N o 4/2013 hinta: 4 euroa KULUTTAJAN Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry www.kuluttajaliitto.fi Mikä kuluttajaparlamentti? Valtakunnallisesti merkittävien järjestöjen vaikuttamisfoorumi. Yhdessä ja erikseen kuluttajan asialla. Valitus, joka ei mennyt kuin unelma.
Pääkirjoitus Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry nyt myös Facebookissa www.facebook.com/kuluttajaliitto Kuluttajaliitto toivottaa kaikille auvoisaa joulua ja hyvää uutta vuotta! Toimistomme on suljettuna 21.12.2013 6.1.2014. Uusi aikakausi alkaa Nappo 4 13 sisällys 04 Kuluttajaparlamentti 2013 08 Hävikkiviikko oli menestys 10 Uudet ravitsemussuositukset tutuksi järjestöjen laajalla yhteistyöllä 11 Valitus, joka ei mennyt kuin unelma 12 Jäsenseminaarissa jaettiin tuhti paketti tietoa 14 Yhdessä ja erikseen kuluttajan asialla 18 Puheenjohtajan palsta 19 Työpöydän ääressä 20 Leena Simosen rahasto 21 Napakat 22 Kuluttajaliitto ottaa kantaa 23 Vastaus- ja liittymislomake 24 Mera detaljerat PÄÄTOIMITTAJA Juha Beurling KANNEN KUVA Antero Aaltonen TAITTO Rohkea Ruusu Oy VUOSIKERTA 15 e PAINOSMÄÄRÄ 5000 kpl, ISSN: 1796 4547 PAINOPAIKKA Lönnberg Print&Promo, Helsinki 2013 Seuraava lehti ilmestyy 1.3.2014. Aineistot tulee jättää 1.2.2014 mennessä. Kuluttajan Napon tekstisisältöä saa vapaasti kopioida, levittää, näyttää ja esittää seuraavilla ehdoilla: 1) Kirjoittaja on ilmoitettava sillä tavoin, kuin se on ilmoitettu kirjoituksen yhteydessä. Lisäksi lähteenä on mainittava Kuluttajan Nappo -lehti. (Esimerkiksi: N.N., Kuluttajan Nappo 3/2007.) 2) Kirjoituksia saa muunnella (esimerkiksi lyhentää) sillä edellytyksellä, että tekstin asiasisältö ei muutu. Muu käyttö on sallittua tekijänoikeuslainsäädännön sallimassa laajuudessa. Vuosi lähestyy nopeasti loppuaan. On aika kääntää katseet kohti uutta ja aktiivista toimintavuotta 2014. Uusi vuosi on monella tavalla uuden aikakauden alku suomalaiselle kuluttajaliikkeelle. Keskeinen syy tälle on, että Kuluttajaliiton perustama Kuluttajatietoisuuden edistämisyhdistys eli KE ry on voittanut Kilpailu- ja kuluttajaviraston järjestämän tarjouskilpailun Kuluttaja-lehden tuottamisesta. Tämä tarkoittaa viiden työntekijän siirtymistä virastolta KE ry:n palvelukseen. Kuluttajaliiton näkökulmasta tämä tuo uutta potentiaalia ja uuden alun kuluttajaliikkeen voimavarojen ja näkyvyyden vahvistamiseen. Toinen keskeinen syy uudelle alulle on liiton pitkäaikaisen tavoitteen saavuttaminen liiton talouden saamiseksi kestävämmälle pohjalle budjettiesityksessään tehdyn tuntuvan tasokorotuksen ansiosta. Valtiovalta on osoittanut, että se on voimakkaasti sitoutunut vahvaan suomalaiseen kuluttajaliikkeeseen kuluttajapoliittisen ohjelman mukaisesti. Kuluttajaliiton ensi vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmassa on lukuisia uusia avauksia. Eri sektorien tiimien ja foorumien käynnistäminen, etsivän kuluttajatyön pilotointi, laajan kuluttajakyselyn suunnittelu ja toteuttaminen, osaamisen myyminen esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitolle, asumisasioiden chat-neuvonnan aloittaminen, liiton historian kautta aikain suurimman ravitsemusaiheisen projektin toteuttaminen, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin laajentaminen, hintaseurannan aktivoiminen sekä Kuluttajaparlamentin toiminnan laajentaminen ovat esimerkkejä uuden vaihteen päälle laittamisesta liiton työssä kaikilla sen tasoilla. Kuluttajaliitto jatkaa aktiivista edunvalvontatyötään suomalaisten kuluttajien eduksi. Asiantuntijamme ovat jatkossakin lukuisissa työryhmissä, komiteoissa, neuvottelukunnissa ja lautakunnissa valvomassa kuluttajien etua. Kannanottoja medialle annetaan aktiivisesti, kun kuluttajien etu sitä vaatii. Erityisen merkittäväksi uudeksi toiminnaksi voi muodostua laajan ja valtakunnallisen kuluttajakyselyn toteuttaminen yhteistyössä Kuluttajatutkimuskeskuksen kanssa näiden kuluttajapaneelia hyödyntäen. Liitto haluaa olla tietoinen kuluttajien näkemyksistä, huolista, haasteista ja ilon aiheista. Näin liitto voi tuoda myös omaan selvitettyyn tietoon perustuvia kannanottoja esille. Yhtenä keskeisenä haasteena edellisvuosien tapaan on liiton paikallisyhdistyskentän aktivoiminen ja hallinnon keventäminen. Toimintaan mukaan tulevat kuluttajat eivät useinkaan halua olla yhdistyksen hallinnon pyörittäjiä, vaan motiivit ovat pikemminkin uusien tietojen, taitojen ja etujen saamisessa. Tämän takia on pohdittava keinoja, joilla paikallisyhdistykset voivat hoitaa hallintonsa ja yhdistyslain asettamat velvollisuudet nykyistä kevyemmillä tavoilla. Juha Beurling Pääsihteeri JULKAISIJA Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry, Malminrinne 1 B, 00180 HELSINKI puhelin (09) 454 2210, info@kuluttajaliitto.fi, www.kuluttajaliitto.fi 2 3
Kuluttajaparlamentissa otettiin jälleen yhteisvoimin kantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden epäkohtiin. Tänä vuonna esillä oli myös lapsiperheitä ja nuorisoa koskettavia ongelmia. Kuluttajaparlamentti on vahvistunut entisestään, sillä toimintavuonna mukaan on saatu yli 50 valtakunnallista kansalaisjärjestöä sekä muutama toiminnallinen säätiö. Kuluttajaparlamentti 2013 Kuluttajaparlamentti: yhteisiä kannanottoja kuluttajien parhaaksi. teksti Jenni Vainioranta kuvat Antero Aaltonen Kuluttajaparlamentin jäsenjärjestöjen edustajia täysistunnossa eduskunnan Pikkuparlamentissa 21.10.2013 Kannanottoja muodostettiin ennätysmäärä yhteensä seitsemän. Niissä vaaditaan parempaa mielenterveyspalveluiden saatavuutta, ikääntyneiden lähipalveluiden turvaamista, lasten ja nuorten talousosaamisen opetuksen lisäämistä, vammaispalveluiden käyttäjän aseman vahvistamista, lapsiperheiden kotipalvelun saatavuuden parantamista, nuorten asunnottomuusnäkökulman huomioimista nuorisotakuussa sekä palvelusetelijärjestelmässä ilmenneisiin eriarvoistaviin tekijöihin puuttumista. Kannanotoissa vaaditaan monialaista yhteistyötä ja kuluttajille kokonaisvaltaisempaa tukea sekä enemmän ennaltaehkäiseviä palveluita. Niissä näkyy myös järjestöjen yhteinen huoli palveluiden saatavuudesta. Kolmannella sektorilla näyttää olevan halua olla vahvemmin mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelussa, jotta ne vastaisivat paremmin kuluttajien tarpeita. Mielenterveyden ongelmissa hoitoon saman päivän aikana! Mielenterveyspalveluiden hoitoon pääsyssä on paljon vaihtelua. Suuressa osassa maata hoitoon pääsee heti vain äärimmäisessä hädässä, jos silloinkaan. Kuluttajaparlamentti vaatii asiaan muutosta, niin että hoitoon pääsisi jo saman päivän aikana! Kuluttajaparlamentti esittää, että mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseksi valtakunnallisesti tulee ottaa mallia esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä Eksotesta sekä Länsi-Pohjan alueesta, joissa matalankynnyksen palveluita lisäämällä on saatu vähennettyä sairaalahoidon tarvetta ja poistettua jonot kokonaan. Kotipalvelu takaisin perheiden saataville! Osasta kuntia lapsiperheiden kotipalvelu puuttuu. Varhaista tukea tarjotaan huonosti. Samanaikaisesti lapsiperheille tarjottavien palveluiden vähentyessä on lastensuojelun asiakkaiden määrä kasvanut. Kuntien säästöt palvelun järjestämisessä aiheuttavat pitkällä aikavälillä talousongelmia kunnille, kun perheiden ongelmat kärjistyvät kalliimman korjaavan lastensuojelun piiriin. - Kotipalvelu on tärkeää ennaltaehkäisevää työtä ja sen saatavuus on taattava kaikissa kunnissa. Kriteerit kotipalvelun laadun varmistamiseksi ja valtion kunnille kohdistama korvamerkitty raha ovat oleellisia palvelun turvaamiseksi, sanoo Liisa Partio Mannerheimin lastensuojeluliitosta. Nuorisotakuuseen liitettävä asuntotakuu! Kuluttajaparlamentti vaatii, että nuorisotakuuseen liitetään myös takuu asunnosta ja tarvittaessa muistakin tukimuodoista. Asiaan haluttiin puuttua, koska nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista, mutta siihen ei sisälly lainkaan näkökulmia nuorten asunnottomuudesta, vaikka joka kymmenes syrjäytynyt nuori on asunnoton. Asunnon puuttuminen saattaa olla nuoren ainoa ongelma: jos asuntoa ei löydy, riski muihin ongelmiin kasvaa. Pitkittynyt asunnottomuus vaikeuttaa osallistumis- ta opiskeluun, työnhakuun, työssäkäyntiin sekä muihin yhteiskunnallista osallisuutta vahvistaviin toimintoihin. - Nuorten asunnottomuus vaikeuttaa huomattavasti, ellei jopa estä nuorisotakuun tavoitteiden toteutumista, korostaa Kaisa Tuuteri Nuorisoasuntoliitosta. Talousopetusta lisää kouluihin Tutkimusten mukaan nuorilla on puutteita talousosaamisessa. Myös kotitalouksien lisääntyneet talous- ja velkaongelmat kielivät taloudellisesta osaamattomuudesta. Koulujen talousopetus on nykyään pirstaleista ja keskittyy henkilökohtaisen taloudenhallinnan ulkopuolisiin asioihin. Etenkin lukioissa ja ammattikouluissa keskitytään kansan- ja maailmantalouteen, vaikka ajankohtaisimpaa olisi oman talouden hallinta. Kuluttajaparlamentti vaatii, Puheenvuorossa Kaisa Tuuteri 4 5
7 Kansanedustaja Nasima Razmyar (sd) 1 6 6 Palveluiden järjestämisessä ei ole kyse rahasta tai resurssipulasta, vaan siitä miten ne organisoidaan. Esimerkiksi Eksotessa on saatu viime vuonna uudelleen resurssoinnilla ja uusilla käytännöillä aikaan 2,5 miljoonan euron säästöt päihde- ja mielenterveyspalveluiden järjestämiskustannuksissa, sanoo Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin mielenterveyspalvelujen johtaja Timo Salmisaari. 2 3 4 1 Palveluiden kilpailuttaminen ei edistä asiakkaan valinnanvapautta, korostaa Anu Korhonen Aivovammaliitosta. 2 Kuluttajaparlamentti on osoittautunut erittäin menestyksekkääksi toimintatavaksi, sanoo täysistunnon toisena puhemiehenä toiminut sosiaali- ja terveysvaliokunnan vpj. Anneli Kiljunen 3 Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula toimi puhemiehenä lapsia ja nuorisoa koskevien aiheiden ajan. 4 Takuusäätiön Juha Pantzar pitää tärkeänä suomalaisten nuorten taloudellisen osaamisen vahvistamista. 5 Kansallisen kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa että talousosaamista opetettaisiin poikkileikkaavasti läpi perusopetuksen toiselle asteelle saakka. Opetuksessa tulisi myös keskittyä nykyistä enemmän henkilökohtaisen talouden osaamiseen. Lasten ja nuorten talousosaamisen vahvistamiselle on tarvetta myös siksi, että nykyisin markkinatalous on linkittynyt yhä enemmän osaksi viihdettä ja sosiaalista vuorovaikutusta. Rahakaan ei ole enää ainoastaan kolikoita ja seteleitä, vaan sitä käytetään yhä enemmän virtuaalisessa muodossa, painottaa Pinja Hirvilammi Suomen Setlementtiliitosta. Asiakkaiden aito valinnanvapaus ja tasavertaisuus palvelusetelin käytössä turvattava! Palvelusetelien käyttö lisääntyy nopeasti. Palveluseteli on tuonut monelle sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaalle lisää mahdollisuuksia hankkia itselleen sopivia palveluja. Setelinvalinta ei kuitenkaan ole kaikille mahdollinen. Kuluttajaparlamentti vaatii, että kunnat Mikä Kuluttajaparlamentti teksti Jenni Vainioranta kiinnittävät nykyistä enemmän huomiota palvelusetelijärjestelmän käytäntöihin, jotka eriarvoistavat kuntalaisia asuinpaikkakunnasta tai varallisuudesta riippuen. Myös tiedottaminen setelistä on ontuvaa. Usein palveluntuottajista ja niiden hinnastoista saa kattavammin tietoa internetistä: suuri osa palveluseteliasiakkaista on ikääntyneitä, eikä heistä kaikilla ole tarvittavaa osaamista. Olemme huomanneet, että aina setelin saaneet eivät tiedä, mihin palveluihin seteli oikeuttaa tai mitkä palvelut ovat lisämaksullisia. Pahimmillaan tämä on johtanut siihen, että lisäpalvelujen tai vääränlaisen palvelun hankinnasta on koitunut henkilölle huomattavia lisäkustannuksia, sanoo Henrik Gustafsson Invalidiliitosta. Poliittisia päättäjiä mukana Kuluttajaparlamentissa muodostetut kannanotot luovutetaan vuosittain eduskuntaryhmille. Vaikuttavuutta pyrittiin vahvistamaan myös sillä, että on järjestöjen yhteistoimintaa, vaikuttamista ja verkostoitumista. Kuluttajaparlamentti? Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliiton koordinoima valtakunnallisesti merkittävien järjestöjen vaikuttamisfoorumi. 2013 eduskunnassa pidettävään täysistuntoon kutsuttiin edustaja kustakin eduskuntapuolueesta. Heidän tehtävänään oli kertoa puolueensa virallinen kanta täysistunnon aiheisiin. Mukana olivat Kokoomuksen Sari Sarkomaa, Sosialidemokraattien Nasima Razmyar, Perussuomalaisten Hanna Mäntylä, Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto, Ruotsalaisen kansanpuolueen Åsa Gustafsson sekä Kristillisdemokraattien Laura Pehkuri. Jäsenjärjestöjen ja kansanedustajien lisäksi tilaisuuteen osallistui asiantuntijoita muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Kuntaliitosta, Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Myös opetusministeri Krista Kiuru vieraili tilaisuudessa. Kuluttajaparlamentti 2013 Kuluttajaparlamentin tarkoituksena on tehdä yhdessä kannanottoja kuluttajille ja mukana oleville järjestöille merkittävistä aiheista sekä edistää kuluttajien etua politiikan eri osa-alueilla. Kannanottoja valmistellaan vuoden ajan kansalaisjärjestöjen kesken. Viralliset kannanotot muodostetaan syksyn istun- Kuluttajaparlamentti noissa äänestämällä: kaikkien mukana olevien järjestöjen ei tarvitse olla kaikista aiheista samaa mieltä. Kannanottoja muodostettiin kahdessa istunnossa. Ensimmäinen pidettiin syyskuussa toimintaan osallistuvien järjestöjen kesken. Täysistunto pidettiin eduskunnan lisärakennuksessa Pikkuparlamentissa marraskuussa. Siihen kutsuttiin järjestöjen ja säätiöiden edustajien lisäksi muun muassa käsiteltävien aiheiden asiantuntijoita. Täysistunnon puhemiehinä toimivat sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Anneli Kiljunen ja lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. 5 7 6
