Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin

Samankaltaiset tiedostot
TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä

Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus?

Konsti kotiin suunnattu tuki päihde- ja mielenterveysasiakkaille

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sote-uudistus ja muuta ajankohtaista Merja Tepponen, kehitysjohtaja,

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Etäkotihoito palvelun suunnittelu - Lähtökohtia Espoon kotihoidon etäpalvelujen palvelumuotoilulle

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke ( ) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

Alkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit. Tuomas Tenkanen

Suomalaisten alkoholinkäyttötavat

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Olavi Kaukonen Espoo

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet

Hyvinvointia Maakuntaan VIII Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

velut Kotipal Vetrea

Tsemppaaminen intohimona

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

PALVELUT. Keitä olemme ja mitä tarjoamme Sinulle tai läheisellesi? Kuinka tulla asiakkaaksi?

Auttaminen intohimona

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa

Vanhuspalvelut Inarissa ennaltaehkäisevä työ ja kuntoutus

Turvallista asumista ikäihmiselle. Ikäihmisten perhehoito Etelä-Savossa

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Sopimusvuoren kotikuntoutus

TERVETULOA HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN SEMINAARIIN JYVÄSKYLÄ

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

Lähtökohtana. yhtäältä olla valmentaja ja tarjota tukea elämänhallintaan ja

KAAVIN VANHUSTYÖN PALVELUESITE

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

Löydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö. Minna Pietilä

Senioribarometri SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Auttaminen intohimona

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

Asukas Henkilötunnus. Yhteyshenkilöt

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

MUUTOSINFO PALTAMO

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

OMAIS JA PERHEHOITO Sari Lähteenmäki

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Ikäihmisten kärkihanke Rovaniemi Pasi Nurmela Seniortek Oy

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAPROFIILI

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Lääkehoito vanhuspalveluissa Turku. Ruut Virtanen Lääninlääkäri Lounais-Suomen aluehallintovirasto

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

Transkriptio:

Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin Christoffer Tigerstedt A-klinikkasäätiön päihdetiedotusseminaari 9.6.2016 Balderin sali 13.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1

Juomiskulttuurissa meneillään kolme isompaa muutosta Naisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt merkittävästi viisi vuosikymmentä. Kulttuurisesti muutos naisilla on isompi kuin miehillä. Alaikäisten alkoholinkäyttö on vähentynyt tuntuvasti jo yli 15 vuotta. Eläkeikäisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt tasaisesti 1980-luvusta lähtien. Suurimmat muutokset naisilla. 13.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2

Keskeinen kuluttajaryhmä Keskimäärin eläkeikäisillä on aikaisempaa enemmän ostovoimaa, he ovat entistä terveempiä ja toimintakykyisempiä. Vuonna 2030 neljäsosa väestöstä on yli 65-vuotiaita. Myös keskeinen alkoholinkuluttajaryhmä. 13.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 3

Eläkeikäisten alkoholinkäyttö (1) Ikäihmisten alkoholinkulutuksen kasvutrendi on omalakinen ilmiö. Sen enempää 1990-luvun alun taloudellinen lama kuin vuonna 2008 alkanut alkoholinkäytön hidas väheneminen ei ole pysäyttänyt tätä trendiä. Suku/ikäpolviefekti. Märän sukupolven (s. noin 1945-1950) juomiskäyttäytyminen on vaikuttanut myöhempiin mutta ilmeisesti myös edeltäviin ikäluokkiin. Naisilla muutokset ovat olleet suurempia kuin miehillä: 1993: 65-84-vuotiaisista naisista 38 % oli käyttänyt alkoholia viimeisen vuoden aikana. 2013: 60 %. 1993: 65-84-vuotiaisista miehistä 69 % oli käyttänyt alkoholia viimeisen vuoden aikana. 2013: 77 %. 13.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 4

Eläkeikäisten alkoholinkäyttö (2) Iäkkäiden ihmisten määrän kasvu + alkoholinkäytön lisääntyminen + omassa kodissa asumisen politiikka =>??? Kotihoidolle ja omaishoidolle asettuu suuria odotuksia. Erityisongelmia Runsaimmin juovat 60-69-vuotiaat miehet. Näitä vanhemmat, jatkuvasti apua tarvitsevat ja runsaammin juovat henkilöt. Keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden ja alkoholin interaktiot. Suuria yksilöllisiä eroja, joista on vaikea tietää etukäteen. Uusi, arvaamaton ilmiö suomalaisessa juomiskulttuurissa. 13.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 5

Eläkeikäisten alkoholinkäyttö (3) Tutkimus ikäihmisten alkoholinkäytöstä on alkanut vasta 2000-luvulla. Yleensä tutkimus käsittelee alkoholinkäytön vaikutuksia ikääntyvään henkilöön. Omassa tutkimuksessamme tarkastelimme, miten kotona asuvan ikääntyvän henkilön alkoholinkäyttö vaikuttaa häntä hoitaviin kotihoidon työntekijöiden työhön. 13.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 6

