KIRJALLINEN KYSYMYS 358/2007 vp Työlupien myöntäminen toisen EU-valtion alueelle Eduskunnan puhemiehelle Torstaina TV 2:n Silminnäkijä-ohjelmassa kerrottiin, miten Kuopion yliopisto oli kouluttanut EU:n ulkopuolelta tulevia autonkuljettajia eräänlaisella pikakoulutuksella. Nämä kuljettajat olivat kotoisin pääasiassa Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Koulutuksen jälkeen näille 11 kuljettajalle oli myönnetty työlupa työministeriön Tampereen lupayksiköstä. Lupayksikön johtaja ei ollut halunnut lupia myöntää, mutta ministeriöstä oli tullut kansliapäällikön kirjallinen mahtipäätös, jossa käskettiin myöntää luvat. Luvat oli myönnetty Suomeen, ja kuljettajat tekevät työtään ns. cemtkuljettajina asemapaikkanaan Lyypekki tai Travemunde. Kuljetukset tapahtuvat näistä satamista eri puolille Eurooppaa, mutta ei Suomeen. Ohjelmassa esiintynyt Vladimir-niminen mies, joka on kotoisin Valko-Venäjältä, kertoi, ettei hän ole käynyt Suomessa sen jälkeen, kun lupa myönnettiin 4 kuukautta sitten. Eräällä toisella virolaisella kuljettajalla oli suomalainen Kela-kortti, jolloin hän oli oikeutettu esimerkiksi lapsilisiin Suomesta, vaikka lapset asuisivatkin Virossa. Veroja nämä kuljettajat eivät tietonsa mukaan maksaneet mihinkään maahan. Verojen maksuun heillä ei toki taida olla mahdollisuuttakaan, sillä niin alhaisella ja vieläpä laittomalla kilometripalkalla he joutuvat työtään tekemään. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Missä vaiheessa suomalaiset viranomaiset ovat alkaneet myöntää työlupia Saksaan, kuka meillä päättää työlupien myöntämisen perusteista, tarkastaako asianomainen viranomainen tietojen paikkansapitävyyttä mitenkään ja ilmoitetaanko verottajalle työluvan saaneet henkilöt, jolloin veronkierrot voidaan ehkäistä? Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2007 Tero Rönni /sd Esa Lahtela /sd Lauri Kähkönen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tero Rönnin /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 358/2007 vp: Missä vaiheessa suomalaiset viranomaiset ovat alkaneet myöntää työlupia Saksaan, kuka meillä päättää työlupien myöntämisen perusteista, tarkastaako asianomainen viranomainen tietojen paikkansapitävyyttä mitenkään ja ilmoitetaanko verottajalle työluvan saaneet henkilöt, jolloin veronkierrot voidaan ehkäistä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ulkomaalaislakia sovelletaan ulkomaalaisen maahantuloon, maastalähtöön sekä oleskeluun ja työntekoon Suomessa (ulkomaalaislain 2 ). Jos työtä tehdään muualla kuin Suomen lainkäyttöpiirissä, ulkomaalaislakia ei sovelleta. Esimerkiksi rajat ylittävässä työnteossa ulkomaalaislakia sovelletaan lähtökohtaisesti siihen osaan työtä, joka tehdään Suomessa. Ulkomaalaislain 3 :n 6 kohdan mukaan työntekijän oleskeluluvalla tarkoitetaan ulkomaalaiselta vaadittavaa lupaa oleskella Suomessa tai suomalaisessa aluksessa, kun hänen tarkoituksenaan on sellaisen ansiotyön tekeminen, johon hänellä ei ole oikeutta muun oleskeluluvan nojalla tai ilman oleskelulupaa. Työntekijän oleskelulupaa ei voida myöntää työhön, joka ei tapahdu Suomessa tai suomalaisessa aluksessa. Suomen tieliikenteessä ajoneuvoa kuljettava EU:n ulkopuolisen maan kansalainen tarvitsee lähtökohtaisesti työntekijän oleskeluluvan. Työvoimatoimistolla ei ole toimivaltaa lausua mitään ulkomailla tehtävän työn luvanvaraisuudesta. Työvoimatoimisto ei myöskään voi asettaa Suomessa tehtävään työhön liittyen myönteisen osaratkaisun edellytykseksi, että Suomessa sovellettavaa työehtosopimusta on noudatettava myös työskenneltäessä Suomen rajojen ulkopuolella. Sen valvonta, noudatetaanko suomalaista työehtosopimusta ulkomailla tehtävässä työssä, ei kuulu työvoimatoimiston toimivaltaan. Toimivaltaisia työntekijän oleskeluluvan osaratkaisuissa ovat ulkomaisen työvoiman liikkuvuuden kannalta merkittävimmissä kunnissa sijaitsevat työvoimatoimistot siten kuin työministeriön asetuksella tarkemmin säädetään. Ulkomaalaislain nojalla työvoimatoimistolle säädettyihin tehtäviin toimivaltaisia ovat Vantaan, Lappeenrannan ja Tampereen työvoimatoimistot sekä Ahvenanmaan