Itä-Uudenmaan ja orvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Runeberginkatu 17, 61 ORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra yland och Borgå å r.f. Runebergsgatan 17, 61 BORGÅ Särkjärven tila vuoden 214 vedenlaatutietojen perusteella Mikael Henriksson Tero Myllyvirta Itä-Uudenmaan ja orvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistys 214
Itä-Uudenmaan ja orvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Runeberginkatu 17, 61 ORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra yland och Borgå å r.f. Runebergsgatan 17, 61 BORGÅ Sisällysluettelo s. 1. Taustaa 3 2. Menetelmät 4 3. Tulokset ja tulosten tarkastelu 4 3.1. Happi 4 3.2. ph ja alkaliniteetti 5 3.3. Kokonaistyppi 6 3.4. Väriluku 6 3.5. Kokonaisfosfori 6 4. Kaiken kaikkiaan 7 5. Kirjallisuus 17 Liite 1. Särkjärven valuma-alue 19 Liite 2. Tutkimustodistus 2 Liite 3. Opas Särkjärven luontoon 21 Särkjärvessä yleinen nuottaruoho (Lobelia dortmanna) kasvaa ainoastaan vähäravinteisissa ja kirkasvetisissä järvissä.
- 3 - Itä-Uudenmaan ja orvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Runeberginkatu 17, 61 ORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra yland och Borgå å r.f. Runebergsgatan 17, 61 BORGÅ Särkjärven tila vuoden 214 vedenlaatutietojen perusteella 1. Taustaa Särkjärven kaltaiset suuret, kirkasvetiset ja karut järvet ovat alueellisesti harvalukuisia (Henriksson ym. 27). Särkjärven veden laatu on säilynyt poikkeuksellisen luonnontilaisena (kuvat 6 ja 7). Intensiivinen metsätalous valuma-alueella ja järven rannoilla lisääntynyt loma-asutus ovat kuitenkin riskitekijöitä, jotka voivat heikentää järven tilaa mikäli ympäristönsuojelunäkökohtia ei riittävästi huomioida. Särkjärven kohdalla huoli järven tulevaisuudesta on kuitenkin saanut aikaan sen, että järven valuma-alueella on kiinnitetty huomiota vesiympäristön suojelemiseen ja näin ollaan ehkäisty lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamaa kuormitusta. Särkjärvi ohjanlahti erämeri Särkjärvibäcke Särkjärvibäcke itkäjärvi Särkjärvessä vesi ei ole pelkästään todella kirkasta vaan myös harvinaisen väritöntä ja vähähumuksista. 1 km Särkjärven valuma-alue on metsävaltainen. Luontaisesti rehevien viljelykelpoisten alueiden osuus on vähäinen (kuva 1, liite 1). Järven valuma-alue on vain pari kertaa suurempi kuin järven pinta-ala (kuvat 8 ja 9). Vähäravinteisena järvenä Särkjärven kyky sietää lisäkuormitusta on varsin rajallinen, sillä pienetkin kuormitusli- Suomi Suomenlahti Kuva 1. Särkjärven sijainti.
- 4 - sät voivat näkyä järven tilassa. Karuihin olosuhteisiin sopeutunut eliöstö reagoi myös herkästi muutoksiin vedenlaadussa. 2. Menetelmät äytteenotto suoritettiin 25.2.214. Vesinäytteet otettiin 1 m pohjasta Ruttner-noutimella järven pohjoispäästä sijaitsevasta syvänteestä (kokonaissyvyys 4,2 m) ja järven eteläpäästä (kokonaissyvyys 4, m, kuva 2). Vuonna 212 tarkkailuun mukaan otetun eteläpään lisäpisteen tarkoitus on ollut selvittää, ovatko valuma-alueen metsänlannoituksiin liittyvät toimet vaikuttaneet järven veden laatuun. Vesinäyt teistä määritettiin kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ph, alkaliteetti ja väri orvoon elintarvikelaboratoriossa. Vesipatsaan happi- ja lämpötilaprofiilit mitattiin Ysi 52 Dissolved Oxygen Meterhappimittarilla. 3. Tulokset ja tulosten tarkastelu äytteenottoajankohtana Särkjärven vesi oli kirkasta, väritöntä ja hajutonta. äkösyvyys oli yli 4 m (taulukko 1). 3.1. Happi Särkjärven happitilanne on aina ollut erinomainen ja myös talvella 214 vedessä oli runsaasti happea (taulukko 1). äällysveden happipitoisuudet Kuva 2. äytteenottopisteiden sijainnit.
