TIIVISTELMÄ YLIVIESKAN KAUPUNKI Selvitystyön tausta, tarkoitus ja tavoitteet Sosiaali- ja terveydenhuoltotiimi on linjannut vuonna 1998 unelman seudullisuudesta ja tavoitteekseen toimimisen suurkunnan tapaan, ja sosiaali- ja terveyspalveluissa lähtökohtana on: Asiakaslähtöisyys työssäkäynti/asuminen eri kunnissa ei rajoita palveluiden käyttöä. Tietojärjestelmät eivät ole rajoitteena, vaan tieto kulkee ihmisten ja organisaatioiden välillä. Kustannusten kohdentuminen onnistuu vaivatta kustannuslaskennan pelisäännöt on luotu ja palvelut tuotteistettu. Toimijat ovat sitoutuneet aidosti yhteistyöhön. Päätöksentekijät luottavat seudullisen yhteistyön tuloksellisuuteen ja antavat tukensa. Ylivieskan seudun kuntien sosiaalitoimen palveluiden kattavuudessa, järjestämistavoissa ja kustannuksissa on eroja. Myös sosiaalitoimen henkilöstömäärät suhteutettuna asukaslukuun ja kohdeväestöön eroavat kunnittain toisistaan. Sosiaalipalveluiden henkilöstöstä jää eläkkeelle yli puolet vuoteen 2020 mennessä. Kansalliseen sosiaalialan kehittämishankkeeseen liittyvän Ylivieskan seutukunnan kuntien sosiaalialan seutukehittäjä -hankkeen tarkoituksena on sosiaalipalveluiden saatavuuden turvaaminen, palvelurakenteen ja toimintojen kehittäminen sekä sosiaalialan erityispalvelujen seudullinen järjestäminen. Tarkoituksena on edistää asiakkaan oikeutta saada laadukkaita sosiaalialan ja työn palveluja. Ylivieskan ja Nivala - Haapajärven seutukuntien seutukehittäjä hankkeet ovat osa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen koordinoimaa sateenvarjohanketta, jolla kunnat organisoidaan seutukuntakehittämiseen määräaikaisten seutukehittäjien palkkaamisella. Ylivieskan seutukunnan seutukehittäjä -hankkeen tavoitteena on turvata sosiaalityön ja sosiaalihuollon erityispalvelut sekä sosiaalihuollon lähipalvelut alueen asukkaille myös tulevaisuudessa. Hanke tähtää seudulliseen palvelurakenteen kehittämiseen ja uudenlaisten toimintatapojen etsimiseen ja mallintamiseen. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Sosiaalialan seutuselvitystyön aikana valtioneuvosto asetti 11.5.2005 kunta- ja palvelurakennehankkeen. Kevään 2006 aikana tehtiin laaja valmistelutyö alueilla ja maakunnissa.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaista saavutettiin sopimus 28.6.2006. Puitelaki linjaa sekä aikatauluttaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkon. Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa yhteistoiminta-alueita. Yhteistoiminta-alueen vähimmäisasukaslukutavoitteeksi on asetettu perusterveydenhuollon ja siihen liittyvän sosiaalihuollon järjestämisessä 20 000. Uudistuksen tarkoituksena on turvata palveluiden saatavuus ja laatu pitkälle tulevaisuuteen. Jokaisen kunnan on esitettävä erityinen kunta- ja palvelurakennetta koskeva toimeenpanosuunnitelma, jonka perustana ovat väestö- ja palvelutarveanalyysi sekä kunnan taloussuunnitelma. Suunnitelmat kunnan tai yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi on jätettävä 1.6.2007 mennessä. Laki on voimassa 1.1.2007 31.12.2012. Aineisto ja menetelmät Tavoitteisiin pääsemiseksi laadittiin perusselvitys Ylivieskan seutukunnan hyvinvoinnin toimintaympäristöstä ja tilasta