Kanta-Hämeen maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset peltoalueet

Hämeen liiton julkaisu 2016 Kanta-Hämeen maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset peltoalueet 1 Kanta-Hämeen maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset pellot

Kanta-Hämeen maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset peltoalueet Tekijät: Auli Hirvonen ja Katriina Koski ProAgria Etelä-Suomi ry / Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna puhelin (03) 647 401 Kotisivu internetissä: www.hameenliitto.fi Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: etunimi.sukunimi@hame.fi Valokuvat: Auli Hirvonen Hämeenlinna 2016 2

Kanta-Hämeen maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset peltoalueet 3 Kanta-Hämeen maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset pellot

SISÄLLYS ESIPUHE 5 1 JOHDANTO 6 1.1 Käsitteiden määrittely 7 2 HYVÄT JA YHTENÄISET PELTOALUEET KANTA-HÄMEESSÄ 7 2.1 Selvitystyön lähtöaineistot 8 2.2 Taustatietoja 8 2.3 Hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden kriteerien muodostaminen 12 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 13 4 KOHDEKUVAUKSET 20 LÄHTEET 50 Kohde 10. Uusikylä 4

ESIPUHE Hämeen liiton maakuntavaltuusto päätti 23.11.2015 käynnistää Kanta-Hämeen maakuntakaavan kokonaisuudistuksen ja maakuntakaavan 2040 laatimisen. Maakuntakaava 2040 laaditaan kokonaiskaavana, joka käsittää kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät aihealueet ja maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset aluevaraukset ja kohteet. Maakuntakaava 2040 tulee voimaan astuessaan korvaamaan Kanta-Hämeen nykyisen maakuntakaavan (2006) ja voimassa olevat kaksi vaihemaakuntakaavaa (2015 ja 2016). Voimassa olevassa valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on kohdassa Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat erityistavoite, jonka mukaan ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittama maankäytön suunnitteluun ja maakunnan kehittämiseen sovellettava näkökulma hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden suhteen on tehokas ja kannattava maataloustuotanto. Maatalouden kannalta hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden on täytettävä tässä inventoinnissa valitut seuraavat kriteerit: Peltokuvion tulee olla yhteensä vähintään 20 hehtaaria, erillisten peltokuvioiden tulee olla enintään 300 metrin päässä toisistaan ja peltokuvioiden on yhteensä muodostettava vähintään 100 hehtaarin peltoalueita. Maakuntakaavan 2040 laadintaa varten oli tarkoituksenmukaista inventoida Kanta-Hämeen hyvät ja yhtenäiset peltoalueet soveltaen yllä mainittuja kriteereitä ja käyttäen useita erilaisia ajantasaisia paikkatietolähteitä lähtöaineistona. Maakuntakaavan 2040 laadinnassa tätä inventointia tullaan soveltamaan tausta-aineistona ja vaikutustenarvioinnin yhteydessä. Inventointi on erityisen arvokas harkittaessa yhdyskuntarakenteen laajentamista ja uusien toimintojen sijoittamista sekä arvioitaessa näiden muutosten vaikutuksia. Inventoinnin tarkoituksena ei ole peltoalueiden suojelu vaan työssä on selvitetty hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden kokonaiskuva sekä yleisluontoinen määritelmä. Erityisesti ilmastonmuutoksen vuoksi on syytä tiedostaa nykyisen peltomaan arvo harkittaessa yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja uusien toimintojen sijoittamista. Tämä inventointi tulee toimimaan suunnittelun ja harkinnan yhtenä tärkeänä tietolähteenä. Peltoalueita voidaan osoittaa taajamatoiminnoille, jos siihen on erityisiä perusteita. Selvitys on käytettävissä myös kuntien kaavoituksen apuna sekä muun maankäytön suunnittelun ja ympäristösuunnittelun pohjana. Hämeenlinnassa lokakuussa 2016 Heimo Toiviainen maakunta-arkkitehti Hämeen liitto 5 Kanta-Hämeen maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset pellot

1 JOHDANTO Kanta-Hämeen hyvien ja yhtenäisten peltojen selvityksen tavoitteena on tunnistaa maanviljelyn harjoittamisen kannalta edullisimmat peltoalueet Kanta-Hämeessä eli maatalousalueet, joilla maataloustuotantoa voidaan harjoittaa tehokkaasti ja kannattavasti. Maailmanlaajuisesti peltomaa on arvokasta, se on niukka ja uusiutumaton resurssi. Ihmiskunta on raivannut pelloksi lähes kaikki viljeltäväksi soveltuvat alueet. Kerran muuhun käyttöön otettua viljelymaata on vaikea palauttaa takaisin pelloksi. Maankäytön suunnittelussa hyvän maatalousmaan säilymistä voidaan edistää siten, ettei alueille osoiteta muuta maankäyttöä. Suomessa maankäytön suunnittelua ohjaavat, maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, ettei ilman erityisiä perusteita hyvää maatalousmaata pirstota muulla maankäytöllä ja joiden mukaan ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön. Huoltovarmuus on eri muodoissaan kuulunut Suomen turvallisuuspoliittisiin tavoitteisiin aina itsenäistymisestä lähtien. Elintarvikehuolto on tärkeimpiä yhteiskunnan jäsenilleen turvaamista perustoiminnoista. Elintarvikehuollon ketjuun kuuluvat maatalous ja muu alkutuotanto sekä elintarvikkeiden jalostus ja jakelu. Tuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi sen rakenteita ei tule muuttaa harkitsemattomasti. Varautuminen perustuu voimassa olevaan maatalous- ja valmiuslainsäädäntöön. Varautumisen kannalta on perusteltua säilyttää mahdollisuudet ruuantuotantoon koko maan tasolla, mutta erityisesti Etelä-Suomessa, missä väestön painopiste on. Liian keskitetty ja yksipuolinen tuotantorakenne on riskitekijä muuttuvassa ympäristössä. Hyvän peltomaan säilyttäminen rakentamattomana on myös ilmastonmuutokseen varautumista. Ilmastonmuutos vaikuttaa maatalouteen eli peltoviljelyyn, karja- ja puutarhatalouteen kaikkialla maailmassa. Maailman tärkeimmillä viljelyalueilla satojen odotetaan alenevan kuivuuden ja helteiden myötä samalla, kun peltomaan kysyntä edelleen kasvaa väestönkasvun ja tarvittavan ravinnontuotannon takia. Suomessa ilmaston lämpeneminen pidentää kasvu- ja laidunkautta, mikä voi parantaa maatalouden mahdollisuuksia meillä, mutta samalla voi suosia kasvitautien ja -tuholaisten ja eläintautien leviämistä. Suomesta voi tulla nykyistä tuottavampi maatalousmaa, jos muutoksiin varaudutaan esimerkiksi jalostamalla muuttuviin olosuhteisiin sopivia kasvilajikkeita ja kehittämällä viljelytekniikoita. Hämeen maataloudella ja pelloilla on jo pitkä historia kuljettuina. Niiden tulevaisuus on edelleen tuottaa puhdasta ja turvallista ruokaa. Pellot ovat osa historiaamme ja myös niiden viljely on myös parasta kulttuurimaiseman hoitoa. Kanta-Hämeen hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden selvityksen on toteuttanut Hämeen liiton toimeksiannosta ProAgria Etelä-Suomen / Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten maisemasuunnittelijat Auli Hirvonen (hortonomi AMK) ja Katriina Koski (FM, hortonomi AMK). Inventointityö perustui niiden kriteereiden luomiseen, joilla saadaan selville Kanta-Hämeen hyvät ja yhtenäiset peltoalueet, kriteereiden testaamiseen paikkatietotarkastelussa ja maastokäynteihin joidenkin laajimpien kohteiden osalta. Lopuksi tehtiin jokaisesta peltoalueesta lyhyt kohdekuvaus perusteluineen sekä kartta-aineisto kokonaisuudesta. Kohde 2. Varuntee 6