- 5 - olivat hieman korkeammat kuin viime vuonna mutta kuitenkin viime vuoden tasoa (Henriksson ym. 213). Myös pohjanläheisen veden happitilanne oli erinomainen (kuva 3). Happipitoisuuksissa esiintyy yleensä jonkin verran luontaista vaihtelua mm. talviolosuhteista ja lämpökerrostuneisuuden voimakkuudesta riippuen (kuva 3). 3.2. ph ja alkaliteetti Järviveden ph:n ja alkaliteetin perusteella happamoitumisen merkkejä ei ole havaittavissa (taulukko 1). Särkjärven tarkkailuhistorian aikana on ollut epäilyjä järven happamoitumisesta mutta tilanne on stabiloitunut ilmakehästä tulleen happaman laskeuman vähennettyä (Henriksson ja Myllyvirta 1997). Veden puskurikyky (alkaliteetti) on säilynyt ennallaan eikä happamoitumisvaaraa ole näköpiirissä. äytteenottosyvyys: 1m 2m 3m 1m pohjasta Lämpötila C o : 1, 1,2 1,3 1,8 Happi %: 93 94 93 84 Kokonaistyppi mg/l - - -,44 Kokonaisfosfori mg/l - - -,11 ph-luku - - - 6,3 Alkaliteetti - - -,12 Väri - - - 25 äytteenotto pvm.: 25.2.214. äytteet otti Mikael Henriksson. ilvipeite: 8/8. Jään paksuus: 35 cm. Kokonaissyvyys: 4,2 m. äkösyvyys: pohjalle, arviolta 5-6 m. Vesi oli kirkasta ja väritöntä. äytteenottosyvyys: 1m 2m 3m 1m pohjasta Lämpötila C o : 1,1 1,2 1,3 1,8 Happi %: 92 9 87 79 Kokonaistyppi mg/l - - -,41 Kokonaisfosfori mg/l - - -,1 ph-luku - - - 6,5 Alkaliteetti - - -,12 Väri - - - 25 äytteenotto pvm.: 25.2.213. äytteet otti Mikael Henriksson. ilvipeite: 8/8. Jään paksuus: 35 cm. Kokonaissyvyys: 4, m. äkösyvyys: pohjalle, arviolta 5-6 m. Vesi oli kirkasta ja väritöntä. Taulukko 1. Särkjärven vesinäytteenotto vuonna 214. ohjospään näytepisteen tulokset ylhäällä ja eteläpään alhaalla.
- 6-3.3. Kokonaistyppi Edelliseen tarkkailuun verrattuna kokonaistyppipitoisuudet olivat ennallaan. Särkjärven typpipitoisuudet ovat aikaisemmin vaihdelleet huomattavastikin ilmeisesti luontaisista syistä johtuen (Henriksson ym. 213). Tänä vuonna molempien näyteasemien typpipitoisuudet olivat karulle järville luonteenomaisella matalalla tasolla. itkäaikaisvertailun perusteella typpipitoisuuksien taso näyttää kuitenkin jonkun verran nousseen sitten 198-luvun lopun ja 199-luvun alun tason (kuva 5). 3.4. Väriluku Viimeisten vuosien aikana veden väriluku on ollut jonkun verran Särkjärven pitkäaikaista keskitasoa korkeampi (kuva 4). Tänä vuonna väriluku oli kuitenkin laskenut lähemmäs pitkäaikaista tasoa molemmilla havaintoasemilla. Yhdessä pohjan asti ulottuvan näkösyvyyden kanssa talven 214 väriluku osoittaa järven veden kirkkaaksi ja vähähumuksiseksi eikä rehevöitymistä ole väriluvun perusteella havaittavissa. Ajoittain vaihtelevat väriarvot johtuvat todennäköisesti luontaisesta vaihtelusta veden humuspitoisuuksissa. 3.5. Kokonaisfosfori Vuoden 211 tarkkailussa alusveden kokonaisfosforipitoisuudet nousivat voimakkaasti verrattuna sitä edeltäneeseen vuoteen (kuva 5). 5, C 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, 1 O2% 9 8 7 6 5 4 3 2 1 happi % lämpötila C 1 m 1,5 m 2 m 2,5 m 3 m 3,5 m Kuva 3. Vesipatsaan lämpötila ja happitilanne Särkjärven pohjoispäässä 12.2.213.
- 7 - Ajallisesti vuoden 211 alusveden fosforipitoisuuksien nousu osui yhteen järven ympäristön metsälannoitusten ja lannoitteiden varastoimisen kanssa. Vuosien 212 ja 213 tarkkailussa fosforipitoisuudet olivat palanneet normaalitasolle ollen alhaisia sekä järven pohjois- että eteläpäässä eikä yhteyttä fosforipitoisuuksien nousun ja lannoitteiden välillä voitu osoittaa. Tässä tarkkailussa fosforipitoisuudet nousivat jälleen lähemmäs vuoden 211 tasoa molemmilla näyteasemilla. Fosforipitoisuuksien vaihtelut johtuvat mahdollisesti talvien välisistä erityisolosuhteista jotka vaikuttavat järven ravinnetalouteen ja jääpeitteen alaisen veden ravinnepitoisuuksiin mutta vaihtelut voivat myös johtua valuma-alueen ihmistoiminnasta. Tulevien tarkkailujen tehtäväksi jää selvittää mikäli vuoden 214 fosforipitoisuuksien nousu oli väliaikaista ja mistä pitoisuuksien viimeaikaiset vaihtelut johtuvat. Kohonneinakin vuoden 214 kokonaisfosforipitoisuudet sijoittavat Särkjärven alueen karuimpien järvien ryhmään (kuva 6). 4. Kaiken kaikkiaan Vuoden 214 Särkjärven tilan seurannan perusteella järven happitilanne on loistava koko vesipatsaassa (kuva 3). Happamoituminen ei myöskään uhkaa Särkjärveä. Kokonaistyppipitoisuudet vaihtelevat mutta pysyvät alhaisella tasolla. Typpipitoisuuksissa on kuitenkin viitteitä hienoisesta nousevasta kehityksestä (kuva 5). Veden väriluku on viime vuosina hienoisesti noussut mutta tänä vuonna suuntaus oli laskeva (kuva 4). äytepisteiden välillä ei ilmennyt eroja, jotka viittaisivat voimistuneeseen ulkoiseen kuormitukseen. 35 mg t/l 3 25 2 15 1 5 22 23 24 25-26 26-27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 4. Särkjärven veden väriluku vuosina 22-214. Arvot ovat pohjoispään syväänteestä 1 m pohjasta syystäyskierron jälkeen.
