajan omalla motivaatiolla, sitoutumisella ja omatoimisuudella on aina suuri merkitys. Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Kotouttamisella tarkoitetaan viranomaisten kotouttamista edistäviä toimenpiteitä ja voimavaroja Lain piiriin kuuluvat maassa olevat maahanmuuttajat, joilla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu voimassa oleva oleskelulupa Suomessa tai joiden oleskeluoikeus on rekisteröity tai joille on myönnetty oleskelukortti ulkomaalaislain mukaisesti. Heille laaditaan kotoutumissuunnitelma, josta tarkemmin myöhemmin. Suunnitelman toteutumista seuraavat suunnitelmaa laatimassa olleet tahot, joten yhteistyö eri hallintokuntien välillä tulee maahanmuuttoasioissa lisääntymään. Aikaisemmin maahanmuuttajat on ohjattu olemassa olevien palvelujen piiriin ilman erillistä suunnitelmaa tai seurantaa. Muuttuneen tilanteen vuoksi maahanmuuttajille
8 on annettu neuvontaa ja opastusta. Maahanmuuttajat on ohjattu tarvitsemiinsa palveluihin kunnasta maahanmuuttokoordinaattorin ja sosiaaliohjaajan toimesta. Työvoimahallinto järjestää maahanmuuttajille kotoutumiskoulutusta, jonka jälkeen arvioidaan maahanmuuttajan tilanne uudestaan jatkotoimenpiteitä varten. Kotouttaminen on luonteeltaan pitkäkestoista ja jatkuvaa. Maahanmuuttajien kotouttamista tulisi seurata vuosittain TE- toimiston ja kunnan toimesta. Kotoutumisen seuranta on tärkeää maahanmuuttajan syrjäytymisen estämisen kannalta ja kotoutumisen edistämisen näkökulmasta. Laki kotouttamisesta ei lisää resursseja tai tarjolla olevia palveluja, vaan tarkoituksena on yhteistyön tiivistäminen ja jäntevöittäminen. Henkilökohtaisesti tehdystä suunnitelmasta seuraa velvollisuus noudattaa suunnitelmaa, jotta tuet säilyisivät normaalilla tasolla. Käytännön tasolla suunnitelma tehdään työ- ja elinkeinotoimistossa määräaikaishaastattelujen muodossa, ja mikäli maahanmuuttaja tai hänen perheensä on asiakkaana myös sosiaalitoimessa, suunnitelmaa laajennetaan sosiaalitoimen suunnitelmalla. 2.2 Kotouttamisohjelma Nyt käsillä oleva kotouttamisohjelma on kunnan, työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten sekä Kelan yhteistyössä laatima ohjelma Asikkalan kunnalle maahanmuuttajien kotouttamiseksi. Kotouttamisohjelman mukainen kotoutumissuunnitelma voidaan laatia vain sellaiselle maahanmuuttajalle, joka on anonut ja saanut maistraatista henkilötunnuksen. Tämä kotouttamisohjelma on ensisijaisesti maahanmuuttajan kanssa työskentelevän viranomaisen työväline toimenpiteitä suunniteltaessa. Tässä ohjelmassa kukin hallintokunta, Peruspalvelukeskus Oiva-liikelaitos, Kela, työ- ja elinkeinotoimisto ja seurakunta esittelevät palvelujaan ja mahdollisuuksiaan maahanmuuttoasioissa. Monen hallintokunnan toimintaan kotouttamislaki ei tuo mitään uutta tai sillä ei ole vaikutusta olemassa oleviin palveluihin ja toimenpiteisiin. Käytännön tasolla merkittävin asia saattaakin olla eri viranomaisten yhteistyö ja yhteydenpito maahanmuuttajan asioissa.
9 Tämä kotouttamisohjelma määrittelee tavoitteet, voimavarat ja toimenpiteet yleisellä tasolla. Yksittäiset toimenpiteet määritellään maahanmuuttajan kanssa tehtävässä kotoutumissuunnitelmassa, jonka reunaehdot määritellään tässä kotouttamisohjelmassa. 2.3 Alkukartoitus Alkukartoituksella tarkoitetaan selvitystä, jonka avulla arvioidaan maahanmuuttajan kokonaistilannetta. Alkukartoitukseen sisältyy alkuhaastattelu ja tarkentavia toimenpiteitä. Alkuhaastattelussa selvitetään maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien palvelujen ja toimenpiteiden tarve. Alkukartoituksen tulee olla aina riittävän perusteellinen. Perusteellinen alkukartoitus auttaa arvioimaan maahanmuuttajan palveluntarvetta kotoutumisen ja työllistymisen näkökulmasta. Alkukartoituksen perutella osataan ohjata maahanmuuttaja tarvitsemiinsa palveluihin.. Alkukartoitusten käynnistämisen sujuvuuden takia on tärkeää, että kartoitusten toimintatavat ja ohjaus on selkeää. Alkukartoitukseen voidaan käyttää sitä varten laadittua lomaketta soveltaen asiakkaan tilanteesta riippuen. Kunnassa laaditaan alkukartoitus niille henkilöille, ketkä eivät kuulu TE- toimiston palveluiden piiriin. Alkukartoituksella pyritään saamaan kokonaisvaltainen kuva asiakkaan tilanteesta. Kunnassa pyritään laatimaan oma alkukartoitus kaikille maahanmuuttajille, heidän tilanteesta riippuen. Perheille voidaan laatia yhteinen alkukartoitus, koska on otettava huomioon lasten tarvitsemat palvelut. Kunta tai työ- ja elinkeinotoimisto käynnistää alkukartoituksen perusteella kotoutumissuunnitelman laatimisen viimeistään kahden viikon kuluttua siitä, kun maahanmuuttajalle on tehty alkukartoitus.