1.1 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Selvityksessä käytetään käsitteitä peltolohko, -kuvio ja -alue sekä maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset pellot. Peltolohko. Yksittäisen maanviljelijän hallinnoima maantieteellisesti yhtenäinen viljelyalue, jota rajaavat hallinnolliset (maanomistus) ja fyysiset rajat (tiet, ojat, metsät). Peltolohkojen keskikoko Suomessa on 2,4 hehtaaria. Peltokuvio. Hallinnollisista rajoista riippumaton maantieteellisesti yhtenäinen viljelyalue, joka voi muodostua useista peltolohkoista. Peltokuvion voivat muun muassa metsäsaarekkeet, tiet, joet ja ojat jakaa osiin. Peltoalue. Tässä selvityksessä peltoalueella tarkoitetaan lähekkäisten peltokuvioiden yhdessä muodostamaa aluetta. Maatalouden kannalta hyvillä ja yhtenäisellä pelloilla tarkoitetaan tässä selvityksessä sivulla 12 määritellyn analyysin tuloksena valikoituvia laajoista peltoalueista muodostuvia kokonaisuuksia. 2 HYVÄT JA YHTENÄISET PELTOALUEET KANTA- HÄMEESSÄ Kanta-Hämeen maakunta sijaitsee eteläisen Suomen sisämaassa, rajoittuen lännessä Varsinais-Suomeen, pohjoisessa Pirkanmaahan, idässä Päijät-Hämeeseen ja etelässä Uuteenmaahan. Suomen maapinta-alasta kahdeksan prosenttia on viljelykäytössä. Kanta-Hämeen pinta-ala on 570 000 ha. Maakunnan alueella on peltoja Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan 104 201 ha. Peltoja on noin 18 % koko Kanta-Hämeen pinta-alasta. Tyypillistä Kanta-Hämeen maataloudelle on laajamittainen kasvinviljely. Kotieläintilojen osuus maatiloista on 23 %. Kanta- Hämeessä on vuoden 2013 tilastojen mukaan 2018 viljelijää. Maatalouden rakennemuutoksen jatkuessa maatilojen määrä on vähentynyt koko ajan. Toimintaansa jatkavien maatilojen keskimääräinen koko taas kasvaa. Kanta-Häme kuuluu kokonaisuudessaan eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Pienehköstä koostaan huolimatta Kanta- Hämeestä on erotettavissa erillisiä ilmastollisia alueita. Maakunnan pohjoisosan järvialueelta etelään Janakkalaan ja Riihimäelle ulottuu joki- ja viljelyseutu ja aivan lännessä on Jokioisten ja Forssan alavat viljelymaat. Ympäristöään korkeampia ja karumpia alueita ovat Tammelan ylänkö ja Lammin itäinen metsäseutu. Pohjoisosan järvien lisäksi myös Tammelan Pyhäjärvi vaikuttaa ilmastoon paikallisesti. Kylmintä on Lammin seudulla ja lämpimintä suurimpien järvien läheisyydessä. Terminen kasvukausi alkaa keskimäärin huhtikuun loppupuolella ja päättyy lokakuun puolivälin jälkeen. Vanajaveden vesistön läheisyyden edullisilla kasvupaikoilla kasvukausi on hieman pidempi kuin maakunnan karummilla ylänköseuduilla. Monet taajamat ovat syntyneet vanhojen kylien ja kirkonkylien ympärille ja lähes kaikkien taajamien ympärillä avautuvat peltoaukeat. Suomi jakaantuu 10 erilaiseen maisemamaakuntaan ja ne taas maisemaseutuihin. Maisemaseutujen ja maisemamaakuntien nimistä on pääteltävissä myös viljelymaiseman määrä. Lounais-Häme kuuluu Lounaismaahan ja on maisemaseutuna Lounainen viljelyseutu. Loput Kanta-Hämeestä kuuluu Hämeen viljely- ja järvimaan maisemamaakuntaan. 7 Kanta-Hämeen maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset pellot

2.1 SELVITYSTYÖN LÄHTÖAINEISTOT Selvitys toteutettiin paikkatietotarkasteluna ArcGis -ohjelmistolla. Lähtöaineistoina peltoalueselvityksessä on käytetty paikkatietoaineistoja. Suurin osa työstä tehtiin paikkatietopohjaisena analyysinä. Tässä selvityksessä on maalajitietona käytetty Geologiantutkimuskeskuksen Suomen maaperän peruskarttaan 1:20 000 sisältyvää yleistettyä pintamaalajien karttatarkasteluna. Lisäksi tehtiin maastokäynnit laajimmille peltoalueille. Paikkatietoja käytettiin seuraavista lähteistä: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 2016. Suomen ympäristökeskuksen YKR-aluejaot (2016) Geologian tutkimuskeskuksen maaperäaineistot 1: 200 000 1:20 000 sisältyvää yleistettyä pintamaalajia Maanmittauslaitoksen ja ESRI Finland Oy:n taustakartta ja peruskartta (WMS) Maastotietokanta Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto. Sen tärkeimpiä kohderyhmiä ovat liikenneväyläverkosto, rakennukset ja rakenteet, hallintorajat, nimistö, maankäyttö, vedet ja korkeussuhteet. Maastotietokannan sijaintitietojen tarkkuus vastaa mittakaavaa 1:5 000-1:10 000. Tiestöä ja nimistöä päivitetään jatkuvasti, rakennuksia ja hallintorajoja vuosittain sekä muita elementtejä noin 5-10 vuoden välein. Peltoalueet rajattiin maastotietokannasta. YKR-aluejako YKR-aluejaot on rajattu Suomen ympäristökeskuksessa yhdyskuntarakenteen seurannan tarpeisiin. YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Rajaus on sekä ajallisesti että alueellisesti vertailukelpoinen. Rajaus on hieman tiukempi kuin yleinen pohjoismainen taajamarajaus (vähintään 200 asukasta ja rakennusten välinen etäisyys alle 200m). Maaperä Maaperätarkastelussa on käytetty Geologian tutkimuskeskuksen maaperä200-paikkatietoaineistoa. Maaperän yleiskartta-aineisto on suunniteltu käytettäväksi mittakaavassa 1:200 000 ja sen käytössä on otettava huomioon, että maalajikuviotaso on yleistys tai tulkinta maastosta. Todellisuudessa yksittäiseen kuvioon voi maastossa sisältyä huomattavaakin maalajien vaihtelua. 2.2 TAUSTATIETOJA Maaperä Kanta-Hämeen peltojen maaperä on savea, hienoa ja karkeaa hietaa, hiesua, saraturvetta ja liejua. Kaikki näitä pidetään hyvänä tai kohtalaisena maaperänä viljelylle. Käytännössä kaikki alueen savikot on raivattu pelloiksi ja peltojen reunat noudettavat lähes täsmälleen moreeni ja savimaan rajaa. Maan rakenne vaikuttaa olennaisesti pellon viljeltävyyteen ja kasvien kasvuun. Jotta kasvi saa riittävästi vettä, happea ja ravinteita, tulee kasvualustan olla sopivan huokoinen. Ominaisuuksiltaan parhaita maalajeja viljelymailla ovat savi, hieno ja karkea hieta. Karkea hieta on rakenteeltaan irtonaista ja kuohkeaa ja se läpäisee että pidättää vettä hyvin. Hieno hieta on pehmeää ja pidättää ravinteita hyvin. Hiesumaat soveltuvat huonommin viljelyyn. Savimaalajeista hietasavi ja aitosavi soveltuvat parhaiten maaviljelyyn. Turvemaiden fysikaaliset ominaisuudet ovat usein hyviä kasvien kannalta, ne ovat riittävän löyhiä ja pidättävät vettä runsaasti. Ongelmia tuottavat märkyys, huono lämpötalous ja heikko kantavuus. Lieju on syntynyt veden pohjaan kerrostuneista kasvi- ja eläinjäänteistä, jotka ovat sekoittuneet kivennäisaineksiin. Fysikaalisilta ominaisuuksiltaan se on helppohoitoista viljelysmaata, mutta usein luonnostaan liian hapanta. Kanta-Hämeen peltoaulueilla on selkeästi havaittavissa maakunnan peltoalueiden jakautuminen erilaisiin maalajeihin. On olemassa selkeät savikot Lounais-Hämeessä ja Janakkalan seudulla. Pienialaisia savikkoja on myös Hämeenlinnan seudulla. Sel- 8