sekä sosiaalihuollon hallinnon ja palveluiden nykytilasta. Selvitystyön pohjana käytettiin valtakunnallisia tietorekistereitä ja kunnilta kerättyjä tietoja. Ylivieskan seutukunnan sosiaali- ja terveydenhuoltotiimi (SoTe-tiimi) hankkeen ohjausryhmänä antoi 13.9.2005 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palvelurakennetyöryhmälle alustavan ehdotuksen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, ns. askellussuunnitelman. Selvitystyön aikana SoTe-tiimi on muutoinkin linjannut kehittämisvisiota, minkä pohjalta seutukehittäjä on laatinut omat kehittämisehdotuksensa. Sosiaalialan seutuselvitystyön loppumetreillä aloitettiin Alavieskan, Sievin ja Ylivieskan sekä Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymän yhteistyönä selvitys yhteisen peruspalvelupiirin muodostamiseksi ulkopuolisen selvitysmiehen johdolla. Selvityksessä käytetään hyväksi vuonna 2005 valmistunutta raporttia terveydenhuollon seudullisen yhteistyön kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista, muita alueella tehtyjä ja tätä selvitystä. Tämän raportin tavoitteena on osoittaa alueen kuntapäättäjille ja toimijoille Ylivieskan seutukunnan sosiaalipalveluiden nykytila ja antaa eväitä seudullisten palvelustrategian ja palveluiden järjestämiselle sekä kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvän toimeenpanosuunnitelman valmistelulle. Toivottavasti selvitystyö ja siihen sisältyvät ehdotukset antavat hyvän pohjan seudullisen yhteistyön tiivistämiselle ja yhteisen palvelujärjestelmän luomiselle. Kehittämisvisio Visio sosiaalipalveluiden järjestämisestä lähipalveluna, seudullisina palveluina ja alueellisina palveluina on esitetty seuraavalla sivulla. Seudullisiin palveluihin kuvatut palvelut voidaan järjestää myös laajemmalla väestöpohjalla usean seutukunnan yhteistyöllä. Sosiaalipalvelut järjestetään joko 1) peruskunnan palveluna; 2) liittämällä seudun tai 3) sovitun kuntaryhmän sosiaalipalvelut tai 4) sosiaali- ja terveyspalvelut yhteen. Palvelut organisoidaan joko a) elinkaarimallin; b) kohderyhmän tai c) tehtäväalueen mukaisiin palveluprosesseihin/yksiköihin. 2
Palveluihin voidaan liittää osia sivistystoimen, lähinnä koulutoimen palveluista. Vaikka kyseessä on sosiaalialan seutuselvitys, seutukehittäjän roolissani pidän sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisen lähtökohtana toimialojen yhdistämistä yhteiseksi kokonaisuudeksi. Kuntapäättäjät päättävät lopullisesti asiasta ja siitä, mikä on sopivin tapa järjestää palvelut ja niiden hallinto. Yhteistä tahtotilaa luotaessa tulee lähtökohtana pitää kuntalaisille järjestettäviä palveluita ja toissijaisena hallintoa. Mahdollisimman kevyt hallintorakenne, joka kuitenkin turvaa ja kehittää kuntaohjausta, lienee paras vaihtoehto. Ylivieskan seutukunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja muut siihen kuuluvat tehtävät porrastetaan lähipalveluihin kotikunnassa, seutukunnan alueelle tuotettaviin lähipalveluihin ja erityispalveluihin sekä alueellisiin palveluihin. Palveluiden vaihtoehtoisia tuottamistapoja lisätään. Hyvällä johtamisella ja töiden järkevällä organisoinnilla kunnissa ja kuntien kesken voidaan vaikuttaa osaamisen ajantasaisuuteen ja työn kuormittavuuteen. 1. Työtehtävien uudelleen organisointi 2. Seudulliset työnohjaus toimintamallit 3. Seudulliset/alueelliset asiantuntijatiimit 4. Seudulliset/alueelliset koulutussuunnitelmat: ajankohtaiskoulutus ja pitkäkestoiset oppimisprosessit 5. Konsultaatio- ja mentorointijärjestelmät 3
