TIETOKANNAT kevät 2002 Itseopiskeluosio osa 1/3 LUENTOPÄIVÄKIRJA ryhtiä opiskeluun Luentopäiväkirja on ajatus siitä, että pidät ainakin kirjaa kurssiin käytetystä ajasta ja aihealueista. Esimerkiksi lista, jossa on: päivämäärä, käytetty aika, tehtävä, tavoite (opittava asia) ja epäselvät kohdat (jotka selvitetään kertausluennolla tai demoissa). Esim. 25.1.2002, 13-15, osan I läpikäynti, tietokanta-ajattelu ja tietomalli, system catalog? Lisäksi kannattaa suunnitella etukäteen viikon ohjelman eli milloin perehtyy aineistoon, milloin tekee harjoituksia ja demoja, milloin kertaa jne. Tämä seuranta ja suunnittelu auttavat kurssin haltuunottamisessa, koska luentojen määrä on vähäinen. Kurssin suorittaminen kuitenkin vaatii perehtymistä ja harjoittelua useita kymmeniä tunteja, joten työsuunnitelma kannattaa miettiä etukäteen. Epäselvissä tilanteissa voit aina ottaa yhteyden kurssin vetäjiin. Ryhmätyö on myös sallittua eli voitte tehdä harjoituksia esimerkiksi samassa ryhmässä, joka tekee myös kurssin ryhmätyön (n. 4-5 opiskelijaa). Johdanto tietokantoihin ja mallinnuksen merkitys tietokannan laatuun Aiheen käsittelystä ja jäsennyksestä Pyri omaksumaan keskeiset käsitteet ja asiakokonaisuudet merkityksineen sekä osien liittyminen toisiinsa (kokonaisuus). Alla on eras ehdotus johdanto-osan aihealueen jäsennykseksi. Tutustuminen aiheeseen kannattaa mieltää spiraalimallin mukaisesti, jolloin perehdyt jokaiseen osaan neljä (tai oikeastaan viisi) kertaa. Tällöin aiheeseen tutustuminen ja sen sisäistäminen, ulkoistaminen ja arviointi tulevat luonnollisesti kurssin eri vaiheiden mukaan. Viides kontrollikerta on sitten tentti. A. Peruskäsitteet haltuun - tietokanta - metadata - systeemihakemisto (system catalog) - tietomallit ja tiedonmallinnusprosessi - tietokannat ja tietojärjestelmät B. Tietokanta-ajattelu tutuksi - miksi tietokanta-ajattelua tarvitaan? o paljon toisiinsa liittyvää tietoa o erilaisia kyselyjä ja raportteja samasta kannasta
o muuttuvat tietotarpeet o järjestelmän tekniset kehittämistarpeet - vertailu perinteiseen tiedostojen käsittelyyn - kolmitasoarkkitehtuuri - hyvän tiedonhallinnan periaatteet - tietoriippumattomuus C. Käyttäjäryhmien vaatimuksia: tietokanta-ajattelun hyötyjä eri ryhmille - loppukäyttäjät - suunnittelijat - ylläpitäjät - kehittäjät D. Suunnittelun luonteesta - (korkean tason) tietomalli kuvaa toteutettavan tietokannan (entiteetit ja niiden väliset liittymät, säännöt ja rajoitukset) - analyysi, kohteen toiminnan ja luonteen ymmärtäminen (usein sosiaalinen kyselyprosessi) (kuvataan bisnessääntöjä, miten tieto käyttäytyy kohteessa, esim. TILAUS sisältää aina viittauksen ASIAKAS-entiteettiin) - tietokanta on tiettyä tarkoitusta varten tietylle käyttäjäryhmälle (muista siis rajaus ja tapauskohtaisuus) - kuvataan tietoa, EI toimintaa; siis [ASIAKAS <-tekee-> TILAUS] ei kuvaa tilausprosessia vaan kahden entiteetin välistä bisnes sääntöä. o ohjenuorana liittymille: tutki entiteettien välisiä (ja sisäisiä, rekursio) oikeuksia, vastuita ja velvollisuuksia. Esim. TILAUS tarkoittaa, että joku taho (ASIAKAS) on tehnyt sopimuksen TUOTTEIDEN tilaamisesta - suunnittelun kulmakivi, myös ylläpidossa keskeinen - implementaatioriippumaton, eri notaatioita - varo halpoja kopioita ; laadukkaan mallin laatiminen on vaativa tehtävä, joka vaatii kohdealueen semantiikan tuntemusta ja erilaisia tiedonhankintatapoja E. Teknisiä ominaisuuksia - DBMS:n osat - tietojen talletuksen merkitys ja ratkaisuja - hakemistot (index) F. Tietokanta-lähestymistavan vaikutukset Huom! Tarkastele allaolevia ominaisuuksia kolmitaso-arkkitehtuurin eri tasoilla ja eri käyttäjäryhmien näkökulmista! - tehokkuus - joustavuus - ylläpidettävyys - helppokäyttöisys - laatu 2
