MERIPELASTUS - MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ. Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö

Samankaltaiset tiedostot
MERIPELASTUS - MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ - Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel

SUOMEN MERIPELASTUSJÄRJESTELMÄ - Vapaaehtoiset osana meripelastustoimen valmiutta. Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö

PELASTUSTOIMEN HYÖDYNTÄMINEN MERELLISISSÄ LAIVAONNETTOMUUKSISSA

RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA)

MERIPELASTUSOPAS SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA

MERIPELASTUSTOIMEN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ. Meripelastuskeskus Turku Varapäällikkö Ilkka Sahla

MERELLISEEN SUUR- JA MONIALAONNETTOMUUTEEN LIITTYVÄ KESKEINEN NORMISTO

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät

MERIPELASTUSOPAS Yleistä

SAR-yhteistoimintasuunnitelma. Osat 3 6

MERIPELASTUSOHJE 2010

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Vuosi 2007 meripelastustoimen tilastojen valossa. Katsaus meripelastustoimen palvelutasohankkeeseen

VIESTINTÄ MERELLISESSÄ MONIALAISESSA SUURONNETTOMUUDESSA Meripelastustoiminnan erityispiirteet

SAR-yhteistoimintasuunnitelma. Osat 3 6

MIRG yhteistyön voimaa merellä s. 46

APUA! Veneilijän turvallisuusopas

Alueellisen yhteistoimintasuunnittelun perusteet

90. Rajavartiolaitos

Versio (14) MERIPELASTUSTOIMEN JA MONIALAONNETTOMUUDEN JOHTAMISEN PERUSTEET

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

RAJAVALVONTA JA TEKNOLOGIAN KEHITTYMINEN

Tekniikka. Palopäällystön koulutus ... OPINNA YTETYO RAJAVARTIOLAITOKSEN JA ALUEEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTYO MERELLISISSA ONNETTOMUUKSISSA

VESSEL TRIAGE Miten palvelee meripelastustoimintaa?

Onnettomuuksien ja vaaratilanteiden luokittelu

Esiupseerikurssi 62 Rajavartiolinja

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus

Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 247/2009 vp

1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon

MERELLISIIN TEHTÄVIIN LIITTYVÄT VALTAKUNNALLISET KOULUTUSJÄRJESTELMÄT

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA

3.4.2 Etsintä- ja pelastustoimien käynnistäminen

Ro-ro-matkustaja-alusten kansipalot ja niiden ehkäisy

Ilmailuonnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta turvallisuuden edistäjänä. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus

TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ. Kustannukset 300. Työajankäyttö. So laallinen maanpuolustus

APUA! Veneilijän turvallisuusopas

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari

Perustelumuistio ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelumääräyksestä ANS M1-6 ILMAILUMÄÄRÄYS ILMAILUN ETSINTÄ- JA PELASTUSPALVELUN JÄRJESTÄMISESTÄ

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Talousarvioesitys 2017

HE 71/2001 vp. siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

20. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

7.1 Pelastustoimien yleiskuvaus

Versio (8)

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE

HARVA-ALUEIDEN TURVALLISUUS

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 185/2009 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

"MONIALAISIIN MERIONNETTOMUUKSIIN VARAUTUMINEN"

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta.

Versio (9)

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Merenkulun koulutusohjelma

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta

MeriVHF Veikko Mäkinen MeriVHF. Kanavajako. Liikennöinti. Hätäliikenne. Hätäkutsu ja -sanoma.

Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus

Sisältö. 1.Tausta ja tavoitteet. 2. Arktinen SAR ja sen haasteet. 3. Arktinen meripelastuskoulutus 4. Innovaatiotarpeet

PELASTUSLAKI ÖLJY- JA KEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNTA. Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen

Psykososiaalisen tuen valtakunnallinen valmius. Riikka Vikström, koordinaattori, Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

Onnettomuustutkintakeskuksen katsaus

Hyvä veneilytapa. Hätätilassa ja apua annettaessa HYVATAPA8. Lauri Polón

RANNIKKOLAIVURIN RADIOTUTKINTO. Tutkintokysymykset käsittelevät meri-vhf-taajuusalueen radioliikennettä ja meri-vhf-radiopuhelimen ominaisuuksia.

