KANSALLINEN SOTE IT JA DIGITAALINEN KOULU -RATKAISU Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tiedekunta ICT - työpaja Kesäranta, 31.5.2016
Sisällysluettelo OSA I SOTE IT 2.0 suunnitelma Keski-Suomessa Hoitosuunnitelma ja omahoito Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti OSA II Valtakunnallinen SOTE IT 2.0 OSA III SOTE IT ja digitaalinen koulu OSA IV IT-tiedekunnan toteuttamia tutkimushankkeita 30.5.2016
OSA I SOTE IT 2.0 SUUNNITELMA KESKI-SUOMESSA Valmisteltu yhdessä KSSHP:n Uusi sairaala suunnitteluryhmän kanssa.
Huonot tietojärjestelmät nostavat kustannuksia Terveydenhuolto on erittäin tietointensiivinen ala, minkä vuoksi tiedonkäsittelyn kustannukset ovat kymmeniä prosentteja (jopa yli 30%) kokonaiskustannuksista. Varsinaiset ICT-kustannukset ovat vain n. 3% eli n. 10% koko tietojenkäsittelykustannuksista
Esimerkki: Keski-Suomi Potilastietojärjestelmän osuus KSSHP:n budjetista n. 2,8 % (8,5 M /v) (ja Keski-Suomen sote-palveluista n. 1 % ) Potilastietojärjestelmän käyttöön kuluvan työajankustannuksen osuus KSSHP:n budjetista on 15 %...30% ( 40 80 M /v) (ja Keski- Suomen sote-palveluissa yli 150 M /v ) Ammattilaisten tietotyön kehittämisellä on suuri vaikutus tuottavuuteen Kuvat laskettu 15 % mukaan Jos PTJ:n ICT-panostusta lisätään 50% mutta sillä saavutetaan 20% säästö työajasta, KSSHP säästää 4,4 M vuodessa ( ROI 6kk => Tuotto 10v 94 Me)
Olemmeko ratkaisemassa väärää ongelmaa? Ammattilaisten tietotyön kehittämisellä saadaan parempi vaikutus tuottavuuteen kuin potilastietojärjestelmien kustannusten alentamisella Jos PTJ:n ICT-panostusta lisätään 50 %, mutta sillä saavutetaan 20 % säästö työajasta, KSSHP säästää 4,4 M vuodessa ROI 6kk
KSSHP:n Uusi sairaala 30.5.2016
KSSHP:n Uusi sairaala Osa tehokkuudesta tulee uudenlaisilla toimitiloilla 30.5.2016 Ajan- tai hoidonvaraus ohjaa potilaan tarvitsemien palveluiden ennakointia
Hoitotyön tehostaminen vuodeosastoilla 1 Tavoitteena: Primääri-hoitotyö vähintään 60 % työajasta Kirjaaminen niin automaattista kuin mahdollista niin vähän narratiivista kuin mahdollista tapahtuu aina potilaan vierellä kirjataan ainoastaan kliiniseen vaikuttavuuteen liittyviä asioita
Hoitotyön tehostaminen vuodeosastoilla 2 Mikäli potilas on vuoteessa, hän on automaattisen vitaliteettimittauksen /seurannan piirissä Diagnoosiin/oireisiin liittyvät sensorit yhdistettynä keskitettyyn valvontajärjestelmään edellyttää koko sairaalan kattavaa mobiilia valvontajärjestelmää, käyttötarkoituksen sopivaa sensoritekniikkaa ja ei-narratiivista hoitokertomusta Potilaan tila on tarvittaessa aina valvottavissa/ seurattavissa Ei pistemäisiä mittauksia Lääkärin saama kokonaiskuva paranee
OSA I 1.1 HOITOSUUNNITELMA JA OMAHOITO Valmisteltu yhdessä KSSHP:n Uusi sairaala suunnitteluryhmän kanssa.