10 2.4 Kotouttamissuunnitelma Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan, kunnan ja työ- ja elinkeinotoimiston sopimus toimenpiteistä, jotka tukevat maahanmuuttajaa ja hänen perhettään yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimisessa. Kotoutumissuunnitelmaan kootaan ne toimenpiteet, joilla maahanmuuttajaa voidaan parhaiten auttaa kiinnittymään suomalaiseen yhteiskuntaan. Tällaista toimintaa on esimerkiksi suomen ja ruotsin kielen opiskelu, yhteiskuntatietouden ja suomalaisen kulttuurin tuntemuksen hankkiminen, perus- ja ammatillisen koulutuksen hankkiminen tai täydentäminen, suomalaisessa työelämässä tarvittavien valmiuksien hankkiminen ja muuhun mielekkääseen toimintaan osallistuminen. Perhekohtaisessa suunnitelmassa on lisäksi otettava huomioon lasten ja nuorten tarpeet ja tilanne suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisessa. Kotouttamistoimenpiteiden kohderyhmänä on maahanmuuttaja, joka on rekisteröitynyt työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi laissa säädetyllä tavalla tai jos hän saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea. Lain mukaan ensimmäinen kotouttamissuunnitelma on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan tai oleskelukortin myöntämisestä tai oleskeluoikeiden rekisteröimisestä, kuitenkin pyrkien laatimaan kotouttamissuunnitelma mahdollisimman pian. Ensimmäinen suunnitelma laaditaan enintään yhden vuoden ajaksi. Kotoutumissuunnitelman aikana maahanmuuttaja saa toimeentulonsa työttömyysetuudesta tai toimeentulotuesta. Työttömyysturvalaki määrittelee oikeuden työttömyysetuuteen ja toimeentulotukilaki määrittelee oikeuden toimeentulotukeen. Maahanmuuttajan tulee ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistossa ja olla työtön saadakseen työmarkkinatukea. Suunnitelmaa laadittaessa tavoitteet ja voimavarat on otettava realistisesti huomioon. Tämä koskee sekä maahanmuuttajan omia toiveita ja tavoitteita vaihtoehtoisten toimenpiteiden osalta että vaikkapa työharjoitteluun ottavan tahon tavoitteita maahanmuuttajan osalta. Suunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon, että maahanmuuttajan koko henkilöhistoria vaikuttaa hänen tilanteeseensa. Esimerkiksi terveydenhuol-
ALKUKARTOITUS KIELI OPINNOT OPINNOT TYÖELÄMÄ 11 lon osuus suunnitelmaa laadittaessa on tärkeä, mikäli henkilöllä on fyysinen tai psyykkinen, kuntoutumista vaativa vamma. Maahanmuuttajalla, jolla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, on velvollisuus osallistua kotoutumissuunnitelman laatimiseen sekä suunnitelmassa sovittuihin palveluihin ja toimenpiteisiin. Kotoutumissuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon kunnan sekä työ- ja elinkeinohallinnon käytössä olevat resurssit. Viranomaistyön osalta suunnitelmat laaditaan ja toteutetaan olemassa olevin voimavaroin. Yhteistyön avulla voidaan kuitenkin tukea maahanmuuttajaa esim. työharjoittelupaikan löytämisessä. Lisäresurssien puuttuessa kotoutumislaissa korostetaan vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöjen osuutta. Yhteistyö näiden tahojen kannalta on perusteltua myös maahanmuuttajan kiinnittymisessä suomalaiseen yhteiskuntaan mielekkään toiminnan avulla. Kotoutumissuunnitelman tavoitteena on jäsentää maahanmuuttajan kotoutumisprosessia. Rinnasteiset toimenpiteet lisäävät osaltaan yksilöllisten täsmätoimenpiteiden mahdollisuutta, ja maahanmuuttajan omat erityistaidot ja osaaminen saadaan tällä tavoin esille. Kotouttamisessa pyritään prosessiin, jossa erilaiset toimenpiteet osataan ajoittaa maahanmuuttajan tarpeiden mukaisesti. Aikaisempaa tiiviimmän työskentelyn ja seurannan tavoitteena on maahanmuuttajan työllistymisen helpottaminen ja työtönpääsykynnyksen madaltaminen. Aina työllistyminen kuitenkaan ei ole mahdollista. Tällöin on mietittävä sellaisia kotouttavia toimenpiteitä, joiden avulla esim. ikääntynyt tai vajaakuntoinen maahanmuuttaja voi elää mahdollisimman aktiivista ja itsenäistä elämää suomalaisessa yhteiskunnassa. Maahanmuuttajan kotoutumisen toimenpiteet Koulutus Kielitaito Osaaminen Kokemus Harrastukset Kurssi (kotoutumiskoulutus) Yhdystoiminta Harrastukset Ammatillinen valmennus Työkokeilu Työharjoittelu Yrittäjyyskurssi Kunta Valtio Yksityissektori Yrittäjyys
12 3 MAAHANMUUTTAJAT 3.1 Maahanmuuttajakäsitteet Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä. Ulkomaalainen on henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Ulkomaalainen voi olla jonkin toisen maan kansalainen tai kansalaisuutta vailla oleva, esimerkiksi turisti tai pitkäaikaisessa tarkoituksessa maahanmuuttanut (esim. siirtolainen, pakolainen tai turvapaikan hakija). Pakolainen on henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Paluumuuttaja on ulkosuomalainen, joka on pidemmän tai lyhyemmän ajanjakson asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen.
13 4 KUNNAN HALLINTOKUNTIEN PALVELUT MAAHANMUUTTAJILLE 4.1 Asuminen Tavoitteet Maahanmuuttaja voi hankkia asunnon yksityiseltä vuokranantajalta tai Asikkalan kunnalta. Tarkoituksena on turvata puutteellisesti asuvien ja asunnottomien asikkalalaisten asunnonsaanti. Voimavarat Etelä-Päijänteen Op-kiinteistökeskus Oy hoitaa kaikki kunnan omistamien asuntojen vuokraukseen liittyvät tehtävät. Hallintojohtaja vastaa asuntomarkkina- ym. selvitysten tekemisestä. Maahanmuuttajat ovat vuokra-asuntojonossa samassa asemassa kuin muutkin hakijat. Asikkalan kunnan vuokra-asuntotilanne on kohtuullinen, joten maahanmuuttajat ovat saaneet tarvettaan vastaavan asunnon eikä huomattavia ongelmia asunnon saannin suhteen ole ollut. Toimenpiteet Asikkalassa asuvilla maahanmuuttajilla on oikeus saada vuokra-asunto kuten muillakin kuntalaisilla. Asukkaiden valinta perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen, joita arvioidaan hakijaruokakunnan asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella. Valtioneuvosto vahvistaa tarkemmat asukkaiden valintaperusteet sekä perusteet, joiden nojalla voidaan erityisestä syystä tilapäisesti poiketa valintaperusteista.