1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon

MERIPELASTUSOPAS SMC

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

SISÄLLYS. N:o Laki

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Merenkulun turvallisuusindikaattorit

Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2010

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto Nina Kukkurainen viestintäjohtaja

Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2011

Naisten Valmiusliitto ry

Eri yhteistyöviranomaisten kokemus hätäkeskuspalveluista 2009, , 2014 ja 2016

Ilmailun etsintä- ja pelastuspalveluohje

MERIPELASTUS SUOMEN MERIPELASTUSTOIMEN VASTUUALUEELLA SODAN AIKANA

RANNIKKOLAIVURIN RADIOTUTKINNNON MALLIKOE

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-ELOKUU 2011

Suomen meripelastusseuran strategia

Pelastuslaitosten strateginen pohja

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-HUHTIKUU 2015

Pelastustoimen uudistamishanke

Määräys 1 (32) TRAFI/7200/ /2011

Mika Piiroinen SUOMEN NAVIGOINNINOPETTAJAT

Maanalaiset tilat pelastustoiminnan kannalta

Rajavartiolaitos. Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden viranomainen. Pamaus-Seura Hallitusneuvos, OP A-P Koivisto

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Satakunnan pelastuslaitos

Koulutustarjonnan sisältökuvaukset ja hinnat v Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %)

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio

Sote alan turvakortti ja muuta tukea turvallisuuden kehittämiseen

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset

Transkriptio:

MERIPELASTUS - MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö

Visio Visio (ote): Suomessa on Euroopan turvallisimmat merialueet Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu rajaturvallisuuden ja merellisen turvallisuuden viranomainen, joka lisää ihmisten, ympäristön ja valtion turvallisuutta. 2

MERIPELASTUS Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä. Merivartiostoilla on kaikkien meripelastustehtävien johtamiseen ja suorittamiseen jatkuva valmius. Meripelastus on ihmishenkien pelastaminen merihädästä tai uhkaavasta vaarasta merialueella. Taloudellisten arvojen pelastaminen ei ole meripelastustoimea.

Suomen meripelastusjärjestelmä MRCC = Maritime Rescue Co-ordination Centre MRSC = Maritime Rescue Co-ordination Sub-Centre Rajavartiolaitoksen valmiudet: Johtamisvalmius 24/7 Helikopterit 24/7 Vartiolaivat 24/7 Merivartioasemat 24/7 Valtakunnallinen hälytysnumero: 0294 1000

MERIPELASTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Arvot muuttuvat Veneilykulttuuri muuttuu Veneiden koko kasvaa Uudet tekniset järjestelmät Sään ääri-ilmiöt lisääntyy? Satamapaikat vähenevät Tekniikka lisääntyy veneissä Uudet normit Vapaa-aika muuttuu / vähenee? Veneilijöiden taustat muuttuvat Yhteiskunnan säästövelvoitteet Veneilijöiden keski-ikä nousee Kansainvälistyminen 5

MERIPELASTUS TEHTÄVÄT 2013 Meripelastus vuonna 2013 (vuosi 2012) - Tapahtumia 1484 kpl (1404 kpl), - Pelastettuja henkilöitä 6465 (3355henk) - Hätätilanteissa 87 % tapauksissa apu paikalla alle 30 min (89%) 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 8,5 % 3,3 % 4,6 % 4,6 % 3,1 % 13,9 % 20,5 % 14,1 % 9,3 % 8,7 % 4,9 % 4,5 % Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) auditoi marraskuussa 2011 Suomen meripelastustoimen yleisjärjestelyt osana laajempaa meriturvallisuus auditointia. Suomen meripelastusjärjestelyt todettiin erittäin toimiviksi, ja tehokkaalla ja esimerkillisellä tavalla järjestetyiksi. 6

MERIPELASTUKSEN TILASTOJA 2013 SLMV LSMV Yhteensä - Matkustaja-alus 64 86 150 - Rahtialus 11 24 35 - Hinaaja / erikoisalus 1 1 2 - Hallinnollinen alus 5 3 8 - Kalastusalus 2 11 13 - Huvialus 597 535 1132 - Muu kulkuväline 16 18 34 - Ei kulkuvälinettä 66 63 129 7

MERIPELASTUKSEN TILASTOJA 2013 ILMOITUSVÄLINE (huom. ammattiliikenne) SLMV LSMV Kaikki yhteensä Ilmoitusväline kpl 794 769 1 563 - Hätämerkki (raketti, savu, jne) 7 4 11 - Puhelin 58 74 132 - Matkapuhelin 616 563 1 179 - GSM tekstiviesti - VHF puhe 17 25 42 - VHF DSC 3 3 6 - MF DSC - Inmarsat 2 2 - Cospas/Sarsat 1 3 4 - Sitrep - (Telex) - Virve 66 81 147 - SSAS - Muu 26 14 40 8

