Deduktio Tieteellinen pääp äättely Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 3. Luento 21.1. Totuuden säilyttävä päätelmä: jos premissit ovat tosia, myös johtopäätös on tosi kaikki ihmiset ovat kuolevaisia; Sokrates on ihminen; siis: Sokrates on kuolevainen jos henkilö on filosofi, niin hän on ihminen; Sokrates on filosofi; siis: Sokrates on ihminen Johtopäätöksen looginen seuraaminen premisseistä: johtopäätöksen seuraaminen perustuu päättelyn muotoon, ei sisältöön päättely on pätevää, kun se on deduktiivista deduktio ei lisää uutta tietoa maailmasta: johtopäätös on jotain, mitä premissit jo sanovat 1 2 Induktio Tietoa lisäävä päätelmä: johtopäätös sisältää jotain muuta kuin mitä premissit sanovat mutta: päätelmä voi myös olla deduktiivinen päätelmä, jossa kaikkia premissejä ei sanota ääneen Ei loogisesti pätevää = ei säilytä totuutta premissien totuus ei takaa johtopäätöksen totuutta Uusien premissien lisääminen voi muuttaa johtopäätöksen uskottavuutta Kaikki tieteellinen päättely on loogiselta muodoltaan induktiota Induktiivisia pääp äätelmiä Yksittäistapauksesta yksittäistapaukseen: kaikki tähän asti havaitut korpit ovat mustia, joten seuraavakin korppi on musta Yksittäistapauksesta yleiseen: kaikki tähän asti havaitut korpit ovat mustia, joten kaikki korpit ovat mustia Yleisestä yksittäistapaukseen: puolet yliopiston opiskelijoista on naisia, joten puolet luennoilla olijoista on naisia tilastollinen päättely populaatiosta otokseen 3 4 1
Induktion ongelmallisuus Humen ongelma: ei ole loogisesti välttämätöntä, että maailma pysyy samanlaisena kuin on ollut David Hume (1711 1776) luonnon säännönmukaisuus aina oletettua, ei havaittua Ei pätevää päättelyä miten oikeuttaa sen käyttö? "Kokemus osoittaa, että induktio on luotettava tapa hankkia tietoa. kehä: kokemukseen vetoaminen on induktiota jätetään oikeuttamatta mistä ero hyvän ja huonon induktiivisen päättelyn välille? lopetetaan käyttö miten saisimme uutta tietoa maailmasta? Induktivismi Johtopäätökset voidaan suoraan johtaa induktiivisella päättelyllä havaintoaineistosta teoreettisten ennakkoluulojen ei saa antaa johtaa tutkimusta harahaan taustalla toive mekaanisesta tavasta tuottaa luotettavaa tieteellistä tietoa pelkistä havainnoista Tutkimuksen eteneminen: 1. havaitaan ja merkitään muistiin tosiasiat 2. analysoidaan ja luokitellaan tosiasiat 3. johdetaan induktiivisia yleistyksiä 4. testataan näitä yleistyksiä 5 6 Induktivismin ongelmia Havaittavia asioita rajaton määrä, on valittava relevantit seikat relevanssi riippuu tarkasteltavista hypoteeseista ja taustateorioista Havainnon teoriapitoisuus taustatieto ilmiöistä, havainnon tuottaminen havainnot täytyy käsitteellistää ja tulkita Induktiivinen yleistäminen edellyttää teoreettisia taustaoletuksia pelkällä induktiolla ei voida tehdä päätelmiä eihavaittavista seikoista, kuten säännönmukaisuudesta ja syy-suhteista havainnon tuki yleistykselle riippuu taustaoletuksista 7 Esimerkki tieteellisestä päättelystä: Semmelweis ja lapsivuodekuume Ignaz Semmelweis (1818 1865), unkarilainen lääkäri Lapsivuodekuume: hengenvaarallinen sairaus, jonka saattoi saada synnyttämisen jälkeen nykytiedon mukaan bakteerin aiheuttama Klinikka I: lääkäreiden opetusosasto, kuolleisuus 9,9 % synnyttäminen yhtä tappavaa kuin keuhkokuume! Klinikka II: kätilöiden hoidossa, kuolleisuus 3,4 % 8 2
Selitysyrityksiä Tilanahtaus klinikka II todellisuudessa ahtaampi Lääkäriopiskelijoiden (erityisesti ulkomaalaisten) kovakouraisuus (virallisen komission selitys) opiskelijoiden vähentäminen tai ulkomaalaisten kieltäminen ei vaikuttanut Klinikoilla synnytettiin eri asennoissa asennon muuttamisella ei vaikutusta Osaston läpi kulkevan papin kulkue kulkureitin muuttamisella ei vaikutusta 9 Johtolankoja Kuolemat tapahtuivat usein riveittäin Lapset sairastuivat vain, jos äiti sairastui Kuolemat vähenivät, kun Semmelweis itse oli poissa Katusynnyttäjät eivät saaneet lapsivuodekuumetta Tri Kolletschan kuoleman kulun samankaltaisuus lapsivuodekuumeen kanssa kuoleman syynä ruumiinavauksen aikana syntynyt haava 10 Semmelweisin hypoteesi Taudinaiheuttajat peräisin kuolleista ruumiista opiskelijat osallistuivat myös ruumiinavauksiin vesi ja saippua eivät riitä käsienpesuun? Toimenpide: käsien pesu klooriliuoksella tulos: kuolleisuus 1,3 % (molemmat klinikat) Vastaesimerkki: kaksi uutta lapsivuodekuumeepidemiaa toisen syynä märkivä kohdunkaula, toisen syynä märkivä luumätä potilaan jalassa hypoteesin täsmennys: taudinaiheuttajat voivat olla peräisin myös märkivistä haavoista 11 Keksimisen ja oikeuttamisen kontekstit Hans Reichenbach (1891 1953): Experience and Prediction (1938) keksimisen konteksti: sosiaaliset ja psykologiset prosessit, joiden kautta näkemyksiin päädytään oikeuttamisen konteksti: se miten väitteet oikeutetaan Tutkimuksen kaksi vaihetta: hypoteesin keksiminen ja sen oikeuttaminen tutkimalla käytännössä usein yhteen kietoutuneita filosofinen tarkastelu koskee yleensä oikeuttamista 12 3