Kertauskysymyksiä, osio I Seuraavat kysymykset pyrkivät liittymään aihealueeseen laajasti ja soveltavasti jaoteltuna kirjan rakenteen mukaan. Siten ne sopivat mietittäväksi demojen ja harjoitusten jälkeen. Kysymykset pyrkivät testaamaan käsitteiden ja aihealueiden tuntemista, joten niiden avulla voit myös kerrata kurssin sisältöä ennen tenttiä. Toki voit käyttää materiaalia myös omalla tavallasi. Kpl 1 1. Mikä on tietokanta? 2. Mitä metadata tarkoittaa? 3. Tietokannanhallintajärjestelmän (DBMS) hyviä ja ei-niin-hyviä ominaisuuksia? Kpl 2 4. Mitä tietoriippumattomuus tarkoittaa ja miten se toimii (keksi esimerkki)? 5. Selitä itsellesi kirjan kuva 2.3. (s. 33) siten että kaikki kappaleen 1 keskeiset käsitteet löytyvät siitä. Kpl 3 ja 4 5. Miten tietokantojen suunnittelu liittyy tietojärjestelmiin ja muuhun aiemmin oppimaasi? Pohdi myös miten tietokannan elinkaari (kuva 3.1., myös 16.1. s. 533) liittyy tietojärjestelmäkokonaisuuteen. 6. ER-mallinnus pitäisi olla tekniikkana tuttu juttu. Tutustu kuviin (3.2., 3.14, 3.15, 3.16); lukeminen pitäisi onnistua. Pohdi mallien rajausta ja näkökulmaa. Keksi entiteettejä tai attribuutteja, jotka voisivat olla mukana mallissa (kuten CUSTOMER kirjan COMPANY-tietokantaesimerkissä). Miksi niitä ei ole mallinnettu? 7. Miten ER-mallit syntyvät? Miten ne pysyvät hengissä? Mikä on tietomallin ja toteutetun kannan välinen suhde järjestelmän elinkaaren näkökulmasta? 8. Kuten tehtävässä 6, tutustu mm. kuviin 4.7., 4.10. Mitkä ovat EER-mallinnuksen lisäominaisuudet verrattuna ER-malliin? Listaa kaikki ominaisuudet ja niihin liittyvät vaihtoehdot ymmärtääksesi lisäominaisuudet kokonaisuudessaan. 9. Tarkastele ensimmäisen demokerran tehtävää 4b) eli velkajärjestely -tehtävää. Olisiko vihje entiteettien vastuut, velvollisuudet ja oikeudet (obligations, rights and responsibilites) auttanut mallin tehnyttä noviisia? Miksi luulet, että noviisilla ajatukset harhautuivat prosessien kuvaamiseen? Kpl 5 10. Miten tiedostot ja tiedon tallentaminen liittyvät tietokantoihin? Keskeiset ongelmat? 11. Selvitä pääpiirteittäin mikä on RAID. Kpl 6 12. Mikä on hakemisto? Mihin sitä tarvitaan? Miten se toimii? 13. Mikä on ankkuri? 14. Mitä erilaisia hakemistotyyppejä on? Perehdy hakemistoihin niin, että osaat selittää taulut 6.1 ja 6.2. eli eri hakemistotyyppien perusominaisuudet. 15. Tutustu kpl 6. (ss. 159,. 162, 167) esimerkkeihin 1-3. Mitä tulokset tarkoittavat? 16. Mikä on grid-hakemisto? 3
