ÄÄNEKOSKI KAUPUNKI KOTAKENNÄS I ASEMAKAAVAN HULEVESISELVITYS LUONNOS. Vastaanottaja Äänekosken kaupunki

LUONNOS Vastaanottaja Äänekosken kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelma Päivämäärä 21.10.2016 ÄÄNEKOSKI KAUPUNKI KOTAKENNÄS I ASEMAKAAVAN HULEVESISELVITYS Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 611 www.ramboll.fi

LUONNOS 21.10.2016 Päivämäärä 21.10.2016 Laatija Kuvaus Päivi Jonkka-Haavisto Suunnitelmaselostus Viite 15100 28152-002 Kannen kuva: Viistoilmakuva Kotakennäs I alueen kohdalta.

LUONNOS 21.10.2016 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 1.1 Hankkeen taustaa 1 1.2 Terminologia 1 2. Suunnittelualueen kuvaus 2 2.1 Selvitysalueen sijainti 2 2.2 Selvitysalueen kaavoitus ja laaditut erillisselvitykset 2 2.3 Selvitysalueen hydrologia ja luonnonarvot 3 2.4 Suunnittelualueen maaperä ja topografia 4 3. Suunnittelualueen nykyinen ja tuleva maankäyttö 4 3.1 Maankäytön muutokset 4 3.2 Maankäytön vaikutukset vedenlaatuun 6 4. Mitoitusperusteet, suositukset 6 4.1 Hulevesien hallintamenetelmien valinta 6 4.2 Hulevesien laadullinen käsittely ja viivytys kiinteistöillä, mitoitusperusteet 7 4.3 Hulevesien viivytys yleisillä alueilla, mitoitusperusteet 7 5. Hulevesien hallinta 8 5.1 Yleistä 8 5.2 Hulevesien käsittely ja johtaminen sekä tulvareitit yleisillä alueilla 8 5.3 Hulevesien käsittely ja johtaminen sekä tulvareitit VT4 uudella tiealueella 8 5.4 Hulevesien käsittely ja johtaminen sekä tulvareitit kiinteistöillä 9 5.5 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta 10 6. YHTEENVETO 10 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Hulevesien laadullinen hallinta Hulevesien työnaikainen hallinta Liitekartat Piirustusnro Nimi Sisältö Mittakaava Päiväys 15100 28152 N1 Nykytilannekartta Nykytilanne 1:1000 21.10.2016 Valuma-alueet ja hydrologia 15100 28152 S1 Hulevesien hallinta Selvityskartta 1:1000 21.10.2016 Yleisten alueiden hulevesien johtaminen ja hallinta. Kiinteistökohtaiset hulevesien hallinnan ohjeelliset yleissuunnitelmat Viitesuunnitelman vaihtoehto 1 15100 28152 S2 Hulevesien hallinta Yleisten alueiden hulevesien johtaminen ja hallinta. Kiinteistökohtaiset hulevesien hallinnan ohjeelliset yleissuunnitelmat Selvityskartta Viitesuunnitelman vaihtoehto 2 1:1000 21.10.2016

LUONNOS 1 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen taustaa Selvitysalue käsittää Kotakennäs I asemakaava-alueen. Asemakaava-alue on nykyisellään metsäistä rakentamatonta aluetta, jonka läpi kulkee valtatie 4. Selvitysalueen kokonaispinta-ala on 51 ha. Äänekosken keskustan sisääntuloliittymä muuttuu valtatien 4 uuden eritasoliittymän rakentuessa. Liittymän on arvioitu valmistuvan viimeistään vuoden 2019 aikana. Valtatien 4 tiesuunnitelman laatiminen on Äänekosken kohdalla parhaillaan käynnissä, ja se valmistuu kuluvan vuoden loppupuolella. Kotakennään asemakaavalla I ja asemakaavan muutoksella mahdollistetaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön, liikenneaseman, liikerakennusten sekä toimitilarakennusten rakentuminen logistisesti hyvälle paikalle. Asemakaavalla mahdollistetaan myös tarvittavat liikennejärjestelyt. Kotakennään asemakaavan I laatimisvaiheessa tehdään hulvesiselvityksen kanssa samanaikaisesti erillisselvityksenä myös tasotarkastelu ja selvitys kaupallisista palveluista. Hankkeessa on huomioitu tarvittavilta osin ajantasainen kotimainen tieto hulevesistä. Käytettyjä kirjallisuuslähteitä ovat muun muassa Kuntaliiton hulevesiopas (2012) ja Rankkasateet ja taajamatulvat hanke (RATU, Suomen ympäristö 31/2008). 1.2 Terminologia Hulevesi Hulevesien hallinta-alue Biopidätys, biosuodatus Viivytys/viherpainanne Maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettava sade- tai sulamisvesi. Hulevesien määrälliseen ja/tai laadulliseen hallintaan varattu alue, johon voidaan sijoittaa esimerkiksi biopidätysalue tai viivytyspainanne. Veden suodattaminen ja puhdistaminen orgaanisissa maakerroksissa. Hulevedet johdetaan kasvipeitteiseen painanteeseen (engl. rain garden, bioretention, biofiltration); vesi pidättyy ja puhdistuu painanteessa, josta se suodattavan maakerroksen läpi imeytetään maaperään tai johdetaan hulevesijärjestelmään. Hulevesien hallintamenetelmä, jossa hulevesivirtaamaa hidastetaan ja pidätetään. Viherpainanteissa osana käsittelyä hyödynnetään kasvillisuuden puhdistavaa vaikutusta. Hulevedet varastoidaan painanteeseen tietyksi aikaa ja vapautetaan vähitellen eteenpäin. Viivytyspainanteessa ei ole pysyvää vesipintaa vaan se kuivuu sadetapahtumien välissä. Termien on määritelty Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) mukaisesti.

LUONNOS 2 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2.1 Selvitysalueen sijainti Noin 51 ha laajuinen selvitysalue rajautuu itäosastaan Äänekosken keskustaajamaan. Valtatie 4 halkoo selvitysalueen. Hulevesiselvitysalue on esitetty alla olevassa kuvassa 2.1. Selvitysalue rajautuu pohjoisessa olemassa olevaan junarataan ja kaakkoisreunaltaan Kuhnamo-järveen. Kuva 2.1. Selvitysalueen karkea rajaus. 2.2 Selvitysalueen kaavoitus ja laaditut erillisselvitykset Hulevesiselvityksen laadinnassa huomioidaan seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: - Ramboll Finland Oy laatii tämän selvityksen kanssa samanaikaisesti Kotakennään alueelle Ääneseudun kehitys Oy:n toimesta Master Plan suunnitelmaa, joka valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä. - Selvitysalueelle laaditaan Kotakennään I asemakaavaa tämän selvityksen kanssa samanaikaisesti. Asemakaavaa laatii Ramboll Finland Oy. - Selvitysalueelle laaditaan tasotarkastelusuunnitelmaa tämän selvityksen kanssa samanaikaisesti. Tasotarkastelua laatii Ramboll Finland Oy. - Valtatien 4 suunnitelman laatiminen on Äänekosken kohdalla on parhaillaan käynnissä ja se on valmistumassa vuoden 2016 loppuun mennessä (Finnmap Infra).