Visio sosiaalipalveluiden järjestämisestä lähipalveluna, seudullisina palveluina ja alueellisina palveluina Lähipalvelut Ohjaus ja neuvonta (kaikki palvelut) Asumispalvelut Seudulliset Perussosiaalityö Elatustuki -> Kelalle Kotihoito (Kotipalvelut) - Lapsiperheet - Vammaiset - Vanhukset Vammaisten päivä- ja työtoiminta Koti- ja yksityisen hoidon tuki Vammaisten erityispalvel Vammaisten perheja laitoshoito Lastensuojelun sijaishuolto Sosiaalipäivystys Alueelliset palvelut Lastenvalvojapalvelut Vammaisten asumispalvelut Päihdehuollon erityispalvelut Päihdeongelmaisten avo- ja laitoskatkaisuhoito POSKE Pitkäaikainen laitoshoito/ hoiva Huume- ja sekakäyttäjien laitoshoito Maahanmuuttajapalvelut Sovittelupalvelut Tulkkipalvelut Toimeentulotuen normiosa Vaikeasti työllistyvien palvelut Aikuissosiaalityö Perhekeskus Erityisvarhaiskasvatus Lastensuojelun erityispalvelut Tehostettu palveluasuminen Kasvatus- ja perheneuvonta Sosiaalityön erityispalvelut Mielenterveystyön tukipalvelut Lasten päivähoito Lastensuojelun avohuolto Päihdehuollon peruspalvelut 4
YHTEENVETO SEUTUKEHITTÄJÄN KEHITTÄMISEHDOTUKSISTA Lähtökohdat Seudullisten ja/tai alueellisten palveluiden järjestämisen ja seutuvision Palvelut suurkunnan tapaan tavoitteena on a. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen Ylivieskan seudulla. b. Osaavan työvoiman saatavuuden ja riittävyyden turvaaminen. c. Palveluiden kokonaiskustannusten hillitseminen ja vähentäminen. d. Seudun ja Oulun Eteläisen alueen kilpailukyvyn säilyttäminen. Yhteisten palveluiden järjestäminen edellyttää seuraavia käytännön ratkaisuja, jotka ovat samalla myös reunaehtoja: - yhteiset toimi- ja ohjauselimet (myös sopimusperusteisessa yhteistyössä) - yhteiset tietojärjestelmät - yhteisesti sovittu palvelustrategia: omat/ostopalvelut/ palvelusetelit/kuntatuet - yhteisesti sovittu palvelutaso (/ajankohta, mihin mennessä siihen siirrytään) ja palveluiden priorisointikriteeristö - yhteisesti sovittu palvelujärjestelmä: kunnissa saatavissa olevat lähipalvelut ja keskitetyt erityispalvelut - yhteiset palveluprosessit ja tuotteet - yhteisesti sovitut asiakasmaksujen määräytymisperusteet - yhteisesti sovitut sosiaaliturvaetuuksien myöntämisperusteet - yhteiset virat/toimet - yhteisesti sovittu henkilöstöpolitiikka, mm. palkkataso ja mihin mennessä palkat yhdenmukaistetaan - toiminnan tukipalveluiden järjestäminen yhteisesti - toiminnan kustannusten jakoperusteiden määrittely. Kehittämissuunnitelman lähtökohtana on kulkea tien näyttäjänä seudullisten ja/tai alueellisten palveluiden luomisessa. Sosiaalipalvelut ovat koko väestölle tarkoitettuja palveluja, joilla turvataan yksilön ja perheen hoiva ja huolenpito elämänkaaren eri vaiheissa ja elämäntilanteissa, mahdollistetaan työelämään osallistuminen ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaalipalveluilla, sosiaalityöllä ja toimeentuloturvalla