työnvälitystoimisto. Ulkomaalaislain mukaan työvoimatoimisto ratkaisee työntekijän oleskeluluvan myöntämisen edellytykset. Työvoimatoimiston hyväksyvä päätös perustuu kokonaisharkintaan, joka sisältää ulkomaalaislain työmarkkinatilanteen mukaisen työvoiman saatavuuden arvioinnin, työsuhteen ehtojen asianmukaisuuden arvioinnin sekä ennakkovalvontaan liittyvän harkinnan. Työnantajan on liitettävä työntekijän oleskelulupahakemukseen 1) työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 4 :ssä tarkoitettu selvitys työnteon keskeisistä ehdoista 2) vakuutus siitä, että ehdot ovat voimassa olevien säännösten ja asianomaisen työehtosopimuksen mukaiset tai, jos työehtosopimusta ei ole sovellettava, että ne vastaavat työmarkkinoilla 2
Ministerin vastaus KK 358/2007 vp Tero Rönni /sd ym. vastaavissa tehtävissä toimiviin työntekijöihin noudatettavaa käytäntöä sekä 3) työvoimatoimiston vaatiessa selvitys siitä, että työnantaja on huolehtinut ja vastaisuudessa kykenee huolehtimaan velvoitteistaan työnantajana. Säännöksen kaksi ensimmäistä velvoitetta tulevat sovellettaviksi aina, kun haetaan työntekijän oleskelulupaa. Selvitys ja vakuutus tulee antaa sekä ensimmäistä että jatkolupaa haettaessa. Sen sijaan 3 kohdan mukainen selvitys työnantajavelvoitteista suoriutumisesta tulee antaa vain työvoimatoimiston tätä erikseen vaatiessa. Vaatimus esitetään yleensä lähinnä silloin, kun työnantajan toiminta on pienimuotoista, työnantajana toimiva yritys on vasta perustettu tai jos työvoimatoimistolla on esimerkiksi aikaisemman kokemuksensa perusteella aihetta tarkemmin varmistua kyseisen työnantajan kyvystä ja halusta suoriutua työnantajavelvoitteistaan. Valtioneuvosto on hyväksynyt periaatepäätöksen rikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi vuosina 2006 2009. Toimintaohjelman yhtenä keskeisenä teemana on viranomaisten yhteistoiminnan kehittäminen ja tiedonvaihdon esteiden poistaminen. Ulkomaalaisia työntekijöitä palkkaavien työnantajien valvontaan liittyen toimintaohjelmassa on hanke verohallinnon oikeudesta saada käyttöönsä ulkomaalaisrekisterin tietoja ja toiseksi työntekijän oleskelulupia myöntävien viranomaisten oikeudesta saada verotustietoja. Toimintaohjelman toteuttamiseen liittyviä lainsäädäntömuutoksia ollaan parhaillaan valmistelemassa sisäasiainministeriön kokoamassa työryhmässä. Tällä hetkellä automaattista ilmoitusta verottajalle ei tehdä niistä työntekijöistä, jotka ovat saaneet myönteisen työntekijän oleskelulupahakemuksen. Vireillä olevat lainsäädäntöä koskevat muutoshankkeet helpottavat toteutuessaan verottajan mahdollisuutta saada suoraan työnantajan tietoja, joita ulkomaalaisrekisteristä on saatavilla. Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2007 Ministeri Astrid Thors 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 358/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Tero Rönni /sd m.fl.: I vilket skede har finländska myndigheter börjat bevilja arbetstillstånd till Tyskland, vem är det hos oss som beslutar om grunderna för beviljande av arbetstillstånd, kontrollerar den aktuella myndigheten på något sätt om uppgifterna stämmer och underrättar man beskattaren om vem som fått arbetstillstånd, så att kringgående av skatt kan förebyggas? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Utlänningslagen tillämpas på utlänningars inresa och utresa samt på deras vistelse och arbete i Finland (2 i utlänningslagen). Om arbetet utförs annanstans än inom Finlands jurisdiktion, tillämpas inte utlänningslagen. Till exempel i fråga om utförande av arbete som överskrider gränserna är utgångspunkten att utlänningslagen tillämpas på det arbete som utförs i Finland. Enligt 3 6 punkten i utlänningslagen avses med uppehållstillstånd för arbetstagare ett sådant tillstånd att vistas i Finland eller på ett finländskt fartyg som krävs av utlänningar som ämnar utföra sådant förvärvsarbete som de inte har rätt att utföra med stöd av något annat uppehållstillstånd eller utan uppehållstillstånd. Uppehållstillstånd för arbetstagare kan inte beviljas för arbete som inte utförs i Finland eller