LUONNOS 3 2.3 Selvitysalueen hydrologia ja luonnonarvot Selvitysalueen nykytilan hydrologiaa ja maankäyttöä on esitelty suunnitelmakartalla N1. Selvitysalue sijaitsee Kuhnamon valuma-alueella. Selvitysalueella muodostuvat hulevedet johtuvat nykytilanteessa pintavaluntana ja pääosin avo-uomia pitkin Kuhnamoon. Kuhnamo on alin osa Saarijärven reittiä, joka on n. 80 km pitkä vesireitti. Kuhnamo on myös Viitasaaren reitin suurjärven Keiteleen laskujärvi. Lisäksi Kuhnamoon laskee vettä myös Niinivedestä Salakkajokea pitkin. Kuhnamon vesi poistuu järven eteläpäästä kohti Vatianjärveä, josta vedet johtuvat edelleen Päijännettä kohti. Kuhnamo on nopeavirtauksinen laskujärvi ja laskennallinen vedenviipymä siinä on vain n. 3 vrk. Järven tulvahuippu on jyrkkä. Kuhnamoon laskevan Saarijärven reitin ongelmana on ollut runsaat humuspitoisuudet (vesi on ruskeaa ja runsasravinteista). Kuhnamon käyttökelpoisuus on todettu vain tyydyttäväksi valtakunnallisessa vesistön käyttökelpoisuusluokituksessa. Järvi on fosforipitoisuuden perusteella arvioituna kohtalaisen rehevä. Kuhnamon kuormittajia ovat humuspitoiset vedet (turvatuotanto, maatalous), asutus, teollisuus ja liikenne. Kuhnamoa kuormittaa osaltaan jätevedenpuhdistamon vedet sekä Äänekosken paperi- ja selluteollisuuden jätevedet, mutta niiden kuormitus on nykyään huomattavasti vähäisempää tehostuneen puhdistuksen, vanhojen tehtaiden alasajojen ja seurannan myötä. Kuhnamon vedenlaatu oli heikoimmillaan 1960-70 lukujen tienoilla, jolloin puunjalostusteollisuuden vedet saastuttivat järven pahoin. Järven pohjasedementistä irtoaa suurten virtaamien aikana fosforia ja kiintoainetta. Kiintoaineen paksuus pohjasedimentin paksuus on useita metrejä. Uusi biotuotetehdas tulee tulevaisuudessa laskemaan puhdistetut jätevetensä Kuhnamoon. Kuhnamon suurin havaittu maksimivedenkorkeus on (+94.29) on hyvä lähtökohta Kuhnamon ranta-alueilla sijoitettavine hulevesien hallintarakenteiden minimikorkeustasoksi. Vuosien 1903-2014 välisenä aikana keskimääräinen vuoden maksimivedenkorkeus on ollut +92.5. Selvitysalueella ei sijaitse pohjavesialueita. FCG:n tekemässä luonto- ja ympäristöselvityksen (v. 2010) mukaisesti selvitysalueelle, VT4 uuden sillan itäpuolelle, Kuhnamon ja nykyisen VT 4 väliin, osuu Pankkisalmen pohjoisrannan lehto (3,7 ha). Se on luokiteltu seudullisesti arvokkaaksi luontokohteeksi. Tämä lehto on alla olevassa kuvassa 2.2 on esitetty vinoraidoituksena ja punaisella nuolella. Kuva 2.2. Ote Kotakennään kehittämissuunnitelman luontoarvoaineistosta. Punaisella nuolella on osoitettu suunnittelualueelle sijoittuva lehtoalue, joka sijoittuu uuden VT4 sillan itäpuolelle.

LUONNOS 4 Suunnittelualueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Kotakennään nykyinen silta, joka sijaitsee välittömästi selvitysalueen eteläpuolella, on Keski- Suomen museon inventoima maisemallisesti merkittäväksi kohde. 2.4 Suunnittelualueen maaperä ja topografia Maaperäkartan mukaan selvitysalueen maaperä on pääosin hiekkamoreenia ( 1 m syvyyden maalaji). Alueen korkeimmassa kohdassa nykyisen VT4 kohdalla maaperä on pieneltä alueelta kalliota. Selvitysalueen koillis- ja eteläreunan sekä pohjois- ja luoteisosan maaperä on pääosin hiesua. Kuva 2.3. Selvitysalueen maaperää. Vaaleanruskea on hiekkamoreenia, punainen kalliota ja violetti hiesua. Topografialtaan selvitysalue on nykyisen VT 4 lounaspuolella länteen/lounaaseen Kuhnamojärveen viettävää. Nykyisen VT 4 itä/koillispuolella maasto viettää sen sijaan itäkoilliseen päin. Alueella syntyvien hulevesien virtaussuunnat ovat nykytilanteessa topografian mukaisesti VT 4 länsipuolella lounaseen/ länteen ja nykyisen VT 4 itäpuolella itään päin. Kaikki alueen hulevedet päätyvät lopulta Kuhnamoon. Selvitysalue on tällä hetkellä pääosin rakentamatonta metsää, jota halkoo nykyinen VT 4. Alueella sijaitsee myös nykyinen uimaranta. 3. SUUNNITTELUALUEEN NYKYINEN JA TULEVA MAAN- KÄYTTÖ 3.1 Maankäytön muutokset Asemakaavasta on valmisteluvaiheessa laadittu kaksi vaihtoehtoista asemakaavaluonnosta, jotka asetetaan molemmat nähtäville. Merkittävimmät erot kaavaluonnosvaihtoehtojen 1 ja 2 välillä ovat: - Vaihtoehdossa 1 osoitettu asuinkortteli Kotakennääntien varteen ja pieni puistoalue kaava-alueen eteläosaan. - Asuinkorttelin lisäksi muut kaavaluonnosten 1 ja 2 väliset erot liittyvät lähinnä länsipuolen kauppa- ja työpaikka-alueen toimintojen sijoitteluun. - Rakennusoikeutta vaihtoehdossa 1 on yhteensä 30 000 k-m2, josta 9000 k-m2 on osoitettu asumiselle, ja loput kaupalle, toimitilarakentamiselle ja liikenneasemalle. Hulevesiselvitys vaihtoehdolle 1 on esitetty suunnitelmakartalla S1. - Rakennusoikeutta vaihtoehdossa 2 on yhteensä 28 000 k-m2, ja se on kokonaisuudessaan osoitettu kaupalle, toimitilarakentamiselle ja liikenneasemalle.

LUONNOS 5 Selvitysalueelle on tulossa uusi valtatie kiertoliittymineen ja liike- ja huoltoasemarakennusten sekä toimitilarakennusten korttelialueet. Lisäksi vaihtoehtoisessa asemakaavaluonnoksessa selvitysalueelle on tulossa mahdolliset asuinkerrostalojen korttelialueet katu/kulkuyhteyksineen. Nykyinen metsäinen ympäristö muuttuu rakennetuksi ja suurelta osin päällystetyksi ympäristöksi. Taulukossa 3.1. on esitetty osavaluma-alueiden käytetyt valuntakertoimet. Taulukko 3.1. Eri maankäyttömuodoille arvioidut valuntakertoimet Maankäyttö Selite Valuntakerroin Liikennemyymälän alue Katto ja asfaltoitu piha-alue 100 % Liikekeskukset, toimitilat Katto ja asfaltoitu piha-alue 100 % Asuinkerrosalueet 70 % Kadut ja tiet, päällystetty Asfaltoidut tiet ja jalkakäytävät 70 % Muu päällystetty Päällystetyt piha-alueet 70 % Paljas maa, puistot, nurmetetut Sorakentät, nurmetetut piha-alueen osat, 5-20 % alueet puistot Metsä 0-5 % Esitettyjä valuntakertoimia käyttäen saatiin alueelle laskettua selvitysalueelle seuraavat valuntakertoimet ja läpäisemättömän pinnan määrät nykytilanteessa ja tulevaisuudessa (Taulukko 3.2). Läpäisemätön pinta-ala kasvaa n. 15 hehtaarilla nykytilanteeseen nähden. Taulukko 3.2. Uutta vettäläpäisemätöntä pinta-alaa sisältävät osavaluma-alueiden pinta-alat, tulevat ja nykyiset keskimääräiset valuntakertoimet sekä tuleva ja nykyinen läpäisemättömän pinnan määrä asemakaavaluonnosten kaavaluonnosvaihtoehdoissa 1. Kaavaluonnoksen 2 vaihtoehto on vettäläpäisemättömän pinta-alan osalta hyvin lähellä vaihtoehtoa 2, joten siitä ei ole esitetty vastaavaa taulukkoa. Osavaluma-alue Pinta-ala (ha) Läpäisemätön pinta-ala (ha) nykytilanne Valuntakerroin nykytilanne Valuntakerroin tuleva Läpäisemätön pinta-ala (ha) tuleva (muutos nykyiseen) Uusi tiealue 5,6 0,05* 0,28 0,70 3,9 Uuden Vt 4 reunusmetsät, ramppien välialueet Asemakaavan valumaalue 1, pohjoinen purku Asemakaavan valumaalue 2, eteläinen purku Itäosan uudet tontit ja katuyhteys Kotakennääntien uusi tontti Entisellään säilyvät alueet (+3,6) 13,8 0,14* 1,9 0,14 1,9 (+0,0) 4,5 0,02 0,09 0,87 3,9 (+3,8) 8,1 0,02 0,16 0,78 6,3 (+6,1) 2,0 0,02 0,04 0,7 1,4 (+1,3) 1,1 0,05 0,05 0,6 0,7 (+0,6) 16 0,14* 2,2 0,14 2,2 (+0,0) YHTEENSÄ 51 0,06 5 0,39 20 (15 ha).*nykyinen VT4 sisältyy alueeseen. Sekä kiinteistökohtaisella että yleisille alueille sijoitettavalla hulevesien hallinnalla pyritään säilyttämään selvitysalueella muodostuvien, ja Kuhnamoon ja sen uimarannalle päätyvien, hulevesien laatu hyvänä jatkossakin. Hulevesien virtaamaa viivyttämällä ja suodattamalla saadaan huleveden kiintoainesta laskeutettua ja suodatettua merkittävästi. Samoin virtaaman tasauksella saadaan estettyä purku-uomien eroosiota, joka aiheuttaa kiintoaineskuormitusta vesistöihin. Valtaosa hulevesien haitta-aineista on sitoutunut kiintoaineeseen. Hulevesien hallinnalla pyritään myös pitämään katualueiden hulevesiviemärien koot kohtuullisina.