ehkäistään syrjäytymistä ja vahvistetaan ihmisten työja toimintakykyä, sosiaalista turvallisuutta ja omatoimisuutta. Palveluissa korostuu ennalta ehkäisy, varhainen puuttumínen ja moniammatillinen työskentelyote. Tulevaisuudessa sosiaalialan palveluista suurin osa on asiakkaan kodissa tai mahdollisimman lähellä kotia järjestettäviä lähipalveluita. Yhteistyö erityisesti terveydenhuollon, opetus- ja asuntotoimen, työhallinnon sekä liikenne- ja viestintäalan kanssa on saumatonta ja sosiaalinen näkökulma otetaan huomioon muilla sektoreilla. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat myös Kela ja poliisi sekä yksityiset yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. 5
Sosiaalihuollon hallinto ja johtaminen, hallinnon tukipalvelut ja tietojärjestelmät Sosiaalihuoltolaki yleislakina määrittää kunnan sosiaalipalveluista vastaavan toimielimen tehtäväksi sosiaalipalvelujen järjestämisen sosiaalihuoltolain ja usean muun, lähes jokaista palvelua varten erikseen säädetyn erityislain mukaisesti. Sosiaalihuoltolaki mahdollistaa ylikunnallisen sosiaalipalveluista ja sosiaalihuoltoa koskevista asioista vastaavan toimielimen perustamisen. Alueellamme ja ylipäätään koko maassa ei ole käytetty juurikaan lain suomaa mahdollisuutta perustaa ylikunnallisia sosiaalialan toimielimiä. Ainoastaan muutama kunta on perustamassa ylikunnallista sosiaalialan toimielintä, vaikka terveystoimessa kunnat ovat seudullammekin perustaneet kansanterveystyön järjestämiseksi kansanterveystyön kuntayhtymiä. Johtaminen muuttuu seutuyhteistyössä laajempien kokonaisuuksien, verkoston tai palveluprosessien johtamiseksi. Lisäksi muutoksen läpiviemisessä korostuu henkilöstön muutosjohtaminen ja henkilöstön ikääntymisen myötä ikäjohtaminen. Muutos voi tarkoittaa työnantajavaihdosta, tiimityön lisääntymistä eri toimintatahojen kanssa, työskentelytapojen tai työn sisällöllistä muutosta. Muutokset edellyttävät hyvin toteutettua henkilöstön muutosjohtamista. Erityisesti lähiesimiehen tuki on koettu eri tutkimusten mukaan tarpeelliseksi. Johtamisen painopistealueina tulevaisuudessa ovat: - Muutosjohtaminen - Ikäjohtaminen - Palveluprosessijohtaminen - Verkostojohtaminen. Siirrytään palveluprosessien johtamiseen, mikä edellyttää palveluprosessien määrittelyä joko elämänkaaren mukaan ja/tai tehtäväalueen mukaan ja viedään muutos läpi sekä varmistetaan johtamisen osaaminen. Johtamisen ohella on tärkeää huolehtia työn tukijärjestelmistä. Osaamisen ajantasaisuuteen ja työn kuormittavuuden vähentämiseen keskeisesti vaikuttavia menetelmiä ovat: - Työtehtävien uudelleen organisointi - Henkilöstön seudullinen työkierto - Seudullinen varahenkilöjärjestelmä - Seudulliset työnohjaus- ja toimintamallit - pankki - Seudulliset/alueelliset asiantuntijatiimit - Seudulliset/alueelliset koulutussuunnitelmat: ajankohtaiskoulutus ja pitkäkestoiset oppimisprosessit - Konsultaatio- ja mentorointijärjestelmät Hallinto järjestetään valitun palvelustrategian/kunta- ja palvelurakenteen järjestämissuunnitelman mukaisesti. Yhteiset palvelut järjestetään jollain seuraavista hallintomalleista: 1. Isäntäkunta: a) yhden kunnan malli = keskuskuntamalli; b) työnjakomalli; c) tilaajatuottaja malli; d) verkostomalli = vastuullisen isäntäkunnan malli 2. Kuntayhtymä 3. Kunnallinen liikelaitos 4. Kunnallinen osakeyhtiö 5. Palvelusäätiö. 6