keimmät hienon ja karkean hiedan alueet löytyvät Kanta-Hämeen pitkittäisharjujen liepeiltä. Kanta-Hämeessä on vanhan Rengon alueella hiesumaita. Niitä on myös laajoina alueina harjujen lähistöillä. Pelkkään maalajiin perustuva peltoalueiden luokittelu on hankalaa siksi, että eri kasvit menestyvät eri tavoin maalajista riippuen ja eri tuotantosuunnat hyötyvät eri tavoin erilaisesta maaperästä. Kartassa 4. on esitetty peltojen maaperätietoja. Kaltevuus Kanta-Hämeen pellot ovat keskimäärin melko tasaisia. Niiden viljeleminen ja niiden ajettavuus maatalouskoneilla on tasaisuuden takia helppoa. Kaltevia peltoja esiintyy harjujen liepeillä ja jokilaaksoissa. Kaltevuudesta on haittaa vesistöille valumien ja eroosion kannalta. Kaltevuus ei kuitenkaan ole rajaava tekijä, sillä rinteet ovat myös lämpöolosuhteiltaan oivallista viljelymaata. Tulvisuus Kanta-Hämeessä pellot ovat yleensä muodostuneet laaksoihin eli maaston matalimmille kohdin. Tasaiset ja paikoin alavat pellot ovat myös tulvaherkkiä. Tulvaherkkyys saattaa lisääntyä ilmastonmuutoksen voimistuessa ja sadannan lisääntyessä. Tulvivat jokilaakso (Puujoki ja Loimijoki) ovat Kanta-Hämeen laajimpia viljavia savikkoja ja parasta viljelymaata, joiden rajaaminen pois hyvistä ja yhtenäisistä peltoalueista ei ole perusteltua. YKR-aluejako YKR-aluejakoon perustuvia taajamarajauksia on Kanta-Hämeessä 28 kappaletta. Näistä suurimmat ovat Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki, Parola ja Turenki. Osa pelloista menee osittain päällekkäin tämän aluejaon kanssa. Kohde 2. Mallinkainen 9 Kanta-Hämeen maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset pellot

Kartta 1. Kartassa ovat kaikki Kanta-Hämeen pellot. Niitä on yhteensä 104 201 ha. Kanta-Hämeen pinta-alasta on 18 % peltoa. Koko Suomen peltoprosentti on 8 %. Kanta-Hämeen pellot eivät ole sijoittuneet tasaisesti maakuntaan vaan maakunnassa on hyvin selkeitä peltokeskittymä. Peltojen keskittyminen johtuu maaperästä. Tammelan ylänkö, Lammin itäinen metsäseutu ja Janakkalan koillisosat ovat maaperältään moreenia ja hiekkaharjuja. Peltojen paikkatietoaineistona on käytetty maamittauslaitoksen maastotietokantaa. Nykyinen pelto $ 0 2,5 5 10 km MML, Esri Finland 2016 10

Kanta-Hämeen maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset pellot 11

2.3 HYVIEN JA YHTENÄISTEN PELTOALUEIDEN KRITEERIEN MUODOSTAMINEN Kriteereihin vaikuttavat peltojen fyysiset ominaisuudet kuten koko, yhtenäisyys ja maaperä. Karttatarkastelun mukaan hämäläinen maisema on Lounais-Hämeessä suurpiirteistä ja peltoalueet ovat laajoja. Riihimäen ja Hausjärven seudulla ja Janakkalassa on myös laajoja peltoalueita. Muuten viljelymaisema on hyvin pienipiirteistä ja peltoaukeat ovat pienenmpi ja yleensä muutaman sadan hehtaarin kokoisia. Hyviin ja yhtenäisiin peltoalueisiin vaikuttavia seikkoja on paljon, kuten tilan ja peltojen etäisyys ja peltomaan hinta. Tässä selvityksessä käydään peltojen arvoa läpi fyysisten ominaisuuksien kautta. Jo sadan hehtaarin peltokuvio mahdollistaa tehokkaan ja kannattavan tuotannon. Koska taloudellisesti kannattavan ja tehokkaan viljelyn viljelytekniset reunaehdot ovat samat kaikkialla Suomessa, käytetään Kanta-Hämeessä samaa 100 hehtaarin tavoitetta tuotannollisesti hyvien peltoalueiden tunnistamisessa. Jo 100 hehtaarin alueilla voidaan harjoittaa tehokasta työskentelyä nykyaikaisilla maatalouskoneilla. Tässä työssä lähtökohdaksi otettiin peltokuvio ja sen koko. Kanta-Hämeen peltoprosentti on 18 % koko maakunnan pintaalasta. Pellot eivät ole sijoittuneet tasaisesti vaan niitä on selkeinä viljelyalueina. Prosentuaalinen peltopintala on näillä alueilla huomattavasti korkeampi kuin 18 %. Kanta-Hämeessä on laajoja metsäisiä alueita, joilla ei ole peltoja ollenkaan. Peltolohkojen viljelyn tehokkuuden raja-arvona on eri tutkimuksissa pidetty 3,5-10 hehtaaria. Pienistä lohkoista on taloudellista haittaa viljelyn tehokkuuden kannalta. Näistä syistä peltokuvion kooksi on määritelty vähintään 20 hehtaaria. Määrittelyssä päädyttiin käyttämään 20 hehtaarin raja-arvoa myös siksi, että samaa arvoa on käytetty niin Päijät-Hämeen kuin Uudenmaan vastaavissa selvityksissä. Kanta-Häme ei keskimäärin poikkea niin paljon eteläisestä Päijät-Hämeestä tai Uudestamaasta peltokuvioillaan. Lisäksi selvitettiin jokaisen alueen maaperä. Maaperän perusteella ei kuitenkaan suljettu pois peltoalueita. Alueiden maaperät ovat paikoin hyvin vaihtelevia ja samalla peltoalueella voi olla vähintään kolmea päämaalajia. Erityisesti peltoalueet, joiden maalaji on hiesu, eivät ole parasta mahdollista viljelymaata. Niitä ei kuitenkaan poistettu hyvistä ja yhtenäisistä peltoalueista, koska osa hiesualueen pelloista on merkitty 1800-luvun karttoihin. Osa nykyisistä peltoalueista on ollut tuolloin niittyjä, jotka on raivattu myöhemmin pelloiksi. Eli myös hiesualueilla on mittava viljelyhistoria takana. Paikoitellen kantahämäläisen maiseman pienimuotoisuus ja lohkojen pienuus tekivät välillä peltokuvion määrittämisestä vaikeaa. Peltokuvion peltojen tuli olla yhtenäisesti ja silmämääräisesti jatkuvia. Tiet, joet, ojat, metsäsaarekkeet ja tontit voivat olla peltokuvion keskellä tai jakaa peltokuviota. Peltokuviot ovat maakunnassa myös hajanaisia ja ketjuttuneita kapeiksi peltoalueiksi. Niin kuin muuallakin on maaperä sanellut sen, millaisia peltoaueita ja -kuvioita Kanta-Hämeeseen on syntynyt. Pellon muodolla ei kuitenkaan ole suurta merkitystä suurilla lohkoilla, ne ovat yhtä hyviä viljellä kuin tasamuotoiset. Peltojen muotoja ei otettu huomioon kriteereissä. Peltokuviot muodostuvat erikokoisista peltolohkoista. Lisäksi peltokuvioiden tuli muodostaa yhdessä vähintään 100 hehtaarin peltoalueita. Näiden 20 hehtaarin peltokuvioiden tuli olla enintään 300 metrin päässä toisistaan. Alle 20 hehtaarin erillisiä peltokuvioita ei ole otettu mukaan. Enintään 300 metrin matka on tarpeeksi pieni, jotta siitä ei ole haittaa tehokkaan viljelyn kannalta. Ympäröivissä maakunnissa (Pirkanmaa, Päijät-Häme, Uusimaa) vastaavissa selvityksissä on valittu peltokuvioiden väliseksi eteäisyydeksi enintään 300 metriä. Siksi tämä etäisyys valittiin myös Kanta-Hämeeseen. Kartassa 2 on kriteerit täyttävät pellot 150 metrin vyöhykkeellä ja kriteerien ulkopuolelle jääneet pellot. Maatalouden kannalta hyvien ja yhtenäisten peltojen on täytettävä seuraavat kriteerit: Peltokuvion tulee olla yhteensä vähintään 20 hehtaaria. Erillisten peltokuvioiden tulee olla enintään 300 metrin päässä toisistaan. Peltokuvioiden on yhteensä muodostettava vähintään 100 hehtaarin peltoalueita. 12