Meripelastustapahtumien yleisimmät syyt Vanligaste orsaker på sjöräddningen Most common reasons for Maritime SAR 58 % inhimillisiä tekijöitä 58% mänskliga faktorn 58% human errors 32 % oli teknisiä vikoja 32 % var tekniska 32 % were technical 10 % olosuhteista johtuvia 10% berodde på förhållandena 10% caused by circumstances Suurimat yksittäiset syyt olivat merimiestaidollinen virhe 19 % ja konevika 19 %. Den vanligaste orsaken var dålig sjömanskap 19% och maskinfel 19%. The most common reason was poor seamanship 19% and engine failure19%. 9

HÄTÄMERKINANTOVÄLINEET Täydellistä hätämerkinantovälinettä ei ole "Hälytysketju" muodostuu yhdistelmistä hälyttäminen ("hätäviesti") kommunikointi ("puhe") paikantaminen ("valo") 10

HÄTÄMERKINANTOVÄLINEILLE ASETETTAVIA VAATIMUKSIA Luotettava paikkatieto Kommunikointi Onnettomuustieto Luotettavuus Hätämerkin toistettavuus Viiveettömyys Turvallisuus Käyttöikä Helppokäyttöisyys 11

HÄTÄMERKINANTOVÄLINEILLE ASETETTAVIA VAATIMUKSIA Paikkatieto Kommunikointmuustietoa Onnetto- Luotettavuus Toistettavuus Viive Käyttöikä Hätäraketti? ei ei kyllä ei? 3 v Soihtu kyllä ei ei kyllä ei? 3 v muut? ei ei? kyllä/ei? ei vanhene hätämerkit EPIRB (nyk)? ei ei kyllä kyllä max 90 min + 5 v PLB? ei ei (kyllä) kyllä max 90 min + 5 v VHF/MF? kyllä kyllä kyllä kyllä ei + 20 v (?) VHF/MF + (kyllä) ei (kyllä) kyllä kyllä ei + 20 v (?) DSC EPIRB 2 gen. kyllä ei ei kyllä kyllä max 5 min + 20 v (?) PLB 2 gen. kyllä ei ei (kyllä) kyllä max 5 min + 20 v (?) puhelin (kyllä) kyllä kyllä ei kyllä ei n. 5 v 12

Meripelastuksen hälytysnumero(t) Valtakunnallinen (alueohjattu) hälytysnumero: 0294 1000 (ulkomailta: +358 2941000) Suorat hälytysnumerot: MRCC Turku: 0294 1001 MRSC Helsinki: 0294 1002 13

"Vesibussien" toimenpidekorit Työryhmätyö käynnissä Yhteistyössä viranomaisten ja yrittäjien kanssa Tuottaa toimenpidekortit yleisimpiin onnettomuustilanteisiin Jaetaan käytettäväksi meri- ja järvialueille Tiedonkulun ja varautumisen parantamiseksi Harjoitustoiminnan kehittäminen Meripelastuskeskuksilla on halu ja mahdollisuus järjestää yhteisiä harjoituksia 14

MARITIME INCIDENT RESPONCE GROUP Kyse on pitkälti EKA, LEKA, RITS, jne toiminnan vakiinnuttamisesta ja tason yhteisestä määrittämisestä kansallisesti. 15

MIRG - MÄÄRITELMÄ MIRG - toiminta tarkoittaa meripelastustoimen tehtävissä käytettävien MIRG -ryhmien toimintaa. Toiminta johdetaan valtakunnallisten toimintamallien mukaisesti. MIRG -yksiköllä tarkoitettaan valtakunnallisesti käytettävää pelastustoimen erikoisjoukkoa, joka on koulutettu ja varustettu toimimaan meripelastustoimen erityistilanteissa (esim. laivapaloissa) myös pelastuslaitoksen maantieteellisen toimialueen ulkopuolella erityisesti meripelastushelikoptereiden tukemana. Kaikki ryhmän jäsenet ovat saaneet perehdytyksen merellisen toiminnan erityispiirteisiin. MIRG ryhmän kokoonpano, varustus ja toimintamallit ovat valtakunnallisesti yhtenevät. MIRG -ryhmien käytön painopiste on laivaluokan onnettomuuksissa. Toiminnan perusteet ja johtosuhteet määräytyvät meripelastuslain mukaisesti. Helsingissä ja Turussa 24/7

Mistä MIRG toiminnassa on kysymys? Pelastustoimen erityisosaamisen hyödyntämisestä tehokkaasti laivaonnettomuuksissa M/S Nordlys Hurtigruten 15.9.2011 M/S Lisco Gloria, Saksa 8.10.2010 MT Lemon Kotka 22.11.2008 Yhteysaluksen palo Taivassalon edustalla 27.1.2013 Perustana meripelastustoimen kansainväliset toimintamallit 17

KIITOS! Rajavartiolaitos Pekka Parkkali email: pekka.parkkali@raja.fi 18