Yhteislautakunta voidaan perustaa palveluiden järjestämiseksi ja sille mahdolliset kuntakohtaiset jaostot. Hallinnon tukipalvelut kootaan yhteen joko seudulliseen/kuntaryhmän talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen tai seudulliseen sosiaali- ja terveysalan hallintopalvelukeskukseen. Palvelukeskus sekä sosiaali- ja terveystoimen toimintayksiköt varustetaan yhteensopivilla tietojärjestelmillä sekä ajanmukaisella laitekannalla. Sähköistä asiointia lisätään sekä uuden tietoteknologian käyttöönottoa laajennetaan asiakastyössä sekä palvelemaan johtamista. Jokaisessa kunnassa on palvelupiste/-puhelin, josta hoidetaan ajanvaraus, yleinen ohjaus ja neuvonta. SOSIAALIPALVELUT Sosiaalipalvelut järjestetään seudullisina/peruskunnan/peruspalvelupiirin palveluina tai vaihtoehtoisesti edellä mainittujen sosiaali- ja terveyspalveluina elinkaarimallin mukaan organisoituna: - Lapsiperheiden palvelut - Aikuisten palvelut - Vammaisten palvelut - Ikäihmisten palvelut Sosiaalityö ja sen osa-alueet 1. Sosiaalityöntekijän palvelut järjestetään lähipalveluna kussakin kunnassa. 2. Aikuissosiaalityö ja lastensuojelutyö erotetaan omiksi tehtäväalueikseen. 3. Erityissosiaalityön palvelut keskitetään. 4. Sosiaalityössä toimeenpannaan seuraavat asiat ja toiminnot: - Palveluketjujen luominen - Kuntien erikoistuminen palvelutuotannossa - Yhteispalvelupisteet (kunta, Kela, työvoimahallinto ja muut toimijat, yksityiset ja järjestöt) - Pakolais- ja ulkomaalaisryhmätoiminnot keskitettynä palveluna - Sosiaalipäivystys jatkossakin seudullisena/alueellisena - Riita- ja rikosasioiden sovittelu alueellisena - Sosiaalityön alueellinen kehittämisyksikkö Perhepalveluiden kokoaminen yhteen perhepalveluyksikköön Palvelut järjestetään elämänkaari-ajattelun mukaisesti eli perhepalvelut kootaan perhepalveluprosessin/-yksikön alle. 7
Perhekeskus/-tukikeskus Muodostetaan seudullinen perhekeskus tukemaan perheiden palveluja. Perhekeskuksen palveluja ovat perhekuntoutus, unikoulut ja erilaiset keskitetyt ryhmätoiminnot. Perhekeskuksessa hyödynnetään perheiden omia ja järjestöjen voimavaroja, sosiaalista yhteyttä ja vertaistukea. Perhe-/perhepalveluohjaajien työ vakiinnutetaan osaksi perheiden palvelua. Perhekeskuksen työntekijät voivat jalkautua kuntiin. Lastensuojelu ja nuorisohuolto Lastensuojelun avopalvelut järjestetään kussakin kunnassa lähipalveluna, osana perhepalveluita. Muut palvelut keskitetään seudulliseen lastensuojelun sijaishuoltoyksikköön. - Palveluketjujen luominen - Seudullinen hoitopolku kriisitilanteita varten - Menetelmien kehittäminen ja käyttöönotto: dialogiset menetelmät, läheisneuvonpitomallit - Sosiaaliohjaajien työ sosiaalityön rinnalle - Kuntien erikoistuminen - Ylikunnalliset lastensuojelutyöryhmät - Sijaishuollon järjestäminen seudullisesti tai alueellisesti - Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvät selvitykset seudullisena palveluna - Juridiikkaosaamisen ostaminen - Sijaisperheiden seudullinen rekrytointi ja kouluttaminen Selvitetään, tarvitaanko nykyisen palvelujärjestelmän rinnalle alueellinen ammatillinen perhekoti haasteellisesti käyttäytyville asiakkaille. Isyyslain mukaiset tehtävät Selvitetään isyysselvitystyön siirtäminen muodostettavan perhekeskuksen sosiaalityöntekijälle tai vaihtoehtoisesti neuvoloiden taikka synnytyssairaaloiden sosiaalityöntekijöille. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaiset tehtävät/ Lapsen elatuksesta annetun lain mukaiset tehtävät Lastenvalvojan palvelut järjestetään seudullisina. Vaativat selvitykset tehdään kuntakohtaisesti, samoin hoidetaan esteellisyystilanteet. Elatusturvalain mukaiset tehtävät: perinnät ym. Elatustuen ja avun maksatus- sekä perintätehtävät siirretään valtiolle. Selvitetään tehtäviä nykyisin hoitavan henkilöstön asema. 8
Muu sosiaalityö Adoptioneuvonnan palvelut on tarkoituksenmukaista jatkossakin ostaa palveluja tuottavilta järjestöiltä. Rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelu on tarkoituksenmukaista järjestää joko nykyisellä kihlakuntajaolla tai koko Oulun Eteläisen alueen kattavana. Lapsiperheiden kotipalvelut Perheiden kotipalvelut järjestetään perhepalveluyksikön alaisuudessa kussakin kunnassa lähipalveluna. - Yhtenäiset palvelumaksut - Hyvät käytännöt - Uudet työmuodot: ehkäisevä toiminta painoalueena Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavan työtoiminnan palvelut järjestetään seudullisina ja mieluiten aikanaan muodostettavassa Kelan, työvoimahallinnon, yritysten ja järjestöjen yhteisessä palvelukeskuksessa. Ostopalvelua yksityisiltä palveluntuottajilta lisätään. - Hyvät käytännöt - Uudet työmuodot: ehkäisevä toiminta painoalueena - Yhteistyökäytännöt järjestöjen kanssa Toimeentulotukilain mukaiset tehtävät Palvelu on lähipalvelua kuntalaiselle. Norminmukainen toimeentulotuki voidaan myöntää seudullisessa aikuissosiaalityön yksikössä, mutta harkinnanvaraiset asiat käsitellään kuntakohtaisesti. - Sähköinen asiointi - Työnjakokysymysten selkiyttäminen: Sosiaalityöntekijä sosionomi toimeentulotukikanslisti/etuuskäsittelijä - Kuntouttava työtoiminta: työpaikat seudun kunnista/yrityksistä ja järjestöistä Maahanmuuttajapalveluiden keskittäminen seudullisesti/alueellisesti Sosiaalinen luototus Sosiaalisen luoton käyttöönottoa selvitetään seudullisena palveluna. 9
Psykososiaaliset palvelut Kasvatus- ja perheneuvonta 1. Kasvatus- ja perheneuvontapalvelut järjestetään seudullisina/alueellisina palveluina, sivuvastaanotot kunnissa sovitusti. 2. Palveluihin liittyvät erityispalvelut järjestetään seudullisina/alueellisina: neuropsykologi, puheterapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja, lasten ja nuorten psykiatri, toimintaterapeutit. 3. Uudet työmuodot: hoidolliset ryhmät, joissa kunnat voivat erikoistua. Mielenterveyspalvelut 1. Mielenterveyden kehittämissuunnitelma laajennetaan seudulliseksi. 2. Mielenterveyspalvelut järjestetään seudullisina palveluina, kunnissa on sivuvastaanotot sovitusti. 3. Toimintakeskusten palvelut yhdistetään: kunnat voivat erikoistua. Päihdepalvelut 1. Neuvonta, ohjaus ja ehkäisevä työ järjestetään kunnissa lähipalveluna. 