- 8 - Erikoista vuoden 214 Särkjärven tilan seurannassa oli alusveden kokonaisfosforin kohoaminen lähes vuoden 211 tasolle (kuva 5). Tulokset voivat viitata siihen, että vuoden 211 korkeat pitoisuudet eivät olleet väliaikaisia. Vuoden 214 ravinnepitoisuuksien perusteilla Särkjärvi on kuitenkin edelleenkin niukkaravinteinen ja karuksi (oligotrofiseksi) järveksi luokiteltava (kuva 6). Tämän tarkkailun perusteella Särkjärven vedenlaatu on erinomainen. Oligotrofisten järvien häiriöherkkyys on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin rehevien (eutrofisten) järvien. Järven haavoittuvuudesta johtuen tulisi kaikki toiminta Särkjärven valuma-alueella toteuttaa siten, että siitä aiheutuva vesistökuormitus olisi mahdollisimman pieni. Metsänhoitotoimien kuten myös asutuksenkin vaikutuksien minimoiminen on tärkeätä Särkjärven tulevalle tilalle. Kohonneet fosforipitoisuudet ja fosforipitoisuuksien viimeaikaiset vaihtelut olivat tämän vuoden 214 seurannan pieni erikoisuus. Tilanne ei ole huolestuttava mutta muun muassa tästä johtuen on tärkeätä, että Särkjärven veden laadun kehityksen seuranta jatkuu myös tulevina vuosina. fosfori mg/l typpi mg/l 14 14 12 12 1 1 8 8 fosfori 6 6 4 2 4 2 typpi 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25-26 26-28 29 21 211 212 213 214 27 Kuva 5. Särkjärven vedenlaadun kehitys. Käyrät kuvaavat kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuksia loppukesäisin - syksyisin järven pohjoispään päällysvedessä (v.1988-96) ja 1m pohjasta syystäyskierron jälkeen (v. 2-214).
15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-9 - µg/l kokonaisfosforipitoisuus Kanteleenjärvi iinijärvi Teeno Kotojärvi Villikkalanjärvi Säyhtee imijärvi,orv Sopajärvi Riketräsket Byträsket Savijärvi Kirkkojärvi Storträsk Siippo yhäjärvi ålböle träsk Terviksträsket Vermijärvi Trollträsket imijärvi,myrsk Lapinjärvi Eriksdalinjärvi Sulkavanjärvi Vägaträsk Hampträsk Dammen Karijärvi Viksberginjärvi Lillträsket Muttilanjärvi Grundträsket Veckjärvi Järvelänjärvi Sarvlaxträsket Abborträsk Kantorsträsk Storträsket Tasträsket apinjärvi Ormträsk Lohijärvi Stora dammen Malmträsket Långviken Iilijärvi Helgträsk Linnanträsk Valkjärvi Lillträsket, Ebbo Hopom träsk Tungträsket Molnbyträsk Byträsk Vähäjärvi Genaträsk Storträsk Hak. Kardragträsket Haikoträsket Gåsgårdsträsket Fiskträsk Syväjärvi ilvijärvi Lappomträsket Orrträsket Myllyjärvi Tjärträsket Venjärvi Katronträsk Hältingträsk Labbyträsket Hangelbyträsket Lillsjön Suvijärvi Mjödträsk Sondbyträsket Isojärvi Särkjärvi itkäjärvi Kuva 6. Särkjärven veden kokonaisfosforipitoisuus vertailussa muihin Itä-Uudenmaan järviin.
4,5 4,25 4 3,75 3,5 3,25 3 2,75 2,5 2,25 2 1,75 1,5 1,25 1,75,5,25-1 - näkösyvyys Riketräsket Renstrandsträsket iinijärvi imijärvi,orv Vanhankylänjärvi Kanteleenjärvi Villikkalanjärvi Säyhtee ålböle träsk Dammen Iilijärvi Sopajärvi Byträsket Siippo yhäjärvi Kirkkojärvi Storträsk Vermijärvi Trollträsket Vägaträsk Lillträsket Lohijärvi Abborträsk Genaträsk imijärvi,myrsk Lapinjärvi apinjärvi Teeno Lillträsket,ernå Kotojärvi Karijärvi Muttilanjärvi Stora dammen Malmträsket Lillträsket, Ebbo Savijärvi Viksberginjärvi Sarvlaxträsket Storträsk Hak. Kardragträsket Hampträsk Veckjärvi Kantorsträsk Hopom träsk Sondbyträsket Eriksdalinjärvi Järvelänjärvi Storträsket Helgträsk Tungträsket Haikoträsket Gåsgårdsträsket Fiskträsk Bakunkärrs träsket Tasträsket Ormträsk Sulkavanjärvi Hältingträsk Labbyträsket Hangelbyträsket Tjärträsket Linnanträsk Venjärvi Molnbyträsk itkäjärvi ilvijärvi Byträsk Syväjärvi Orrträsket Valkjärvi Vähäjärvi Lillsjön Mjödträsk Isojärvi Myllyjärvi Särkjärvi m Kuva 7. Särkjärven veden näkösyvyys (secchi-syvyys) vertailussa muihin Itä-Uudenmaan järviin.