Palaute paikallistapahtumista on ollut positiivista ja yhteistyö maa- ja kotitalousnaisten kanssa koettiin toimivaksi. Viikon tarkoitus oli saada kuluttajat vähentämään kotitalouksien ruokahävikkiä. Elintarvikeketjun ruokahävikistä suuri osa, 35 prosenttia, syntyy yksittäisissä kotitalouksissa. Henkeä kohden roskiin häviää 24 kg eli 125 euron edestä syötäväksi kelpaavaa ruokaa. Kuluttajaliitto kokosi kumppaniverkoston, joka viesti viikosta sekä ruokahävikin merkityksestä ja antoi vinkkejä hävikin vähentämiseksi. Lähes neljänkymmenen viestintäkumppanin joukos- Hävikkiviikko oli menestys Viikon aikana ilmestyneet hauskat sarjakuvat keräsivät parhaimmillaan yli tuhat lukijaa. Ensimmäistä valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietettiin 4. 10.11.2013. TEKSTI leena putkonen kuvat Sarjakuva: Anne Leppänen/Dai-dai sa oli niin järjestöjä, elintarvike- ja ruokayrityksiä kuin lehtiä. Tarkemman listan kumppaneista löydät Kuluttajaliiton nettisivuilta. Paikallistapahtumat Hävikkiviikolla järjestettiin myös paikallistapahtumia Oulussa, Kuopiossa, Pirkkalassa, Järvenpäässä, Porissa ja Raumalla. Nämä tapahtumat toteutettiin yhdessä maa- ja kotitalousnaisten kanssa, jotka jakoivat omaa osaamistaan etenkin lapsiperheille tehtäväradalla, jolla ratkottiin ruoan säilytyspulmia. Kuluttajaliiton paikallisyhdistykset olivat mukana keskustelemassa ruokahävikistä sekä jakamassa Kuluttajaliiton Arkiruoan tuunausoppaita. Kirjassa annetaan konkreettisia vinkkejä, miten maistuvaa ruokaa laitetaan edullisesti ja terveellisesti sekä niin, ettei ruokahävikkiä synny. Iso kiitos mukana olleille paikallisyhdistysaktiiveille! Palaute paikallistapahtumista on ollut positiivista ja yhteistyö maa- ja kotitalousnaisten kanssa koettiin toimivaksi. Tällaista yhteistyötä kannattaa pohtia paikkakunnilla myös muiden tempausten yhteydessä aktiivisuus kannattaa! Herkuttelua hävikkiruoalla Helsingin paikallistapahtuma oli luonteeltaan hieman erilainen. Narinkkatorilla Helsingin keskustassa järjestettiin keskiviikkona 6.11. suuri tapahtuma, jossa jaettiin tuhansia ilmaisia lounasannoksia, ihmeteltiin hävikkipöydän äärellä sitä ruokamäärää, jonka suomalaiset keskimäärin kippaavat roskikseen sekä tietysti keskusteltiin hävikin vähentämisestä. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelijat laittoivat herkullista kasvispaellaa, jota tarjoiltiin aamulla eväsrasioissa töihin menijöille ja lounasaikaan syötiin yhdessä paikan päällä. Myös hävikkiomenat ja -leivät menivät parempiin suihin. Sosiaalisessa mediassa jaettiin omia hävikkivinkkejä Monet kampanjat käydään nykyään netissä ja siksi Hävikkiviikolle avattiin omat Facebook-sivut osoitteessa www. facebook.com/havikkiviikko. Sivua pääsee lukemaan, vaikka ei omaisikaan Facebook-tunnuksia. Kannattaa käydä tutustumassa. Sivuille kertyi Hävikkiviikon loppuun mennessä 900 tykkääjää, mikä on melkoinen määrä yksittäiselle kampanjalle. Blogien pitäjät innostuivat hävikkiteemasta toden teolla ja linkittivät päivittäin reseptejään ja vinkkilistojaan Facebook-sivulle. Hävikkiviikon muita omia viestintäkanavia olivat Kuluttajaliiton sivut (www.kuluttajaliitto.fi/havikkiviikko) sekä Twitter-palvelu, jonka kautta kerrottiin päivän tapahtumista ja jaettiin mielenkiintoisia hävikkiin liittyviä uutisia. Kumppanit olivat myös ahkeria twiittailijoita. Positiivinen, kannustava asenne oli Hävikkiviikon lähtökohta. Viikon aikana ilmestyneet hauskat sarjakuvat keräsivät parhaimmillaan yli tuhat lukijaa. Toivotaan, että Hävikkiviikkoa vietetään myös ensi vuonna! Medianäkyvyys Perinteinen media huomioi Hävikkiviikon hyvin, sillä lehtiartikkeleita, radioja televisiohaastatteluja näkyi ja kuului niin valtakunnallisessa kuin paikallisessa mediassa viikon varrella. A-Stream otti hävikkiaiheen perjantain lähetykseen teemaksi. Hävikin vähentäminen vuoden ympäri Hävikkiviikko ylitti odotukset, sillä paikallistapahtumat onnistuivat hyvin ja kumppanien määrä ja aktiivisuus ilahdutti. Suurin toive hävikkiviikkolaisilla on se, että viesti ei unohdu Hävikkiviikon jälkeenkään. Joulun aika lähestyy ja moni aloittaa juhla-ajan valmistelut jo joulukuun alussa. Pipareita ei kannata leipoa pataljoonalle, jos vain muutama juhlaseurueesta niitä syö. Kinkun koko kannattaa miettiä tarkkaan, jotta kallisarvoista lihaa ei kanneta roskiin pyhien jälkeen. 8 9
Uudet ravitsemussuositukset tutuksi järjestöjen TEKSTI Annikka Marniemi Kuluttajaliiton hanke kokoaa järjestökentän toimijoita viestimään uusista ravitsemussuosituksista. Hankkeen tavoitteena on lieventää ristiriitaisten ravitsemusviestien aiheuttamaa hämmennystä, tarjota mahdollisimman monelle sopivia arkikeinoja suositusten mukaisiin ruokavalintoihin ja vahvistaa luottamusta suosituksiin. Odotetut uudet suomalaiset ravitsemussuositukset julkaistaan tammikuussa 2014. Tätä noin kahdeksan vuoden välein tapahtuvaa päivitystä on odotettu jo pitkään. Tämä mahdollisuus ja haaste mielessä Kuluttajaliitto kutsui yhden hankkeen alle joukon kumppaneita viestimään suosituksista. laajalla yhteistyöllä Yhdenmukaiset viestit laajalle rintamalle Yhteistyössä pyritään yhteisellä rintamalla viestimään uusien suositusten sisällöstä. Tavoitteena on, että moni löytäisi vastauksia omiin pohdintoihinsa ruokavalinnoista ja ymmärtäisi terveellisen ruokavalion koostamisen perusedellytyksiä omalla kohdallaan. Tämän syksyn aikana on yhdessä kumppaneiden kanssa ja liiton toimistolla mietitty hankkeen sisältöä, ilmettä, nimeä ja erilaisia viestintätapoja. Helmikuussa 2014 julkistamme työn tulokset. Hankkeen kumppanit ovat Maa- ja kotitalousnaiset, Martat, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Ruokatieto Yhdistys, Ravitsemusterapeuttien yhdistys, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Suomen Sairaanhoitajaliitto, Kotitalousopettajien liitto, Liikunnan - ja terveystiedon opettajat, Luokanopettajaliitto, Aivoliitto, Lastentarhaopettajaliitto, Valtakunnallinen työpajayhdistys, Ammattikeittiöosaajat, Pohjois-Karjalan kansanterveys, Folkhälsan sekä Itä-Suomen ja Helsingin Yliopistot. Odotetut uudet suomalaiset ravitsemussuositukset julkaistaan tammikuussa 2014. Kohderyhmänä koko kansa Hankkeella on kuusi kohderyhmää: lapsiperheet, nuoret, työikäiset, ikääntyvät, ravitsemus- ja terveysalan ammattilaiset sekä media. Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Ruokatiedon, Maa- ja kotitalousnaisten sekä Marttojen kanssa toteutetaan laajat kohdistetut alahankkeet: kolmen seuraavan vuoden aikana pidetään yhteensä noin 100 luentotilaisuutta järjestöjen paikallis- ja jäsenyhdistyksissä ympäri Suomen. Myös Kuluttajaliiton paikallisyhdistyksissä pidetään luentoja. Muiden kumppaneiden kanssa hankeyhteistyö painottuu viestintään ja hankemateriaalien hyödyntämiseen järjestöjen omassa viestinnässä. Hankkeessa osallistutaan myös lukuisiin kuluttaja- ja ammattilaismessutapahtumiin, kumppaneiden kevät- ja syyskoulutuspäiville sekä seminaaritapahtumiin. Valitus, joka ei mennyt kuin unelma. TEKSTI Lotta Cederberg kuvat shutterstock Sähköinen työpöytäni lopetti toimintansa ja kerroin puhelimitse, että takuuta oli vielä jäljellä. Valitustilanne tuntui sujuvan hyvin ja uskoin asian etenevän tästä eteenpäin jouhevasti. Seuraavan viikon maanantaiksi sovittu pöydän vaihto havahdutti minut todellisuuteen. Luokseni saapui nuori mies suuren pahvilaatikon kanssa. Hämmästeltyään hetken vaihdettavaa pöytää hän tokaisi, että löytyisikö ruuvimeisseliä. Tämä hämmensi minua hieman, mutta sain ojennettua hänelle ruuvimeisselin ja hän purki vanhan pöydän. Tämän tehtyään hän ojensi vanhan pöydän ruuvit minulle ja ilmoitti, että hän ainoastaan toimittaa uuden pöydän, mutta kokoaminen ei ole hänen asiansa eikä olisi ollut myöskään tämä purkaminen. Hämmentyneenä saatoin miehen ulos ja jäin Sinisilmäisenä uskoin, että kun pöytä toimitetaan, tähän palveluun kuuluu myös kokoaminen. ihmettelemään tapahtunutta ja suurta pahvilaatikkoa keskellä huonetta. Otin yhteyden myyjään tarkistaakseni tapahtuneen oikeanmukaisuuden ja hetken selvityksen myötä asiakaspalvelija ilmoitti, että minulle kuuluisi palveluna myös pöydän kokoaminen. Tämä palvelu oli heiltä myös ulkoistettu ja jäin odottamaan puhelua kokoamisen suorittavalta henkilöltä. Odotin puhelua muutaman päivän ja vihdoinkin, kun tämä puhelu tuli, sain ajan pöydän kokoamiselle viikon päähän. Pöytä odotti kokoamista vielä kolmen viikon päästä valituksesta mietin tuleeko tässä vielä uusia välikäsiä vai alkavatko työt taas sujua toimivan pöydän äärellä. Sinisilmäisenä uskoin, että kun pöytä toimitetaan, tähän palveluun kuuluu myös kokoaminen. Tapauksessa ei varmaan edes ollut niin montaa välikättä kuin olisi pitänyt olla: selvisin asiasta vain muutamalla puhelulla ja odottelulla. Oikeastihan tähän valitusketjuun olisi kuulunut vielä vanhan pöydän purkaja: kokonaisaika olisi varmasti ollut pidempi kuin tämä kolme viikkoa. Loppukevennykseksi voin kertoa huojentavan uutisen. Työpöytä on vihdoinkin kasattu ja työt sujuvat jatkossa toimivan pöydän ääressä hymyssä suin. Tein kuitenkin jatkovalituksen, sillä palvelu ei sujunut toivotusti ja aiheutti minulle päänvaivaa sekä pitkän odotusajan ja toivon, että jatkossa muut kuluttajat saavat heiltä nämä palvelut paremmin hoidettuna. Sain 50 euron hyvityksen tapahtuneesta. Jäin miettimään, mikä on kuluttajan rooli tässä maailmassa ja mihin meidän tulee suostua. Tuleeko meidän tyytyä vähään vai olemmeko oikeutettuja vaatimaan parempaa kohtelua? 11
Jäsenseminaari kokosi kuluttaja-aktiiveja keskustelemaan ajankohtaisista aiheesta Kuvat Antero Aaltonen Tuula Sario hauskuutti seminaarin osallistujia matkailijoiden oikeuksia Euroopassa käsitelleellä luennollaan. Kuluttajaliiton jäsenseminaari kokosi marraskuussa Helsinkiin järjestöosaajia eri puolilta Suomea keskustelemaan liiton paikallistoiminnan kehittämisestä, organisoimaan uutta tiimitoimintaa, kuulemaan uusista ravintosuosituksista sekä saamaan lyhyen oppimäärän tietoa matkailusta Euroopan Unionissa. Jo perinteiseen tapaan seminaari sisälsi myös tukevan paketin tietoa järjestön hyvästä hallinnosta ja sen toteuttamisesta liiton paikallisyhdistystoiminnassa. Seminaarin avauspuheenvuorossaan liiton puheenjohtaja Leena Simonen nosti esiin paikallisen toiminnan merkityksen ja innosti seminaariväkeä toimimaan alueillaan aktiivisesti. Kuluttajien vapaaehtoinen toiminta omien oikeuksiensa valvomisessa edellyttää vahvaa paikallista osaamista ja oman alueen ongelmien tunnistamista. Kuluttajaliiton kannalta elintärkeää, että toiminta on vahvaa ja elinvoimaista kaikkialla Suomessa. Huolena on, kuten monilla muillakin järjestöillä, ettei uusia jatkajia löydy paikallistoimintaan. Uusien toimintamuotojen, kuten sektorikohtaisten tiimien ja verkossa toimivien keskustelufoorumien avulla yhä useammalla on mahdollisuus osallistua liiton toimintaan asuinpaikasta riippumatta. Kuluttaja-lehden siirtyminen Kilpailu- ja kuluttajavirastolta Kuluttajaliittoa lähellä olevan Kuluttajatietoisuuden edistämisyhdistyksen julkaistavaksi antaa liitolle mahdollisuuksia kehittää Kuluttajan Nappo -lehden muotoa sekä pohtia jäsenetujen lisäämistä kertoi pääsihteeri Juha Beurling omassa tervehdyksessään seminaariväelle. Kuluttaja-lehti julkaisee muun muassa tuotetestejä ja -vertailuja ja on ainoa kuluttaja-asioihin keskittynyt aikakausilehti Suomessa. Valmismatka on turvallinen vaihtoehto Matkailijan kannalta on merkittävästi eroa sillä, valitseeko omatoimimatkan vai perinteisen seura- eli valmismatkan. Valmismatkalla Euroopan unionin lainsäädäntö takaa matkailijalle monia oikeuksia, kuten esimerkiksi mahdollisuuden peruuttaa matka tai siirtää matka toiselle, ellei itse pääsekään matkalle. Omatoimimatkailija sen sijaan ei voi peruuttaa, vaihtaa taikka siirtää ostettua lentolippua edes lääkärintodistuksella. Sairastapauksen estäessä matkan omatoimimatkailija menettää lippunsa hinnan ellei matkavakuutus korvaa matkan peruuntumista kertoi osanottajille liiton johtava lakimies Tuula Sario. Valmismatkailija on turvassa myös matkatoimiston mahdollisen konkurssin varalta. Lainsäädäntö edellyttää, että valmismatkoja järjestävä matkatoimisto on asettanut Kilpailu- ja kuluttajavirastolle vakuuden, jonka turvin matkailijat tuodaan kotimaahan tai matkan hinta korvataan niille, jotka eivät lainkaan pääse jo maksamalleen matkalle. Omatoimimatkailija sen sijaan jää lentokentälle ja menettää lippunsa, jos lentoyhtiö menee konkurssiin. Maksamalla matkalipun luottokortilla voi sekä valmismatkailija että omatoimimatkailija varmistaa matkansa, sillä luottokorttiyhtiö on velvollinen palauttamaan matkasta maksetun hinnan, jos matka ei toteudu esimerkiksi konkurssin