Tyyppi, jolle iphonesta kasvoi raaja 17.10. 2013 Iisakki Kiemunki
Kuka minä luulen olevani 36-vuotias perheenisä (tyttö 5 v., poika 2 v.) Vaimo lastenkulttuurikeskuksen johtaja Koulutus hallintotieteiden maisteri (2004) Toimittaja (Hämeen Sanomat, Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset) Poliitikko (Hämeenlinnan kaupunginhallituksen pj., sairaanhoitopiirin valtuuston pj., varakansanedustaja jne.)
Muutos, joka muutti kaiken Vuosikymmenen aikana niin median kuin politiikan maailma on muuttunut täysin. Internetin Kuolontähti tuhosi Gutenbergin galaksin. En ole diginatiivi, mutta kapinallisenkin täytyy sopeutua.
Ammattiminä: sanomalehtimiehestä monimediajannuksi Alan liikeidean muutos vie pois vain paperille painetun lehden tekemisestä. Uuden toiminnan lähtökohtana on tiedon hankinta, tiedon tuottaminen ja jalostaminen sekä jakaminen asiakkaille heidän kulloinkin haluamillaan tavoilla: -paperille painettuna, kotiin kannettuna - tietoverkkojen kautta päätteelle - langattomien yhteyksien kautta kännyköihin - sähköiselle paperille 2015 jälkeen?
Omistajat ja kustannustoiminta Koko kustannustoiminta ajateltava uudelleen. Onko omistajilla kykyä nähdä tilanne kahta kvartaalia pidemmälle? Eri välineiden vahvuudet on osattava yhdistää palvelemaan kokonaisuutta. Sisällöntuottajien oltava moniosaajia. Tuotot monesta eri lähteestä. Mediatalot verkottuvat. Kustannustehokkuus päivän sana. Koska tulee aidosti sisältöjen vuoro?
Muutos on epätoivoinen haaste monille Muutos on kolmoishaaste: 1. Miten hallita tekniset innovaatiot ja hyödyntää ne toiminnallisesti sekä kaupallisesti? 2. Kehityspanokset sähköiselle puolelle vievät paljon enemmän kuin tuovat. Mistä investoinneille rahoitus? 3. Miten tekijät yksilöinä ja organisaationa muutoksen kokevat? Kuusikymppiselle sanomalehtimiehelle digivideokamera kouraan?
Paperilehti sinnittelee, jos Entisiä metodeja pystytään uudistamaan. Lehdistä tulee vähintään kolmen tason lukupaketti: selailutaso, kommenttitaso ja analyysi, joka jatkuu verkossa. Kuuden tunnin viive uutisoinnissa osataan ottaa huomioon. Uutisissa näkökulmat korostuvat. Tehdään yhä enemmän omaehtoisia uutisia: taustoitusta ( tarinoita tapausten takaa), kommentointia, analyysiä, yhteenvetoja Ilmiöt, uutiset ja taustoitukset tuodaan ihmisten (tavisten) kautta; tunteet, tunnelmat ja henkilökohtaiset mielipiteet esiin.
Mielenkiintoa kolmella tasolla 1) Juorut, yksittäiset sattumat, henkilöt sinänsä. 2) Tunnelmat, tunteet ja henkilökohtaiset kokemukset. 3) Puolivälttämätön sälä ja täyte: Infot Tiedotteet Päätökset Viranomaislähteet Tapahtumat
Poliittinen minä: soppatykiltä sosiaaliseen mediaan Jos et nykyään ole Facessa, et ole politiikassa Totta ammattilaistasolla, käytännön järjestöelämä on vielä analogisessa ajassa toreilla Päinvastoin kuin mediakäytössä, kuluttajat eivät näytä niin vahvasti suuntaa (vrt. perussuomalaisten menestys)
Eri väline, eri luonne Facebookissa yksityinen ja politiikka sekoittuvat. Twitter ainakin toistaiseksi enemmän sisäsiittoinen ammattilaisten kanava. Kotisivut hieman jo passé: tukikohta ja varasto sisällöille, joita jaetaan sosiaalisessa mediassa. Tulossa: visuaaliset palvelut, esim. Instagram
Ampparipolitiikka Viestinnän nopeus muuttanut poliittista kommunikaatiota. Tiiviys, huomiohakuisuus, radikaalius, vastustajan tyrmäys. Edelleen vain yksi asia kerrallaan mahtuu julkisuuteen, vaikka bittiavaruus on rajaton Kuka hallitsee agendaa?
Yksilöllistyminen, nichemarkkinointi Ennen ihminen tuli poliitikon luokse, nyt poliitikko menee sinne, missä ihmiset ovat. Onko introverteille enää tilaa? (Halla-aho, Koskinen?) Poliitikko tarvitsee rajatun kohderyhmän huomion tullakseen valituksi, mutta yleisen hyväksynnän saadakseen jotain aikaiseksi.
Siviiliminä: uutisnarkkari ja isi Koko elämä pyörii älyluurin ympärillä: työ, politiikka, uutiset, viihde (Netflix, Spotify), sosiaaliset kontaktit, liikuntaharrastukset (Runkeeper, MiCoach), ostokset. Taaperon ensimmäinen media on nykyään kosketusnäytöllinen pädi. Lapset oppivat kirjoittamaan ja laskemaan appsien avulla. Kohta koko koulu pilvessä.
Ihmeellinen interwebbi En pysty lopettamaan internetin ihmettelyä. Kuinka se voi ylipäätään toimia? Onko se lapsille vaarallinen? Mitä se vielä keksii? Lähivuosina ruokaostokset kotiin? Mitä tehdään automarketeille? Mitä kirjastoille tapahtuu? Vanhan tiedon varastoja? Voiko netti korvata kaiken muun paitsi inhimillisen kosketuksen ja fyysisen rasituksen?