Suomalaisen koulutuksen tavoitteita ja reunaehtoja myös avoimelle yliopistoopetukselle Avoimen yliopiston neuvottelupäivät 30.10.2013 Petri Haltia
HO ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Julkisen talouden vakauttaminen Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen Hallitusohjelma OKM-YOsopimukset Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi ja tehokkaampi Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta Kansainvälistyminen laadun turvaajana Korkeakouluyhteisön kehittäminen Yliopiston tehtävä, profiili ja painoalat Keskeiset kehittämiskohteet Rahoitus
Tavoitteita hallitusohjelmassa, poimintoja Aikuiskoulutus on tasa-arvoisesti tarjolla koko aikuisväestölle Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa kavennetaan Koulutuksen periytyvyyttä vähennetään Eri väestöryhmien eroja korkeakoulutukseen hakeutumisessa kavennetaan Parannetaan vailla tutkintoa olevien, pienyrittäjien ja muiden aliedustettujen ryhmien aikuiskoulutusmahdollisuuksia Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä vahvistetaan Korkeakouluopintoihin pääsyä sujuvoitetaan. [ ] Luodaan joustavia siirtymämahdollisuuksia korkeakoulujen sisällä ja välillä mm. erillisvalintoja kehittämällä Parannetaan korkeakoulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksia Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä sekä kulttuurienvälisyyttä ja rasisminvastaisuutta edistetään koulutuksen keinoin
Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Aiemmin ja muualla opitun tunnustaminen otetaan osaksi kaikkea koulutusta perusasteelta aikuiskoulutukseen Koulutuksen työelämäyhteyksiä vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla ja kesussa tavoitteeksi asetetaan, että [ ] 18-64 vuotiaista on osallistunut vähintään 60 % edeltäneen 12 kuukauden aikana Koulutustilit Korkeakoulututkinnon suorittaneiden täydennyskoulutusmahdollisuuksia parannetaan luomalla tutkintoa täydentäviä korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia Korkeakoulut huolehtivat siitä, että tutkinnon osien ja kurssien suoritusmahdollisuuksia on riittävästi tarjolla joko integroituna tutkintokoulutukseen tai järjestettynä erillisissä ryhmissä. Koulutus voidaan toteuttaa omaehtoisesti suoritettavana avoimena korkeakouluopetuksena, erillisinä opintoina tai maksullisena täydennyskoulutuksena esimerkiksi työnantajan tilauksesta.
ja hallituksen rakennepoliittinen ohjelma 29.8.2013: Korkeakoulujen tavoitteellisia valmistumisaikoja koskevaa lainsäädäntöä tiukennetaan valmistumisaikojen nopeuttamiseksi. Lisätään yli 55 opintopistettä vuodessa suorittavien osuutta korkeakoulujen rahoituksessa. Lisätään ylioppilastutkinnon painoa korkeakouluihin sisään pääsyssä. Toteutetaan yhdessä korkeakoulujen valintauudistuksen kanssa hakijasuman purku lisäämällä määräaikaisesti sisäänottoja erityisesti työelämän kannalta keskeisillä aloilla. Vahvistetaan alempien korkeakoulututkintojen kelpoisuutta työmarkkinoilla. Velvoitetaan korkeakoulut tarjoamaan mahdollisuus ympärivuotiseen opiskeluun. Erityistä huomiota kiinnitetään opetuksen saatavuuteen alkusyksystä ja loppukeväästä.