vuoksi. Ravitsemussuositukset tutuksi Ruokaa ja ravitsemusta käsiteltiin ryhmässä, jota veti liitossa syksyllä työskentelyn aloittanut hanketyöntekijä Leena Putkonen. Ryhmässä pohdittiin Jenni Vainioranta toimii sekä Sosiaalija terveys- että Kestävän ja eettisen kuluttamisen tiimin asiantuntijana. muun muassa sitä, millaista on hyvä ravitsemusviestintä. Keskustelu oli vilkasta mutta yksimielistä ja lopputuloksen oli se, että hyvä ravitsemusviestintä kannustaa ja innostaa kieltämisen ja rajoittamisen sijaan. Huolena on kuitenkin tiedotusvälineiden vaikutusvalta ruokatottumusten muokkaajana ilman asiantuntevaan ja puolueetonta tietoa ravitsemuksesta. Soste ry:n järjestölakimies Anneli Pahta koulutti liiton aktiiveja hallitustyöskentelystä. Tiimeistä toimeen Liiton hallitus on perustanut sektorikohtaiset tiimit aikaisempien toimintaryhmien tilalle tehostamaan paikallistoimijoiden asiantuntemuksen hyödyntämistä liiton toiminnassa. Tiimit ovat liiton asiantuntijoiden tukena, keskustelun avaajina ja herättäjinä eri toiminta-alueilla. Seminaarissa pohdittiin tiimityöskentelyn periaatteita ja toimintamuotoja kansalaistoiminnan, kuluttajan talouden, kestävän kehityksen ja eettisen kuluttamisen, sosiaali- ja terveyskysymysten, liikenteen ja kaa- Seminaarin aluksi liiton puheenjohtaja Leena Simonen ja Pääsihteeri Juha Beurling kiittivät hallituksen toiminnan viime liittokokouksessa jättäneitä jäseniä. Onko oikea kuvateksti tähän? voituksen sekä kuluttajien oikeuksien näkökulmasta. Tiimeistä ja niiden toiminnasta saa lisätietoja järjestösihteeri Kaisa Pannimaa-Pätsiltä. 13
Yhdessä ja erikseen Olemme nostaneet kuluttaja-asiat yhteiskunnassa keskustelun aiheeksi ja olemme olleet se taho, joka edustaa kuluttajia. Meidän merkityksemme on erityisen suuri siinä, että me olemme olleet kuluttajien järjestäytynyt ääni. kuluttajan asialla Ennen yhdistymistään Suomen Kuluttajaliitolla ja Kuluttajat - Konsumenterna ry:llä oli ollut yhteistä toimintaa ja muutenkin yhdensuuntaisia ajatuksia kuluttaja-asioista vuosikymmenten varrella. Neljä pitkän linjan kuluttajaaktiivia kokoontui pöydän ääreen muistelemaan kuluneita vuosia. teksti Kaisa Pannimaa-Pätsi ja Janne Pantsu kuva Päivi Pätsi Kuvassa vasemmalta oikealle: Kaisa Pannimaa-Pätsi, Sinikka Turunen, Gun Winter, Leena Simonen ja Maili Mustonen. Suomalainen kuluttajaliike vahvistui vuonna 2011, kun kaksi perinteikästä kuluttajajärjestöä yhdistyi. -Kun uusi Kuluttajaliitto tehtiin, otimme sääntöihin ympäristön huomioonottavan kuluttamisen, kestävän kehityksen periaatteena. Se on aika haasteellista ja varsinkin tänä päivänä kun sen toiminta-alueen rajat ovat tuntemattomat, Kuluttajaliiton hallituksen puheenjohtaja Leena Simonen kertoo. -Koko kestävän kehityksen eteenpäin vieminen on ollut meidän yhteistä asiaamme aina, Kuluttajat -Konsumenternan entinen puheenjohtaja Maili Mustonen sanoo. Yhdentyminen ei olisi ollut mahdollistakaan, elleivät ajatukset olisi olleet samansuuntaisia. Yhdistymisvaiheessa luotiin yhdessä periaatteet, millaista kuluttajaliikettä Suomeen halutaan rakentaa. -Huomasimme, että tarvitaan vahvempi järjestö, jotta kuluttajan aseman nostaminen entistä tärkeämpään asemaan yhteiskunnassa olisi mahdollista, Kuluttajaliiton entinen pääsihteeri Sinikka Turunen sanoo. -Olemme kulkeneet rinta rinnan, vaikka olemmekin tehneet omia projektejamme. Suomen Kuluttajaliitto ja Kuluttajat-Konsumenterna eivät neuvotelleet etukäteen siitä, mitä teimme. Teimme omista ajatuksistamme lähtien omia projektejamme myös samoista asioista, Kuluttajat - Konsumenternan entinen toiminnanjohtaja Gun Winter kertoo. Ryhmäkanteesta hauskoihin tempauksiin Pöydän ääressä muistellaan yhteisiä hankkeita ja kannanottoja. Hienoja tavoitteita ja saavutuksia mahtuu kuluneisiin vuosikymmeniin monia, kuten myös yhteisiä kannanottoja. Kuluttajajärjestöt ovat vaatineet kannanotoissaan muun muassa pidempää käyttöikää tuotteille. -Kuluttajansuojalainsäädännön kehittäminen tapahtui molempien järjestöjen esittämin yhteisin linjoin, Mustonen sanoo. Samoin on nimetty edustajat esimerkiksi valtion kuluttajansuojaelimiin. Muut nyökkäävät pöydän ympärillä hyväksyvästi. -Sitten on ollut yksittäisiä hankkeita, kuten ryhmäkanne 80-luvulta lähtien, Sinikka Turunen muistaa. Kuluttajaliitto kiikutti aloitteen sil- loiselle oikeusministerille Tarja Haloselle 1980-luvun alussa. Aloitteella saatiin runsasta keskustelua aikaan, ja tätä keskustelua käydään edelleen. -Talousvaliokunnassa olemme käyneet monta kertaa yhdessä kuultavina, esimerkkinä lääkelainsäädäntö. Kotitalous- ja kuluttajaneuvottelukunnassa vedettiin yhtä linjaa monissa asioissa. Tuotiin kuluttajannäkökulmaa kotitalousneuvontaan, Mustonen kertoo. -Oli meillä yksi yhteinen täysin yh- 14 15
Kukapa olisi muutama vuosi sitten vielä osannut arvata esimerkiksi eläkeläisten ylivelkaantumista, joka on nyt todellinen ongelma, sanoo Sinikka Turunen. Olemme niin tottuneita standardeihin, ettei niitä edes huomaa, Winter muistuttaa. Ulkomailla sen sitten vasta huomaa. Simonen penää avoimuutta jäsenhankintaan. Se tarkoittaa, että tulisi mennä turuille ja toreille tapaamaan kansalaisia, eikä sulkeutumista kokoustiloihin. jos hintavertailut julkaistaan, Leena Simonen kertoo. -Siinä huomasin, että olemme oikealla asialla. Nyt kun ruoan hinta on EU:n korkeimpia, on sama tarve keskustella näistä asioista, Simonen sanoo. Yhteistä taivalta löytyy myös standardisoimistyön saralla, jossa molemmat järjestöt olivat mukana alusta alkaen. Konkarikuluttajat kaipaisivat edelleen standardisointia monissa tuotteissa. Esimerkiksi jokaisella kännykkämerkillä ja -mallilla on omanlaisensa laturi. -Olemme niin tottuneita standardeihin, ettei niitä edes huomaa, Winter muistuttaa. Ulkomailla sen sitten vasta huomaa. Pankkiasiakkaiden oikeuksia on puolustettu yhdessä ja erikseen. Vuosituhannen vaihteessa toteutettu Rikastuuko pankki ajallasi -kampanja sai pankit palkkaamaan lisää väkeä ja parantamaan palvelua. Kampanjan vetäjänä toimi Kuluttajat - Konsumenterna ry:n entinen toiminnanjohtaja Kaisa Pannimaa-Pätsi. Simonen penää avoimuutta jäsenhankintaan. Se tarkoittaa, että tulisi mennä turuille ja toreille tapaamaan kansalaisia, eikä sulkeutua kokoustiloihin. Kuluttajaveteraanit summaavat, että kuluttajaliikkeellä on nyt meneillään etsikkoaika. Tavoitteena on saada aikaan tiimit ja foorumit, joilla saadaan kuluttajia ympäri maata osallistumaan ja keskustelemaan kuluttaja-asioista. -Esimerkiksi Turussa oli tilaisuus kirjastossa, johon pääsi kuka tahansa. Moni jäikin kuuntelemaan, ja saimme sieltä myös jäseniä, Simonen sanoo. Kuluttajaliitolla