3 JOHTOPÄÄTÖKSET Pinta-ala- ja etäisyyskriteereihin perustuen muodostetut Kanta-Hämeen hyvät ja yhtenäiset peltoalueet on esitetty kartassa 3. Vähintään sadan hehtaarin alueita on Kanta-Hämeessä 75 kappaletta. Kaikista kohdealueista on koottu kohdekuvaukset, missä on kerrottu kohteen numero, nimi, pinta-ala, kunta, maaperä ja kuvaus alueesta. Osassa kohteissa on mainittu myös muita peltoalueella tai sen läheisyydessä olevia arvoja, kuten maisema- ja luontoarvot. Alueiden muodostamisessa on huomioitu yhtenäisen pellon jatkuminen naapurimaakuntien puolella, jolloin maakunnan rajalla sijaitsevat alueet voivat jatkua osa voi sijaita Kanta-Hämeen ulkopuolella. Nämä alueet on merkitty kohdekuvauksiin. Lisäksi rajalla on peltokuvoita, jotka eivät täyttäneet sadan hehtaarin sääntöä maakunnan puolella, mutta muodostavat naapurimaakunnan kanssa kuitenkin hyvän ja merkittävän peltoalueen, kuten Hattulan Monaalassa. Siellä peltoalue jatkuu Pirkanmaan Uskelan puolella. Kanta-Hämeessä suurin osa pelloista on maatalouden kannalta hyviä ja yhtenäisiä. Tähän vaikutti se, että pellot ovat keskittyneet tietyille alueille ja suurin osa peltokuvioista muodostaa yli 100 hehtaarin peltoalueita. Maisemarakenne ja peltojen muodostuminen jokilaaksoihin sekä pelloiksi soveltuvan maaperän keskittyminen samoille alueille olivat kriteereille otollisia. Hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden pinta-ala Kanta-Hämeessä on yhteensä 87 459 hehtaaria. Tämä vastaa noin 84 prosenttia Kanta-Hämeen peltoalasta. Laajin yhtenäinen peltoalue on Lounais-Hämeessä, Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kuntien alueella, yhteensä 29 838 hehtaaria Toinen suuri peltoalue on Janakkalan, Hausjärven ja Riihimäen pellot, yhteensä 13 750 hehtaaria. Kanta-Hämeessä on 75 kappaletta yli 100 hehtaarin peltoalueita. Kymmenen suurinta aluetta ovat yhteensä 61 838 ha eli lähes 71 prosenttia kaikista hyvistä pelloista. Alle 500 hehtaarin peltoalueita on 49 kappaletta eli noin 65 % koko määrästä. Kaikkein merkittävimmät peltoalueet löytyvät kymmenen suurimman joukosta. Maatalouden kannalta hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita on jokaisen taajama-alueen ympärillä. Pelloille rakentamisen tarvetta kannattaa aina miettiä tarkemmin. Lisäksi taajamia ympäröivillä pelloilla on myös monia muita arvoja. Taajamaympäristössä peltomaalla on suuri maisemallinen arvo laajana ja avoimena maisematilana ja kulttuuriympäristönä. Peltojen säilyttäminen on merkittävää myös virkistyskäytön kannalta. Tässä työssä on selvitetty kokonaiskuva liittyen Kanta-Hämeen peltoalueisiin. Selvityksen muodostettu hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden määritelmä on yleisluontoinen. Erityisesti ilmastonmuutokseen liittyen on hyvä tiedostaa peltomaan arvo. Selvityksessä määriteltyjä peltoalueita voidaan taajamatoiminnoille osoittaa, jos siihen on erityisiä perusteita. Kohde 5. Vähikkälä 13 Kanta-Hämeen maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset pellot

Kartta 2. Kartassa näkyvät keltaisella värillä kaikki kriteerit täyttävät alueet. Niille on kartassa määritelty 150 m etäisyys toisiinsa. (yhteensä 300 m). Punaisella värillä näkyvät pellot, jotka jäivät kriteerien ulkopuolelle. 300 m buffer Kanta-Häme hyvät ja yhtenäiset pellot Kanta-Häme pellot $ 14 0 2,5 5 10 km MML, Esri Finland 2016

(c) MML, Esri Finland 15 Kanta-Hämeen maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset pellot

NRO Pinta_ala ha 1 29838 2 13750 3 4881 4 2781 5 2207 6 2071 7 1994 8 1835 9 1276 10 1205 11 954 12 954 13 951 14 933 15 930 16 884 17 851 18 848 19 791 20 768 21 761 22 714 23 565 24 556 25 521 26 517 27 484 28 471 29 459 30 446 31 438 32 432 33 429 34 428 35 424 36 391 37 388 38 362 39 343 40 335 41 331 42 328 43 327 44 315 45 298 46 269 47 266 48 260 49 258 50 245 51 232 52 227 53 225 54 222 55 222 56 222 57 207 58 203 59 203 60 195 61 194 62 178 63 177 64 170 65 169 66 163 67 156 68 153 69 144 70 144 71 134 72 128 73 114 74 112 75 102 $ Kartta 3. Kanta-Hämeen maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset pellot ja YRK -taajamaalueet. Hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden sijoittumista tarkasteltiin myös suhteessa taajamaan vertaamalla peltojen sijaintia YKR-taajaman. Peltoalueisiin kohdistuvat rakentamispaineet ovat yleensä suurimpia taajamien läheisillä alueilla. Vaikka valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden peltoalueita koskevan tavoitteen ajatus on peltoalueiden varjeleminen liialliselta rakentamiselta, peltoalueiden sijainti taajaman lähellä ei kuitenkaan ole itsessään kriteeri tavoitteessa mainitulle hyvälle ja yhtenäiselle pellolle. Jokaisen Kanta-Hämeen taajaman läheisyydessä on maatalouden kannalta hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita. 0 2,5 5 10 km 1 YKR Taajama MML, Esri Finland 2016 20 30 29 65 75 8 23 60 35 16

71 41 36 19 38 49 58 15 42 32 63 46 17 31 6 4 13 66 50 64 67 14 16 61 40 48 39 33 25 62 59 51 26 22 52 69 72 37 47 54 43 10 28 5 2 7 34 18 12 24 53 9 21 68 74 44 27 11 55 3 57 70 56 73 45 (c) MML, Esri Finland 17 Kanta-Hämeen maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset pellot

PINTAMAALAJI Kalliomaa Kartta 4. Hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden maaperä. Savi (Sa) Kanta-Hämeessä maaperä vaihtelee alueittain paljon. Peltojen Hiesu, Hienojakoinen maalaji, päälajitetta ei selvitetty (HY) Kalliopaljastuma Hieta, Karkearakeinen maalaji, päälajitetta ei selvitetty (KY) Lieju (Lj) Liejuinen hienorakeinen maalaji Ohut turvekerros (Tvo) Paksu turvekerros (Tvp) Sekalajitteinen maalaji, päälajitetta ei selvitetty (SY) Soistuma (Tvs) RT $ 18 0 2,5 5 10 km MML, Esri Finland Geologian tutkimuskeskus 2016 maalajeista yleisimmät ovat savi, hiesu ja karkea hieta.