2. Polikliinisen päihdetyön, katkaisuhoito-, kuntoutus- ja asumispalvelut (sisältää asumisvalmennuksen) ovat seudullisia tai alueellisia julkisia ja yksityisiä palveluja. - Seudullisen palveluketjun luominen - Hyvät käytännöt - Sosiaalityön osaamisen eriyttäminen ja menetelmien kehittäminen. 3. Kuntien erikoistuminen palveluketjun lähipalveluissa: avohuolto, jatkohoito, päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta, tukiasuminen, paja-/pysäkkitoiminta, ehkäisevä työ, kolmannen sektorin ja yritysten toiminta. 4. Maakunnallinen päihdepalvelujen kehittämisyksikkö Kehitysvammahuolto 1. Kehitysvammahuollon ohjaus on lähipalvelua, joka järjestään muodostettavan seudullisen vammaispalveluyksikön toimintana. - Palveluketjun luominen erityisesti avopalvelujen kokonaisuudelle - Hyvät käytännöt - Sähköiset lomakkeet 2. Aikuisten neuvolapalvelut järjestetään seudullisina tai alueellisina. 10
3. Lasten neuvolapalvelut järjestetään maakunnallisesti. 4. Yhtenäiset omaishoidontuen kriteerit kehitys- ja vaikeavammaisille. 5. Päivä- ja työtoimintapalvelut seudullisina tai ostopalveluna, palveluissa voidaan erikoistua kunnittain lähtökohtana avopalveluiden kokonaisuuden kehittäminen (koulutus, avotyötoiminta, asumisvalmennus). Kunnat voivat erikoistua. 6. Asumispalvelut seudullisina tai ostopalveluna: 1) nuorten seudullinen asumispalveluyksikkö ja 2) haastavasti käyttäytyvien asumispalveluyksikkö, palveluissa voidaan erikoistua kunnittain/palveluntuottajittain. 7. Kehitysvammaisten laitoshoito siirtyy puitelain mukaisesti sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Vammaispalvelut 1. Muodostetaan seudullinen vammaispalveluyksikkö, johon yhdistetään kehitysvammahuollon palvelut. 2. Yhteiset toimintalinjaukset ja seudullinen vammaispoliittinen ohjelma 3. Sähköiset lomakkeet 4. Asumispalvelut seudullisina tai ostopalveluna 5. Asuntojen muutostyöt seudullisena palveluna; yhteistyö teknisen toimen kanssa, pienet muutostyöt kuntakohtaisesti 6. Kuljetuspalveluiden seudullinen selvittäminen 7.Tulkkipalvelut ostopalveluna 8.Seudullinen avustajapalvelu 9. Yhtenäiset omaishoidontuen kriteerit kehitys- ja vaikeavammaisille Ikäihmisten palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi on kotipalvelutiimien lähipalvelua. - Yhteiset sähköiset arviointilomakkeet Omaishoidon tuki Omaishoito on kunnissa järjestettyä lähipalvelua. - Seudulliset ikäihmisten omaishoidontuen kriteerit - Toimeksiantosopimukset keskitetään seudulliselle vanhustenhuollon palveluyksikölle. Kotihoitopalvelut Muodostetaan seudullinen vanhustenhuollon palveluyksikkö, painopiste sosiaalipalveluissa. 1. Ikäihmisten palveluista ohjaus ja neuvonta ja kotihoitopalvelut ovat lähipalvelua. 2. Yhteiset toimintalinjaukset 3. Palveluketjun luominen kotihoidon palveluasumisen ja laitoshoidon välille 4. Seudullinen SAS-hoitaja 5. Hyvät käytännöt 6. Yhteiset sähköiset lomakkeet 11