on suunnitelmissa ns. etsivä kuluttajatyö, joka keskittyisi ihmisiin, jotka eivät kykene syystä tai toisesta valvomaan oikeuksiaan kuluttajina. Etsivän toiminnan avulla keskusteltaisiin asioista, jotka vaivaavat esimerkiksi ikääntyneitä kuluttajia. Myös nuoret olisivat otollista kohderyhmää etsivälle toiminnalle. Turusen mielestä Kuluttajaliitolla tulisi olla toimintavalmius äkillisten muutosten varalle, sillä kristallipallosta ei voi kukaan nähdä tulevaa. Kukapa olisi muutama vuosi sitten vielä osannut arvata esimerkiksi eläkeläisten ylivelkaantumista, joka on nyt todellinen ongelma. -Olemme aina olettaneet, että eläkeläiset osaavat ja tietävät, ja että he ovat säästäväisiä. Mutta nyt meillä onkin eläkeläisiä, joilla on taloudellisia vaikeuksia ylivelkaantumisen vuoksi. Kaikkien neljän kuluttaja-aktiivin mielestä nuoriso on nyt ja jatkossa myös tärkeä kohderyhmä. Tiedon tulva lisääntyy koko ajan. Kauppa, mainonta ja markkinointi käyttävät tietomassaa ja sen monia välitysmuotoja hyväkseen nuorille suunnatussa kaupankäynnissä. dessä suunniteltu projektikin 90-luvulla, Omenoita ja kuluttajatietoa Rautatieasemalla. Jaoimme ihmisille kotimaisia omenoita ja kuluttajatietoa. Se oli hauska tempaus, muistaa puolestaan Turunen. Myös kuluttajanoikeuksien päivän yhteinen vietto mainitaan naisten muisteloissa. -Olemme nostaneet kuluttaja-asiat yhteiskunnassa keskustelun aiheeksi ja olemme olleet se taho, joka edustaa kuluttajia. Meidän merkityksemme on erityisen suuri siinä, että me olemme olleet kuluttajien järjestäytynyt ääni. Hajanaisilla, yksittäisillä kuluttajilla ei ole sellaista voimaa kuin järjestöillä. Se on yhteinen hieno saavutus, Turunen painottaa. Silloin, kun suomalainen kuluttajaliike syntyi, kuluttajan mahdollisuudet ja rajoitteet olivat erilaisia. Koko kuluttaja-käsite oli aivan toisenlainen kuin tänään. Hintavertailut suututtivat kauppiaat Gun Winterin mukaan hintavertailut ja markkinatarkkailut ovat olleet yhteistä asiaa. -Kun teimme hintavertailuja ja panimme kauppaliikkeitä paremmuusjärjestykseen, niin sehän vaikutti. Meillä oli erittäin hyvä ekonomistiryhmä tekemässä korit, eikä kukaan pystynyt väittämään, että teimme ne väärin. Hämeenlinnalaista lehteä, joka julkaisi meidän hintavertailujamme, uhkailtiin, että mainokset vedetään pois, Tulevaisuuden vahva kuluttajaliike Haastattelupöydässä vallitsee yksimielisyys siitä, että kuluttajaliikkeen toiminnan tulisi suuntautua tulevina vuosina kuluttajaliikkeen ja edunvalvonnan voimistamiseen. Lisäksi keskiössä ovat ympäristöasiat ja eettisyys. Vireä kuluttajaliike vaatii aktiivisia jäseniä ja kaikenikäisiä motivoituneita kuluttaja. Kansalaisvaikuttaminen lähtee viime kädessä tavallisista ihmisistä. Vahvan kuluttajaliikkeen voimistaminen on kirjoitettu Kuluttajapoliittiseen ohjelmaan 2012 2015. -Kuunnellaan ihmisiä ja liitto sitten nostaa esiin tärkeitä puheenaiheita. Tänä päivänä ihmisten saavuttaminen on helppoa netin kautta, mutta ongelmana on se että ihmisillä on niin paljon mielenkiinnon kohteita ja harrastuksia, Sinikka Turunen sanoo. Vuosituhannen vaihteessa toteutettu Rikastuuko pankki ajallasi -kampanja sai pankit palkkaamaan lisää väkeä ja parantamaan palvelua. Kampanjan vetäjänä toimi Kuluttajat - Konsumenterna ry:n entinen toiminnanjohtaja Kaisa Pannimaa-Pätsi. 16
sivu 20 Puheenjohtajan palsta työpöydän ääressä Paikallisyhdistykset ovat liiton voimavara Kuluttajaliiton toimihenkilöitä esittelevä sarja Työpöydän ääressä jatkuu. Esittelyvuorossa on projektityöntekijä, ravitsemusterapeutti Leena Putkonen. teksti juha beurling kuva Milko Konttinen Mitkä asiat ovat mielestäsi Kuluttajaliiton keskeisiä tehtäviä? Olen projektityöntekijänä ravitsemusaiheisessa hankkeessa ja hoidan siihen liittyviä tehtäviä materiaalin suunnittelusta koulutusten valmisteluihin. Olen ollut mukana järjestämässä myös ensimmäistä valtakunnallista Hävikkiviikkoa, jota vietettiin marraskuun alussa. Milloin ja miksi päädyit Kuluttajaliittoon töihin? Aloitin työt Kuluttajaliitolla syyskuun alussa tänä vuonna. Olen katsonut liiton ravitsemushankkeita vähän sillä silmällä, että onpas ne mielenkiintoisia ja hyvin toteutettuja ja kun loppukeväästä näin työpaikkailmoituksen, päätin hakea tänne töihin. Millainen on tyypillinen työpäiväsi vai onko sellaista? Olen ollut Kuluttajaliitolla vasta vähän aikaa, mutta tähän mennessä työhöni on kuulunut Hävikkiviikon järjestelyjä ja viestintää sosiaalisessa mediassa. Lisäksi työhöni kuuluu kirjalliset tehtävät kuten materiaalin tuotto. Hankkeessa on paljon yhteistyökumppaneita, joten myös kokoukset, palaverit ja sähköpostittelu on osa työnkuvaani. Jatkossa tulen myös pitämään koulutuksia ja luentoja ympäri Suomea. Mikä on työsi parasta antia? Rakastan ravitsemustiedettä ja hyvää ruokaa, joten siihen liittyvä viestintätyö on antoisaa! Työssäni tapaan paljon osaavia ja mielenkiintoisia ihmisiä, mikä on inspiroivaa. Mikä on omiaan aiheuttamaan harmaita hiuksia Toistaiseksi ei harmaista hiuksista ole vielä tietoakaan, joten palataan tähän asiaan, kun se tulee ajankohtaiseksi. Mitkä asiat ovat mielestäsi Kuluttajaliiton keskeisiä tehtäviä? Työ on antoisaa, mutta haasteellista: Kuinka innostaa ihmisiä pitämään itsestään huolta hyvän ravinnon avulla? Mitä valita kaupasta? Kuluttajaliitossa on yhteensä 66 paikallista, maakunnallista tai valtakunnallista kuluttajayhdistystä. Mukana on suomen- ja ruotsin- sekä kaksikielisiä yhdistyksiä. Yhdistysten peitto on suunnilleen koko Suomi. Olen itse ollut käynnistämässä monia näistä yhdistyksistä, jotka ovat liiton selkäranka. Puheenjohtajana minua kiinnostaa yhdistysten nykyinen toiminnan tila. Kannustan aktiivisia yhdistyksiä jatkamaan hyvällä tiellä. Passivoituneita yhdistyksiä haluan herätellä uuteen eloon. Nyt on toiminnan vahvistamisen aika. Joillakin paikkakunnilla on meneillään sukupolvenvaihdos: uusia vetäjiä etsitään. On myös keskusteltu siitä, että saman maakunnan alueella toimivat yhdistykset voisivat muodostaa maakunnallisen kuluttajayhdistyksen, jonka sateenvarjon alla olisi erilaisia kaupunki- ja kuntakohtaisia vapaita toimintaryhmiä tai yhteyshenkilöitä. Kyseinen malli on jo toiminnassa Pirkanmaalla. Pirkkalan kuluttajat laajensivat toimintaansa koko maakunnan alueelle ja vaihtoivat samalla nimensä Pirkanmaan kuluttajiksi. Sama kehitys kohti maakunnallista kuluttajayhdistystä on käynnissä muuallakin. Leena Simonen Puheenjohtaja Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet ry Esimerkiksi Kotkan kuluttajat pitää mahdollisena jatkaa paikallisena toimintaryhmänä Kymenlaakson kuluttajien yhteydessä