Suunnitelmallinen hoitopolku Hoitosuunnitelma Hoidon toteuttaminen Palvelumoduulit ja -komponentit Tarvittavat resurssit Ihmiset Laitteet ICT Lääkkeet Tarvikkeet Tilat Infra Osaamisprofiilit J. Paavilainen
Suunnitelmallinen hoito-/palvelupolku = Hoitosuunnitelma/palvelusuunnitelma Hoitosuunnitelma Hoidon toteuttaminen Palvelukomponentti Tarvittavat resurssit Ihmiset Laitteet ICT Lääkkeet Tarvikkeet Osaamisprofiilit Tilat Infra Vaikuttavuus
Hoitosuunnitelma JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hoitosuunnitelmasta palvelutuotannon tehokkuuden parantamiseen Vaikuttavuus Hoitosuunnitelma voidaan yhdistää modulaariseen palvelutuotantoon Organisaatio 1 Organisaatio 2 Organisaatio X Organisaatio F Tarvittavat resurssit Ihmiset Laitteet ICT Lääkkeet Tarvikkeet Osaamisprofiilit Vapaavalinta Organisaatio 3 Organisaatio 4 Organisaatio 5 Organisaatio 6 Organisaatio 7 Tilat Infra Jokainen palveluketjuun osallistuva voi kehittää omaa tehokkuuttaan
Omahoidon linkitys yksilön saamaan palveluun Hoitosuunnitelma OMAHOITO OMAHOITO OMAHOITO OMAHOITO Vaikuttavuus Hoidon toteuttaminen Hoitosuunnitelman avulla potilas näkee koko hoitopolun kerralla ja voi sitoutua siihen Omahoidon osuus tavoitteiden savuttamiseksi selkiytyy Kokonaisvaikuttavuus on parempi Vaikutukset ovat pysyvämpiä Digitaaliset arvopalvelut tukevat merkittävästi omahoitoa
Jos 300 yleisintä diagnoosia mallinnetaan, se kattaa n. 80 % hoitopoluista
OSA I 1.2 SUUNNITELMALLINEN HOITOPOLKU TIETOTEKNISESTI Valmisteltu yhdessä KSSHP:n Uusi sairaala suunnitteluryhmän kanssa.
Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti 1/3 PTJ Hoitosuunnitelma Hoidon toteuttaminen Palvelukomponentit ERP Tarvittavat resurssit OMAHOITO Ihmiset Laitteet ICT Lääkkeet Osaamisprofiilit OMAHOITO Tarvikkeet Tilat Infra OMAHOITO Potilastietojärjestelmä PTJ Toiminnanohjausjärjestelmä (ERP)
Hoitosuunnitelma Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti 2/3 PTJ ERP Vaikuttavuus Kanta Organisaatio 1 Organisaatio 2 Organisaatio X Organisaatio F Organisaatio 3 Tarvittavat resurssit Ihmiset Laitteet ICT Lääkkeet Tarvikkeet Osaamisprofiilit Organisaatio 4 Organisaatio 5 Tilat Infra Organisaatio 6 Organisaatio 7 Kansalliset tietovarastot Sote-tuottajan PTJ Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjaus
Kanta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hoitosuunnitelma Vaikuttavuus Suunnitelmallinen hoitopolku tietoteknisesti 3/3 Kansallisella datalla pystytään valvomaan, analysoimaan ja kehittämään hoitosuunnitelmien ja niiden toteutusten laatua PTJ Organisaatio 1 Organisaatio 2 Organisaatio X Organisaatio F Organisaatio 3 Organisaatio 4 Organisaatio 5 Tarvittavat resurssit Ihmiset Laitteet ICT Lääkkeet Tarvikkeet Tilat Infra ERP Osaamisprofiilit Organisaatio 6 Organisaatio 7 Kansalliset tietovarastot Sote-tuottajan PTJ Yritysmaailmasta tuotu toiminnanohjaus
OSA II VALTAKUNNALLINEN SOTE- IT 2.0
Esimerkki: koko Suomi Suhteutettuna laskelma koko Suomen potilastietojärjestelmän ICT-kustannuksiin ne ovat n. 170M /vuosi. Niiden käyttöön kuluvat työnajankustannukset ovat n. 800-1600M /v Jos PTJ:n ICT-panostusta lisätään 50 %, mutta sillä saavutetaan 20 % säästö työajasta, säästyy koko SOTE:ssa n. 90 M vuodessa (ROI 3-6kk => tuotto 10 vuodessa 1,5...2,9 miljardia euroa )
Lähtökohtia kansalliselle SOTE IT- järjestelmälle Kansallisessa IT ratkaisussa tulee hyödyntää uusinta IT-teknologiaa ja Suomessa tehtyä työtä ja osaamista: KELA IT Suomessa on maailman paras IT-infrastruktuuri ja turvallisimmat tietoverkot Suomen väestöpohja on pieni ja IT-ratkaisussa on pyrittävä kustannustehokkuuden saavuttamiseksi mahdollisimman pitkälle yhteisiin ratkaisuihin Terveystieto asettaa korkeat vaatimukset tietoturvalle ja tiedon tallettamiselle: osa KANTA-arkiston tiedoista tallennettava 120 vuotta Huoltovarmuuden takia ohjelmistot ja tietojärjestelmät ym. kriittiset komponentit tulee olla hallittavissa kansallisesti: kotimaisuus Tietovarannot tulee säilyttää Suomessa SOTE IT-järjestelmän tulee toteuttaa mahdollisimman pitkälle kansallisena työnä: huippuosaajia saatavissa Suomen kansallinen huippuluokan IT- ja kompleksisten järjestelmien rakentamisen osaaminen mahdollistaa uuden sukupolven SOTE ITratkaisun rakentamisen Rakennettu hyviä asiantuntijajärjestelmiä mm. Duodecim Vanhasta IT-järjestelmästä iso osa jää toimintaan Suomen toimintamallista voi tulla vientituote