Harjoitustehtäviä ja vastauksia OHJE: Tehtäviin löytyy vastaus kurssin www-sivulta pdf-tiedostosta. Kannattaa ehdottomasti pohtia tehtäviä omin päin, pienissä ryhmissä ja vasta sitten katsoa vastaukset. Luentopäiväkirja auttaa asioiden omaksumisessa: kirjoita ylös ainakin käyttämäsi aika, epäselvät kohdat ja oppimasi asiakokonaisuudet. 1. Selitä seuraavien termien merkitykset: Kirjasta (Elmashri, Navathe: Fundamentals of database systems, Third edition): Termin perässä on sivunumerot, joiden avulla löydät vastaukset. Nämä termit ovat keskeisiä. Kannattaa ottaa selvää. a) Logical data independence (looginen tiedon riippumattomuus) s.28 b) Concurrency control (samanaikaisuuden hallinta) s.11 c) DDL (Data defininion language) s.30 d) SDL (Storage definition language) s.30 e) DML (Data modelling language) s.30 f) System catalog (järjestelmähakemisto) s.35 g) Information repository s. 35 (information säilytyspaikka) h) Functional requirements, (funktionaaliset vaatimukset) s. 42 i) Logical design, (looginen suunnittelu) s. 44 j) Derived attribute (johdettu attribuutti) s.48 k) Binary and ternary relationships (binaariset ja 3-asteiset liittymät) s.95-100 l) Aggregation, (keräytymä, yhteenlaskeminen) s.94-95 ja 103-104 m) Blocking factor, (jaksotuskerroin) s.131 n) Clusters, (ryppäät) s.119 o) Sequential file, (peräkkäistiedosto) s. 136 p) Collision (törmäys) s.141 q) Indexing fields, (indeksoivat kentät) s. 155-156 r) Clustering field, (klusteroiva kenttä) s.159 s) Block anchor, (blokin (lohkon) ankkuri) s.157 t) Non-dense(sparse) index, (harva indeksi) 157. Lisäksi: hakutarpeet (avaimet) ja kolme hakemistoa: päähakemisto, klusterihakemisto, toisiohakemisto (mm. luentomoniste ss. 17-19) 2. a) Tee seuraavat tehtävät (kirjasta review questions 3.2, 3.4-3.8 ja 3.12 s. 67). i) Määrää tapauksia, jolloin NULL arvon käyttö voisi olla hyväksyttävää. ii) Mikä on entiteettityyppi? Mikä on entiteetti joukko? Selitä mitä eroa on entiteetin, entiteettityypin ja entiteettijoukon välillä. 4
iii) iv) Selitä mitä eroa on attribuutin ja arvojoukon välillä. Mikä on liittymätyyppi (relationship type)? Selitä erot liittymäistanssin (relationship instance), liittymätyypin (relationship type) ja liittymäjoukon (relationship set) välillä. v) Mitä tarkoittaa osallistumisrooli (participation role)? Milloin on välttämätöntä käyttää roolinimiä (role names) liittymätyyppien kuvaamisessa? vi) vii) Kuvaa rakenteellisen rajoituksen (structural constraint) kaksi vaihtoehtoa liittymätyypin määrittelyssä. Mitä etuja ja haittoja kummassakin on? Mitä heikko entiteetti tarkoittaa ja miten se kuvataan? Milloin käsitettä heikko entiteetti käytetään tiedon mallinnuksessa? 2. b) Tutustu kuvaan 4.1 s. 77 (myös alla). Mieti tietokannan käyttäytymistä lisäämällä kantaan työntekijöitä? Voiko sihteeri johtaa projekteja? Onko kaikille maksettava palkkaa? Onko sallittua että alilluokalla ei ole mitään attribuutteja kuten "Manager"-luokalla? Miksi "Manager" on mallinnettu? Miten malli käyttäytyy, kun siihen lisää työntekijän, joka toimii yrityksessä siivojana? Entä jos lisäät konsultti-työntekijän, joka vetääprojekteja? Voidaanko rakenteet tehdä "automaattisiksi" niin että yliluokkaan liittyy oikea aliluokka? 2. c) Mitä eroa on erikoistumisella (specialization) ja yleistämisellä (generalization)? Miksi tätä eroa ei näy EER-kaaviossa? (kirja teht. 4.8 s 105) 5