LUONNOS 6 3.2 Maankäytön vaikutukset vedenlaatuun Selvitysalue on nykytilanteessa pääosin metsää, jota halkoo VT 4. Tällä hetkellä selvitysalueelta voi päätyä Kuhnamoon valtatieltä ja silta-alueelta jonkun verran mm. polttoaineperäisiä PAHyhdisteitä, öljyjä, hiilivetyä ja tiesuolaa. Metsäalueelta Kuhnamoon kulkeutuu ravinteita luonnonhuuhtouman mukana. Kaavoituksen ja tierakentamisen myötä alue tulee muuttumaan liike- ja toimitiloja, mahdollisia asuinkerrostaloja sekä liikenneaseman sisältäväksi alueeksi. Alueelle tulee nykyisen sillan lisäksi uusi Kuhnamojärven ylittyvä siltä. Selvitysalueelle rakennetaan laaja nykyisen ja uuden valtatie 4:n risteysalue ramppeineen. Selvitysalueelle rakennetaan uusi katualue/kulkuyhteys. Tie- ja katualueiden, lisääntyvän liikenteen ja alueen rakentumisen vuoksi selvitysalueen huleveden kokonaiskuormituksen arvioidaan kasvavan voimakkaasti nykyisestä lähes luonnontilaiseen lähtötilanteeseen nähden. Erityisesti teiltä, paikotusalueilta ja ajoneuvojen huoltoalueilta voi hulevesiin päätyä polttoaineperäisiä PAH-yhdisteitä, öljyjä, rasvoja, hiilivetyjä, tiesuolaa sekä raskasmetalleja. Lisäksi yhä enemmän kiintoainekuormitusta kulkeutuu ilman huleveden hallintatoimenpiteitä hulevesien mukana vesistöihin hulevesivirtaamien määrien kasvavassa vettäläpäisemättömän pinnan lisääntymisen seurauksena. Alueelle sataneesta vedestä huomattavan pieni määrä imeytyy tulevaisuudessa pohja- ja pintakerrosvedeksi. Lisääntyneet hulevesivirtaamat aiheuttavat ilman hallintatoimenpiteitä myös purku-uomien eroosiota ja sen vuoksi lisääntynyttä kiintoaineskuormitusta Kuhnamoon. 4. MITOITUSPERUSTEET, SUOSITUKSET 4.1 Hulevesien hallintamenetelmien valinta Hulevesien muodostumisen vähentäminen Hulevesien muodostumista voidaan vähentää käyttämällä rakentamisessa mahdollisimman paljon vettä läpäiseviä pintoja, jotka edistävät veden imeytymistä pohjaveteen. Hulevesien hallintaa koskevat kaavamääräykset on suositeltavaa muotoilla siten, että ne kannustavat etsimään mahdollisimman paljon vaihtoehtoja asfaltille ja tiiviille kiveyksille. Hulevesien laadullinen hallinta Hulevesien haitta-ainekuormituksesta valtaosa muodostuu tavanomaisissa sade- ja sulamistapahtumissa vuoden mittaan. Hulevesien laadun parantamiseen käyttökelpoisimpia menetelmiä tällä selvitysalueella ovat erilaiset suodattavat menetelmät, joissa hulevesien haitta-aineita pidättyy kasvillisuuteen, maaperän mikrobien käyttöön ja absorptiolla maaperän kivennäisaineksiin. Myös kasvipeitteisillä viivyttävillä viherpainanneratkaisuilla on suotuisa vaikutus vedenlaatuun. Kiintoainesta saadaan erotettua myös maanalaisilla säiliö/hulevesikasettirakenteilla, jotka tässä kohteessa ovat viheralueiden rajallisuuden vuoksi paikoin alueen itäreunassa Kotakennääntien varrella ainoita käyttökelpoisia huleveden hallintaratkaisuja. Hulevesien laadullista hallintaa on selvitysalueella yksinkertaisinta toteuttaa hajauttaen se osittain valuma-alueen kiinteistöille syntypaikoilleen. Tämän lisäksi yleiselle puistoalueelle varataan huleveden hallintaan viherpeitteistä allastilaa. Tällöin hallintaan käytettävät yksittäiset tilavaraukset sekä huleveden johtamisrakenteet alueella jäävät kohtuullisen pieniksi. Syntypaikalla on myös mahdollista johtaa hulevesien puhtaammat jakeet, esim. katoilla muodostuvat hulevedet, biosuodattamoiden/viherpainanteiden ohi (suoraan viivytykseen), jolloin suodattavat rakenteet voidaan mitoittaa pienemmiksi.

LUONNOS 7 Hulevesien määrällinen hallinta Hulevesien määrällinen hallinta edellyttää aina normaalisti kuivaa tyhjätilavuutta, johon rankkasateen aiheuttama äkillisesti kertyvä vesimäärä voidaan varastoida ja laskea siitä hitaasti eteenpäin. Tyhjätilavuus voidaan toteuttaa maan päällä tai alla. Maanpäälliset menetelmät on mahdollista toteuttaa luonnonmukaisina ja integroida ne viherrakentamiseen ja maisemointiin ja parhaimmillaan saada näin lisäarvoa esimerkiksi puistoalueelle. Maanpäällisiin viivytysratkaisuihin on mahdollista yhdistää myös laadullista käsittelyä. Maanalaisten menetelmien etuna on niiden sijoittelun joustavuus tiiviisti rakennetuilla alueilla. Tässä selvityksessä on esitetty hulevesien määrällinen hallinta hajautettavaksi siten, että tavanomaiset ylivirtaamat tasataan kiinteistöillä. Harvinaisemmat ylivirtaamat tasataan yleiselle puistoalueelle sijoitettavilla maanpäällisillä viivytysalueilla. 4.2 Hulevesien laadullinen käsittely ja viivytys kiinteistöillä, mitoitusperusteet Hulevesien määrällinen ja laadullinen käsittely esitetään toteutettavaksi selvitysalueella osin kiinteistöillä, koska yleisille alueille on tässä kohteessa vaikea toteuttaa riittävästi virtaamien tasausja käsittelytilavuutta. Liikennemyymälän alueen tankkausalueen ja raskaan liikenteen paikoitusalueen hulevedet on johdettava jatkokäsittelyyn (viivytys ja suodatus) öljynerotuksen kautta. Hulevesien laadun parantamiseksi sekä maan vesitasapainon ylläpitämiseksi hallinnassa suositellaan käytettäväksi suodattavia menetelmiä kuten biosuodatusta (ks. liite 1) tai kasvillisuutta sisältäviä viherpainanteita. Huleveden laadun parantaminen on huomioitava erityisesti paikoitusalueiden osuudella. Laadullisen käsittelyn lisäksi vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä suositellaan viivytettäväksi alueella siten, että viivytysjärjestelmien mitoitustilavuuden tulee olla vähintään 1 m 3 jokaista 100 vettä läpäisemätöntä m 2 kohden. Tämä vastaa 10 mm sademäärää (muutaman välein toistuva rankkasade, joka vastaa myös hulevesiviemäreiden yleistä mitoitusperustetta). Hallintarakenteen tyhjenemisen tulee kestää tällä alueella vähintään 1-6 tuntia ja korkeintaan 12 tuntia, jotta rakenne viivyttää riittävästi ylivirtaamia aiheuttavia lyhyitä sateita mutta tyhjenee riittävän nopeasti ollakseen valmis vastaanottamaan uutta sadetapahtumaa. Laadullinen käsittely esitetään mitoitettavaksi vähintään 2 mm sademäärälle, joka vastaa mediaani vuorokausisadetta. Tämä vastaa myös Kuntaliiton hulevesioppaan mitoitusohjetta laadulliselle käsittelylle. 4.3 Hulevesien viivytys yleisillä alueilla, mitoitusperusteet Yleisten alueiden ja katualueiden hulevesille sekä osittain myös kiinteistöjen hulevesien jatkokäsittelylle on rajattu suunnitelmakartalta puistoalueita varattavaksi hulevesien käsittelylle. Alueen hulevesiä esitetään viivytettäväksi viherpainanteissa liitekartoilla esitettävillä alueilla. Alueet on mitoitettu siihen että viherpainanteet pystyvät vastaanottamaan 5*..10 vuoden välein toistuvat (* mikäli ilmastonmuutos huomioidaan), ja tätä yleisemmät sateet, kun purkuvirtaamaa kuristetaan 300 B hulevesiviemärillä n. max 70 l/s arvoon. Yleisten hulevesien hallinta-alueiden mitoituksessa on huomioitu kiinteistökohtaisten järjestelmien viivytystilavuus. Puistoalueille toteutettaisiin pääosin kuivana pysyviä kasvillisuuden täyttämiä maanpäällisiä allasrakenteita. Allasrakenteiden maksimivesisyvyydeksi on esitetty n. max 1 m. Altaissa on tyypillisten sateiden jälkeen tätä huomattavasti vähemmän vettä ja altaat täyttyvät vain harvinaisten sadetapahtumien aikana.