Muuttuva toimintaympäristö Työelämän muutokset; asiantuntijatyö lisääntyy ja korkeakoulumaista osaamista tarvitaan yhä laajemmin, yhä laajemmassa työtehtävien ja ammattien kirjossa Väestön muutokset; koulutustason nousu, ikääntyminen, maahanmuutto Tiedon saatavuuden ja oppimismahdollisuuksien laajeneminen, mm. MOOCit Kansainvälistyminen, kansainvälinen tarjonta Korkeakoululaitoksen muutokset; opiskelijavalinnat, rahoitusmalli, kandivaiheen uudistukset, ohjaus ja osaamisen tunnustaminen
Ns. koulutusrakennetyöryhmä (OKM 2013:2);avointa korkeakouluopetusta monipuolistetaan Korkeakoulut valitsevat, läpinäkyvin etukäteen ilmoitetuin perustein yhteishaun ulkopuolella tutkinto-opiskelijoiksi avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella hakijoita, joilla ei ole opiskeluoikeutta korkeakoulussa korkeakoulutukseen pääsylle selkeä vaihtoehto, jolla tehostetaan resurssien käyttöä sekä yksilön että korkeakoulun näkökulmasta Korkeakoulujen ja ministeriön välisissä sopimuksissa tavoitteeksi, että avoimesta korkeakouluopetuksesta tutkintoon etenevien määrä vähintään kaksinkertaistuu nykytasolta sopimuskaudella 2017-2020 laajentamalla koulutustarjontaa yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti Tarjontaa monipuolistetaan ja kehitetään niin, että mahdollistetaan sekä tutkintotavoitteisesti opiskelevien eteneminen että osaamiskokonaisuuksien luominen Maksujen periaatteita tarkastellaan siten, että otetaan huomioon Rahoituspohjan riittävyyden turvaaminen, monipuolisemman tarjonnan mahdollistaminen ja laajojen osallistumismahdollisuuksien varmistaminen
Lausunnot koulutusrakennetyöryhmän avointa korkeakouluopetusta koskevista ehdotuksista Ns. väylän hallittua laajentamista kannatetaan melko laajasti, mutta näkemykset avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijoiden valmiuksista tutkinto-opiskelijoiksi näkemykset vaihtelevat: Avoimen väylän merkitys näyttöön perustuvana akateemisen opiskelijakypsyyden osoittajana tulisi saattaa parempaan asemaan. Erillisvalinnan kautta maisterin tutkintoon hakevilla on yhä useammin avoimessa yliopisto-opetuksessa suoritettuja opintoja, nämä ovat seurannan mukaan motivoituneita ja suorittavat tutkinnon normiajassa. Valintakoetta ei tule korvata avoimen väylällä ilman selvitystä väylän kautta valittujen opiskelijoiden opiskelutaidoista ja substanssiosaamisesta. Korkeakoulun on varmistettava, että kaikkia reittejä tulevilla on opintovalmiudet. Avoimen yliopisto-opetuksen laatu ja käsitykset laadusta
Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies (Survey of Adult Skills) OECD:n organisoima, tutkimukseen osallistui 24 maata. Kohdejoukkona kaikki 16 65-vuotiaat maassa asuvat henkilöt, Suomessa otantahetkellä noin 3,5 miljoonaa Otokseen kuuluvista henkilöistä tutkimukseen osallistui Suomessa 5 464 henkilöä, vastausosuus 66 prosenttia. Tilastokeskuksen haastattelijat toteuttivat tiedonkeruun käyntihaastatteluina. - Ensin haastattelijan tekemä tietokoneavusteinen taustahaastattelu. - Sen jälkeen haastateltava teki perustaitojen osaamista arvioivat tehtävät itsenäisesti tietokoneella (myös paperinen tehtävävihko käytössä).
Tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaidot Lukutaito Kirjoitettujen tekstien ymmärtäminen, arvioiminen ja käyttäminen sekä niiden lukemiseen sitoutuminen. Mukana myös erilaisilla sähköisillä näyttöruuduilla esitettävät tekstit. Numerotaito Yksilön kyky hankkia, käyttää, tulkita ja viestiä numeerista tietoa. Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito Yksilön kyky hyödyntää digitaalisia viestintävälineitä ja tietoverkkoja tiedon hankkimisessa, arvioimisessa, viestinnässä ja käytännön toiminnassa. Suomalaisten keskimääräiset tulokset kaikilla osa-alueilla toiseksi parhaat (luku- ja numerotaidossa Japani ykkönen, ongelmanratkaisussa Ruotsi)
www.piaac.fi http://www.minedu.fi/opm/koulutus/artikkelit/piaac/index.html - mm. tiedote, esitteet, Suomen ensitulosraportti http://www.oecd.org/site/piaac/surveyofadultskills.htm http://www.oecd.org/site/piaac/publicdataandanalysis.htm - International Data Explorer ja International Public Use Data Files
Suomi (PIAAC 2012)
Averages for literacy, age by Education - Highest qualification ISCED 5A, master degree (PIAAC 2012) 350 340 330 320 310 300 OECD average Finland 290 280 270 260 24 or less 25-34 35-44 45-54 55 plus
Averages for problem solving, age by Education - Highest qualification ISCED 3 and ISCED 5A, Finland (PIAAC 2012) 350 330 310 290 ISCED 3 ISCED 5A, master 270 250 230 24 or less 25-34 35-44 45-54 55 plus
Relationship between literacy proficiency and impact of socio-economic background on proficiency (PIAAC 2012)