7. Kotihoitotiimeissä ehkäisevät ja kuntouttavat toiminnot 8. Palvelutuotteiden määrittely 9. Kotihoitopalveluiden ja palvelusetelien kilpailuttaminen seudullisena 10. Muistiparkki- ja seniorikeskustoiminta seudullisena 11. Kotihoitoa ja asumispalveluja tukevat seudulliset asiantuntijat: geriatri, neurologi, ravitsemusterapeutti, muistihoitaja Oulun Eteläisen alueen vanhustenhuollon kehittämisyksikkö/-verkosto. Tukipalvelut 1. Tukipalvelut ovat kunnassa annettavia lähipalveluja. 2. Tukipalveluiden kilpailuttaminen seudullisesti. 3. Asuntojen muutostyöt ja hissirakentaminen seudullisena palveluna yhteistyössä teknisen toimen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. 4. Kuljetuspalveluiden seudullinen selvittäminen. Palveluasuminen 1. Seudullisen vanhustenhuollon palveluyksikön alaisuudessa toimivat asumispalveluyksiköt, jotka erikoistuvat - lyhytaikaishoitoa tarjoava kuntouttava yksikkö - infektioihin erikoistunut hoivakoti - ikääntyneiden päihteiden käyttäjien hoivakoti - haasteellisesti käyttäytyvien/syvästi dementoituneiden hoivakoti 2. Yksityisten asumispalvelujen ja palvelusetelillä järjestettävien palveluiden seudullinen kilpailuttaminen. 3. Vapaaehtoistoiminnan organisoiminen palveluasumisen tueksi. 4. Palvelutalojen peruskorjausten koordinointi. Laitoshoito 1. Vanhainkotipalvelut järjestetään seudullisina palveluina. 2. Kilpailuttaminen, ostopalvelusopimus- ja palvelusetelikäytännöt seudullisesti 3. Hyvät käytännöt 4. Palvelua tuottavien yksiköiden erikoistuminen - seudullinen lyhytaikaishoitoa tarjoava kuntouttava yksikkö - seudullinen vaikeasti hoidettavien yksikkö 5. Laitoshoitoa tukevien erityispalveluiden järjestäminen/tuottaminen seudullisesti, geriatri, neurologi. Lasten päivähoitopalvelut sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki Lasten päivähoitopalvelut 1. Lasten päivähoitopalvelut ovat kunnissa annettavaa lähipalvelua. Yhteistyön tiivistäminen koulutoimen kanssa esiopetuksessa ja esiopetuksen mahdollinen siirtäminen koulutoimelle. 12
- Yhtenäiset palvelumaksut - Hyvät käytännöt 2. Erityisvarhaiskasvatuksen konsultaatiot järjestetään seudullisena. 3. Palveluiden kilpailuttaminen seudullisesti. 4. Seudullinen varhaiskuntoutustyöryhmä 5. Varhaiskasvatuksen alueellinen kehittämisyksikkö, jonka verkoston osana ovat seudun kuntien kehittämisyksiköt (-päiväkodit, -ryhmäperhepäiväkodit) Lasten kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki Seudulliset yksityisen hoidon tuen kuntalisien/palvelusetelien/kotihoidontuen vauvalisien myöntämisen perusteet. Muut tehtävät ja palvelut Sosiaaliasiamiestehtävät Sosiaaliasiamiestehtävät hoidetaan jatkossakin seudullisina/alueellisina julkisina tai yksityisinä palveluina. Potilasasiamiespalvelut voidaan yhdistää palveluihin. Yksityisten sosiaalipalveluiden valvonta Yksityisten sosiaalipalveluiden valvonta järjestetään seudullisesti. Valmius-, turvallisuus-, pelastus- ja muut suunnittelutehtävät 1. Sosiaali- ja terveystointa koskevat valmius- ja turvallisuussuunnitelmat laaditaan seudullisina ja tarpeen mukaan kohdennetaan kuntakohtaisiksi toimintaohjeiksi. 2. Jokaisessa yksikössä laaditaan yksiköiden pelastussuunnitelmat. - Yhtenäiset suunnittelukäytännöt Muut toimintaa sitovat määräykset 1. Laaditaan seudullinen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstösuunnitelma: - Seudullinen henkilöstö ja varahenkilöstö - Seudullinen henkilöstön koulutussuunnitelma - Seudulliset henkilöstön tukijärjestelmät 2. Kansainvälisiin sopimuksiin liittyvä toiminta järjestetään seudullisena 3. Asiakasmaksut yhtenäistetään seutukunnan alueella. 13