LUONNOS 8 5. HULEVESIEN HALLINTA 5.1 Yleistä Hulevesien ensisijaisena hallintatoimenpiteenä tulee pyrkiä vähentämään hulevesien muodostumista. Hulevesien muodostumiseen voidaan vaikuttaa asemakaavavaiheessa, keinoina mm.: - läpäisemättömien pintojen minimointi ja läpäisevien pintojen suosiminen (esim. kennosorapinta asfalttipihan sijaan, reikäkivetys tai nurmetus kiviverhoilun sijaan) - runsaan kasvillisuuden suosiminen (isot puut, nykyisen puuston säilyttäminen mahdollisuuksien mukaan) Hulevesien hallintatoimenpiteet yleisillä alueilla ja kiinteistöillä on esitetty liitekartoilla S1 ja S2 ja kuvattu tarkemmin tässä luvussa. Liitekartalla S1 ja S2 on esitetty myös ohjeellisia esimerkkejä ja suosituksia hulevesien hallintarakenteiden sijoittumisesta ja mitoituksesta eri kiinteistöillä. Kiinteistöjen hulevesirakenteiden ihanteellisia sijoituspaikkoja ovat viheralueet, jolloin hallintarakenteet voidaan toteuttaa edullisesti maanpäällisinä ratkaisuina. Yleisten alueiden osalta hulevesien käsittelyalueiden rajaukset on laadittu viitteellisinä ohjaamaan asemakaavoitusta ja jatkosuunnittelua. Kaavamääräyksiin on hyvä sisällyttää kiinteistökohtaiset velvoitteet ja mahdollisesti paikoitusalueiden osalta myös hulevedenkäsittely biosuodattimessa tai viherpainanteissa. Liikennemyymäläalueen paikoitusalueen hulevedet olisi johdettava öljynerotuksen kautta jatkokäsittelyyn. Huleveden käsittelyalueet on pyritty sijoittamaan kohtiin, joihin vesien johtaminen olisi painovoimaista. Hulevesien viivytykseen ja laadulliseen hallintaa käytettäviä menetelmiä on esitetty liitteessä 1. 5.2 Hulevesien käsittely ja johtaminen sekä tulvareitit yleisillä alueilla Uutta asemakaava-aluetta halkovalle kadulle/katuyhteydelle rakennetaan uusi hulevesiyhteys, joka toteutetaan joko avo-ojana tai todennäköisemmin tilanahtauden vuoksi hulevesiviemärinä. Osa kiinteistökohtaisista hulevesien hallintajärjestelmistä purkaa hulevedet kadun/kulkuyhteyden hulevesien johtamisrakenteisiin. Uuden katuyhteyden hulevedet puretaan suunnitelmakartan S1 ja S2 mukaisesti Kuhnamoa reunustavalle puistoalueelle. Kuhnamon ja tonttien väliselle viheraluevyöhykkeelle suositellaan varattavaksi n. 800-1000 m 2 matalaa (hyötykeskisyvyys n. 0,7-1 m) ja kasvipeitteistä viivytystilaa katualueilta ja osittain myös tonteilta tulevien hulevesien sisältävien epäpuhtauksien, ravinteiden ja kiintoaineksen pidättämiseksi ja tulvahuippujen tasaamiseksi. Puistoalueen viherpainanteista hulevedet puretaan Kuhnamoon putkipadon esim. DN300, I= 0,005 kautta. Kaikki Kuhnamoon purkavat avouomat on eroosiosuojattava huolellisesti. Varsinkin rantaalueiden ja jyrkässä kaadossa olevien avouomien eroosiosuojaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Alueen tulvareitit on esitetty suunnitelmakartoilla S1 ja S2. Katujen poikkileikkaussuunnittelussa ja pinnantasaussuunnittelussa otetaan huomioon se, että hulevedet johtuvat hallitusti kaikissa rankkasadetilanteissa tulvareittejä pitkin rakennusten ohi kohti Kuhnamoa. 5.3 Hulevesien käsittely ja johtaminen sekä tulvareitit VT4 uudella tiealueella Uudella VT 4 tiealueella hulevesiä johdetaan Kuhnamoon pääosin nurmetetuissa avo-ojissa ja pieneltä osin rummuissa. Tie- ja liikennemäärät ja tulvanhallinta eivät edellytä hulevesien käsittelyä erillisissä altaissa viivyttämällä tai suodattamalla. Avo-ojien nurmetetut kasvipeitteiset tieluiskat puhdistavat merkittävästi kiintoaine- ja haitta-ainekuormitusta sekä toimivat myös virtausta tasaavana sekä imeyttävänä elementtinä ennen Kuhnamoon johtamista.