Pieni tapaustutkimus (Riitta Koivula ym.) Aineisto: 10 kotihoidon työntekijän (KHT) haastattelua (sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, perus- ja lähihoitajia). Miten iäkkäiden asiakkaiden alkoholinkäyttö ilmenee KHT:n työtilanteissa? Mistä päihde-ehtoiset arkitilanteet asiakkaan kotona koostuvat? Miten KHT:t toimivat näissä tilanteissa? Miten he arvioivat selviytyvänsä näistä tilanteista? (Koivula ym., YP 5/2015 https://www.julkari.fi/handle/10024/127068 ja Koivula, Tiimi 1/2016) Lähtökohta 1: KHT:n työpaikka/kenttä on iäkkäiden koti, ts. iäkkäiden yksityisaluetta. Lähtökohta 2: KHT:n perustehtävä on tukea iäkkäiden toimintakykyä ja arjesta selviytymistä. Kenen säännöt pätevät, jos syntyy ongelmia? 13.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 7

Alkoholiongelmat ja elämänhallinnan tukeminen (1) Hoito- ja palvelusuunnitelmaan ei aina haluta kirjata alkoholiongelmaa: yleensä niitä ei kirjata, koska ne on leimaavia. Ei meillä ole oikeutta leimata ketään. Minä olen itse tosi varovainen, enkä minä halua leimata ketään. Se on vähän hankala kysymys. Suunnitelmassa sovitaan, että asiakas ei saa olla humalassa kotikäynnin aikana. KHT:t haluavat kuitenkin kunnioittaa myös runsaasti alkoholia käyttävien itsemääräämisoikeutta. Humaltuneita asiakkaita on vaihtelevasti päivittäin, pari päivää viikossa, viikoittain. Alkoholitapaukset vievät keskimääräistä enemmän työaikaa ja tarvitsevat enemmän erityyppistä apua. 13.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 8

Alkoholiongelmat ja elämänhallinnan tukeminen (2) Lääkkeiden jakamisessa törmättiin ongelmiin. Humaltuneelle asiakkaalle työntekijä ei saa antaa lääkettä, jolloin sairauksien hoito ja seuranta vaikeutuvat. Myös talousasioissa KHT:t joutuivat välikäteen: hoitivat maksamattomia laskuja, ehdottivat edunvalvontaa (joka torjuttiin, koska sitten se viinankin läträäminen loppuu ). 13.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 9

Alkoholiongelmat ja ammattipätevyys KHT:n työ on hoiva- ja hoitotyön ja toisaalta päihdetyön yhdistämistä. Harvoilla on kuitenkin päihdetyön koulutusta. Tästä syntyi työntekijöille riittämättömyyden tunne. Asiakkaille ja heidän omaisilleen tarkoitettuja päihdeoppaita on olemassa, mutta ne eivät olleet työntekijöiden käytössä. KHT:n hoitoonohjausyritykset eivät useinkaan onnistuneet eikä asiakkaan itsemääräämisoikeutta haluttu nujertaa. Työntekijöiden arvion mukaan potentiaaliset päihdeasiakkaat myös arvostelivat päihderyhmien toimintaa (mieskeskeistä jorinaa, liian vanhoja osallistujia jne.). 13.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 10

Ammattien välinen yhteistyö (1) KHT:tä harmitti, että eri ammattien edustajat eivät kyenneet tekemään sujuvasti yhteistyötä. He arvostelivat sosiaali-, mielenterveys- ja päihdeammattilaisten toimintaa lyhytjänteisyydestä. Toivottiin lisää vuorovaikutusta kasvokkain asiakkaan ja muiden ammattiryhmien välillä. KHT:thän ovat ne, jotka näkevät asiakkaan tilanteen omin silmin. Kaatumistapauksissa alkoholin osuus saattoi olla ilmeinen, mutta sairaalassa tapaturmaa hoidettaessa ei puututtu lainkaan alkoholinkäyttöön. Ryyppyjaksoina lääkkeet jäivät usein ottamatta ja mielenterveysongelmat pahenivat. 13.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 11

Ammattien välinen yhteistyö (2) Mielenterveystapauksissa ja perheväkivaltatilanteissa mttyöntekijöiden kanssa tehtiin yhteistyötä, mutta sekin näytti takkuilevan. Mielenterveystiimi on olemassa, mutta kotihoidon näkökulmasta heitä on hirvittävän vaikea saada [paikan päälle]. Ja sitten kun he käyvät, niin he saattavat ne muutamat kerrat käydä saattavat vähän kävelyllä käydä. Tuntuu, että se ei meitä auta. Koska KHT:t ovat jalkautuva ammattiryhmä, heillä on omasta mielestään usein parempi tuntuma mt-kysymyksiin, jopa lääkehoitoon, kuin mt-ammattilaisilla. Tätä KHT:t pitivät ongelmana. 13.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 12