Hypoteettis-deduktiivinen menetelmä Esim. Charles S. Peirce (1839 1914), Sir Karl Popper (1902 1994), Carl Hempel (1905 1997) Tiede etenee muodostamalla teoreettisia hypoteeseja ja testaamalla niiden seurauksia kohdatessaan tieteellisen ongelman tieteilijä muodostaa hypoteesin, joka periaatteessa ratkaisisi ongelman hypoteesia ei voi todistaa suoraan, mutta sitä voidaan tukea testaamalla sitä epäsuorasti johtamalla siitä havaittavia seurauksia 13 Hypoteesin testaaminen Hypoteesia ei voi osoittaa todeksi, mutta se voidaan osoittaa vääräksi Tulee etsiä vastaevidenssiä, ei tukevaa evidenssiä kokeiden järjestäminen niin, että negatiivinen tulos on mahdollinen eikä helppoa selittää pois Jos johdetut havaittavat seuraamukset osoittautuvat epätosiksi, on hypoteesi falsifioitu ja epätosi tosiksi, saa hypoteesi (tai teoria) tukea eli konfirmaatiota Mitä useampia ja erilaisempia testejä hypoteesi läpäisee, sitä paremmin se on konfirmoitu 14 Tutkimuksen kulku HDnäkemyksessä 15 Falsifikationismi Sir Karl Popper (1902 1994) HD-näkemyksen muoto, joka painottaa vastaevidenssin tärkeyttä tutkimuksessa lähtökohta: Humen ongelmaa ei voi ratkaista, joten induktiosta on luovuttava tieteessä on tehtävä rohkeita hypoteeseja ja yrittää kumota ne Konfirmaation käsitteen korvaaminen korroboraation käsitteellä konfirmaation käsitteellä ei perusteita, sillä hypoteesin selviäminen testistä ei tue sitä hypoteesi on korroboroitu, kun emme vielä ole onnistuneet kumoamaan sitä 16 4
Falsifikationismin ongelmia Kaikki väitteet eivät ole falsifioitavissa rajoittamattomat olemassaoloväitteet (esim. on olemassa Linnunradan kokoinen musta aukko ) tilastolliset väitteet (yksittäinen vastaesimerkki ei kumoa) Korroboraation ajatuksen ongelmat: onko falsifikationismissa mahdollista tietää mitään? millä perusteella tehdään käytännön valintoja? Tieteessä ei yleensä hylätä teoriaa, ennen kuin on löydetty parempi jos löytyy anomalia (poikkeama), se yleensä yritetään ensin "selittää pois" apuoletuksilla miten teoriat kehittyvät, jos omaksutaan falsifikationismi? 17 HD-näkemyksen yleisiä ongelmia Havainnot eivät ole yksiselitteinen mittapuu teorialle havainnon teoriapitoisuus: teoreettiset oletukset suuntaavat sitä, mitä kohteessa havaitaan teorioiden holistisuus (Duhem-Quine-teesi): yksittäinen tulos ei kerro, pitääkö hylätä hypoteesi, tehdä muita muutoksia teoriassa, vai tehdä apuoletuksia Liian salliva suhteessa konfirmaatioon jos evidenssi konfirmoi hypoteesia, se konfirmoi myös kaikkia vahvempia hypoteeseja (esim. musta korppi: korpit ovat mustia, linnut ovat mustia ) lähes mikä tahansa hypoteesi voi saada konfirmaatiota, jos valitaan sopivia apuoletuksia apuoletusten mielekkyys riippuu taustateorioista 18 Hempelin korppiparadoksi Evidenssi konfirmoi sekä hypoteesia että kakkia hypoteesin kanssa loogisesti ekvivalentteja lauseita esim. "kaikki korpit ovat mustia" on ekvivalentti lauseen "kaikki ei-mustat asiat ovat ei-korppeja siis: valkoisten jänisten havaitseminen konfirmoi väitettä, että kaikki korpit ovat mustia! Hempel: ajatuksen epäintuitiivisuus on vain psykologinen harha Muut: tarvitaan muita kriteerejä sille, mikä on käypää evidenssiä riippuu jälleen teoreettisista oletuksista liittyen asioiden välisiin yhteyksiin 19 Päättely parhaaseen selitykseen C. S. Peirce: abduktio päätellään premissi, josta johtopäätös seuraisi Perusajatus: hyväksymme hypoteesin, joka ollessaan tosi olisi paras selitys evidenssille todennäköisyys, informatiivisuus, yksinkertaisuus, yhteensopivuus muun tiedon kanssa jne. Ongelmia: miten verrata erilaisia selityksellisiä hyveitä keskenään? mikä on selityksellisten hyveiden suhde väitteen totuuteen? Kilpailevien selitysten sulkeminen pois: päättely ainoaan (teoreettisesti mahdolliseen) selitykseen? 20 5