på ett finländskt fartyg. Utgångspunkten är att de som är medborgare i ett land utanför EU och kör fordon i finländsk vägtrafik behöver uppehållstillstånd för arbetstagare. Arbetskraftsbyrån saknar behörighet att yttra sig om huruvida arbete som utförs utomlands är tillståndspliktigt. Arbetskraftsbyrån kan inte heller ställa som villkor för ett positivt delavgörande gällande arbete som utförs i Finland att det kollektivavtal som tillämpas i Finland också ska tillämpas utanför Finlands gränser. Arbetskraftsbyrån saknar behörighet att utöva tillsyn över huruvida ett finländskt kollektivavtal följs i arbete som utförs utomlands. Beträffande rörlighet bland utländsk arbetskraft är det arbetskraftsbyråerna i de mest betydande kommunerna som har behörighet att fatta delavgöranden om uppehållstillstånd för arbetstagare, så som närmare föreskrivs genom arbetsministeriets förordning. Behöriga för uppgifter som angår arbetskraftsbyråer som föreskrivs med stöd av utlänningslagen är Vanda, Villmanstrands och Tammerfors arbetskraftsbyråer samt Ålands arbetsförmedlingsbyrå. Enligt utlänningslagen avgör arbetskraftsbyrån villkoren för beviljande av uppehållstillstånd för arbetstagare. Ett godkännande beslut av arbetskraftsbyrån baserar sig på en helhetsprövning som i enlighet med utlänningslagen innefattar en bedömning av tillgången till arbetskraft utgående från situationen på arbetsmarknaden, en bedömning av anställningsvillkorens saklighet samt en prövning som hänför sig till förhandstillsyn. Till en arbetstagares ansökan om uppehållstillstånd skall arbetsgivaren foga 1) sådan information om de centrala villkoren i arbetet som avses i 2 kap. 4 arbetsavtalslagen (55/2001), 4
Ministerns svar KK 358/2007 vp Tero Rönni /sd ym. 2) en försäkran om att villkoren stämmer överens med gällande bestämmelser och kollektivavtalet i fråga eller, om det inte finns något kollektivavtal som skall tillämpas, svarar mot den praxis som gäller arbetstagare som är verksamma i motsvarande uppgifter på arbetsmarknaden, samt 3) om arbetskraftsbyrån kräver det, en utredning om att arbetsgivaren har uppfyllt och i fortsättningen förmår uppfylla sina förpliktelser som arbetsgivare. De två första förpliktelserna i bestämmelsen tilllämpas alltid vid ansökan om uppehållstillstånd för arbetstagare. Informationen och försäkran bör ges både när tillstånd söks för första gången och när fortsatt tillstånd söks. Däremot ges en utredning om att arbetsgivaren uppfyllt sina förpliktelser som arbetsgivare endast om arbetskraftsbyrån särskilt kräver det. Detta krävs i allmänhet när arbetsgivaren bedriver verksamhet i liten skala, när det företag som fungerar som arbetsgivare är nyligen grundat eller om arbetskraftsbyrån till exempel på grund av tidigare erfarenheter har skäl att närmare försäkra sig om den aktuella arbetsgivarens förmåga och vilja att uppfylla sina förpliktelser som arbetsgivare. Statsrådet har godkänt ett principbeslut om minskning av ekonomisk brottslighet och grå ekonomi under 2006 2009. Ett centralt tema i verksamhetsprogrammet är utvecklande av samarbetet mellan myndigheter och undanröjande av hindren för informationsförväxlingen. I anslutning till tillsynen över arbetsgivare som anställer utländska arbetstagare innehåller verksamhetsprogrammet ett projekt om skatteförvaltningens rätt att få tillgång till uppgifter i utlänningsregistret och för det andra om rättigheten hos de myndigheter som beviljar uppehållstillstånd för arbetstagare att få beskattningsuppgifter. En arbetsgrupp som inrikesministeriet tillsatt håller för närvarande på att bereda de ändringar i lagstiftningen som hänför sig till genomförandet av verksamhetsprogrammet. För tillfället lämnas inte ett automatiskt meddelande till beskattaren om de arbetstagare som har fått ett positivt beslut gällande sin ansökan om uppehållstillstånd för arbetstagare. Genomförandet av pågående projekt som gäller ändringar i lagstiftningen ger beskattaren bättre möjlighet att direkt få arbetsgivaruppgifter som finns i utlänningsregistret. Helsingfors den 16 november 2007 Minister Astrid Thors 5