LUONNOS 9 Tien liikennemäärä on alle 15 000 ajoneuvoa /vrk, eikä hulevesiä johdeta erityiseen herkkään vesistöön. Tulvahuippujen erityistä rajoittamista ei tiealueiden vesille välttämättä tarvita, koska uusien tiealueiden muodostava vesitiivis pinta on verrattain vähäinen nykytilaan verrattuna, eikä hulevesiä johdeta tiealueelta nykyisiin hulevesiviemäreihin tai rumpuihin. Tien rakentamisessa olisi hulevesien kannalta hyvä jättää nykyinen maanpinta/metsä mahdollisimman laajalti luonnonmukaiseen tilaan. Hulevesien johtaminen nurmetetuissa kasvipeitteisissä sivuojissa voidaan katsoa riittäväksi käsittelymenetelmäksi tiealueiden osalta. Suositeltavaa on kuitenkin tämän lisäksi hyödyntää olemassa olevia ja esim. ramppien sisään muodostuvia painanteita hulevesien viivytyksessä ja imeytyksessä. Tien rakentamisen aikana hulevesiä tulee käsitellä ennen eteenpäin johtamista kiintoainekuormituksen pysäyttämiseksi (vrt. kohta 5.5. ja liite 2). Rakentamisen aikainen kiintoaineskuormitus on huomattavaa lopulliseen tilanteeseen nähden. Erityisesti jyrkkien avo-ojien osalta on huomioitava riittävät eroosiosuojaukset ennen pysyvän kasvipeitteisyyden muodostumista. Hulevesiä ei tule tiealueelta johtaa missään tapauksessa uuden kaava-alueen hulevesiviemäriin, koska kaava-alueen hulevesijärjestelmän tilavarauksissa ei tätä ole huomioitu. 5.4 Hulevesien käsittely ja johtaminen sekä tulvareitit kiinteistöillä 1) Kaikki hulevedet suositellaan viivytettäväksi kiinteistöillä maanalaisissa tai maanpäällisissä säiliöissä. Kiinteistöille suositellaan varattavaksi huleveden viivytystilaa vähintään 1 m 3 / 100 vettäläpäisemätöntä neliömetriä kohden. Viivytystilavuuden tulee tyhjentyä korkeintaan 2 tunnin, mutta vähintään 12 tunnin aikana. Viivytystila voidaan tontilla järjestää maanalaisena tai maanpäällisenä viivytystilavuutena. Maanpäällisen viivytystilavuuden järjestäminen on suositeltavaa, koska se mahdollistaa myös hulevesien laadullisen hallinnan maanalaisia järjestelmiä paremmin. Maanalaisten ratkaisujen soveltamisessa tulee huomioida alueen pohjaveden pinta. Pohjaveden pinnan alapuolelle asennettaessa hulevesikasetit jäävät pysyvästi täyteen vettä, joten niissä ei ole tyhjätilavuutta hulevesivirtaaman tasaamiseen. Muovisia umpisäiliöitä käytettäessä puolestaan tulee huomioida säiliön ankkurointi pohjaveden nostetta vastaan. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava suositus niiden asentamisesta vähintään 5 m etäisyydelle rakennuksista ja maanalaisista rakenteista. 2) Maanpäällisten paikoitusalueiden hulevesien käsittelyyn suositellaan kaavamääräyksiin maanpäällistä biosuodatusta tai ainakin kasvipeitteisiä viivytyspainanteita (viherpainanteita), joka mitoitetaan vähintään kohdan 4.2 mukaisesti (vähintään 2 mm sateelle). Biosuodatuksen hyötytilavuus voidaan laskea osaksi yllä kohdassa 1) esitettyä viivytystilaa. Esimerkki hulevesien käsittelystä on esitetty kuvassa 5.1. 3) Liikennemyymälän alueella sekä tankkaus- sekä erityisesti raskaan liikenteen paikoitusalueiden osalta alueella muodostuvat hulevedet on johdettava öljynerotinten kautta hulevesien jatkokäsittelyyn (eli maanalaiseen viivytykseen ja/tai biosuodatukseen/viherpainanteisiin). Paikoitusalueiden osalta mitoitusvirtaama voi muodostua niin suureksi, että käyttöön voidaan soveltaa myös by-pass menetelmää. 4) Mikäli kiinteistön alueella hulevesiä johdetaan avouomissa hulevesiviemärien sijaan, on avouomien nurmettamisesta ja muustakin eroosiosuojauksesta huolehdittava kiintoaineskuormituksen minimoimiseksi. 5) Kiinteistöjen piha- ja paikoitusalueiden pinnankallistukset ja tulvareitit on suunniteltava siten, että missään rankkasadetilateissa hulevettä ei johdu rakenteisiin päin.

LUONNOS 10 Kuva 5.1. Hulevesien käsittelyn esimerkki paikoitusalueella. Suodatus voidaan toteuttaa salaojilla tai ilman riippuen päälle istutettavan kasvillisuuden juuristosta (Lähde: Vantaan hulevesiohjelma). 5.5 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta Tie- ja kaava-alueiden rakentuessa on kiinnitettävä huomioita rakentamisen aikaisten hulevesien hallintaan. Rakentamisen aikaisten hulevesien haitta-ainekuormitus on moninkertainen normaaliin verrattuna, erityisesti kiintoaineen osalta. Rakentamisen aikaista hulevesien hallintaa on esitelty tarkemmin esimerkkikuvin liitteessä 2. 6. YHTEENVETO Äänekosken keskustan sisääntuloliittymä muuttuu valtatien 4 uuden eritasoliittymän rakentuessa. Liittymän on arvioitu valmistuvan viimeistään vuoden 2019 aikana. Valtatien 4 tiesuunnitelman laatiminen on Äänekosken kohdalla parhaillaan käynnissä, ja se valmistuu kuluvan vuoden 2016 loppupuolella. Selvitysalueena olleella Kotakennään I asemakaavalla mahdollistetaan uusi liikennemyymälä sekä yritysalue, sekä mahdollisesti asuinkerrosrakentaminen, uuden VT4 sisääntuloliittymän välittömään läheisyyteen. Selvitysalueen hulevedet johtuvat Kuhnamojärveen, joka on käyttökelpoisuusluokaltaan tyydyttävä, ruskeavetinen ja fosforipitoisuutensa perusteella kohtuullisen rehevä järvi. Kuhnamon vedenlaatu on parantunut huomattavasti 1960 1970-luvun metsä- ja selluteollisuudesta aiheutuvien päästöjen vähenemisen myötä. Kuhnamon rehevyyden suurimpana syynä pidetään nykyisin Saarijärven reitin humuspitoisten vesiä. Kuhnamo on Saarijärven reitin laskujärvi. Selvitysalueella, Kuhnamon rannassa, on nykyisin käytössä oleva uimaranta. Selvityksessä on esitetty karttaesityksinä tarvittavat tilavaraukset ja suositeltavat/ehdotetut sijainnit yleisille alueille sekä esimerkkimäiset hulevesien hallintaratkaisut myös eri kiinteistöille. Selvityksessä esitettiin myös tarvittavat huleveden johtamisrakenteet, kuten uudet hulevesiviemärit ja avouomat, alustavine mitoituksineen. Selvityksessä esitetyt hulevesien hallintamenettelyt ohjaavat tasaamaan hulevesien tulvahuiput tulvahaittojen ja eroosiovaikutusten ja sitä kautta myös purkuvesistöön johtuvien kiintoainekuormituksen ehkäisemiseksi. Viivyttävillä ja suodattavilla sekä kasvien puhdistavaan vaikutukseen perustuvilla ratkaisuilla saadaan myös hulevesien sisältämää kiintoainesta laskeutumaan sekä pidättymään ennen hulevesien johtamista eteenpäin. Suuri osa hulevesien haitta-aineista on sitoutunut kiintoainekseen.

