Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK Porin tulvasuojelusta 1
Tulvista ja tulvavaarasta 2
Mahdollinen tulva-alue 50 km 2 3
Pahimmat tulvat ja tulvavaaratilanteita *) 1899 kevät, ns. valapaton tulva 1924 kevät 1936 kevät 1944 talvi 1951 kevät 1974-75 talvi, ns. kekkostulva 1981-82 talvi 2004-05 talvi *) 2011 syksy, Tapani-myrsky *) + jäädytysajoilla onnistuneesti hoidetut tilanteet viime vuosina 4
Kevättulva 1936
Talvitulva1974 1975
Syystulvavaara loppuvuonna 2011 7
Millainen tulva olisi? -10 C +1 C 8
Millainen tulva olisi? 9
Vahingonvaara 5.000 asuntoa, joihin vesi tulisi sisälle 15.000 asukasta, vettä isolla alueella 1½ m, paikoin yli 2 m veden lämpötila esimerkiksi +0 o C ilman lämpötila esimerkiksi -10 o C pilkkopimeä varma hengenvaara, arvauksena 5.000 ihmistä (> 1,0 m) terveysvaarana myös vesihuoltojärjestelmän kaatuminen Liikkeitä, tuotantolaitoksia, koko infrastruktuuri, haitta-aineita Taloudellinen vahinko 3 miljardia ; mukana välittömät ja välilliset vahingot, ei yhteiskunnalliset seuraamukset Vahingonvaara on Suomen suurin 10
Vesistöstä, maaperästä ja geologisista muutoksista 11
Kokemäenjoen vesistö Pori Tampere Hämeenlinna Kokemäenjoen vesistön valuma-alue on 27.000 km 2, Suomen 4. suurin 100 km 12
Ei ruoppausta Ennuste vuodelle 2110 13
Virtaus on vielä eroosiota melko hyvin kestävissä kerroksissa; eroosio on hidasta, jos sitä tapahtuu Joen syveneminen Joki on tunkeutunut eroosiota huonosti kestävään maahan saakka Joki kuluttaa huonosti eroosiota kestävää Toukarikerrostumaa 14
Strategiset toimenpiteet Vuosia ja vuosikymmeniä ennen tulvavaaraa tehtävät tulvapoliittiset päätökset, toimenpiteet ja rakenteet 15
Vesistönsäännöstely kaikilla järvillä Varautumista: Antaa pelivaraa Vähentää ohijuoksutustarvetta Hillitsee eroosiota 1960-luku 1960 2010(?) 2011 16
Säpilänniemen oikaisu-uoma Vedenjohtokyvyn lisääminen Virtausvastuksen vähentäminen Edistää myös Porin tulvasuojelua 17??-1808 1800-luku 1975 1990 (?) 1991(?) 2010(?) 2011 17
Vedenjohtokyvyn varmistaminen Porissa 2000 Uomia ruopattu satoja vuosia 1900-luvulla paljon ruoppauksia Myös purkautuminen mereen on tärkeä; lahdellakin on ruopattu 18
Vedenjohtokyvyn varmistaminen Porissa 2000 Tukkeutuneiden uomien avaaminen on tarpeen: Joki pitenee ja loivenee (sulakin aika) Hyydevaara Kuva Reijo Tontti 2013 19
Paikalliset vesistöjärjestelyt Harjunpäänjoen alaosa Pihlavanlahden (= Porinleton ) sivuuomat ja pääuoma Pohjoinen lisäuoma 20
Patoturvallisuustoiminta Patojen ja rantojen kunnossapito Paikallinen T&K-toiminta Koulutus 21
Porin patojärjestelmä Peltopato Porin Kahaluodon Ruosniemen kuivatus- ja tulvasuojeluhanke, toteutus 1950-luvulla Tikkulan pato Porin kaakkoisosien pengerrys, toteutus 1980-luvulla 22
Maankäyttö Luodot vapaana tulvalle Pihlavanlahden uomat Rannoilla tilaa Padonpito / ahtaus Sortumat Padot kaavaan Status Läjitysalueet Lisäuoma 23
Operatiiviset toimenpiteet Tulvavaaratilanteen toimenpiteet 24
Jäädytysajo, hyydepuomit ym. toiminta joella Virtaaman pienentäminen hyydevaaran alkaessa Puomit edistävät tällöin jääkannen muodostumista Jääkannen rikkominen lahdella? 25
Toiminta tulvavaaratilanteessa ja tulvan aikana Pelastustoiminta Pelastuslaitos: Väestön pelastaminen Toiminta vesillä ym. ELY-keskukset: mm. vastuu vesistöstä Padonomistajan toiminta Pori/TPK ym: Patojen tarkkailu Korjaaminen tarvittaessa Vahinkojen minimointi Tulvakeskus, SYKE mm. vesistö- ja tulvaennusteet Valpas 2014 Valtakunnallinen patotuvallisuusharjoitus Porissa 2014 26
Tukitoimet Tutkimus- ja kehitystoiminta Asiantuntijapalvelu Ennustejärjestelmät Varoitusjärjestelmät Tiedottaminen Tulvasuojelupoliittinen suhtautuminen 27
Kannattaako Porin tulvasuojelu? Hyöty / kustannus Lyhyen tähtäimen toiminta 2 miljardia / 10 miljoonaa = 200 Pitkän tähtäimen toiminta 2 miljardia / 40 miljoonaa = 50 Moni hanke toteutetaan, jos suhde on 1½ 2 Harva yhteiskunnallinen hanke lienee tulvasuojelua kannattavampi 28
Tietoa on paljon. Mitä puuttuu vielä? Onko riittävästi yhteiskunnallista tahtoa hoitaa Porin tulvasuojelu hyväksyttävälle minimitasolle? Lisätietoa: www.pori.fi hakusana: tulvasuojelu 29