14 Yhteyshenkilöt: Toimitusjohtaja Talousjohtaja Asikkalatalot Oy Asikkalan kunnanvirasto c/o Etelä-Päijänteen Rusthollintie 2, PL 6 OP- Kiinteistökeskus Oy 17201 Vääksy Rusthollintie 1, PL 3 p. (03) 8886 220 / 044 778 0220 17200 Vääksy p. 010 254 7956 4.2 Tekninen toimi Tavoitteet Teknisten palvelujen päätavoitteena on tuottaa ja ylläpitää turvalliset ja viihtyisät yhdyskuntatekniset palvelut sekä kunnan toimitilat taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Maahanmuuttajien kotouttaminen on asia, jota myös tekninen toimi haluaa tukea, mutta tällä hetkellä asiaa ei ole erityisesti otettu huomioon tulosalueen tavoitteita asetettaessa, toisaalta ei ole myöskään tuotu esiin maahanmuuttajien kotouttamiseen erillisiä tarpeita teknisten palvelujen palvelualueelle. Voimavarat Teknisten palvelujen palvelut maahanmuuttajille järjestetään nykyisin voimavaroin hyödyntäen olemassa olevia palveluja kuten muillekin kuntalaisille. Erillisiä määrärahoja ei ole mahdollisuus asiaan varata kotouttamislain voimaantulon jälkeenkään. Yhteistyö Varsinkin asunto- ja toimitila-asioissa tehdään yhteistyötä sosiaalitoimen ja asuntoasioista vastaavan tahon kanssa jatkuvasti.
15 Hallintokunnan yhteyshenkilö: Teknisten palvelujen toimialajohtaja käyntiosoite Asikkalantie 21 Rusthollintie 2, 17200 Vääksy 044 778 0290 4.3 Kulttuuritoimi Kulttuuritoimen tehtävänä on huolehtia kunnassa harjoitettavan kulttuuritoiminnan edistämisestä, tukemisesta sekä järjestämisestä. Kulttuuritoimen vastuualue käsittää kulttuuritoiminnan ja museotoiminnan palvelut. Voimavarat Kulttuuritoimi jakaa nykyisillä resursseillaan normaalin asiakaspalvelutoiminnan puitteissa tietoa kulttuuripalveluista ja kulttuurin harrastusmahdollisuuksista ja ylläpitää kulttuuritoimintaa koskevaa tapahtumakalenteria ja järjestöluetteloa. Kulttuuritoimi luo edellytyksiä järjestöjen kulttuuritoiminnalle. Kunnassa toimii aktiivisesti kulttuurijärjestöjä, jotka tarjoavat kuntalaisille erilaisia harrastusmahdollisuuksia teatteritoiminnasta musiikkiin, tanssiin ja kuvataiteisiin. Myös kansalaisopiston opintoryhmissä on mahdollisuus oppia ja harrastaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistäviä taitoja. Yhteyshenkilö: Vapaa-aikajohtaja Asikkalantie 14 17200 Vääksy 044 778 0247
16 4.4 Liikunta- ja nuorisotoimi Liikunta- ja nuorisotoimen tavoitteena on aikaansaada kunnan asukkaille, myös maahanmuuttajille monipuoliset ja runsaat harrastusmahdollisuudet tarjoamalla käyttöön tiloja, järjestämällä toimintaa ja tukemalla järjestöjen toimintaa. Voimavarat Liikunta- ja nuorisotoimen tarjoamat palvelut maahanmuuttajalle toteutetaan nykyisin voimavaroin normaalin toiminnan yhteydessä. Kotoutumista tehdään myös seudullisen nuorisotyön kautta Lahden monikulttuurikeskus Multi-Cultissa. Toimenpiteet Asikkalassa asuvilla maahanmuuttajilla on mahdollisuus osallistua liikunta- ja nuorisotoimen kaikkiin palveluihin samoin kuin muilla kunnan asukkailla. Yhteyshenkilöt: Vapaa-aikajohtaja Asikkalantie 14 044 778 0247 4.5 Opetustoimi Tavoitteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta (Perusopetuslaki 4 ). Lain 25 mukaan Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää 7 vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun op-
17 pivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Perusopetuslain 5 mukaan kunta voi järjestää lisäopetusta ja perusopetukseen valmistavaa opetusta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ja/tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Opetusta annetaan 6-10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1 000 tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta. Opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus työpäivinä opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja ohjaukseen. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Valmistavaa opetusta voidaan järjestää myös yhdelle oppilaalle. Opetusryhmät muodostetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että ryhmäjako edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistaa opetussuunnitelman mukaisten ja oppilaiden omissa opinto-ohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Toimenpiteet Asikkalassa kaikki esi- ja peruskouluikäiset maahanmuuttajataustaiset oppilaat aloittavat koulunkäynnin valmistavassa opetuksessa, jos heidän kielitaitonsa sitä vaatii. Valmistavan opetuksen aikana oppilaita tutustutetaan esi- tai perusopetukseen, oppilaan ikätasoa vastaaviin suomen- tai ruotsinkielisiin opetusryhmiin oman opintoohjelman mukaan oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellyllä tavalla. Tutustumisella edistetään kotoutumista, suomen tai ruotsin kielen kehittymistä ja oppiaineiden sisältöjen omaksumista. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy ikä- tai taitotasoaan vastaavalle luokalle. Integroitumista tuetaan opiskelun kolmiportaisen tuen keinoin sekä antamalla suomi toisena kielenä (S2) opetusta.