LUONNOS 11 Hulevesien käsittelyä on esitetty tehtäväksi osin kiinteistöillä syntypaikallaan ja osin yleisillä alueilla. Uusilla asemakaava-alueen katu- ja kulkuyhteysalueilla muodostuvien hulevesien käsittelyä on esitetty tehtäväksi puistoalueelle toteutettavalla kasvipeitteisellä viherpainannealueella, jonne suositellaan johdettavaksi myös kiinteistöillä käsitellyt hulevedet jatkokäsittelyyn. Osalle liikennemyymälän alueella muodostuvista hulevesistä on järjestettävä öljynerotus ennen varsinaista kiinteistökohtaista huleveden hallintaa. Osa huleveden viivyttävistä ratkaisuista joudutaan alueella todennäköisesti toteuttamaan tilanahtauden vuoksi maanalaisena viivytystilana. Paikoitusalueille on suositeltu maanpäällisiä biosuodatus- tai kasvillisuuden puhdistavaan vaikutukseen perustuvaa hulevesien käsittelyä ainakin osana hulevesien hallintaratkaisua. Laadituissa asemakaavaluonnoksissa hulevesien hallinta-alueita on ohjattu viheralueille, jossa huleveden hallinta voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti maanpäällisinä painanteina. Maanpäälliset käsittelyratkaisut ovat uimarannan hyvän vedenlaadun sekä alapuolisten vesien laadun säilymisen kannalta maanalaisia ratkaisuja parempia huleveden käsittelyvaihtoehtoja. Kaavamääräyksiin olisi hyvä sisällyttää kiinteistöjen rajojen sisällä suoritettavaa hulevesien hallintaa. Hulevesien hallintaa suositellaan kiinteistöillä järven ja uimarannan vedenlaadun suojaamisen vuoksi toteutettavaksi siten, että kiinteistöille varataan vähintään 1 m 3 hulevesien viivytystilaa jokaista 100 vettäläpäisemätöntä m 2 kohden. Tällöin saadaan viivytettyä muutaman vuoden välein toistuvat, melko tyypilliset, rankkasadetilanteet kokonaisuudessaan. Viivytys suositellaan erityisesti paikoitusalueita sisältävien alueiden osuudelta järjestettäväksi osin käyttäen laadullista käsittelyä kuten biosuodatusta tai viherpainanneratkaisua. Kaavamääräyksessä olisi veden laadun vuoksi hyvä ohjata, että vähintään noin viidennes muun kuin kattopinta-alan viivytystilavuudesta olisi maanpäällistä hulevesien viivytystilavuutta. Maanpäälliset viivytystilavuudet toteutetaan joko kasvipeitteisinä viherpainanteina tai mieluiten biosuodattamoina. Viivytystilavuuden olisi tyhjennyttävä korkeintaan 2 tunnin, mutta vähintään 12 tunnin aikana. Rakentamisen aikana muodostunutta hulevesien kiintoainekuormitusta on leikattava ennen hulevesien johtamista hulevesiviemäreihin. Myös uusien VT 4 tiealueiden osalta olisi hyvä kiinnittää huomiota erityisesti rakentamisen aikaisen kiintoaineskuormituksen leikkaamiseen. Rakentamisen aikaisia hulevesiä käsittelevät järjestelmät tulee sijoitella siten, että niihin johdetaan mahdollisimman vähän rakennustyömaan ulkopuolelta tai katoilta tulevia puhtaita vesiä. Selvitysalueella on laadittu tämän selvityksen kanssa samanaikaisesti Kotakennään alueen Masterplania ja valtatien 4 tiesuunnitelmaa Äänekosken kohdalla. Erillisselvityksenä on laadittu samanaikaisesti mm. Kotakennään asemakaavan tasotarkastelua. Jatkosuunnittelussa on huomioitava että selvitysalueen hulevedet on johdettava ja käsiteltävä siten että 1) Alueen kiinteistöihin ei ohjaudu tulvahaittoja. Selvitysalueella on huomioitava etenkin alarinteessä sijaitsevat rakenteet. Tulvareittien suunnittelu otetaan huomioon katupoikkileikkausten suunnittelussa. 2) Uudelle katualueelle sijoitettavien hulevesien johtamisrakenteiden kapasiteetit riittävät kattamaan mitoitussateet. 3) Kuhnamon ja sen alapuolisen vesistönosan sekä uimarannan vedenlaatua ei selvitysalueen osalta heikennetä, vaan pyritään parantamaan nykyisestä. Purkuvesistön ja uimarannan alueen vedenlaadun säilyminen on huomioitava myös rakentamisvaiheessa. 4) Maanpäällisten hulevesien hallintarakenteiden ja avouomien eroosiosuojauksesta huolehditaan sekä valmiissa että työnaikaisessa huleveden johtamisessa ja käsittelyssä. Käytännössä eroosiosuojauksella tarkoitetaan altaiden ja avouomien suojaamista esim. eroosiosuojamatoin, tulvaniittykasvillisuudella tai esim. murskeverhouksella.

Liite 1 1 (13) LIITE 1 Hulevesien hallintamenetelmien tyyppi- ja esimerkkikuvia. Sisältö Biosuodatus... 2 Biopidätys, sadepuutarhat, viherpainanteet... 4 Luonnonmukaiset avouomat... 6 Huleveden viivyttäminen ja varastointi maanpinnalla... 7 Maanalaiset säiliöt... 9 Läpäisevät pinnoitteet... 10 Viherkatot... 12 Valokuvien lähteet: [1] Ramboll [2] Helsingin yliopisto, Stormwater-hanke [3] VegTech Ab [4] Rudus Oy Tyyppikuvat Ramboll.

Liite 1 2 (13) Biosuodatus Käyttökohde Yleiset alueet Kiinteistökohtainen hallinta Työmaavedet Hulevesien laadullinen käsittely Hulevesien viivyttäminen Kunnossapito Soveltuvuus käytännössä vain pienillä valuma-alueilla erittäin hyvä, toimivuus ei riipu maaperästä vaatii kunnostuksen työmaan valmistuttua erinomainen, pidättää hyvin ravinteita ja metalleja sekä biologisesti että maaperään absorboitumalla ja kestää myös kohtalaista kiintoaineskuormitusta hyvä; myös hulevesien imeytymistä tapahtuu maaperästä riippuen jonkin verran hiekoitushiekan poisto keväisin, liian kasvillisuuden ja kasvinjätteiden poistaminen ja lammikoitumisalueen syventäminen aika ajoin Kasvillisuus edistää juuristollaan maaperän vedenläpäisevyyttä, haihduttaa vettä maaperästä ja sitoo haitta-aineita. Veden imeytyminen kasvualustaan hidastaa huleveden päätymistä kuivatusverkostoon ja myös kasvualustan mikrobitoiminta osaltaan käyttää vesistä ravinteita. Kasvillisuuteen pohjautuvissa hulevesien hallintamenetelmissä hulevedet imeytetään kasvien kasvualustaan, josta hulevedet päätyvät kasvien käyttöön. Ylimääräinen vesi kuivatetaan salaojilla. Biosuodatusalue muotoillaan matalaksi painanteeksi, jossa sateella kertyvä vesi varastoituu silloin kun tulovirtaama ylittää imeytymisen nopeuden. Lisäksi lammikoitumisalueelle tarvitaan ylivuotorakenne, jonka kautta lammikoitumisalueen tilavuuden ylittävä vesimäärä puretaan. Biosuodatusalueen kasvillisuuden vakiinnuttua näkyvä vesi imeytyy suodatinkerrokseen rankkasateenkin jälkeen muutamassa tunnissa. Tyypillinen mitoitus lammikoitumisalueelle on 10 % päällystetyn alueen pinta-alasta, jolloin 10 cm keskimääräisellä lammikoitumissyvyydellä saavutetaan 10 mm sademäärää vastaava viivytystilavuus 1 m 3 / 100 päällystettyä m 2. Kasvattamalla lammikoitumissyvyyttä tilantarvetta voidaan pienentää; suositeltu maksimilammikoitumissyvyys on noin 20 cm jolloin sama viivytystilavuus saavutetaan biosuodattimen alalla 5 % päällystetyn alueen pinta-alasta. Jos biosuodatusta käytetään ainoastaan hulevesien laadun hallintaan, voidaan mitoitusta pienentää merkittävästi. Riittävä mitoitus on tällöin 2 mm sademäärä, joka vastaa 2 % päällystetyn alueen pintaalasta 10 cm lammikoitumissyvyydelä. Biosuodatusalueen kasvillisuus valitaan kosteutta kestävästä lajistosta käyttötarkoituksen mukaan, parhaimmillaan voidaan toteuttaa näyttäviä monen lajin kukkivia sadepuutarhoja. Vasemmalla: pysäköintialueen hulevesien hallintaa biosuodatusrakenteella, Seattle, USA [1].

Liite 1 3 (13) Yllä: Tyyppikuva biosuodatuksen toiminnasta ja johtamis- ja ylivuotojärjestelyistä. [1] Yllä: Esimerkki biosuodatusalueen rakenteesta. Tätä rakennetta käytetiin Helsingin yliopiston STORMWATER tutkimuksen koelysimetrien rakenteena. Tutkimuksessa selvitettiin biosuodatinten toimintaa suomalaisissa olosuhteissa. Käytetyllä rakenteella saavutettiin hyvät puhdistustulokset (esim. fosfaatin reduktio jo välittömästi rakentamisen jälkeen 94 98 % ja nitraatin reduktio vuoden kuluttua rakentamisesta huhtikuussa noin 50 %) ja kasvillisuuden todettiin myös edesauttavan veden imeytymistä maaperään. [2]