3. Olet kansallisen EER-mallinnuskisan tuomariston jäsen. Alla on tehtävä, jonka perusteella kolme semifinalistia on tuottanut tietomallin 10 minuutissa. Mitä erilaista, hyvää, huonoa tai kummallista niissä on toisiinsa verrattuna? Tekisitkö jonkin ratkaisun toisella tavalla. Mistä erot johtuvat? Mikä malli voitti? Miksi? Semifinaalitehtävä: Suunnittele relaatiotietokantaan pohjautuva tietokanta. Järjestelmä on tarkoitettu erään konsulttiyrityksen asiakasprojektien ja oman osaamisensa hallintaan. Tarvittavat tiedot on kerätty haastattelemalla vastaavia henkilöitä ja muita järjestelmän tulevia käyttäjiä. Konsulttiyrityksen nykytilan kuvaus: Konsulttifirman laaja-alainen organisaatio-osaaminen on tuotteistettu hyvin luokiteltuihin dokumentteihin. Asiakkaiden konsulttitarpeet ovat hyvin monimuotoisia ja -tasoisia. Siten asiakasprojektin hallintaan liittyy olennaisena osana projektin osien ja niiden tavoitteiden ja mittareiden selvitys. Projektivaiheen selvitykseen sisältyy myös tiedot keinoista (työtavat ja välineet), joilla tietyn vaiheen tavoitteisiin voidaan päästä. Konsultointi perustuu osaamisdokumentteihin, sekä jatkuvasti suoritettavaan reflektointiin, jossa asiakasprojektin toimintaa (vaiheita) arvioidaan. Usein mukana arvioinnissa on myös asiakkaan edustaja. Selvää on, että konsulttitunteja seurataan tarkasti laskutusta varten. Tehty työ on suoraan johonkin projektin vaiheeseen liittyvää työtä. Lisäksi laskutusperusteena käytetään firman osaaamisdokumentteja siten, että dokumentti (esim. WAP-teknologia ja ryhmätyöskentely) voidaan liittää asiakasprojektin vaiheeseen hintalapun kera. Siis sekä työtunnit että asiakirjat (dokumentit) maksavat asiakkaalle (firma onkin kasvattanut liikevaihtoaan yli 50 % joka vuosi...). Laskusta siis pitää voida eritellä tunnit ja liitetyt asiakirjat. Vanha dokumenttien arkistointijärjestelmä päätettiin yhdistää asiakastietoihin paremman laadunseurannan, tietojen hallittavuuden saavuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Tarvittavat tiedot: Asiakastiedot Asiakas on yritys, josta osoitetiedot ja projektiin osallistuvien henkilöiden tiedot. Konsultaatioprojekti Kohteen kuvaus, osaprojektit, asiantuntijat ja projektin vastuuhenkilö. Toiminta Yleisesti firma tarvitsee monipuolisen dokumenttien hallintajärjestelmän. Dokumentin voi luoda yksi tai useampia työntekijöitä, ja dokumentilla on sisältö, luontipvm ja yleinen asiasanaluokka. Dokumenteissa voi olla myös viittauksia toisiin dokumentteihin. Lisäksi dokumentit on luokiteltu firman tarpeita varten siten, että yksi dokumentti voi kuulua moneen hyvin itsemääriteltyyn luokkaan. Luokitus voi muuttua eli uusia keksitään ja vanhat poistuvat. Asiakasprojektin käynnistyessä määritetään sen vaiheet sekä vaiheiden tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän jälkeen työtunnit, tulokset yms. dokumentit kirjataan. Lopuksi laskutetaan asiakasta. 6
Malli A. Etsi vahvuudet ja heikkoudet, muista verrata lopuksi muihin. 7
Malli B. Etsi vahvuudet ja heikkoudet, muista verrata lopuksi muihin. Seuraavalla sivulla malli C. Etsi vahvuudet ja heikkoudet, muista verrata lopuksi muihin. Mikä malli voitti? Miksi? 8
9