OKM tulevaisuuskatsaus 2010: Elinikäinen oppiminen edellyttää, että yksilöillä on tiedolliset, taidolliset ja taloudelliset mahdollisuudet uuden oppimiseen koko elämänkaaren ajan, ja koulutusjärjestelmä tarjoaa kaikille opiskelijaryhmille heille sopivia tapoja osaamisen kehittämiseen. HE 7/2009: Pykälän 1 momenttiin lisätty elinikäisen oppimisen edistäminen ei ole lisätehtävä vaan opintojen ja opetuksen suunnittelu- ja järjestämisperiaate. Sen mukaisesti yliopistot ottavat opetusjärjestelyissään ja tutkintojen sisällöissä huomioon erilaisista lähtökohdista ja elämäntilanteista tulevat opiskelijat ja heidän tarpeensa. Elinikäisen oppimisen edistäminen tarkoittaa opetuksen ja opintojen ohjauksen toimintakulttuuria, joka kattaa yliopisto-opetuksen sen kaikissa muodoissa. KKA 5:2013: Korkeakoulut yhteiskunnan kehittäjinä. Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden arviointiryhmän loppuraportti: Tausta-aineistosta päätellen valtaosa yliopistoista katsoo toteuttavansa vaikuttavuuttaan parhaalla tavalla tekemällä tutkimus- ja opetustyön mahdollisimman hyvin. Vaikuttavuus määrittyy näiden kahden tehtävän kautta ja niiden ehdoilla, mutta ei vaikuttavuudesta ja sen toteuttamisesta käsin. Aluekehittämisestä yliopistot eivät juuri puhu. Vaikuttavuudesta ei näin muodostu selvää tulosaluetta, jota aktiivisesti seurattaisiin ja mitattaisiin. Yliopistojen kolmatta tehtävää, josta käytiin monipuolista keskustelua yliopistolain uudistuksen yhteydessä, ei tällä nimikkeellä strategioissa enemmälti käsitellä. Suositus: Yliopistojen ja ammattikorkeakorkeakoulujen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn tähtäävä tehtävä on määriteltävä omaksi tulosalueeksi korkeakoulujen tutkimustehtävän ja opetustehtävän rinnalle. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehtävän velvoittavuudesta on tarpeen käydä avointa, tuloshakuista ja laajapohjaista keskustelua.
Avoin yliopisto-opetus tasa-arvon edistäjänä? sivistyksen edistäjänä? erilaisten opiskelijaryhmien palvelijana? erilaisten opintotavoitteiden toteuttajana? aikuiskoulutuksena? verkko-opetuksen, verkko- pedagogiikan ja etäopetusmenetelmien edelläkävijänä?
KORKEAKOULUJEN UUSI ERIKOISTUMISKOULUTUS Työryhmän keskeiset esitykset Erikoistumiskoulutus perustuu työelämän ja työelämässä toimivien asiantuntijoiden ja sellaiseksi tähtäävien tarpeisiin. Erikoistumiskoulutukset rakentuvat työelämälähtöisyyden ohella korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisosaamiselle ja painoaloille. Korkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ovat jo työelämässä toimineille henkilöille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joita korkeakoulut järjestävät korkeakoulututkinnon suorittaneille ja niille, joilla on muutoin osoitettu vastaava osaaminen. Erikoistumiskoulutuksen laajuus on vähintään 30 op. Erikoistumiskoulutuksen edellyttämä asiantuntijuus opitaan ja osoitetaan kiinteässä yhteydessä työelämään.
Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää koulutus, jonka laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä ja opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta on sovittu ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen keskinäisessä yhteistyössä yhdessä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Erikoistumiskoulutuksista sovittaisiin koulutusvastuiden (yliopistot) ja tutkinnonanto-oikeuksien (ammattikorkeakoulut) mukaisesti. Ne erikoistumiskoulutukset, joista nykyisin säädetään opetusministeriön asetuksella voivat korkeakoulujen yhdessä työelämän edustajien kanssa tekemällä päätöksellä jatkua ja kehittyä osana uutta erikoistumiskoulutusten kokonaisuutta.
Korkeakoulut ottavat erikoistumiskoulutuksen laadunvarmistuksen osaksi omia laadunvarmistusjärjestelmiään. Erikoistumiskoulutuksia koskevista sopimuksista pidetään rekisteriä. Erikoistumiskoulutusta voidaan toteuttaa ainoastaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Kyseessä ei ole täydennyskoulutuksen tavoin koulutus, jossa toimitaan avoimilla markkinoilla. Ensisijaisia rahoittajia erikoistumiskoulutukselle olisivat työnantajat ja koulutukseen osallistuvat henkilöt. Eri ministeriöt voivat ohjata koulutukseen rahoitusta alakohtaisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden mukaisesti. Erikoistumiskoulutuksesta perittävän maksun suuruudesta päättää korkeakoulu. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee korkeakouluja uuden erikoistumiskoulutuksen käynnistämisvaiheessa.
Alustavasti lausunnoista Näkemykset voittopuolisesti myönteisiä, erikoistumiskoulutusten kehittämistä pidetään tärkeänä Erikoistumiskoulutuksen tehtävät ja tavoitteet laajasti hyväksytään Sopimisen lähtökohtia pidetään hyvinä, täsmennystä kaivataan Hyväksytään laajuuden määrittely, tunnistaminen ja tunnustaminen, rakenne Opiskelijan asemaan sovellettaviin säädöksiin täsmennystä Nykyisten asetuksella säädettyjen koulutusten kanssa toimivat toivovat tarkempaa selvitystä Rahoituksessa avoimia kysymyksiä