Liite 1 4 (13) Biopidätys, sadepuutarhat, viherpainanteet Käyttökohde Yleiset alueet Kiinteistökohtainen hallinta Työmaat Hulevesien laadullinen käsittely Hulevesien viivyttäminen Kunnossapito Soveltuvuus hyvä hyvä vaatii kunnostuksen työmaan valmistuttua kohtalainen; haitta-aineiden pidättyminen biologisesti vaatii riittävän viipymän hyvä erinomainen; myös hulevesien imeytymistä tapahtuu maaperästä riippuen jonkin verran riippuu rakenteen toteutustavasta, useimmiten niitto tai raivaus vähintään kerran vuodessa, lietteen ja hiekoitushiekan poisto tarpeen mukaan Näille menetelmille ja biosuodatukselle on yhteistä, että niiden käsittelyvaikutus perustuu kasvillisuuden käyttöön. Tyypillisesti nämä menetelmät ovat kuitenkin pinta-alaltaan biosuodattimia laajempia eikä biosuodatuksessa käytettyä, kauttaaltaan salaojitettua kasvualustaa käytetä. Sen sijaan vesi poistuu rakenteesta sekä maaperään imeytymällä, haihtumalla että suoraan pois virtaamalla. Kasvillisuus edistää juuristollaan maaperän vedenläpäisevyyttä, haihduttaa vettä maaperästä ja sitoo haitta-aineita. Veden imeytyminen kasvualustaan hidastaa huleveden päätymistä kuivatusverkostoon ja myös kasvualustan mikrobitoiminta osaltaan käyttää vesistä ravinteita. Rakenteet muotoillaan tyypillisesti matalaksi, rehevän kasvillisuuden täyttämäksi painanteeksi, jossa sateella kertyvä vesi varastoituu. Normaalioloissa painanne on pääosin kuiva, vaikka painanteessa voi olla pysyvän veden osa kiintoaineksen laskeuttamista varten. Painanteen tilavuuden ylittävä vesimäärä puretaan ylivuotorakenteen kautta. Painanteen tyhjenemisaika riippuu ylivuodon ja purkurakenteen mitoituksesta. Tyypillisesti virtaaman viivytyksessä pyritään vähintään useiden tuntien, mutta alle vuorokauden viipymään. Vedenlaadun parantaminen kiintoainesta laskeuttamalla puolestaan vaatii noin vuorokauden vähimmäisviipymän pysyvällä vesialueella, mikä tarkoittaa merkittävästi laajempaa rakennetta kuin jos pyritään pelkkään virtaaman viivyttämiseen. Biopidätyksen vaikutus vedenlaatuun jää vaatimattomaksi, jos riittävän suurille rakenteille ei ole tilaa. Painanteen mitoitus riippuu haluttavasta viivytysvaikutuksesta. Tyypillisesti käytetään alle metrin vesisyvyyttä. Kasvillisuus valitaan kosteutta kestävästä lajistosta käyttötarkoituksen mukaan, parhaimmillaan voidaan toteuttaa näyttäviä monen lajin kukkivia sadepuutarhoja.

Liite 1 5 (13) Yllä vasemmalla: syksyinen valokuva Painija Eino Leinon puiston sadepuutarhamaisesta kosteikosta Kuopion asuntomessualueella. Kuva on otettu syyskuussa 2011, kaksi vuotta kosteikon rakentamisen jälkeen. [1] Yllä oikealla: biopidätysalue yleisellä viheralueella, Seattle, USA. Biopidätysalueelta on pohjapadon ylitse suora ylivuoto hulevesiuomaan. Pohjapadon kapealla virtausaukolla virtaama tasataan riittävän pieneksi, jotta vesiä varastoituu normaalioloissa biopidätysalueelle; ylivirtaamatilanteessa vedet purkautuvat leveän ylivuotoreunan ylitse. [1] Yllä: Rambollin suunnittelema rehevänä viherpainanteena toteutettu biopidätys Suurpellon alueella Espoossa. [1]

Liite 1 6 (13) Luonnonmukaiset avouomat Käyttökohde Yleiset alueet Kiinteistökohtainen hallinta Työmaat Hulevesien laadullinen käsittely Hulevesien viivyttäminen Kunnossapito Soveltuvuus erinomainen heikko kohtalainen; uomat jäävät sateettomaan aikaan kuiviksi heikko, ei riitä työmaavesien käsittelyksi vähäinen kohtalainen kohtalainen niitto ja raivaus tarpeen mukaan Avouomaverkoston eroosionkestävyys paranee, kun uomien poikkileikkaus toteutetaan terassimaisena. Tällöin suurilla virtaamilla vesi leviää uomaa ympäröiville kasvipeitteisille tulvaniityille, joissa kasvillisuus hidastaa virtausnopeutta ja sitoo maata juuristollaan. Virtaaman tasaantumista ja hulevesien viipymää avouomaverkostossa voidaan edistää supistamalla uomaa sopivissa kohdin pohja- ja putkipadoin ja muodostamalla siten laajempia tulvaniittyjä. Padoilla tulee olla eroosiota kestävä ylivuoto. Uoman terassoitu poikkileikkaus ei ole pelkästään suoraluiskaista ojamaista poikkileikkausta kauniimpi ja kestävämpi, vaan se myös lisää uoman ympäristön kasvuvyöhykkeitä ja uoman ympäristössä viihtyvän eliöstön lajirunsautta. Parhaimmillaan luonnonmukaiset purouomat voivat olla merkittäviä ekologisia käytäviä, uhanalaisten lajien turvapaikkoja ja biodiversiteetin säilyttäjiä kaupunkiluonnossa. Yllä: tyyppikuva uoman terassoinnista.[1] Yllä: Rambollin suunnittelemaa Monikonpuron terassoitua uomaa Leppäviidan kaupunginosassa Espoossa. [3]

Liite 1 7 (13) Huleveden viivyttäminen ja varastointi maanpinnalla Käyttökohde Yleiset alueet Kiinteistökohtainen hallinta Työmaat Hulevesien laadullinen käsittely Hulevesien viivyttäminen Kunnossapito Soveltuvuus erinomainen erinomainen vaatii kunnostuksen työmaan valmistuttua vähäinen kohtalainen erinomainen riippuu rakenteesta Laadullisen käsittelyn lisäksi hulevesiä voidaan viivyttää ja varastoida maanpinnalla hyödyntämällä hulevesiä erilaisissa vesiaiheissa. Toteutustavat voivat poiketa toisistaan huomattavasti alueen luonteesta riippuen vesipinta voi olla avoin, osittain tai kokonaan kasvillisuuden peittämä tai vesi varastoidaan kivien väliin, tasausalue voi kuivua kokonaan (tulvaniitty) tai siihen voi jäädä pysyvä matalavetinen vesipeili myös kuivaan aikaan, järjestelmä voi koostua useista pienistä tai yhdestä suuresta osasta, allas voi olla veistoksellinen tai luonnonmukainen. Jos tavoitteena ei ole vesien käsittely, voidaan allas mitoittaa pienemmäksi kuin laadullisessa käsittelyssä. Viivytysaltaassa on oltava riittävästi tyhjää varastotilaa vastaanottamaan rankkasateesta aiheutuvat vesimäärät ja sen tulee purkaa siihen kertyneet vedet riittävän hitaasti eteenpäin. Käytännössä tarvitaan tilapäisen lammikoitumisen sallivaa aluetta sekä purkuvirtaaman kuristus, joka saadaan aikaan esim. ahtaalla purkuaukolla. Maapohjaisia pysyvän vesipinnan ratkaisuja suunniteltaessa tulee huomioida pohjamaan ravinteikkuus. Pienillä alueilla, joissa kuivan ajan virtaama on käytännössä nollassa, voi veden heikon vaihtuvuuden vuoksi pohjan läheinen vesikerros joutua hapettomaan tilaan mikäli lammikko on liian syvä. Tällöin ravinteikkaasta pohjamaasta pääsee vapautumaan liukoista fosforia lammikon vesimassaan ja viivytyslammikko voi toimia ravinteiden lähteenä sen sijaan että se pidättäisi ravinteita. Fosforin vapautumista voidaan ehkäistä perustamalla pysyvän vesipinnan järjestelmät ravinneköyhille maille ja toteuttamalla niitä vain riittävän matalina ja riittävän suurille valuma-alueille, jolloin veden vaihtuvuus pitää lammikon pohjan hapekkaana. Alla on esitetty valokuvin esimerkkejä erityyppisistä ratkaisuista. Yllä: Kattovesien viivytys voidaan toteuttaa hajautetusti heti syöksytorvien yhteydessä allasrakenteilla, joihin voidaan yhdistää myös kasvillisuutta. Vasemmalla on yhdistetty kattovesien keräily- ja tasausastia sekä sadepuutarha/biosuodatin, oikealla kattoveden keräilykouru ja tasausastia, jotka muodostavat sateella putousmaisen vesiaiheen. Seattle, USA. [1]