3 29 28 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-11 - 446 ha 424 ha 46 ha 35 ha 32 ha Valuma-alueen maapinta-ala yhäjärvi Säyhtee Villikkalanjärvi Kirkkojärvi Kyrkträsket Lapinjärvi Lappträsket Sopajärvi Hopjärvi Hopom träsk Siippo Sarvalaxträsket Veckjärvi Kanteleenjärvi imijärvi Sulkavanjärvi Sulkavaträsket Eriksdalinjärvi Eriksdalsträsket Vanhankylänjärvi Gammelby träsk Storträsk Stora dammen Myllykylänjärvi Molnbyträsket Kittsträsket Viksberginjärvi Viksbergsträsket Lappominjärvi Lappomträsket Kotojärvi Hemträsket Riketräsket Savijärvi Lillträsket orv. Broasträsket Renstrandsträsket Särkjärvi Terviksträsket ålböle träsk Storträsket Venjärvi imijärvi Mörkträsket Myllykylänlampi Kvarnträsket Vermijärvi Muttilanjärvi Muttomträsket Kokkusa Valkjärvi Vitsjön ilvijärvi Molnträsket apinjärvi rästträsket Syväjärvi Vägaträsk Tervajärvi Tervaträsket Labbyträsket Malmträsket Myllyjärvi Kvarnträsket Tjäruträsket Järvelänjärvi Käärmejärvi Ormtjärnan Byträsk Savijärvi Kakarträsk Helgträsk Ladusvedsträsket Byträsket Trollträsket Gåsgårdsträsket Tunnträsket Fiskträsk Orrträsket Kardtragträsket Ännträsk Vähäjärvi Lillträsket itkäjärvi Långträsket Kukuljärvi Skukulträsket Karijärvi Björnträsket Kärpträsket Björnstensträsket Särkijärvi Mörtträsket Teeno Storträsk Hak. Långviken Ryttarjärvi Ryttarsträsket Djupängen Bakunkärrs träsket Mjödträsk Möträsk Taasjärvi Tasträsket Lillträsket ern. Genaträsk Mustajärvi Svartträsk Hangelbyträsket Isojärvi Storträsket Hampträsk Hältingträsk Ytterträsket Grundträsket öyrysjärvi Lillsjön orv. aaraislammi Mörtträsket Högbergsträsket Svartträsket Abborrträsket Katronträsk Linnanträsk Abborrträsk Ormträsk Tenan Kakarträsket Kantorsträsk Iilijärvi Lohijärvi Gäddträsket Kuva 8. Särkjärven valuma-alueen koko verrattuna muihin alueen järviin. Rehevöityneillä järvillä on pääsääntöisesti laajat valuma-alueet.
25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-12 - 42 294 Valuma-alue suhteutettuna järven pinta-alaan Stora dammen Kittsträsket Säyhtee Siippo Broasträsket Myllykylänlampi Kvarnträsket Kakarträsk Trollträsket imijärvi Eriksdalinjärvi Eriksdalsträsket Lillträsket orv. Vermijärvi Ladusvedsträsket Käärmejärvi Ormtjärnan Villikkalanjärvi Savijärvi Storträsk Bakunkärrs träsket Sopajärvi Terviksträsket Ännträsk Malmträsket yhäjärvi Kanteleenjärvi Djupängen Hältingträsk Vägaträsk Kotojärvi Hemträsket Byträsket Björnstensträsket Riketräsket Kokkusa Teeno Vanhankylänjärvi Gammelby träsk Kirkkojärvi Kyrkträsket Helgträsk Björnträsket Katronträsk Kakarträsket Gåsgårdsträsket Renstrandsträsket imijärvi Mörkträsket itkäjärvi Långträsket Genaträsk öyrysjärvi Storträsket Savijärvi Mustajärvi Svartträsk Karijärvi Långviken Kantorsträsk ilvijärvi Molnträsket ålböle träsk Särkijärvi Mörtträsket Svartträsket Byträsk Tjäruträsket Veckjärvi Sulkavanjärvi Sulkavaträsket Viksberginjärvi Viksbergsträsket Storträsk Hak. Tervajärvi Tervaträsket Ryttarjärvi Ryttarsträsket Abborrträsk Kärpträsket Sarvalaxträsket apinjärvi rästträsket Vähäjärvi Lillträsket Järvelänjärvi Abborrträsket Venjärvi Hampträsk Kardtragträsket Tenan Ormträsk Ytterträsket Iilijärvi Myllykylänjärvi Molnbyträsket Högbergsträsket Muttilanjärvi Muttomträsket Lillträsket ern. Lappominjärvi Lappomträsket Lapinjärvi Lappträsket Orrträsket Myllyjärvi Kvarnträsket Linnanträsk Syväjärvi aaraislammi Mörtträsket Kukuljärvi Skukulträsket Tunnträsket Hopjärvi Hopom träsk Fiskträsk Hangelbyträsket Isojärvi Storträsket Labbyträsket Valkjärvi Vitsjön Mjödträsk Möträsk Lillsjön orv. Taasjärvi Tasträsket Särkjärvi Grundträsket Lohijärvi Gäddträsket Kuva 9. Särkjärvi vertailussa muihin järviin. Kuvassa järvien valuma-alueiden koot ovat suhteutettuna järvien vesialaan. Mitä korkeampi pylväs, sitä suurempi valuma-alue suhteessa järven pinta-alaan.