18 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman laatimisesta vastaa opetuksen järjestäjä. Lähtökohdan opetussuunnitelman laatimiselle muodostavat perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteiden lisäksi valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001 määritellyt yleiset ja perusopetukseen valmistavaa opetusta koskevat valtakunnalliset tavoitteet sekä soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa tulee olla: opetuksen tavoitteet ja opetusjärjestelyt periaatteet oppilaan oman opinto-ohjelman laatimiseksi oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen ohjaustoiminta opiskelun tukena ja erilaiset oppimisympäristöt oppimisen tukena erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus yhteistyö perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilaan arviointi ja todistukset Vääksyn yhteiskoulun lukioon haetaan normaalisti yhteishaun kautta. Vieraskielinen oppilas, jonka kielitaito 9. luokan päättyessä ei vielä riitä 2. asteen opintoihin ja/tai hänen kotimaansa peruskoulu ei vastaa suomalaisen peruskoulun oppimäärää, voi hakea Koulutuskeskus Salpauksen järjestämään VALKOon eli ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen tai Lahden kansanopiston Suomen kielen ja kulttuurin koulutukseen. Voimavarat Perusopetukseen valmistavaan opetukseen on käytössä kaksi valmistavan opetuksen luokkaa, joissa molemmissa työskentelee opettaja ja ohjaaja. Muilta osin opetustoimi järjestää opetusta nykyisillä resursseilla. Käytössä on mm. koulunkäynnin ohjaajia ja erityisopetusta. Tuntikehyksessä on varauduttu tukiopetuk-
19 seen. Maahanmuuttajaperheiden kuten muidenkin käytettävissä ovat opiskeluhuollon palvelut. Yhteistyötä tehdään kodin ja koulun välillä, koulun sisällä ja tarpeen mukaan koulusta ulospäin esimerkiksi eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Koulutuspalveluja Asikkalassa järjestävät myös Wellamo-opisto, Päijänne-instituutti ja työvoimatoimisto. Hallintokunnan yhteyshenkilö: Koulutusjohtaja Opinto-ohjaaja PL 6 PL 6 17201 Vääksy 17201 Vääksy 044 778 0259 044 778 0414 4.6 Kirjasto Tavoitteet Kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, tiedonhankintaan ja virkistykseen. Kirjasto mahdollistaa kaikille pääsyn tietoyhteiskuntaan ja tarjoaa mielekästä tekemistä sekä mahdollisuuksia omaehtoiseen oppimiseen. Kirjasto on kaikille avoin tila ja kohtaamispaikka, jossa kulttuurit kohtaavat luontevasti. Voimavarat Asikkalan kirjasto tarjoaa lainattavaksi kirjoja, musiikki- ja kirjallisuusäänitteitä, aikakauslehtiä, elokuvia, pelejä ja liikuntavälineitä. Kirjoja ja lehtiä on tarjolla myös sähköisessä muodossa. Kirjaston kokoelmissa on sanakirjoja, kielenopetusmateriaaleja ja vieraskielistä aineistoa, joita hankitaan lisää kysynnän mukaisesti. Kirjastossa on asiakkaiden käytössä myös lehtilukusali, hiljainen huone opiskeluun, tietokoneita, tu-
20 lostus-, skannaus- ja kopiointimahdollisuus sekä tiedonhakupalvelut. Kirjaston tiloissa voi järjestää luentoja ja erilaisia tapahtumia. Toimenpiteet Kirjasto huomioi mahdollisuuksiensa mukaan eri käyttäjäryhmät ja tilaa tarvittaessa vieraskielistä aineistoa seudun muista kirjastoista ja Monikielisestä kirjastosta. Kirjasto opastaa uusia asiakkaita palvelujen käyttöön ja markkinoi palvelujaan ja tapahtumiaan aktiivisesti. Yhteyshenkilö: Kirjastonjohtaja Asikkalantie 21 17200 Vääksy 044 778 0661
21 5 MUIDEN VIRASTOJEN PALVELUT MAAHANMUUTTAJILLE 5.1 Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitos, joka on kunnallinen liikelaitos Hollolan kunnan organisaatiossa. Liikelaitokseen kuuluvat Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kunnat Perusterveydenhuollon palveluita tuotetaan Oivassa terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalveluiden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosalueilla. Erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon palvelut tuottaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Tavoitteet Terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut tuotetaan pääosin lähipalveluina avun tarvitsijan kotikunnassa. Toimintaa kehittämällä, henkilöstön koulutukseen ja ammattitaitoon panostamalla, työnjaon tarkentamisella, erityisosaamista tarvitsevien palvelujen alueellisella järjestämisellä sekä hallinnon keskittämisellä pyritään varmistamaan tasokkaat palvelut oikea-aikaisesti kaikille tarvitsijoille Voimavarat Terveystoimen tarjoamat palvelut maahanmuuttajille järjestetään nykyisin voimavaroin normaalin potilas-/asiakastyön puitteissa. Toimenpiteet Kunnassa asuvilla maahanmuuttajilla on oikeus saada terveyspalveluja samoin kuin muilla kunnan asukkailla. Perusterveydenhuollon palveluita ovat väestön terveydentilan seuranta, terveyden edistäminen ja sen osana terveysneuvonta ja terveystarkastukset, suun terveydenhuol-
22 to, lääkinnällinen kuntoutus, päivystys, avosairaanhoito, sairaalahoito, mielenterveystyö ja päihdetyö siltä osin kuin niitä ei järjestetä sosiaalihuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Asiakkaan ja perheen keskeinen yhdyshenkilö on alueen väestövastuulääkäri, joka toimii yhteistyössä muun henkilöstön kanssa. Kotoutumissuunnitelma toteutetaan asiakkaan, perheen ja eri viranomaisten kanssa siten, kuin asiakkaan tarpeet sen vaativat. Yhteyshenkilöt: Johtava lääkäri Peruspalvelujohtaja Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitos Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitos Järvelän terveysasema Hollolan sosiaalipalvelut Opintie 1, 16600 Järvelä Virastotie 3, 15871 Hollola puh. 044-7802 523 puh. 044-780 2205 5.2 Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelut tuottaa Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitos, joka on kunnallinen liikelaitos Hollolan kunnan organisaatiossa. Sosiaalipalveluita tuotetaan Oivassa sosiaalipalveluiden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosalueilla. Vanhustenhuollon palvelut (kohta 4.3.) tuotetaan Oivan koti- ja asumispalvelujen tulosalueella. Lasten päivähoidon palvelut tuotetaan kuntien sivistystoimissa. Tavoitteet Sosiaalihuoltolain 1 :n mukaan sosiaalihuollon toimintojen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä.