(c) MML, Esri Finland Kanta-Hämeen maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset pellot 19

4 KOHDEKUVAUKSET Kohdekuvaukset ovat peltoalueiden pinta-alan mukaisessa suuruusjärjestyksessä, suurimmasta pienimpää. Osassa kohteissa on merkitty muuta huomionarvoista kohtaan mahdollisia muita peltoalueilla tai niiden lähellä olevia arvoja. Kohde 1. Vaulammi Kohde: 1 Kohteen nimi: Lounais-Hämeen pellot Pinta-ala: 29 838 ha Kunta: Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä Maaperä: Alueen pellot ovat maaperältään lähes kokonaan savea. Muiden maalajien esiintymät ovat alueella hyvin pienialaisia. Alueen itäisimmät osat ovat karkeaa hietaa harjujen läheisyydessä ja Portaassa Turpoonjoen ympäristön maalajina on hiesu. Matkun kylän ja Kalliojärven alueella on saraturvetta. Kuvaus: Lounais-Hämeen peltoaukeat muodostavat Kanta-Hämeen laajimmat yhtenäiset peltoalueet. Lounais-Hämeessä pellot ovat syntyneet Loimijoen Jänhijoen Haapajoenja Ypäjoen laaksoihin. Alueen pellot ovat yleensä topografialtaan melko tasaisia. Paikoitellen pellot viettävät jyrkästikin jokiin tai ojanotkoihin. Laajat peltoalueet liittyvät erilaisina ja erikokoisina peltokuvioina toisiinsa. Pellot muodostavat laajoja useiden satojen hehtaareiden peltokuvioita. Tämä peltoalue jatkuu naapurimaakuntien puolelle. Muuta huomionarvoista: Alueelle on ehdotettu valtakunnallista maisema-aluetta, Loimijokilaakson viljelymaisemaa. Lisäksi alueella on maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Eteläinen osa aluetta rajautuu Torronsuon kansallispuistoon ja Portaassa on peltoalueen rajalla Kaukolanharjun Natura 2000-alue. Alueella on moni laajoja maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä peltoalueilla, kuten Kojon kartano ja Koijärven kulttuurimaisema, Riihivalkaman kyläasutus ja Sukulan kylä ja kulttuurimaisema. Pellot rajautuvat Humppilan, Ypäjän, Forssan taajamiin. 20

Kohde: 2 Kohteen nimi: Janakkalan, Hausjärven ja Riihimäen seudun pellot Pinta-ala: 13 750 ha Kunta: Janakkala, Hausjärvi ja Riihimäki Maaperä: Alueen maaperä on savea. Lisäksi alueella on paikoitellen hiesua, karkeaa hietaa ja saraturvetta. Hiesua esiintyy erityisesti harjujen vieressä. Kuvaus: Janakkalan, Hausjärven ja Riihimäen seudulla on Kanta-Hämeen toiseksi laajin yhtenäinen peltoalue. Alueen pellot ovat tasaisia. Peltoalueen keskellä on laaja Janakkalan pitkittäisharjujakso. Pellot muodostavat laajoja useiden satojen hehtaareiden peltokuvioita. Tällä alueella pellot ovat muodostuneet Puujoen, Hausjoen, Mallasjoen, Heinäjoen ja Punkanjoen laaksoihin. Puujoki on paikoitellen tulviva. Muuta huomionarvoista: Alueella on maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Peltoalue sijoittuu Riihimäen kaupungin pohjoispuolelle. Janakkalan keskus Turenki rajautuu peltoalueeseen. Muita peltoihin rajautuvia taajamia ovat Tervakoski, Hikiä ja Oitti. Kohde 2. Mallinkainen Kohde: 3 Kohteen nimi: Hausjärven pellot Pinta-ala: 4881 ha Kunta: Hausjärvi Maaperä: Salpausselkien eteläpuoliset pellot ovat maalajiltaan savea, hiesua tai hienoa hietaa ja maastonmuodoiltaan tasaisia. Mommilanjärven itäpuolella peltojen maalaji on savea, liejusavea ja hiesua. Liejusavea esiintyy erityisesti Luhdanjoen ja Pätiälänjoen laaksoissa. Kuvaus: Hausjärven peltoalueet jäävät Salpausselän eteläpuolelle sekä Mommilanjärven itäpuolelle ja muodostavat laajan yhtenäisen peltoalueen. Laajimmat peltoaukeat ovat Mommilanjärven pohjoispäässä. Hietoisten peltoaukeat ovat muodostuneet kahden joen laaksoihin, Luhdanjoen ja Pätilänjoen ympärille. Salpausselän eteläpuolella merkittävin joki on Mustajoki, jonka ympärillä on peltoja. Peltoalue jatkuu Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakuntien puolelle. Muuta huomionarvoista: Mommilanjärven ympäristö on maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Alueella on myös maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, Rutajärven kyläasutus. Mommilanjärvenalue on Hausjärven merkittävimpiä kurkien ja joutsenten kerääntymispaikkoja. Kohde 3. Hietoinen 21 Kanta-Hämeen maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset pellot

Kohde: 4 Kohteen nimi: Vanajavesilaakson pellot Pinta-ala: 2781 ha Kunta: Hattula ja Hämeenlinna Maaperä: Alueen pellot on perustettu savikoille. Alueella on paikoitellen myös hienoa ja karkeaa hietaa ja hiesua. Karkean hiedan alueet rajautuvat harjuihin. Kuvaus: Peltoalueet ovat maastonmuodoltaan tasaisia. Merven peltoaukea on yksi maakunnan laajimmista yhtenäisistä peltokuvioista. Pellot sijaitsevat Vanajavesilaakson rantojen tuntumassa tai ne ovat Valteenjoen laaksossa. Asutus sijaitsee peltojen välisillä moreenialueilla. Muuta huomionarvoista: Alueella on Vanajavesilaakson kansallismaisemaa ja valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Vanajavesi laakso ja Aulanko. Vanajavesilaakson rannoilla on asuttu pysyvästi rautakaudelta saakka ja vanhimmat pellot ovat samalta aikakaudelta. Alueella on paljon kartanoita. Alueella on moniia pelloilla sijaitsevia maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Pellot rajautuvat Hattulan taajama-alueisiin. Merven pellot ovat tärkeä lintujen levähdysalue keväin ja syksyin. Kohde 4. Mervi Kohde: 5 Kohteen nimi: Hyvikkälän, Hakoisten, Kernaalan ja Kiipulan peltoalueet Pinta-ala: 2207 ha Kunta: Janakkala Maaperä: Alueen peltojen maaperä on etupäässä hiesua, hietaa ja lisäksi alueella on myös savikkoja. Kuvaus: Pellot muodostavat laajan yhtenäisen ja tasaisen viljelysaukean, jonka moottoritie, Hiidenjoki ja rautatie jakavat kuitenkin useaan osaan. Alue rajautuu idässä Janakkalan laajaan pitkittäisharjujaksoon. Alueella on jokia, joiden varsille pellot ovat sijoittuneet, kuten Hyvikkälänjoki ja Räikälänjoki ja Hiidenjoki. Muuta huomionarvoista: Alueen keskellä on valtakunnallisesti arvokas Hakoisten linnavuoren kulttuurimaisema ja muinaisjäännösalue. Lisäksi alueella on maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta sekä maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kullttuuriympäristöjä. Janakkalan kirkonkylä ja Leppäkoski rajautuvat peltoalueeseen. Hakoisten pellot ovat merkittäviä peltolintukohteita. 22

Kohde 5. Hakoinen Kohde 5. Vähikkälä Kohde 5. Virala 23 Kanta-Hämeen maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset pellot