1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-13 - 14.3 13.9 k-lh/sallittu Siippo Kittsträsket Sopajärvi Kanteleenjärvi Säyhtee imijärvi Kirkkojärvi Kyrkträsket Storträsk Kotojärvi Hemträsket Villikkalanjärvi Kokkusa imijärvi Mörkträsket Riketräsket yhäjärvi Sulkavanjärvi Sulkavaträsket Vermijärvi Lapinjärvi Lappträsket Broasträsket Vanhankylänjärvi Gammelby träsk Eriksdalinjärvi Eriksdalsträsket Muttilanjärvi Muttomträsket Savijärvi Sip Teeno Järvelänjärvi ålböle träsk Lillträsket orv. Helgträsk Sarvalaxträsket Terviksträsket Renstrandsträsket Veckjärvi Hopjärvi Hopom träsk Vägaträsk Långviken Viksberginjärvi Viksbergsträsket Stora dammen Valkjärvi Vitsjön apinjärvi rästträsket Trollträsket Byträsket Karijärvi Lohijärvi Gäddträsket Myllykylänjärvi Molnbyträsket Syväjärvi Hampträsk Tunnträsket Linnanträsk Grundträsket Lappominjärvi Lappomträsket Särkjärvi Taasjärvi Tasträsket Lillsjön orv. Mjödträsk Möträsk Labbyträsket Isojärvi Storträsket Hangelbyträsket Fiskträsk Kukuljärvi Skukulträsket aaraislammi Mörtträsket Myllyjärvi Kvarnträsket Orrträsket Ytterträsket Malmträsket Sondbyträsket Högbergsträsket Ormträsk Tenan Kardtragträsket Iilijärvi Myllykylänlampi Kvarnträsket Storträsket Vähäjärvi Lillträsket Abborrträsket Ryttarjärvi Ryttarsträsket Tervajärvi Tervaträsket Kantorsträsk Kärpträsket Ännträsk Gåsgårdsträsket Tjäruträsket Abborrträsk Byträsk Särkijärvi Mörtträsket Venjärvi ilvijärvi Molnträsket Svartträsket Katronträsk öyrysjärvi itkäjärvi Långträsket Mustajärvi Svartträsk Genaträsk Björnträsket Kakarträsket Storträsk Hak. Björnstensträsket Hältingträsk Lillträsket ern. Djupängen Kakarträsk Savijärvi uk Bakunkärrs träsket Käärmejärvi Ormtjärnan Ladusvedsträsket Kuva 1. Särkjärven ulkoinen fosforikuormitus verrattuna muihin Itä-Uudenmaan järviin. ylväät kuvaavat järviin kohdistuvaa ulkoista koko naisfosforikuormitusta suhteutettuna järvien laskennalliseen n.s. sallittavaan kokonaiskuormitukseen (punainen katkoviiva). Mikäli järven kuormitus on puolet sallittavasta kuormituksesta on sen arvo.5, mikäli kuormitus on saman suuruinen kuin sallittava kuormitus on arvo 1, mikäli kuormitus on kaksinkertainen verrattuna sallittavaan kuormitukseen on pystyakselin arvo 2 jne. Vertailu sallittavaan kuormitukseen on lähinnä suuntaa antava, sillä luonnonhuuhtoutuman osuus on vähennetty järvien kuormituksesta. ylväät kuvaavat täten ainoastaan ihmistoiminnan aiheuttamaa kuormitusta. Luonnonhuuhtoutuman osuus jätettiin pois siitä syystä, että näin menettelemällä kuormituslaskelmien arviot vastaavat paremmin vedenlaatutietojen välittämää kuvaa järvien rehevyystasoista.