23 Voimavarat Sosiaalitoimen tarjoamat palvelut maahanmuuttajille järjestetään nykyisin voimavaroin hyödyntäen olemassa olevia palveluja. Erillisiä määrärahoja ei varata. Kotoutumissuunnitelmat laaditaan sosiaalityönä normaalin asiakastyön puitteissa ja samoin tapahtuu suunnitelmien seuranta. Toimenpiteet Kunnassa asuvilla maahanmuuttajilla on oikeus saada sosiaalipalveluja samoin kuin muilla kunnan asukkailla. Sosiaalipalveluja ovat sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito, vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta, lasten ja nuorten huolto, lasten päivähoito, kehitysvammaisten erityishuolto, vammaispalvelut, päihdehuollon palvelut, lastenvalvojan palvelut (isyyden selvittäminen, lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevien sopimusten valmistelu ja vahvistaminen), ottolapsineuvonta, perheasioiden sovittelu, lapsen huolto- ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanon sovittelu, omaishoidontuki, toimeentulotuki ja kuntouttava työtoiminta. Maahanmuuttajalapsilla on samat oikeudet päivähoitoon kuin kantaväestön lapsilla. Sosiaalitoimessa kotouttamisen painopistealueena on kotoutumissuunnitelman laatiminen sosiaalityönä. Sosiaalityöntekijä tukee suunnitelmaa seuraamalla maahanmuuttajan omaa aktiivisuutta ja vastuuntuntoa. Maahanmuuttajien tilanne kartoitetaan sosiaalitoimen palvelujen tarpeen osalta. Maahanmuuttaja ohjataan tarpeen mukaan muiden palvelujen piiriin. Yksilökohtainen suunnitelma laaditaan maahanmuuttajan tilanteen ja tarpeiden perusteella. Suunnitelman mukaisilla toimenpiteillä pyritään vastaamaan maahanmuuttajan tarpeisiin mm. kielen opiskelun ja suomalaisen yhteiskunnan tuntemuksen osalta sekä tukemaan maahanmuuttajaa hänen luodessaan kontakteja suomalaisiin. Maahanmuutta-
24 jan tarpeet ammatillisen koulutuksen ja työelämätietouden osalta ovat myös keskeinen osa suunnitelmaa. Kullekin sopivien ratkaisujen ja toimenpiteiden löytäminen saattaa vaatia yksilökohtaisen suunnitelman tarkistamista, jolloin sosiaalityöntekijä yhdessä maahanmuuttajan ja muiden mukana olevien viranomaisten ja tahojen kanssa arvioi suunnitelmaa. Yhteistyö Asiakkaan/perheen sosiaalityöntekijä on sosiaalitoimessa keskeinen yhdyshenkilö suunniteltaessa toimenpiteitä ja laadittaessa kotoutumissuunnitelmaa. Sosiaalityöntekijä nivoo sosiaalipalvelut yksityiskohtaiseen suunnitelmaan samoin kuin tekee yhteistyötä muiden viranomaisten ja vapaaehtoistahojen kanssa asiakkaan tarvitseman palvelukokonaisuuden toteutumiseksi. Yhteyshenkilöt: Sosiaalijohtaja Hyvinvointijohtaja Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitos Peruspalvelukeskus Oiva Hollolan sosiaalipalvelut Hollolan sosiaalipalvelut Virastotie 3, 15871 Hollola Virastotie 3, 15871 Hollola puh. 040-562 1678 puh. 044-7780 310 5.3 Vanhustenhuollon palvelut Vanhusten palvelut tuotetaan Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitoksessa, joka on kunnallinen liikelaitos Hollolan kunnan organisaatiossa. Vanhustenhuollon palveluista vastaa Oivassa koti- ja asumispalvelujen tulosalue.