Kohde: 6 Kohteen nimi: Lehijärven pohjoisosan ja Äimäjärven peltoalueet Pinta-ala: 2071 ha Kunta: Hattula ja Hämeenlinna Maaperä: Pellot sijaitsevat etupäässä savikoilla. Leteensuon ympäristössä ja alueen lounaiskulmassa on saraturvetta. Harjujen kupeilla on hienoa ja karkeaa hietaa pieniä alueita. Kuvaus: Pellot sijaitsevat Äimäjärven, Lehijärven ja Vanajaveden rantojen tuntumassa. Pellot ovat topografialtaan melko tasaisia. Keskellä peltoaluetta on Leteensuo. Muuta huomionarvoista: Keskellä alueetta on Iittala, yksi Hämeenlinnan taajamista. Alueella on paljon vanhoja kyliä ja siten myös osa pelloista on vähintäänkin rautakaudelta. Vanhat kylät ovat perinteisesti sijainneet etupäässä rantojen läheisyydessä. Alueella on myös maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita. Kohde 6. Ihalempi Kohde 6. Leteensuo Kohde: 7 Kohteen nimi: Ahoisten, Vehmaisten ja Kaloisten pellot Pinta-ala: 1994 ha ja Loppi Maaperä: Peltojen maalajit ovat hiesua ja hienoa hietaa. Vehmaisissa maaperä on karkeaa hietaa. Alueen maaperä on pääasiassa hiesua. Kuvaus: Peltoalueet ovat syntyneet Kaartjoen ja pienten järven ympärille. Vehmaisissa on loivasti kumpuilevia peltoja. Alueen pellot ovat tasaisia ja alueen läpi menee kaksi pitkittäisharjujaksoa. Alueen pellot ovat jokilaaksoissa, alueella on Topenonjoki, Ourajoki, Ootanjoki, Kaartjoki ja Heinijoki. Muuta huomionarvoista: Alueen läheisyydessä on luonnonsuojelualueita, arvokkaita lintuvesiä ja maakunnallisesti arvokaita maisema-alueita. Kohde 7. Kukkolankulma 24

Kohde 8. Susikas Kohde: 8 Kohteen nimi: Kaukjärven, Myllykylän ja Susikkaan pellot Pinta-ala: 1835 ha Kunta: Tammela Maaperä: Susikkaan maaperä on karkeaa hietaa ja Mustialan ja Myllykylän alueella on savea. Kuvaus: Alueen pellot ovat tasaisia ja muodostuneet Susikkaanjoen ja -lammin, Vaihijoen ja Myllyjoen ympärille. Muuta huomionarvoista: Alueesta osa kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, Tammelan kulttuurimaisemat. Alueella on myös Suomen vanhin maatalousoppilaitos, Mustialan maatalousopisto. Alueella on Susikkaan kylämaisema, maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Kohde 9. Joentausta Kohde: 9 Kohteen nimi: Kormun, Joentaustan ja Ojajoen peltoketju Pinta-ala: 1276 ha Kunta: Loppi Maaperä: Alueen peltojen maaperä on hyvin vaihtelevaa. Kormussa maaperä on karkeaa hietaa ja savea, Joentaustassa hienoa hietaa ja hiesua ja Ojajoella karkeaa ja hienoa hietaa sekä hiesua. Kuvaus: Peltokokonaisuus on etupäässä tasaista. Joentaustassa ja Kormussa on kumpuilevia peltokuvioita. Aluetta rajaa idästä Kormunharju ja Joentaustan kylän alue sijaitsee harjumuodostelmalla. Alueen länsiosassa pellot ovat syntyneet Isojoen eli Nummistenjoen laaksoon. Muuta huomionarvoista: Alueet ovat osa maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Peltoalue rajautuu Launosten ja Lopen kirkonkylän taajamiin. Kohde 10. Kohde Oinaala 10. Monni Kohde: 10 Kohteen nimi: Renkajoen pellot Pinta-ala: 1205 ha Maaperä: Alueen maaperä on hiesua ja hienoa hietaa. Kirkonkylässä ja Kuittilassa maalaji on karkeaa hietaa. Kuvaus: Renkajokea ympäröivät pellot muodostavat hyvin yhteisen ja tiiviin viljelyalueen. Renkajoki on voimakkaasti meanderoiva joki. Muuta huomionarvoista: Alue on maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Alueen pohjoisosassa on Hämeen Härkätien maisema, valtakunnallisesti arvokas maisema-alae. 25 Kanta-Hämeen maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset pellot

Kohde: 11 Kohteen nimi: Riihimäen eteläiset pellot Pinta-ala: 954 ha Kunta: Riihimäki Maaperä: Peltojen maaperä on savea, hiesua ja hienoa hietaa. Kuvaus: Riihimäen eteläiset pellot muodostavat laajan, yhteinäisen ja tasaisen peltoalueen Riihimäen ja Hyvinkään väliin. Alueen pellot ovat osaksi Vantaanjoen ympärillä. Aluetta halkoo rautatie. Muuta huomionarvoista: Alue rajautuu Riihimäen kaupunkiin ja Monnin taajama-alueiseen. Alueella on maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Kohde: 12 Kohteen nimi: Topenon, Ourajoen ja Lopen kirkonkylän peltoketju Pinta-ala: 954 ha Maaperä: Lopen kirkonkylän peltojen maaperä on hienoa ja karkeaa hietaa sekä hiesua. Topenolla ja Ourajoella maaperä on hiesua ja hienoa hietaa. Kuvaus: Alueen pellot muodostavat yhtenäisen peltoketjun muuten melko metsäisessä maastossa. Alueen pellot ovat tasaisia tai loivasti kumpuilevia. Pellot ovat syntyneet Ourajoen ja Topeonjoen sekä niiden laskuojien ympärille. Muuta huomionarvoista: Alueella on valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö ja maakunnallisesti arvokas maisemaalue. Alue rajautuu Lopen taajamaan. Topenon kylä ja Lopen vanha kirkonmäki ovat valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Kohde 12. Lopen kirkonkylä Kohde 11. Monni Kohde: 13 Kohteen nimi: Hauhontaan ja Metsäkulman pellot Pinta-ala: 951 ha Maaperä: Peltojen maaperä on pääasiallisesti savea. Alueen eteläosassa on hiesumaita. Kuvaus: Peltokuviot muodostavat kapean ketjumaisen peltoalueen Hauhontakana ja Metsäkulmalla. Pellot ovat muodostuneet Vuolujoen ja Haarajoen laaksoon ja Hauhoselän rannoille. Kohde 13. Metsäkulma 26

Kohde: 14 Kohteen nimi: Pohjoisen, Tanttilan ja Syrjäntaustan pellot Pinta-ala: 933 ha Maaperä: Peltojen maaperä on pääasiallisesti karkeaa hietaa. Pohjoisten ja Sydänmaan alueella maaperä on hiesua. Kuvaus: Peltokuviot muodostavat yhtenäisen laajan viljelysalueen, jota halkoo kantatie. Pellot ovat tasaisia. Sydänmaan peltoaukeat ovat pienimuotoisia eli niissä on paljon saarekkeita ja tontteja. Syrjäntaustassa ja Tanttilassa on laajoja peltoaukeita. Pohjoisten peltojen läpi virtaa Ormijoki Ormajärvestä Suolijärveen. Teuronjoki on hyvin meanderoiva joki ja sen uoma on raivannut tiensä syvälle Lakkolan peltojen keskelle. Muuta huomionarvoista: Alue on maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Pellot ovat laajan harjualueen reunoilla. Lakkolan kylä on maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Kohde 14. Tanttila Kohde 14. Syrjäntausta 27 Kanta-Hämeen maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset pellot