5 4 3 2 1-14 - k-lh/vaarallinen Kittsträsket Siippo Säyhtee Sopajärvi imijärvi Kanteleenjärvi Storträsk Kirkkojärvi Kyrkträsket Kotojärvi Hemträsket Villikkalanjärvi Kokkusa imijärvi Mörkträsket Broasträsket Riketräsket yhäjärvi Vermijärvi Eriksdalinjärvi Eriksdalsträsket Sulkavanjärvi Sulkavaträsket Vanhankylänjärvi Gammelby träsk Lillträsket orv. Lapinjärvi Lappträsket Teeno ålböle träsk Terviksträsket Stora dammen Järvelänjärvi Helgträsk Muttilanjärvi Muttomträsket Savijärvi Sip Renstrandsträsket Sarvalaxträsket Vägaträsk Veckjärvi Långviken Trollträsket Hopjärvi Hopom träsk Viksberginjärvi Viksbergsträsket apinjärvi rästträsket Byträsket Valkjärvi Vitsjön Karijärvi Myllykylänjärvi Molnbyträsket Hampträsk Syväjärvi Lohijärvi Gäddträsket Tunnträsket Linnanträsk Lappominjärvi Lappomträsket Grundträsket Särkjärvi Taasjärvi Tasträsket Lillsjön orv. Mjödträsk Möträsk Myllykylänlampi Kvarnträsket Labbyträsket Isojärvi Storträsket Hangelbyträsket Malmträsket Fiskträsk Kukuljärvi Skukulträsket aaraislammi Mörtträsket Myllyjärvi Kvarnträsket Orrträsket Ytterträsket Sondbyträsket Storträsket Högbergsträsket Kardtragträsket Tenan Ormträsk Ännträsk Iilijärvi Vähäjärvi Lillträsket Ryttarjärvi Ryttarsträsket Abborrträsket Kantorsträsk Gåsgårdsträsket Tervajärvi Tervaträsket Kärpträsket Tjäruträsket Byträsk Särkijärvi Mörtträsket Abborrträsk ilvijärvi Molnträsket Katronträsk Venjärvi Svartträsket öyrysjärvi itkäjärvi Långträsket Mustajärvi Svartträsk Genaträsk Björnträsket Kakarträsket Storträsk Hak. Björnstensträsket Hältingträsk Djupängen Lillträsket ern. Kakarträsk Savijärvi uk Käärmejärvi Ormtjärnan Bakunkärrs träsket Ladusvedsträsket Kuva 11. Särkjärven ulkoinen fosforikuormitus verrattuna muihin Itä-Uudenmaan järviin. ylväät kuvaavat järviin kohdistuvaa ulkoista koko naisfosforikuormitusta suhteutettuna järvien laskennalliseen n.s. vaaralliseen kokonaiskuormitukseen (punainen katkoviiva). Mikäli järven kuormitus on puolet vaarallisesta kuormituksesta on sen arvo.5, mikäli kuormitus on saman suuruinen kuin vaarallinen kuormitus on arvo 1, mikäli kuormitus on kaksinkertainen verrattuna vaaralliseen kuormitukseen on pystyakselin arvo 2 jne. Vertailu vaaralliseen kuormitukseen on lähinnä suuntaa antava, sillä luonnonhuuhtoutuman osuus on vähennetty järvien kuormituksesta. ylväät kuvaavat täten ainoastaan ihmistoiminnan aiheuttamaa kuormitusta. Luonnonhuuhtoutuman osuus jätettiin pois siitä syystä, että näin menettelemällä kuormituslaskelmien arviot vastaavat paremmin vedenlaatutietojen välittämää kuvaa järvien rehevyystasoista.
25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-15 - Vesiala, ha yhäjärvi Villikkalanjärvi Hopjärvi Hopom träsk Lapinjärvi Lappträsket Sarvalaxträsket Särkjärvi Säyhtee Veckjärvi Kirkkojärvi Kyrkträsket Yläallas Sulkavanjärvi Sulkavaträsket Lappominjärvi Lappomträsket Myllykylänjärvi Molnbyträsket Sopajärvi Valkjärvi Vitsjön Suvijärvi Viksberginjärvi Viksbergsträsket Kanteleenjärvi Sävträsket Lammi Labbyträsket Vanhankylänjärvi Gammelby träsk Venjärvi Savijärvi Kuskoskträsket Kuuskoskenjärvi Muttilanjärvi Muttomträsket Syväjärvi Sondbyträsket ålböle träsk Hirvijärvi Renstrandsträsket Storträsket Myllyjärvi Kvarnträsket Riketräsket Fiskträsk Tunnträsket apinjärvi rästträsket Kotojärvi Hemträsket imijärvi Mörkträsket Hammarträsket imijärvi imetön2, orvoo Storträsk Taasjärvi Tasträsket Tervajärvi Tervaträsket ilvijärvi Molnträsket Lappomviken Grundträsket Lohijärvi Gäddträsket Järvelänjärvi etjärvi Mjödträsk Möträsk Kukuljärvi Skukulträsket Orrträsket Eriksdalinjärvi Eriksdalsträsket Hackarlandet-tekojärvi Tjäruträsket Terviksträsket Byträsk Siippo Lillsjön Hangelbyträsket Isojärvi Storträsket Kokkusa Kardtragträsket Lillträsket Hemviken Vähäjärvi Lillträsket Gåsgårdsträsket Keitalaviken Vägaträsk Helgträsk Lillträsket Sommarträsket Kärpträsket aaraislammi Mörtträsket Rävaträsket Valkeapäänlampi Lillfladan Storträsk Byträsket Ryttarjärvi Ryttarsträsket Malmträsket Vermijärvi Ytterträsket Röjsjöträsket Karijärvi Särkijärvi Mörtträsket itkäjärvi Långträsket Sandgropen Hampträsk Orrfladan Högbergsträsket Linnanträsk Långviken Björnträsket Utterträsket Träsket Tammioträsket Savijärvi Dammen Abborrträsket Broasträsket Bjurmossaträsket Kvarnträsket Mustajärvi Svartträsk Kittsträsket Grundsundet Genaträsk Storträsket imetön, Sipoo Ormträsk Teeno Käärmejärvi Ormtjärnan öyrysjärvi Ladusvedsträsket untarjärvi Kokkusan Teeno Myllykylänlampi Kvarnträsket Björnstensträsket Svartträsket Stora dammen Ännträsk Tenan Abborrträsk Skogsträsket imetön, Ruotsinpyhtää Djupängen Iilijärvi Trollträsket Katronträsk atomaren imetön, orvoo Bakunkärrs träsket Stormossaträsket Hältingträsk appilanjärvi Träsket Kankurimäenlampi Lillträsk Kakarträsk Kakarträsket Lillsjön Kuva 12. Särkjärvi vertailussa muihin järviin. Kuvassa järvien vesipinta-alat.