25 Voimavarat Maahanmuuttaja vanhuksille annetaan palveluja tarvittaessa. Palvelut perustuvat hoidontarpeen arviointiin ja sen pohjalta tehtyyn hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Palvelut annetaan nykyisin voimavaroin. Toimenpiteet Vanhustenhuollon palveluita ovat kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut, omaishoito, vanhusten perhehoito sekä tehostettu palveluasuminen. Kunnassa asuvilla maahanmuuttajavanhuksilla on oikeus saada palveluja samoin perustein kuin muilla kunnan asukkailla. Keskeinen yhdyshenkilö on alueen palveluohjaaja, joka toimii yhteistyössä muun henkilöstön kanssa. Kotoutumissuunnitelmaa toteutetaan asiakkaan, perheen ja eri viranomaisten kanssa siten, kuin vanhuksen tarpeet sen vaativat. Yhteyshenkilö Palveluohjauksen päällikkö Peruspalvelukeskus Oiva Virastotie 3, 15870 Hollola puh. 044-780 2204 5.4 Kansaneläkelaitos Tavoitteet Kela huolehtii Suomessa asuvien perusturvasta eri elämäntilanteissa. Kelan hoitamia sosiaaliturvaetuuksia ovat mm.: peruseläketurva, sairausvakuutus, kuntoutus, työt-
26 tömyysturva, äitiysavustus, pienten lasten hoidon tuki, lapsilisät, yleinen asumistuki, sotilasavustus, opintotuki ja vammaisetuudet. Voimavarat Kelan tarjoamat palvelut ja etuudet hoidetaan kotouttamislain voimaantulon jälkeen samoilla voimavaroilla kuin aikaisemminkin. Kelan etuuksista työmarkkinatuen saaminen kotouttamislain perusteella edellyttää kotoutumissuunnitelman tekemistä ja suunnitelman noudattamista. Kelassa ulkomaalaisten etuusasiat hoidetaan kuten muidenkin asiakkaiden asiat. Muutamia lomakkeista on saatavana myös vieraskielisinä käännöksinä tavallisimmilla maahanmuuttajien kielillä. Toimenpiteet = etuudet Kelan toimenpiteet kotouttamisessa ovat lähinnä eri etuuksien maksamista maahanmuuttajille. Etuuksien myöntämisen ja maksamisen ohella annetaan ohjausta ja neuvontaa Kelan etuuksista sekä pyritään ohjaamaan maahanmuuttaja-asiakkaat myös muihin tarpeellisiin virastoihin ja yhteyspaikkoihin. Seuraavassa pääpiirteitä eri etuuksista, jotka maahanmuuttajilla tulevat yleisimmin kyseeseen. Kaikkien Kelan etuuksien myöntämisen edellytyksenä on, että henkilö on Suomessa vakuutettu. Henkilöllä tulee olla Suomessa varsinainen asunto ja koti ja hänen tulee oleskella pääasiallisesti täällä. Lisäedellytyksenä on, että hänellä on vähintään vuoden oleskelulupa, jos sellaista muuttajalta edellytetään. Suomeen muuttavan on ilmoittauduttava Kelan toimistoon ja täytettävä siellä lomake asumiseen perustuvan sosiaaliturvan piiriin ottamisesta. Lisäksi on esitettävä voimassa oleva passi ja voimassaoleva todistus oleskeluluvasta. Henkilötunnuksen saamiseksi on ilmoittauduttava henkilökohtaisesti maistraatissa ja täytettävä siellä maahanmuuttoilmoitus. Turvapaikanhakija voi saada kelan etuisuuksia, siitä alkaen kun hänen katsotaan asuvan vakinaisesti suomessa. Edellytyksenä on että, henkilö ei ole enää turvapaikanhaki-
27 joille tarkoitetun vastaanoton piirissä. Oleskeluluvan saatuaan hakijan tulee hakea kuulumista Suomen sosiaaliturvaan. Tarvittaessa Kelassa asioidessa asiakkaalla on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen jos ei yhteistä kieltä löydy. Tulkkina voi toimia kyseistä kieltä osaava Kelan virkailija tai ulkopuolinen ammattitulkki. Tulkkipalveluja voidaan käyttää erityisesti asioinnin alkuvaiheessa. Lapsiperheiden etuudet Lapsen syntymän perusteella voidaan Kelasta myöntää äitiysavustus sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa, joista jälkimmäisten edellytyksenä on Suomessa asuminen vähintään 180 päivää ennen laskettua aikaa. Lapsilisää maksetaan alle 17-vuotiaasta lapsesta. Vastasyntyneen lapsen on oltava merkittynä jomman kumman vanhemman passiin ja myös vauvalla on oltava oleskelulupa. Vanhempainrahakauden päätyttyä perheelle voidaan maksaa lasten kotihoidontukea vaihtoehtona kunnan järjestämälle päivähoidolle, kunnes nuorin lapsista täyttää kolme vuotta. Alle 16-vuotiaan sairaan tai vammaisen lapsen hoidon tukemiseksi voidaan maksaa lapselle hoitotukea sekä lapsen sairaanhoitoon osallistuvalle vanhemmalle erityishoitorahaa ansionmenetyskorvauksena. Opintotukietuudet Päätoimisia opintoja harjoittavalle henkilölle voidaan myöntää opintoetuuksia, joita ovat opintoraha, opintolainan valtiontakaus sekä asumislisä. Opintotukietuudet myönnetään pääsääntöisesti vasta sen jälkeen, kun henkilö on asunut Suomessa muussa kuin opiskelutarkoituksessa vähintään kaksi vuotta. Ns. paluumuuttajilta ei kuitenkaan edellytetä kahden vuoden Suomessa asumista. Sairauden perusteella myönnettävät etuudet Sairauden johdosta työkyvyttömäksi joutuneelle maksetaan sairaanhoidon korvausten lisäksi sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa korvaamaan ansiotulonmenetystä. Lisäksi kyseeseen saattavat tulla kuntoutuksen eri toimenpiteet sekä kuntoutuksesta aiheutunutta ansionmenetystä korvaava kuntoutusraha.
28 Yleinen asumistuki Yleinen asumistuki voidaan myöntää Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden muodostamalle ruokakunnalle Suomessa sijaitsevan asunnon kustannuksiin. Työttömyyden perusteella maksettavat etuudet Kelan työttömyyden perusteella myönnettäviä etuuksia ovat työttömyysturvan peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä koulutusetuudet. Näistä maahanmuuttajilla kyseeseen tulee vain työmarkkinatuki, koska muissa on edellytyksenä 10 kuukauden työssäoloehdon täyttyminen Suomessa tai sopimusmaassa työskentelyn perusteella. Työmarkkinatukea voidaan maksaa 17-64-vuotiaalle henkilölle, joka on työttömänä työnhakijana TE- toimistossa ja jolle ei ole voitu osoittaa työtä tai koulutusta. TE- toimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle työmarkkinatuen maksamisen edellytyksistä. TE -toimisto ei enää anna lausuntoa kotoutumissuunnitelmasta. Eläke-etuudet Eläke-etuuksista maahanmuuttajilla tulee kyseeseen lähinnä eläkkeensaajien asumistuki edellyttäen, että hakija on maahan tullessaan yli 65-vuotias. Muissa eläkeetuuksissa (vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, takuueläke) edellytetään kolmen vuoden Suomessa asumista ennen eläkkeen myöntämistä. Yhteistyö Kaikista näistä ja muistakin etuuksista on saatavissa lisätietoja Kelan esitteistä sekä toimistosta henkilökohtaisesti kysymällä. Kela osallistuu tarvittaessa yhdessä muiden viranomaisten ja maahanmuuttajien kanssa kotoutumissuunnitelmien laatimiseen.