Kohde 15. Itä-Hahkila Kohde: 15 Kohteen nimi: Okerlan ja Tuittulan pellot Pinta-ala: 930 ha Kunta tai kaupunki: Hämeenlinna Maaperä: Tällä alueella peltojen maaperä on hienoa hietaa, savea tai saraturvetta. Aromäenalue on maaperältään karkeaa hietaa. Kuvaus: Peltoalueen keskipisteenä ovat Hahkialan kartanon ja Tuittulan kylän peltoaukeat. Osa pelloista on ollut aikoinaan järvenpohjaa. Peltoalue jatkuu vielä etelään päin Aromäen kohdalla. Muuta huomionarvoista: Alue on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, Hauhon reitin kulttuurimaisemaa. Peltoalueen itäreunassa on laaja pitkittäisharju. Alue rajautuu Hauhon taajamaan. Kohde 16. Vanhakartano Kohde: 16 Kohteen nimi: Vanhakartanon, Vilkkilän ja Ronnin kylien pellot Pinta-ala: 930 ha Maaperä: Vanhakartanon ja Vilkkilän maaperä on karkeaa tai hienoa hietaa ja Ronnissa vallitseva maalaji on hiesua. Kuvaus: Alueen pellot ovat melko tasaisia ja yhtenäisiä. Kumpuilevia peltokuvioita on Vilkkilässä ja Ronnissa. Alue on laaja ja monimuotoinen. Alueen laajimmat peltoaukeat ovat Vanhakartanossa. Peltoalueelle ovat tyypillisiä syvällä peltoalueella virtaavat ojat. Muuta huomionarvoista: Alueen halki Liesosta Pääjärvelle kulkee pitkittäisharju. Alue on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Alue rajautuu Lammin taajamaan. sekä kahteen Natura 2000 -alueeseen Ormajärvi -Untulanharjuun ja Lamminjärvi -Halilaan. Vanhakartanon pellot ovat alueen parhaimpia muuttolintujen levähdysalueita. 28

Kohde 17. Sankola Kohde: 17 Kohteen nimi: Sankolan, Iso-Evon kylien pellot Pinta-ala: 884 ha Maaperä: Peltojen maaperä on karkeaa tai hienoa hietaa sekä hiesua. Kuvaus: Alueen pellot ovat tasaisia, laajoja ja monimuotoisia. Laajimmat peltoaukeat ovat Iso-Evolla. Alueen pohjoisosassa peltoalueen läpi virtaa Evojoki, joka laskee Kuohijärveen. Pellot ovat syntyneet jokilaaksoon. Muuta huomionarvoista: Iso-Evo on osa valtakunnallisesti arvokkkaksi maisema-alueeksi ehdotettua maisemaa, Evon metsäkulttuuri- ja jokimaisemat. Kohde: 18 Kohteen nimi: Mommilanjärven länsipuolen ja Ansiojärven ja Puujoen ympäristön pellot Pinta-ala: 848 ha Kunta: Hausjärvi Kuvaus: Alueen pellot ovat savikkoja. Tasaiset pellot ovat sijoittuneet vesistöjen läheisyyteen (Ansiojärvi, Puujoki ja Mommilanjärvi). Muuta huomionarvoista: Puujoki on paikoitellen tulviva. Alueen keskellä oleva Ansiojärvi on valtakunnallisesti arvokas lintuvesi. Kohde 15. Hahkiala 29 Kanta-Hämeen maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset pellot

Kohde 19. Matkantaka Kohde: 19 Kohteen nimi: Matkantaan, Hyömäen ja Alvettulan pellot Pinta-ala: 791 ha Maaperä: Peltojen maaperä on Matkantakana savea, hiesua, hienoa hietaa ja saraturvetta. Alvettulan alueella maaperä on karkeaa hietaa. Kuvaus: Pellot myötäilevät Ilmoilanselän ja Hauhonselän rantamaisemaa. Alueella on laajoja yhtenäisiä peltokuvioita. Alueen pellot ovat tasaisia tai loivasti kumpuilevia. Asutus on keskittynyt moreenimäille ja harjuille. Muuta huomionarvoista: Alue on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, Hauhon reitin kulttuurimaisemaa. Alueella on paljon vanhoja kyliä. Vanhat kylät peltoineen ovat perinteisesti sijainneet etupäässä rantojen läheisyydessä. Kohde 19. Matkantaka 30

Kohde 20. Letku Kohde: 20 Kohteen nimi: Torron ja Letkun pellot Pinta-ala: 768 ha Kunta: Tammela Maaperä: Alueen maalaji on savi. Torronsuon kupeessa on myös hiesua. Kuvaus: Torron ja Patomon pellot muodostavat luode-kaakko suuntaisen kapean yhtenäisen peltoalueen. Torron kylä on moreenimäellä ja pellot ovat syntyneet Torrojoen laaksoon. Letkun pellot ovat Myllyjokilaaksossa. Peltoja reunustavat kallio- ja moreenimäet. Alueen pellot jatkuvat Varsinais-Suomen maakunnan puolelle. Muuta huomionarvoista: Torron kylä on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Alueen läheisyydessä on Torronsuo. Letkun läpi kulkee valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Hämeen Härkätien maisemat. Kohde 21. Sajaniemi Kohde: 21 Kohteen nimi: Sajaniemen pellot Pinta-ala: 761 ha Kunta: Loppi Maaperä: Alueen maaperä on hieno hietaa ja hiesua. Paikoitellen on savea ja karkeaa hietaa. Kuvaus: Loppijärven itäpuolella on laaja yhtenäinen peltoalue, joka muodostuu monesta eri peltokuviosta. Peltokuviot ovat topografialtaan tasaisia tai loivasti kumpuilevia. Osa peltokuvioista on laajoja. Muuta huomionarvoista: Alue on maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Alue rajautuu Lopen taajamaan. Kohde 21. Sajaniemi 31 Kanta-Hämeen maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset pellot

Kohde 22. Montola Kohde: 22 Kohteen nimi: Montolan, Palosen ja Kataloisten pellot Pinta-ala: 714 ha Maaperä: Montolan ja Palosen pellot ovat maaperältään karkeaa hietaa. Kataloisten pellot maaperältään hienoa hietaa ja hiesua. Kuvaus: Montolan ja Palosen pellot ovat maastonmuodoiltaan kumpuilevia ja Kataloisten pellot ovat taas tasaisia. Kurkijoki virtaa Montolan peltoaukean eteläreunassa. Muuta huomionarvoista: Peltojen lähellä sijaitsee Kataloistenjärvi. Alueella on olevia ja ehdotettuja valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Kohde: 23 Kohteen nimi: Teuron peltoaukeat Pinta-ala: 565 ha Kunta: Tammela Maaperä: Peltojen maaperä on karkeaa hietaa, savea ja hienoa hietaa. Teuronjoen rannoilla on saraturvetta. Kuvaus: Laajat ja tasaiset peltoalueet sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön eli ryhmäkylän ympärillä. Pellot ovat syntyneet Teuronjoen ympärille. Osa peltokuvioista on hyvin yhtenäisiä ja osa on pienimuotoisessa maisemassa erilaisten moreenisaarekkeiden pilkkomaan. Muuta huomionarvoista: Teuron ryhmäkylä on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. 32

Kohde 25. Vuorentaka Kohde: 24 Kohteen nimi: Vähikkälän pellot Pinta-ala: 556 ha Kunta: Janakkala Maaperä: Alueen maaperä on hyvin vaihteleva. Alueella on hienoa hietaa, hiesua, saraturvetta ja savea. Kuvaus: Vähikkälän peltoaukeat ovat harjujen ja moreenimäkien takia pitkänomaisia. Peltokuviot kuitenkin liittyvät toisiinsa, vaikka pellot ovat muodoltaan pitkiä ja kapeita alueita. Muuta huomionarvoista: Alueella on maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Alueen pellot rajautuvat Natura-alueeseen, Toivanjoen lintualueeseen. Tervakosken taajama on alueen itäreunalla. Kohde: 25 Kohteen nimi: Nihattulan ja Vuorentaan peltoalueet Pinta-ala: 521 ha Maaperä: Alueen maaperä on hietaa, hiesua, savea ja turvemaita. Kuvaus: Pellot muodostavat laajan yhtenäisen ja tasaisen viljelysaukean, jonka maantie jakaa kahtia. Peltoaukea on yksi yhtenäisimmistä peltokuvioista Hämeenlinnan alueella. Muuta huomionarvoista: Alueen keskellä kulkee vanha historiallinen Härkätie ja osa peltoalueesta on valtakunnallisesti arvokkaan Hämeen Härkätien maisemia. Alue sijaitsee lähellä Hämeenlinnan taajamaa. Alueen Itäpuolella on laaja pitkittäisharjualue. Kohde 24. Vähikkälä 33 Kanta-Hämeen maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset pellot