2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-16 - Rantaviivan pituus, km yhäjärvi Hopjärvi Hopom träsk Veckjärvi Villikkalanjärvi Yläallas Lapinjärvi Lappträsket Myllykylänjärvi Molnbyträsket Sarvalaxträsket Särkjärvi Kirkkojärvi Kyrkträsket Säyhtee Lappominjärvi Lappomträsket Sulkavanjärvi Sulkavaträsket Suvijärvi Grundträsket Valkjärvi Vitsjön Vanhankylänjärvi Gammelby träsk Viksberginjärvi Viksbergsträsket Fiskträsk Sondbyträsket Sopajärvi Syväjärvi Myllyjärvi Kvarnträsket Labbyträsket Kanteleenjärvi Storträsket Riketräsket Sävträsket Lammi ålböle träsk Kotojärvi Hemträsket Savijärvi Lohijärvi Gäddträsket Tjäruträsket imetön2, orvoo Tunnträsket Kuskoskträsket Kuuskoskenjärvi ilvijärvi Molnträsket Hirvijärvi Muttilanjärvi Muttomträsket Hackarlandet-tekojärvi Storträsk Tervajärvi Tervaträsket Mjödträsk Möträsk Keitalaviken Venjärvi Lappomviken Kukuljärvi Skukulträsket etjärvi Hammarträsket Renstrandsträsket Taasjärvi Tasträsket imijärvi apinjärvi rästträsket imijärvi Mörkträsket Isojärvi Storträsket Dammen Eriksdalinjärvi Eriksdalsträsket Orrfladan Byträsk Järvelänjärvi Orrträsket Hemviken Siippo Hangelbyträsket Byträsket Terviksträsket Gåsgårdsträsket Långviken Lillträsket Lillsjön Vähäjärvi Lillträsket Kokkusa Ryttarjärvi Ryttarsträsket Vägaträsk Kvarnträsket Kardtragträsket Lillträsket Helgträsk Sommarträsket Myllykylänlampi Kvarnträsket Kärpträsket Särkijärvi Mörtträsket Rävaträsket Lillfladan itkäjärvi Långträsket Ännträsk Valkeapäänlampi imetön, Sipoo Röjsjöträsket Storträsk aaraislammi Mörtträsket Ytterträsket Malmträsket Mustajärvi Svartträsk Savijärvi Sandgropen Högbergsträsket Djupängen Träsket Karijärvi Björnträsket Hampträsk Vermijärvi Linnanträsk Bjurmossaträsket Tammioträsket Abborrträsket imetön, Ruotsinpyhtää Utterträsket öyrysjärvi Stora dammen Björnstensträsket Grundsundet Storträsket Ormträsk Ladusvedsträsket Broasträsket Teeno Kittsträsket untarjärvi Kokkusan Teeno Genaträsk Träsket Svartträsket Abborrträsk Käärmejärvi Ormtjärnan Lillträsk atomaren Tenan Skogsträsket Lillsjön Kankurimäenlampi Katronträsk Bakunkärrs träsket appilanjärvi Trollträsket Iilijärvi Stormossaträsket imetön, orvoo Hältingträsk Kakarträsk Kakarträsket Kuva 13. Särkjärvi vertailussa muihin järviin. Kuvassa järvien rantaviivan pituus.