Liite 1 8 (13) Yllä: Hulevesiä voidaan korttelipihan keskellä hyödyntää vesiaiheina tiiviissäkin ympäristöissä. Malmö, Ruotsi. [3] Yllä: Rambollin suunnittelema hulevesien luonnonmukainen viivytysalue Vaarinmaalla, Kangasalla vuosi rakentamisen jälkeen. Käsittelyalueella yhdistyy pysyvän veden alue sekä sitä ympäröivä tulvaniittyalue. [1]

Liite 1 9 (13) Maanalaiset säiliöt Käyttökohde Yleiset alueet Kiinteistökohtainen hallinta Työmaat Hulevesien laadullinen käsittely Hulevesien viivyttäminen Kunnossapito Soveltuvuus heikko hyvä ei sovellu ei vaikutusta erinomainen hiekoitushiekan poisto Hyvin tiiviisti rakennetuilla tonteilla hulevesien viivyttäminen voi olla perusteltua toteuttaa maanalaisella rakenteella, esimerkiksi hulevesikaseteilla tai ylisuuria putkia säiliöinä käyttämällä. Halutun viivytysvaikutuksen aikaan saaminen edellyttää joko veden poistamista säiliöstä maaperään imeyttämällä tai johtamalla vedet säiliöstä hulevesiverkostoon rajoittaen purkuvirtaamaa siten, että säiliö tyhjenee riittävän hitaasti. Tästä syystä hulevesiverkostoon kuivatettavia säiliöitä on vaikea soveltaa pientalotonteilla: pienillä vesimäärillä riittävän viivytysvaikutuksen aikaan saamiseksi liitos hulevesiverkostoon tulisi tehdä niin pienellä aukkokoolla, että se tukkeutuisi helposti. Maanalaisten ratkaisujen soveltamisessa tulee huomioida alueen pohjaveden pinta. Pohjaveden pinnan alapuolelle asennettaessa hulevesikasetit jäävät pysyvästi täyteen vettä, joten niissä ei ole tyhjätilavuutta hulevesivirtaaman tasaamiseen. Muovisia umpisäiliöitä käytettäessä puolestaan tulee huomioida säiliön ankkurointi pohjaveden nostetta vastaan. Käytännössä säiliöitä ei suositella käytettäväksi lainkaan pohjavedenpinnan alapuolella. Säiliöiden sijoittelua rajoittaa myös suositus niiden asentamisesta vähintään 5 m etäisyydelle rakennuksista ja maanalaisista rakenteista.

Liite 1 10 (13) Läpäisevät pinnoitteet Käyttökohde Yleiset alueet Kiinteistökohtainen hallinta Työmaat Hulevesien laadullinen käsittely Hulevesien viivyttäminen Kunnossapito Soveltuvuus kohtalainen, huomioitava routimisherkkyys hyvä, huomioitava routimisherkkyys ei sovellu hyvä kohtalainen vaihtelee päällysteen mukaan, tyypillisesti vastaa tavanomaisia päällysteitä Läpäiseviä pinnoitteita käyttämällä voidaan vähentää pysäköintialueilla ja kulkuväylillä muodostuvien hulevesien määrää. Perinteisen sora- tai murskepinnan lisäksi asfalttipintoja voidaan korvata esim. reikäkiveyksillä, muilla harvoilla kiveyksillä tai sora- tai viherpintaisilla vahvikekennoilla. Käytettävästä pinnoitetyypistä riippuen läpäisemättömän pinnan osuuden voidaan arvioida laskevan tasolle 20 70 % (asfaltti 80 90 %). Yllä: Tyyppikuva läpäisevän päällysteen toiminnasta ja johtamis- ja ylivuotojärjestelyistä. [1]

Liite 1 11 (13) Yllä: muovisella vahvikekennolla tuettuja pysäköintialueita. Kennoa voidaan käyttää vahvistamaan sorapintaa (oikea kuva, Englanti) [1] tai kenno voidaan vähemmän liikennöidyllä alueella nurmettaa (vasen kuva, Ruotsi) [3]. Yllä: Reikäle- ja mukulakiven asennusta. [4]

Liite 1 12 (13) Viherkatot Käyttökohde Soveltuvuus Yleiset alueet - Kiinteistökohtainen hallinta erinomainen Työmaat ei sovellu Hulevesien laadullinen käsittely hyvä verrattuna metallipintaiseen kattoon Hulevesien viivyttäminen kohtalainen Kunnossapito kasveista riippuen; luonnonmukainen viherkatto ei vaadi juuri huoltoa ja lisäksi katon vedeneristyksen käyttöikä pitenee koska kasvillisuus suojaa sitä UV-säteilyltä Viherkattojen avulla voidaan vähentää muodostuvan huleveden määrää. Viherkatto myös suojaa kattoa tehokkaasti auringon lämmöltä ja UV-säteilyltä vähentäen jäähdytystarvetta ja pidentäen vesieristeen elinkaarta. Kevyimmillään ja yksinkertaisimmillaan viherkatto voidaan toteuttaa sammalmaksaruohokattona, jonka kasvualusta on vain 5 cm paksuinen ja joka ei vaadi erityistä kunnossapitoa. Tällaisen ohuen sammal-maksaruohokatteen paino märkänä on noin 50 kg/m 2, mikä vastaa jokseenkin betonitiilikaton painoa. Katolle on mahdollista toteuttaa paksumman kasvualustan avulla myös istutuksia, jos kattorakenteet toteutetaan riittävän vahvoina. Vuositasolla viherkattojen on arvioitu pidättävän keskimäärin 50 % kokonaissadannasta. Yksittäisessä sadetapahtumassa kattoon pidättyvän veden määrä vaihtelee riippuen mm. sademäärästä, katon kasvualustan paksuudesta ja viherkaton märkyydestä ennen sadetta. Yllä: Tyyppikuva viherkaton rakenteesta ja toiminnasta. Vesi imeytyy kasvualustaan ja johtuu hitaasti salaojakerrosta myöten vesikouruihin. Mahdollinen imeytymätön vesi valuu vesikouruun kasvillisuuden pintaa pitkin.

Liite 1 13 (13) Yllä: Kasvualustasta ja katon kantavuudesta riippuen viherkatolla voi olla runsaastikin kasvillisuutta ja istutuksia tai katto voi olla yksinkertainen vihreä sammal-maksaruohokatto. Vasemmalla autotallin kattoa Espoossa [3], oikealla viherkattoa Tampereen Särkänniemessä [1].

Liite 2 1 (6) LIITE 2 Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Sisältö Hulevesien hallintarakenteet yleisillä alueilla... 2 Eroosion hallinta... 3 Hulevesien hallinta työmaa-alueilla... 6 Valokuvat Ramboll.

Liite 2 2 (6) Hulevesien hallintarakenteet yleisillä alueilla - Järjestelmät tulee rakentaa ennen korttelialueiden ja katujen rakennustöitä - Niihin on suunniteltava lietteenpoiston mahdollisuus - Järjestelmää ei kannata suunnitella paikkaan missä on pysyvä vuolas virtaus, vaan mieluummin pääuoman haaroihin esim. keväisten sulamisvesinorojen loiviin osiin, jolloin rakenne voidaan toteuttaa kuivaan aikaan eikä keväisinkään rakennetta rasita merkittävästi ulkopuoliset sulamisvedet - Vaihtoehtoisesti pääuoman puhtaille vesille voidaan järjestää työnaikainen ohitus esim. ohipumppaus Rambollin suunnittelema purouoman levennyksenä toteutettu biopidätysalue Espoon Suurpellossa toimii myös työmaavesien hallinnassa. Voimakas ravinnekuormitus ja alueen maaperä on kuitenkin tarjonnut otolliset olosuhteet osmankäämille, joka on muodostanut puroon laajoja kasvustoja ja heikentää uoman kapasiteettia. Rakennustyömaiden hulevedet johdetaan alueelliseen hallintajärjestelmään. Järjestelmää kuormittaa kuitenkin myös ympäristöstä tulevat puhtaat valumavedet, mikä heikentää merkittävästi kiintoaineksen laskeutumistehokkuutta altaalla. Valumavesistä on aiheutunut myös ylivuotoja ja allasta rajaavan padon syöpymistä.