Kohde 26. Saloinen Kohde: 26 Kohteen nimi: Kirin ja Saloisten pellot Pinta-ala: 517 ha Kunta: Janakkala Maaperä: Alueen maaperä on hiesua ja hienoa hietaa. Kuvaus: Kohde on metsäisen alueen keskellä oleva tasaisten ja kapeiden peltojen ketju. Muuta huomionarvoista: Saloistenjärvi ja Lapinjoki rajautuvat peltoihin. Kohde: 27 Kohteen nimi: Riihimäen läntiset pellot Pinta-ala: 484 ha Kunta: Riihimäki Maaperä: Alueen maalajit ovat hiesua, hienoa ja karkeaa hietaa ja savea. Vanhtaanjoen varrella on saraturvetta. Kuvaus: Peltoaukea sijaitsee Kormunharjun eteläpuolella ja osa pelloista on moottoritien molemmin puolin. Alueen länsiosassa pellot rajautuvat Vantaanjokeen. Alueen pellot ovat tasaiset ja muodostavat laajoja aukeita. Osa peltokuvioista on pienimuotoisemmassa maisemassa ja metsäsaarekkeiden pilkkomaa. Muuta huomioitavaa: Pellot rajautuvat Riihimäen kaupunkiin. Osa alueesta on maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Kohde 27. Hiivola Kohde 27. Riihimäki 34

Kohde: 28 Kohteen nimi: Haapaniemen ja Suojärvenkulman pellot Pinta-ala: 471 ha Kunta: Janakkala ja Hämeenlinna Maaperä: Alueen maaperä on enimmäkseen savea ja hiesua. Kuvaus: Alue on pitkä ja kapea. Se ulottuu Jokilanjoelta aina Haapajärvelle saakka. Ympäristö on metsäistä. Eteläosa alueesta on osa Renkajokilaaksoa. Osa pelloista on perustettu Haarajoen ympäristöön. Muuta huomionarvoista: Alue on osa maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Kohde 28. Haapaniemi Kohde 30. Forssa Kohde: 29 Kohteen nimi: Suonpään pellot Pinta-ala: 459 ha Kunta tai kaupunki: Forssa Maaperä: Alueen maaperä on etupäässä savea tai saraturvetta ja savea. Kuvaus: Peltoalue muodostuu Suonpään kylää halkovat maantien molemmille puolille. Pellot ovat tasaisia. Muuta huomionarvoista: Pellot rajautuvat suojeltuun lintuveteen, Koijärveen. Kohde: 30 Kohteen nimi: Forssan pellot Pinta-ala: 446 ha Kunta: Forssa Maaperä: Pellot ovat savikkoja. Kuvaus: Alue on maisemallisesti merkittävä Forssan ja Tammelan välissä oleva peltoalue. Tasaisen alueen halki virtaa Loimijoki. Muuta huomionarvoista: Alue liittyy Forssan kansalliseen kaupunkipuistoon. Loimalammin-Salmistonmäen luonnonsuojelualue sijaitsee peltojen vieressä. 35 Kanta-Hämeen maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset pellot

Kohde: 31 Kohteen nimi: Äimäjärven länsipuolen pellot Pinta-ala: 438 ha Maaperä: Alueen pohjoispäässä on saraturvetta, muuten alueen maalaji on savea sekä ihan eteläosissa hiesua ja hietaa. Kuvaus: Tasaiset pellot ovat muodostuneet Äimäjärven rantojen tuntumaan järven länsi- ja eteläpuolelle. Muuta huomionarvoista: Kutilan kulttuurimaisema on maakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö. Kohde: 32 Kohteen nimi: Sairialan ja Juttilan pellot Pinta-ala: 432 ha Maaperä: Sairilan peltojen maalajit ovat savea, hiesua karkeaa ja hienoa hietaa. Kuvaus: Alueen pellot sijaitsevat arvokkaassa kulttuurimaisemassa. Peltoalueet muodostavat tasaisen ja yhtenäisen alueen Suolijärven pohjoispäästä aina Leheen ja Pyhäjärven rannoille. Muuta huomionarvoista: Sairialan Syrjäntaan kulttuurimaisema on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Kohde: 33 Kohteen nimi: Hyrvälän ja Kouvalan pellot Pinta-ala: 429 ha Kunta: Hattula ja Hämeenlinna Maaperä: Peltojen maaperä on etupäässä hiesua, osaksi hienoa hietaa ja saraturvetta. Kuvaus: Peltoalueet ovat muodostuneet Alajoen laaksoon. Ne sijaitsevat myös vanhojen tielinjojen molemmin puolin. Muuta huomionarvoista: Pellot ovat vanhan Valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen Hämeen Härkätien maiseman varrella. Kylien maisema on maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Peltoaukean läpi virtaa Alajoki joka laskee Alajärveen. Kohde 31. Kutila 36

Kohde 32. Sairiala Kohde: 34 Kohteen nimi: Uhkolan ja Napialan pellot Pinta-ala: 428 ha Kunta: Janakkala Maaperä: Alueen maaperä on etupäässä savea ja hiesua. Kuvaus: Peltoaukea on moottoritien halkoma, mutta silta yhdistää peltokuvioita. Pellot ovat loivasti kumpuilevia tai tasaisia. Alueen pellot ovat syntyneet Tervajoen laaksoon. Muuta huomionarvoista: Osa alueesta on maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Alue rajautuu Tervakosken taajamaan. Kohde 34. Napiala 37 Kanta-Hämeen maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset pellot

Kohde: 35 Kohteen nimi: Taljalan pellot Pinta-ala: 424 ha Maaperä: Alueen maalajit ovat saraturve ja savi. Kuvaus: Taljalan peltoaukea liittyy laajempaa peltoalueeseen, mikä jatkuu Pirkanmaan maakunnan puolelle. Peltoaukean halki virtaa Oikolanjoki. Pellot rajautuvat myös Äimäjärveen. Muuta huomionarvoista: Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Kohde: 36 Kohteen nimi: Ilmoilan pellot Pinta-ala: 391 ha Maaperä: Alueen maalajit ovat hyvin vaihtelevia, länsireunassa savet ovat vallitsevia, alueen keskellä on hiesua ja saraturvetta. Itä- ja pohjoisosissa on taas hienoa ja karkeaa hietaa. Kuvaus: Alueen pellot viettävät kohti Ilmoilanlahtea. Alue on tiivis ja hyvin yhtenäinen. Asutus on sijoittunut alueen keskellä olevalle selänteelle. Muuta huomionarvoista: Alueelle on ehdotettu valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Peltoihin rajautuva Jokijärvi on valtakunnallisesti arvokas lintuvesialue. Kohde 35. Taljala Kohde: 37 Kohteen nimi: Kalpalinnan ympäristön pellot Pinta-ala: 388 ha Kunta: Janakkala Maaperä: Alueen etelä-ja itäpuoli on hienoa tai karkeaa hietaa. Hiidenjoen rannat ovat hiesua tai saraturvetta. Kuvaus: Alueen pellot kiertävät Kalpalinnan harjualueen. Pellot ovat tasaisia. Pellot ovat syntyneet Hiidenjoen varrelle ja harjun kupeeseen hieta-alueille. Muuta huomionarvoista: Alue on maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Pellot ovat lähellä taajamarakennetta. 38