- 17-5. Kirjallisuus Henriksson, M. ja Myllyvirta, T. 1997. Särkjärvi - Särkjärven veden laatuun ja järviluontoon kohdistuvista haitoista ja niiden torjunnasta. Itä-Uudenmaan ja orvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Tutkimusraportti 26 s. Henriksson, M. ja Myllyvirta, T. 2. Särkjärven tila vuoden 2 vedenlaatutietojen perusteella. Itä-Uudenmaan ja orvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistys r.y. 3 s. + 2 liitettä. Henriksson, M. ja Myllyvirta, T. 22. Särkjärven tila vuoden 21 vedenlaatutietojen perusteella. Itä-Uudenmaan ja orvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistys r.y. 6 s. Henriksson, M. ja Myllyvirta, T. 23. Särkjärven tila vuoden 22 vedenlaatutietojen perusteella. Itä-Uudenmaan ja orvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistys r.y. 4 s + 1 liite. Henriksson, M. ja Myllyvirta, T. 24. Särkjärven tila vuoden 23 vedenlaatutietojen perusteella. Itä-Uudenmaan ja orvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistys r.y. 4 s + 1 liite. Henriksson, M. ja Myllyvirta, T. 25. Särkjärven tila vuoden 24 vedenlaatutietojen perusteella. Itä-Uudenmaan ja orvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistys r.y. 4 s + 1 liite. Henriksson, M. ja Myllyvirta, T. 26. Särkjärven tila talven 25-26 vedenlaatutietojen perusteella. Itä-Uudenmaan ja orvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. 4 s + 1 liite. Henriksson, M ja Myllyvirta, T. 28. Särkjärven tila vuoden 28 vedenlaatutietojen perusteella. Itä-Uudenmaan ja orvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistys r.y. 11 s + 1 liite. Henriksson, M ja Myllyvirta, T. 29. Särkjärven tila vuoden 29 vedenlaatutietojen perusteella. Itä-Uudenmaan ja orvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistys r.y. 11 s + 1 liite. Henriksson, M, Myllyvirta, T ja J. iemi. 21. Särkjärven tila vuoden 21 vedenlaatutietojen perusteella. Itä-Uudenmaan ja orvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y 15s. Henriksson, M, Myllyvirta, T ja J. iemi. 211. Särkjärven tila vuoden 211 vedenlaatutietojen perusteella. Itä-Uudenmaan ja orvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y 17s.
- 18 - Henriksson, M, Myllyvirta, T ja J. iemi. 212. Särkjärven tila vuoden 212 vedenlaatutietojen perusteella. Itä-Uudenmaan ja orvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y 19s. Henriksson, M, Myllyvirta, T ja J. iemi. 213. Särkjärven tila vuoden 213 vedenlaatutietojen perusteella. Itä-Uudenmaan ja orvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y 19s. Henriksson M., Myllyvirta, T. ja Vainio S. 27. Itä-Uudenmaan vesistöjen virkistyskäytön edistämishanke, Itä-Uudenmaan ja orvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Esiselvitys 68 s. + 4 liitettä. Myllyvirta, T. ja Henriksson, M. 27. Särkjärven tila talven 26-27 vedenlaatutietojen perusteella. Itä-Uudenmaan ja orvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. 6 s + 1 liite.
- 19 - Liite 1 Särkjärven valuma-alue. Särkjärvi Särkjärvibäcken itkäjärvi 1 km
- 2 - Liite 2 Tutkimustodistus 214-534 1(1) Elintarvikelaboratorio VESITUTKIMUS 4.3.214 Itä-Uudenm.ja orvoonjoen vesien-ja ilmansuoj.yhd.ry Runeberginkatu 17 61 ORVOO äytetiedot äyteryhmä Järvivesi äyte otettu 25.2.214 äytteen ottaja Asiakas Saapunut 25.2.214 äytteenoton syy Yksityinen tutkimus laboratorioon Tutkimus alkoi 25.2.214 äytteenottopiste Särkjärvi Tutkimus valmis 4.3.214 Tutkimuksesta Tuula Savolainen, 19-52 4248, Kemisti vastaa 534-1: Etelä puoli, näyte otettu 3 m syvyydestä, veden lämpötila 1,8 C 534-2: ohjoinen puoli, näyte otettu 3,2 m syvyydestä, veden lämpötila 1,8 C Analyysi Menetelmä Yksikkö 534-1 Järvivesi Särkijärvi 534-2 Järvivesi Särkijärvi ph SFS 321/ 79 6,5 6,3 Väriluku * ISO mg t/l 1) 7887-7:211 25 25 Alkaliniteetti SFS-E ISO mmol/l 9963-1/96,12,12 Kokonaisfosfori * SFS 326:1986 µg/l 1) mod. DA 1 11 Kokonaistyppi * SFS-E ISO µg/l 1) 1195-1 41 44 * äyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. 1)=Alihankinta MetropoliLab, FIAS-akkreditointi T58 Tuula Savolainen Kemisti Tiedoksi tero.myllyvirta@vesi-ilma.fi Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Tutkimustodistuksen osittainen kopiointi ilman kirjallista lupaa kielletty. Menetelmien mittausepävarmuudet saa pyydettäessä laboratoriosta. orvoon Kaupunki, Elintarvikelaboratorio, Askolinintie 1 D, 61 orvoo, uh. (19) 52 4257
Itä-Uudenmaan ja orvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Runeberginkatu 17, 61 ORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra yland och Borgå å r.f. Runebergsgatan 17, 61 BORGÅ Mikael Henriksson Juha iemi Tero Myllyvirta Myra Henriksson Sampo Vainio Itä-Uudenmaan ja orvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys / Föreningen vattenoch luftvård för Östra yland och Borgå å opas Särkjärven luontoon 212 ladattavissa osoitteesta http://www.vesi-ilma.fi/