hallinnollisesti nykyistä kevyempänä organisaationa. Toteutuuko maakuntamalli Kymenlaaksossa, riippuu jäsenten omista päätöksistä. Jos kehitys kohti vahvoja maakunnallisia yhdistyksiä ja niiden yhteydessä olevia vapaita kuluttajien toimintaryhmiä jatkuu, monet aktiivijäsenemme voivat keskittää voimansa entistä enemmän varsinaiseen kuluttajatoimintaan sääntömääräisten hallinnollisten tehtävien sijaan. Pidän tärkeänä, että liitto antaa kaiken tukensa yhdistyksille pitkäjänteisen toiminnan vahvistamiseen. Yksi tapa on kohdistaa tukea maakunnallisen vetovastuun ottaneille yhdistyksille esimerkiksi omien nettisivujen luomiseen ja parantamiseen. Kuluttajayhdistykset tarvitsevat alueellista näkyvyyttä. Kyseisten maakunnallisten kuluttajayhdistysten sivujen yhteydessä voisi esitellä myös kuntakohtaista toimintaa. Näin yksittäisten paikallisten toimintaryhmien näkyvyys omalla alueellaan ja maakunnallisesti paranisi. Kuluttajien vertaistoiminta pääsisi nykyistä paremmin vauhtiin. Edellä pohtimani maakuntamallin rinnalla kaikki nykyiset paikalliset ja valtakunnallisetkin kuluttajayhdistykset voivat jatkaa toimintaansa entiseen tapaan ja uudistuakin. Missä toiminta luontevasti käynnistyy ja jatkuu, siellä se on myös tarpeen. Jäsenistöään Kuluttajaliitto tukee tasapuolisesti ja mahdollisuuksiensa mukaan. Kuluttajaliikkeellä on nähdäkseni moniin muihin organisaatioihin verrattuna erinomainen mahdollisuus kasvaa jäsenten liikkeenä. Internet ja sosiaalinen mediakaan eivät ole tätä mahdollisuutta vieneet meiltä pois. Päinvastoin sen avulla voimme vahvistua. On tahdon kysymys, millaisen tulevaisuuden luomme järjestöllemme. 18 19
Leena Simosen rahasto Kuluttajaliiton kotisivuilla ja Facebookissa teksti Kaisa Pannimaa-Pätsi tapahtuu Leena Simosen rahasto on Kansan Sivistysrahaston (KSR) yhteydessä toimiva erikoisrahasto, jonka peruspääoma muodostuu Leena Simosen 50-vuotispäivänä suoritetuista lahjoituksista. Rahasto tukee apurahoin ja tunnustuspalkinnoin kansalaisten ja heidän muodostamiensa yhteisöjen suorittamaa tutkimus- ja kulttuuritoimintaa muun muassa kuluttajatoiminnan alueella. Toimikautensa aikana Leena Simosen rahasto on jakanut apurahoja lähinnä pienimuotoisiin yhteiskunnallisiin tutkimuksiin. Niiden lisäksi apurahaa voidaan myöntää kulttuuritoimintaan ja perinteen säilyttämiseen. Kysymykseen voi tulla esimerkiksi ajankohtaisen paikallisen tapahtuman järjestäminen, kuluttajia hyödyttävän materiaalin tuottaminen tai vaikka kuluttaja-aiheisen videon, perinnenäyttelyn tai historiikin tekeminen. Rahaston apurahaa jaetaan hakemuksesta. Vuodelle 2014 apurahojen haku on parhaillaan käynnissä ja jatkuu vuoden loppuun. Hakemuksen voi tehdä Kansan Sivistysrahaston kotisivuilla www.sivistysrahasto.fi olevan hakusovelluksen kautta. Kansan Sivistysrahasto muodostuu yli 80 erilaisesta rahastosta, joista Leena Simosen rahasto on yksi. Kansan Sivistysrahaston apurahojen jako rahoitetaan yksityisten henkilöiden, järjestöjen ja liikeyritysten tekemin lahjoituksin ja testamentein, sijoitettujen pääomien tuotoilla sekä rahaston tarjoamien muistamispalveluiden ja merkkipäiväkeräysten tuotoilla. Kansan Sivistysrahasto hoitaa monien järjestöjen muistamis- ja merkkipäiväonnittelut. Osallistuminen merkkipäiväkeräykseen ja lahjoituksen tekeminen onnistuu perinteisin keinoin ja myös sähköisesti Testamentit, lahjoitukset ja merkkipäiväonnittelut ja muistamiset voi kohdistaa suoraan haluamaansa rahastoon. Valitsemalla omiin arvoihin perustuvan rahaston lahjoittaja vahvistaa elämäntyötään apurahatoiminnan kautta. Kartuttaakseen tulevaisuudessa jaettavaa rahamäärää myös Leena Simosen rahasto ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia. Lahjoitukset voi ohjata Leena Simosen rahastoon KSR:n sivuilta löytyvästä Tee lahjoitus- osiosta ja sen ohjeista joko suoraan verkkopankkitunnuksia käyttäen tai erikseen pankkitilille maksettuna. Apurahansaajat kiittävät lahjoittajia, jotka ovat tehneet tuellaan mahdolliseksi heidän unelmansa ja hankkeensa. Lahjoituksella tehdään parempaa huomista. Testamentit, lahjoitukset ja merkkipäiväonnittelut ja muistamiset voi kohdistaa suoraan haluamaansa rahastoon. Valitsemalla omiin arvoihin perustuvan rahaston lahjoittaja vahvistaa elämäntyötään apurahatoiminnan kautta. Vinkkaa kuluttaja-aihe kotisivuilla Kuluttajaliiton kotisivujen kautta voi lähettää kuluttaja-aiheisia kysymyksiä. Liiton asiantuntijat vastaavat valittuihin kysymyksiin, jotka ilmestyvät osoitteessa: www.kuluttajaliitto.fi/usein_kysytyt_kysymykset/vinkkaa_kuluttaja-aihe! Esimerkiksi tätä on kysytty: Yritin lunastaa n. 2 kuukautta vanhaa lahjakorttia kauneushoitolaan, mutta liike ei suostunut enää ottamaan sitä vastaan. Onko heillä oikeus kieltäytyä lunastuksesta vaikka lahjakortti on jo maksettu? Jos lahjakortissa on määritelty voimassaoloaika, lahjakortti on voimassa vain tuon ajan. Tämän jälkeen kauneushoitolalla ei ole enää velvollisuutta hyväksyä lahjakorttia, vaan lahjakortin hinta jää asiakkaan tappioksi. Poikkeuksena on tilanne, jossa lahjakorttia ei ole voinut käyttää palveluntarjoajan puolella olevasta syystä Keskustelua Facebookissa Iltalehden verkkosivuilla julkaistiin 5.11. uutinen, että valmisruokapussista oli löytynyt kuollut hiiri. Kuluttajaliitto linkitti uutiseen ja kommentoi: Kerrankin liikaa lihaa valmisruuassa. Kuluttajaliiton Johtava lakimies Tuula Sario oli MT3:n Studio55-ohjelman vieraana 22.10. Ohjelman pääsisältö oli, että nykyään tunnistautuminen jopa viranomaispalveluissa voi edellyttää verkkopankkitunnuksia. Pankkitunnuksia ei kuitenkaan anneta kaikille myöntämisestä saavat päättää pankit. Kuluttajaliitto toisti kantansa, jonka mukaan verkkopankkitunnukset ja luototon maksukortti (debit) pitää määritellä peruspankkipalveluksi, jotka kuuluvat kaikkille varallisuudesta, tuloista tai maksuhäiriöistä huolimatta. Ei voi olla pankkien päätettävissä, kuka saa verkkopankkitunnukset, joilla tunnistautua myös julkisissa palveluissa. Keskustelussa todettiin mm.: Näinhän siinä käy, kun viranomaiset sössivät HST-kortin. Katse Viroon. 20 21