29 Yhteystiedot: Kela Asikkala PL 23 00232 HELSINKI 020 692 207 5.5 Päijät-Hämeen TE- toimisto/ maahanmuuttajapalvelut Tavoitteet: TE- toimiston tavoite on tukea ja edistää maahanmuuttajien edellytyksiä hakeutua työelämään ja toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Tavoitteena on ohjata maahanmuuttaja kieliopintoihin ja yhteiskuntaan tutustumiseen, kartoittaa hänen osaamisensa ja laatia yhdessä ammatillinen suunnitelma jatkoa varten. Toiminta: TE- toimistosta maahanmuuttaja saa tietoa avoimista työpaikoista, koulutuksesta, ammatinvalinnasta, yrittäjyydestä, työttömyysturvasta ja muista työelämään liittyvistä asioista. Jokaiselle maahanmuuttaja-asiakkaalle, joka on siihen oikeutettu, tehdään alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Suunnitelma on kotoutumista edistävä toimenpiteiden kokonaisuus, jossa sovitaan yhdessä maahanmuuttajan, TE-toimiston ja tarvittaessa kunnan edustajien kanssa toimenpiteistä, jotka edistävät maahanmuuttajan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja hänen pääsyään työmarkkinoille. Kotouttamistoimenpiteinä TE- toimisto tarjoaa maahanmuuttajakoulutusta, joka voi olla kielikoulutusta, ammattiin ja opintoihin valmentavaa koulutusta sekä puhtaasti ammatillista koulutusta. Lisäksi kotoutumisen edistämiseksi ja ammatinvalinta- ja ammatinvaihtotilanteessa voidaan hyödyntää työkokeilua. Työnhakuvalmennusta pyritään järjestämään tarvitseville ja yrittäjäkoulutukseen voivat osallistua halukkaat.
30 Muiden kouluttajien järjestämää omaehtoista koulutusta, jonka katsotaan edistävän maahanmuuttajan kotoutumista ja joka täyttää lain asettamat ehdot, voidaan kotoutumisaikana tukea työttömyysetuudella. Maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseen voidaan lisäksi käyttää kaikkia samoja tukimuotoja kuin muillakin työttömillä. Voimavarat: TE- toimistossa kotoutumisen alkuvaiheessa olevien maahanmuuttajien palvelut on keskitetty Lahden toimistoon. Hämeen TE- toimiston kotoutumispalveluissa toimii maahanmuuttajatyöhön erikoistuneita virkailijoita, jotka palvelevat maahanmuuttajaasiakkaita kotoutumissuunnitelman voimassaoloaikana. Tapaamisiin järjestetään tulkkaus tarvittaessa. Yhteistyö: TE- toimisto toimii yhteistyössä kuntien maahanmuuttaja- ja sosiaalipalvelujen, Kelan, kouluttajien ja oppilaitosten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteyshenkilö: Päijät-Hämeen työ- ja elinkeinotoimisto / maahanmuuttajapalvelut PL 84 15140 Lahti 010 604 5047 koto.hame@te-toimisto.fi 5.6 Asikkalan seurakunta Tavoite Auttaa maahanmuuttajia hengellisissä, henkisissä, aineellisissa ja sosiaalisissa asioissa yhteistyössä muiden auttajatahojen kanssa. Toiminnassa sekä kunnioitetaan mahanmuuttaneiden uskonnollista vakaumusta että tarjotaan mahdollisuutta tutustua evanke-
31 lisluterilaiseen kirkkoon. Seurakunnan toiminnasta kiinnostuneita pyritään ohjaamaan pääasiassa jo voimassa olevaan toimintaan. Voimavarat: Kotouttamisohjelmaa pyritään toteuttamaan nykyisillä työntekijäresursseilla vastuualueina: yleinen seurakuntatyö diakoniatyö nuoriso- ja rippikoulutyö varhaiskasvatus evankelioimis- ja lähetystyö musiikkitoiminta Toimenpiteet: Maahanmuuttajilla on oikeus osallistua kaikkeen seurakunnan toimintaan. Tarvittaessa voidaan maahanmuuttajia kohdata erityisesti esim. avoimien ovien toiminnassa. Yhteistyö: Seurakunta tekee tiivistä yhteistyötä kaupungin eri toimialojen, eri järjestöjen ja tarvittaessa Lahden seurakuntien ulkomaalaistyön kanssa. Yhteystiedot: Asikkalan ev.lut. seurakunta Sirkkusentie 1 17200 Vääksy 03 876 6200 (klo 9-13) e-mail: asikkalan.seurakunta@evl.fi kotisivut: www.asikkalanseurakunta.fi
32 Kirkkoherra 044 776 6201 5.7 Aikuiskoulutus Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on keskeinen kotoutumisen edellytys. Suomen kielen opetusta järjestää monet eri toimijat. Kunta ei järjestä omana toimintana suomen kielen kursseja aikuisille, vaan ohjaa maahanmuuttajat kielikoulutukseen muualle. Maahanmuuttajat aloittavat yleensä kielen opiskelun vastaanottokeskuksessa, kerhoissa, kursseilla ja kotoutumiskoulutuksessa. Kotoutumiskoulutus on suunnattu työttömille työnhakijoille, jonne maahanmuuttaja ohjataan TE- toimiston kautta. Kotoutumiskoulutuksessa maahanmuuttaja opiskelee suomen tai ruotsin kieltä ja yhteiskuntaja työelämätaitoja. Kotoutumiskoulutuksen jälkeen maahanmuuttaja ohjataan jatkokoulutukseen. 5.8 Kolmas sektori Maahanmuuttajien kotouttamiseen olisi hyvä saada mukaan useampi yhteistyötaho. Kolmas sektori on tärkeä voimavara maahanmuuttajien kotouttamisen kannalta. Vapaaehtoiset toimivat jo maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi. Kolmas sektori toimii hyvin myös itsenäisesti, mutta tarvittaessa heitä voitaisiin ohjata ja neuvota maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvissä asioissa. Tavoitteena on kehittää verkostoyhteistyötä eri toimijoiden kanssa, erityisesti vapaaehtoisten kanssa kotouttamistoiminnassa. Toimijoita pyritään aktivoimaan yhteisillä tapahtumilla ja tilaisuuksilla. Maahanmuuttajille ja vapaaehtoisilla voidaan järjestää yhteistä toimintaa olemassa olevien resurssien mukaan. Kunta voi tarjota toimitilojaan käyttöön yhdistyksen toimijoille kotouttamisen edistämistä varten.