4. Tee kansainvälisen A-maajoukkueiden jääkiekkoturnauksen tietomalli eli (E)ER-kaavio turnauksen organisaation ja pelitapahtumien hallintaan: - pelaaja: nimi, syntymäaika, pelinumero, pelipaikka (hyökkääjä, puolustaja, maalivahti), maa, nykyinen seurajoukkue, pelaajahistoria (ajanjakso, seura, maa) - valmentajat ja muu huoltohenkilöstö: nimi, syntymäaika, tehtävä - tuomarit: nimi, kansallisuus, kansainvälisen tuomarikortin myöntämispvm - joukkue: maa, ryhmä johon sijoitettu (A/B) - ottelut: koti- ja vierasjoukkuen, aika, paikka, tulos, tuomarit, pelitapahtumat (maali, rangaistus sekä tekijät) Pelaajan pelihistoria kertoo missä seurajoukkueissa pelaaja on pelannut aiemmin. Pelitapahtumat ovat joko maaleja tai rangaistuksia ja niihin liittyy aina yksi tai useampia tekijöitä. Jos teet lisäoletuksia, kerro myös ne. 5. Tee (E)ER-malli seuraavasta kohteesta: Nide Oyj on kirjoja suoraan kuluttajille myyvä yritys. Myynti tapahtuu suoramarkkinoinnilla asiakaslehden avulla ja tilattujen kirjojen toimitus tapahtuu postin välityksellä. Toimitus voi tapahtua useammissa erissä. Nide Oyj:n kirjakerhoidea tarvitsee toimintansa tukemiseen tietokantajärjestelmän. Yrityksellä on sopimuksia muutamien kustantajien kanssa kirjatoimituksista. Nide Oyj pitää yllä asiakasverkostoa, joille kirjoja markkinoidaan. Kirjat on luokiteltu (lasten, nuorten, aikuisten jne.) ja vastaavasti asiakkaat voivat kirjoittautua erilaisiin aihealueisiin (kodinkunnostus, ruoanlaitto, matkailu jne.). Myös aihealueet voivat liittyä toisiinsa (esim. matkailu ja autoilu). Asiakkaat ovat yrityksen näkökulmasta joko potentiaalisia asiakkaita, jäsenasiakkaita tai lopettaneita (suoramarkkinointikielto). Uusille asiakkaille tarjotaan erikoistarjouksia ja jäsenasiakkaille ns. kuukauden kirja. Asiakas voi perua kuukauden kirjan sen saatuaan. Nide Oyj:n pitää saada selville mm. ostokäyttäytyminen eli mitä ostetaan ja kuka ostaa. Laskutusta ja kirjojen hankitaa ei tarvitse mallintaa. 6. Suunnittele tietokanta taidemuseota varten (kirja teht 4.20, s. 108). Piirrä EER-kaavio tätä sovellusta varten. Kirjaa myös tekemäsi lisäoletukset ja niiden vaikutukset siihen, miten olet suunnitellut EER-kaaviosi.Oletetaan että seuraavat tiedot on kerätty: Museossa on kokoelma taideteoksia. Jokaisesta taideteoksesta ylläpidetään seuraavia tietoja: yksilöllinen teoksen numero, taiteilija (jos hänet tunnetaan), teoksen maalausvuosi (jos se tiedetään), taideteoksen nimi ja kuvaus teoksesta. Taideteoksia luokitellaan usealla tavalla. Luokittelusta seuraavassa: Taideteokset luokitellaan niitten tyypin mukaan. Päätyyppejä on kolme: MAALAUS, VEISTOS JA PATSAS, sekä lisäksi tyyppi MUUT, jota käytetään silloin kun teos ei sovi kolmeen edellä mainittuun tyyppiin. MAALAUS-teoksesta tarvitaan seuraavia tietoja: maalaustapa (öljy, vesiväri ym.), materiaali (paperi, kangas, puu ym.) sekä tyylisuunta (moderni, absrakti, ym.). 10
VEISTOKSISTA tarvitaan tietoja: materiaali (puu, kivi ym.) ja lisäksi veistoksen korkeus, paino ja tyyli. Taideteokset MUUT-luokassa kuvaillaan tyypin (juliste, valokuva ym.) ja teoksen tyylin avulla. Taideteokset luokitellaan myös sen mukaan ovatko ne pysyviä, eli museon omistamia (tällöin tarvitaan tietoa siitä milloin se on hankittu, onko teos näytteillä vai varastossa, sekä mikä on ollut teoksen hankintahinta). Toinen vaihtoehto on että taideteos on lainattu, jolloin tarvitaan tietoa siitä mistä kokoelmasta se on lainattu, lainauspäivämäärä, ja milloin teos tulee palauttaa. Taideteoksesta ylläpidetään myös tietoa, joka kuvailee sitä maata ja kultuuria mistä teos on peräisin (Italialainen, Amerikkalainen, Intialainen, ym.), sekä aikakautta milloin taideteos on luotu (Renessanssi, Moderni, Muinaistaidetta ym.) Museo pitää kirjaa taiteilijasta (jos hänestä jotain tiedetään). Tietoja ovat nimi, syntymäpäivä, kuolinpäivä (jos taiteilija ei ole enää elossa), syntymämaa, aikakausi, päätyylisuunta sekä luonnehdinta taiteilijasta. Oletetaan että kahta samannimistä taiteilijaa ei ole. Museo järjestää erilaisia NÄYTTELYITÄ. Näyttelyllä on nimi, avajaispaivä ja päättymismispäivä. Näyttelyssä on esillä taideteoksia. Museo pitää kirjaa siitä keiden muiden taidekokoelmia ylläpitävien tahojen kanssa se on yhteistyössä. Tähän kuuluu seuraavanlaista informaatiota: taideinstituution nimi (sen oletetaan olevan yksilöllinen), tyyppi (museo, yksityiskokoelma ym.), kuvaus taideinstituutiosta, osoite, puhelinnumero ja nykyinen yhteyshenkilö. 7. Julkishyödyllinen, voittoa tavoittelematon non-profit -organisaatio HyvätTeot on täysin riippuvainen organisaation toimintaan osallistuvista yksityishenkilöistä. Henkilöistä tarvitaan luonnollisesti nimi- ja yhteystiedot, mutta myös yksityiskohtaisempaa tietoa, kuten henkilötunnus. Toimijat voidaan jakaa ainakin kolmeen ryhmään: työntekijät, vapaaehtoiset ja lahjoittajat. Työntekijöistä ylläpidetään koulutustietoja ja työsuhteen alkamispäivää. Vapaaehtoisista tallennetaan tietokantaan myös heidän erikoisosaamisensa ( pätevyys, virallinen tai epävirallinen, esim. lääkäri tai ohjelmoija). Lahjoittajien lahjoituksista ylläpidetään myös tietoja (tyyppi, sisältö, esim. käteinen, 1000 tai lastenvaatteita, 1000 kg), ja yhteen lahjoitukseen voi liittyä useita lahjoittajia. Lahjoituksia voit tehdä myös anonyymisti. Lisäksi on muita henkilöitä, joista ylläpidetään tietoja kaiken varalta. Toisaalta henkilö voi olla samanaikaisesti esimerkiksi sekä lahjoittaja että työntekijä. 11
8. Oy Firma Ab on päättänyt tehdä kyselytutkimuksen asiakkailleen saadakseen selville mitä mieltä he ovat Firmasta. Vastauksia arvellaan tulevan n. 30.000. Jokaisessa kyselylomakkeessa on 18 vaihtoehto- ja kaksi vapaamuotoista kysymystä. Kyselyn tulokset talletetaan tietokantaan käsittelyä varten. Levyn tietojakson (blokin) koko on 1024 tavua. Osoitin tietojaksoon on 9 tavun ja osoitin tietueeseen 5 tavun mittainen. Tiedostoon talletetaan kiinteämittaiset VASTAUS-tietueet, joissa on seuraavat kentät: VAST_ID(5 tavua), TYYPPI(6), SUKUPUOLI(1), IKA_LUOKKA(1), KYSYMYKSET1-14 (4 tavua jokainen), KYSYMYKSET15-16 (120 tavua kumpikin). Lisäksi käytetään yksi tavu poistetun tietueen merkiksi. a) Laske tietueen koko tavuina b) Laske jaksotuskerroin (blocking factor) ja tietojaksojen määrä, kun yhtä tietuetta ei jaeta useampaan tietojaksoon c) Oletetaan, että tiedosto on järjestetty avainkentän VAST_ID mukaan. Konstruoidaan VAST_ID-kentän mukaan päähakemisto. Laske (1) hakemiston jaksotuskerroin, joka kertoo samalla hakemiston leviämisen (index fan-out), (2) hakemiston ensimmäisellä tasolla olevien alkioiden ja tietojaksojen määrä, (3) tarvittavien tasojen määrä, jos kysymyksessä on monitasoinen hakemisto, (4) monitasoisen hakemiston käyttämä tietojaksojen määrä ja (5) ja VAST_ID:n perusteella tietueen etsimiseksi ja lukemiseksi tarvittavien tietojaksojen saantien (block access) lukumäärä päähakemistoa käyttämällä. 12