Lue liiton muut ajan- Palautetta Kuluttajan Naposta 1. Mikä oli tämän lehden paras juttu? 2. Mikä ei kiinnostanut? Lähetä tämä kuponki yhteystiedoillasi varustettuna, tai anna palautetta Vastaanottaja maksaa postimaksun Kuluttajaliitto ottaa kantaa Pyysimme lukijoitamme antamaan palautetta syyskuun Kuluttajan Napon numerosta. Mielenkiintoisimpana kirjoituksena pidettiin Voinko vaikuttaa pyykinpesukoneen käyttöikään sivuilla 20. Arvoimme kaikkien vastanneiden kesken Finnkinon elokuvalippupaketin. Sen voitti Eila Merikari Helsingistä. Parhaimmat onnittelut! Palkinto on postitettu voittajalle. Kiitos kaikille palautteen lähettäneille! osoitteeseen www.kuluttajaliitto.fi/nappo. Kaikkien 3.2.2014 mennessä vastanneiden kesken arvotaan Finnkinon elokuvalippupaketti. vastaus 1. vastaus 2. nimi osoite postinumero sähköpostiosoite postitoimipaikka Kuluttajaliitto ry Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry Vastauslähetys Tunnus 50003912 00003 Helsinki Kuluttajansuojaa tulee laajentaa yksityisten ja julkisten palvelujen välimaastoon jäävillä alueilla Kuluttajaliiton hallitus vaatii kuluttajansuojan periaatteiden laajentamista myös niihin julkisiin palveluihin, joita tarjotaan kuluttajamarkkinoilla. Tämä on tärkeää, koska julkisten ja yksityisten palvelujen väliin jäävä harmaa alue on kasvanut. Julkisten palvelujen tuotantotavoissa on tapahtunut muutosta, kun niitä järjestetään myös ostopalveluina. Lisäksi palvelusetelien käyttö on kasvanut. Kehityksen seurauksena kuluttajan oikeusasema on muuttunut aikaisempaa epäselvemmäksi. Julkisen palvelun alueilla ei asiakas-kuluttajalla ole samanlaista mahdollisuutta varmistua palvelun laadusta, toteutuksesta tai vaatia hyvitystä palvelun puutteesta tai laadun heikkoudesta. Tätä taustaa vasten on vaarana, kohtaiset kannanotot www.kuluttajaliitto.fi että kuluttajan oikeusturva vaihtelee riippuen siitä, tuottaako palvelun julkinen vai yksityinen palveluntuottaja. Esimerkiksi päivähoidon asiakkaan oikeudet ovat riippuvaisia siitä, käyttääkö hän verovaroin toteutettuja päiväkotipalveluita vai yksityistä päivähoitoa. Kunnan päiväkodin asiakas ei voi esittää vaatimuksia laadun, tiedonsaannin tai puuttuvan hoidon vuoksi. Yksityisen päiväkodin asiakas voi vaatia korvausta saamatta jääneestä hoidosta, puutteista esimerkiksi aterioiden laadussa tai aukioloaikojen supistuksista. Subjektiivinen oikeus päivähoitoon varmistaa kuitenkin sen, että lapsi saa hoitopaikan vaikka hoito valitussa paikassa estyisi. Kuluttajaliitto pitää perusteltuna, että kuluttajansuojamekanismit saataisiin samankaltaisissa palveluissa lähentymään toisiaan. Asiassa pitää kuitenkin ottaa huomioon julkisten palvelujen erityispiirteet. Oikeusministeriössä on asiaa valmisteltu, mutta työ ei ole edennyt. nimi / namn Haluan liittyä Kuluttajaliiton suorajäseneksi. Jäsenmaksu 40 e / vuosi. Jag vill bli medlem i Konsumentförbundet. Medlemsavgiften är 40 e / år. Haluan liittyä Kuluttajaliiton paikallisyhdistyksen jäseneksi. Saat tiedot sinua lähinnä olevasta kuluttajayhdistyksestä postittamalla tämän kortin tai soittamalla (09) 454 2210. Jag vill bli medlem i Konsumentförbundets lokalförening. Information om lokala föreningar nära dig får du genom att returnera detta kort eller genom att ringa (09) 454 2210. Olen jo jäsen, mutta osoitetietoni muuttuvat. Jag är redan medlem, men adressuppgifterna ändras. osoite / address postinumero / postnummer sähköpostiosoite / e-post LIITYN JÄSENEKSI / OSOITTEENMUUTOS Medlemsansökan / adressförändring postitoimipaikka / postort puhelinnumero Haluan tilata Kuluttajan Nappo -lehden vuosikerran hintaan 15 e Kuluttajaliitto ry Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry Vastauslähetys Tunnus 50003912 00003 Helsinki Vastaanottaja maksaa postimaksun 22 23
Mera detaljerat Kommer du ihåg någon positiv händelse som hört ihop med konsumtion? Den enda konsumentlycka jag kan minnas var den första fransktbrödsmörgåsen med smör någongång 1945 eller 1946. Gun Winter Gun Winter Beskriv dej själv som en konsument Min barndom blev fattig for att 1930-talets depression gav min får en dålig start i yrkeslivet och sedan kom kriget med brist på allt. Det gjorde mig till en sparsam konsument. Matlagning är för mig inte någon hobby utan en vana. De arbetsinsatser som behovs for butikens färdigmat, dem kan jag stå för själv och få godare mat billigare an om jag köper s.k. eineksia. Ett undantag här jag gjort och det galler Saarioinens leverlåda. Hurdan är bra kundbetjäning? Bra service är aldrig påträngande utan sådan där försäljaren bemödar sig om kundens bästa och ger den information kunden ber om samt ifall det är motiverat, även sådan ärlig information som kunden inte förstår att be om men ändå kan behöva. Det som kan passa i en orientalisk basar, dit även prutandet hör, det här ingen plats i vårt nutida samhälle. Hur viktigt är det för dig att köpa inhemska produkter? I konsumentrörelsen är nationalismen en sekundär fråga. Under normala tider väljer man den allsidigt förmånligaste produkten. Den prispolitiska import som centralaffärerna ägnar sig at för att pressa ned priserna på de frukter och grönsaker, som finns rikligt på hösten eller vårvintern, den är ett motbjudande trick och då kan jag tänka mig att stöda inhemsk produktion. Annars känner vi solidaritet över gränserna och alla konsumenter har en rätt till ett värdigt liv. Jämför du priser? Naturligtvis jämför jag priserna. Övergången till euron förstörde den början till prismedvetenhet vi hade i det här landet. När den krigstida prisreglementeringen i dess sista form upphävdes, så hoppades man att den så befriade konkurrensen skulle hålla priserna i styr och konsumentverket fick i uppdrag att idka någonslags uppföljning, men ingendera hände. Ja, kanske prismärkning- en blev bättre, men det var allt. Prissättningen av modell 9,95 är direkt förolämpande. Är vi verkligen så dumma, att vi inte förstår att nio och nittiofem är tio? Ibland kastar jag femcenten på disken och går. Skulle du kunna ge ett tips, en rekommendation eller en idé till våra läsare? Min rekommendation är förstås att värva medlemmar till konsumentföreningarna och att vara aktiv inom dem på respektive orter. När man som enskild konsument står inför ett större val, så kan man göra en jämförande uppställning på rutigt papper. Man samlar först all information man kan få och sätter sig sedan vid köksbordet där ingen flåsar en i nacken och för in mått, kapacitet och pris i samma spalter varvid man kan avläsa skillnaderna på de viktiga punkterna. Den metoden lämpar sig för bostäder, bilar, tvättmaskiner och t.ex. försökringar. Om sedan starka känslor kommer in i bilden, så har man kanske kunnat dämpa deras Verkan eller åtminstone blivit medveten om dem, så att man sedan diskuterar dem i relation till fakta. Impulsköp av mindre värde behöver man inte ångra sig om det bakom impulsen fanns ett behov. När jag i september köpte ett par sävtofflor, så tänkte jag på min dotter och hennes julklappar. Vad vi skall lära våra barn ifråga om shopping är ett viktigt kapitel som det borde ordnas något seminarium kring.