33 6 ETNISEN SYRJINNÄN JA RASISMIN VASTUSTAMINEN ASIKKALASSA 6.1 Suvaitsevuuden edistäminen Suomen valtio on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joissa on syrjintään sisältyviä normeja. Myös Suomen lainsäädännössä on syrjinnän kieltäviä normeja mm. perustuslaissa, rikoslaissa ja työsopimuslaissa. Rasismin ehkäisemisen ja suvaitsevaisuuden lisääntymisen tavoitteita on määritelty Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (1997). Hallitusohjelmassa (1999) korostetaan hyvien etnisten suhteiden merkitystä väestön keskuudessa ja aikaisempaa suuremman huomion kiinnittämistä syrjinnän vastaisiin toimenpiteisiin sekä lainsäädännössä että viranomaistoiminnassa. Suvaitsevaisuus on erilaisten kulttuurien, tapojen ja arvomaailmoiden ymmärrystä. Suvaitsevaisuuden edistämisen perusedellytys on mm. se, että henkilön alkuperään perustuviin rasistisiin ja syrjiviin käytäntöihin puututaan. Asikkalan kunta edistää yleistä suvaitsevaisuutta siten, että eri kulttuureista tulevat Asikkalassa pysyvästi asuvat maahanmuuttajat ovat suomalaisten tavoin tasavertaisia ja että heillä on yhtäläiset oikeudet kunnan palveluihin. Asikkalan kunnan eri hallintokuntien ja yksiköiden tulee kaikissa toiminnoissaan edistää suvaitsevaisuutta ja ehkäistä aktiivisesti syrjintää. Uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan vuoden 2015 alussa ja sen tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Lakia sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa. Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
34 Positiivinen erityiskohtelu Yhdenvertaisuuslain mukaan kunnan toiminnassa tulee arvioida ja edistää yhdenvertaisuutta. Edistämistoimenpiteiden tarkoituksena on turvata kaikkien henkilöiden tosiasiallisesti yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää eri viranomaisten palveluita, kouluttautua ja edetä työuralla. Se voi edellyttää toimenpiteitä yhdenvertaisuuden esteiden poistamiseksi, jotta tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi yhdenvertaisuuslaki mahdollistaa positiivisen erityiskohtelun (7 ). Tällä tarkoitetaan menettelytapaa, jossa joidenkin ihmisryhmien edustajia voidaan tukea erityistoimin tilanteissa, joissa he ovat muutoin vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan. Käytännössä positiivinen erityiskohtelu voi sisältää erityisten palvelujen tai etujen tarjoamista henkilöille, joiden asiointia heidän taustaansa liittyvät syyt saattavat vaikeuttaa. Positiivinen erityiskohtelu voi olla esimerkiksi pidemmän ajan varaamista asiointikieltä puutteellisesti taitavan maahanmuuttaja-asiakkaan asiakaspalvelutilanteeseen, tarvittaessa tulkin kanssa. Yhdenvertaisuuslain mukaan kunnan toiminnassa tulee arvioida ja edistää yhdenvertaisuutta. Edistämistoimenpiteiden tarkoituksena on turvata kaikkien henkilöiden tosiasiallisesti yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää eri viranomaisten palveluita, kouluttautua ja edetä työuralla. Se voi edellyttää toimenpiteitä yhdenvertaisuuden esteiden poistamiseksi, jotta tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi.
35 7 MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMINEN Valtioneuvosto on käynnistänyt maahanmuuttajien kotoutumis- ja työllistämistoimien uudelleen tarkastelun ajankohtaisen turvapaikkahakijatilanteen johdosta. Yhtenä toimenpiteenä on maahanmuuttajien koulutukseen ja työelämään siirtymisen nopeuttaminen. Tarkoituksena on tiivistää valtion- ja kuntien välistä yhteistyötä maahanmuuttajien kotoutumista edistävien palvelujen kehittämiseksi. Maahanmuuttajat ovat potentiaalista työvoimaa yrityksille. Työ on yksi kotoutumisen kannalta tärkeimmistä seikoista, jonka avulla maahanmuuttaja löytää oman paikkansa uudessa yhteiskunnassa. Työn kautta sosiaaliset kontaktit kantaväestöön mahdollistuvat ja henkilön kielitaito karttuu. Yrityksillä on monesti korkea kynnys rekrytoida maahanmuuttajia puutteellisen kielitaidon ja ennakkoluulojen vuoksi. Yrittäjyys Yrittäjyys on yksi erittäin tärkeä työllistymisväylä myös maahanmuuttajille. Asikkalan kunnassa halutaan edistää tietoa yrittämisen mahdollisuuksista maahanmuuttajille. Maahanmuuttajien yritykset elävöittäisivät kunnan elinkeinoelämää ja loisivat työpaikkoja. Yritykset työllistävät itsensä ja mahdollisesti muitakin. Maahanmuuttajayrittäjien vaikeutena yrittäjyyteen on usein kielitaidon ja suomalaisen yritystoiminnan ja lainsäädännön tuntemuksen puute. Maahanmuuttajille pyritään järjestämään yritysneuvontaa kolmannen sektorin puolelta ja tarvittaessa ohjaamaan maahanmuuttajille suunnattuun yritysneuvontaan. 8 JATKOTOIMENPITEET JA SEURANTA Kotouttamisohjelmaa seurataan ja päivitetään vuosittain ja tarpeen vaatiessa. Yhteistyö- ja asiantuntijatahoihin ollaan yhteydessä ja kutsutaan koolle tarpeen mukaan päivityksen yhteydessä.
36