SOTE ratkaisun kokonaisarkkitehtuuri Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Sosiaalihuolto Tunnistautuminen (Valtori) Operatiiviset järjestelmät Kansallinen palveluväylä Tietoturvallinen, keskitetty valtakunnallinen pilvipalvelu Sovellukset HTV KanTa VRK KanSa Hyvinvointi
Hoitovajeen analyysi Tietoturvallinen, keskitetty valtakunnallinen pilvipalvelu Sovellukset HTV KanTa VRK KanSa Hyvinvointi Big Data Fusion Potilaan riskianalyysi Hoitovaje 30.5.2016 Kognitiivinen tietojenkäsittely Alueellinen / kansallinen hoitovaje
Sairaalajärjestelmien ja SOTE:n yhteistoiminta Tietoturvallinen, keskitetty valtakunnallinen pilvipalvelu Sovellukset HTV KanTa VRK KanSa Hyvinvointi Sairaalan ICT-järjestelmä kommunikoi kansallisen SOTE ICT-järjestelmän kanssa 30.5.2016 Kognitiivinen tietojenkäsittely Sairaalan ICT-järjestelmä
Tulevaisuuden SOTE IT järjestelmät IT-järjestelmien kehittämisen tavoitteita: 1. Kommunikointi tapahtuu puhumalla 2. Järjestelmä hyödyntävät uusinta tutkimustietoa keinoälystä, koneoppimisesta, konenäöstä, data ja prosessianalytiikasta ja kognitiivisesta tietojenkäsittelystä 3. ICT-järjestelmä on toteutettu yleiseksi saatavilla olevilla standardeilla, ohjelmointikielillä ja tietojärjestelmillä ja tietokantaratkaisuilla 4. Järjestelmät ovat kansallisesti yhteensopivat 5. Järjestelmä hyödyntää Kelan ja Valtorin palveluita 30.5.2016
SOTE -tietojärjestelmäkokonaisuus Kokonaisuudessa noin 400 800 järjestelmää Näiden välisiä liityntöjä >500kpl Käyttäjiä n. 10 000 Järjestelmäomistajia 10..100 PTJ- kokonaisuus n. 10 % koko lukumäärästä Jokainen erikoisala tarvitsee omat erikoisjärjestelmät (niiden toimittajia on maailmalla vain muutama) SOTE:ssa tulee olemaan edelleen reilut 200 järjestelmää, vaikka niitä yhdistettäisiinkin Vanhasta SOTE-järjestelmästä iso osa jää käyttöön KELA II, jossa infran ylläpidosta (palvelimet, tietoliikenne) vastaa VALTORI ja mahdollisesti Erillisverkot
Sairaanhoitopiirien omat virtuaalipalvelinjärjestelmät Järjestelmä kannattaa sijoittaa fyysisesti samaan tilaan Kelan kanssa seuraavista syistä: Tietoturva (2 x varmistus + peilausmahdollisuus Erillisverkkojen järjestelmään) Kustannustehokkuus Tietojen nopea käsittely KANTA-arkiston säilytysvelvoite 120 vuotta Kelalla valmiina pilviteknologiaa käyttävät Cisco USC -palvelimet, virtuaaliset levylaitteet, virtuaaliset tietoliikennelaitteet. Kelalla mahdollisuus allokoida kaikille SOTE-toimijoille omat ympäristöt, joihin tarjotaan yhtenäiset palvelut (palvelimet, tallennus, tietoliikenne, automaatio, 7/24 valvonta) 30.5.2016
Kansallinen SOTE-järjestelmä Palvelun tarjoajat Sairaanhoitopiirit ICT ICT Kansalaiset ICT Sairaala
Kognitiivinen ohjausjärjestelmä toimii asiantuntijajärjestelmänä Lääketieteellinen kirjallisuus Ulkoinen data Prosessit ja ohjeet Hoitosuunnitelmaa laadittaessa ja hoidon toteutuksessa Genominen data Yhteisöllinen osaaminen Kliininen data
Source: "The Relative Contribution of Multiple Determinants to Health Outcomes", Lauren McGover et al., Health Affairs, 33, no.2 (2014) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Ulkoinen data Potilas datan tuottajana (Sosio-ekonomia, ympäristö, henkilötiedot...) 1100 60 % Terveydentilaa määrittävistä tekijöistä Terabytes Tuotetaan elinaikana Genominen data 30 % Terveydentilaa määrittävistä tekijöistä Kliininen data 10 % Terveydentilaa määrittävistä tekijöistä 6 TB Tuotetaan elinaikana 0.4 TB Tuotetaan elinaikana
Hoidon valinta 2020 Potilaan omatieto Asiantuntijajärjestelmät Geenitieto Terveyshistoria Elintavat Potilaan arvot Edistynyt keinoäly Konenäkö: radiologia Diagnostiikka-analyysi Hoidon valinta 30.5.2016
Digitalisaatio SOTE-kokonaisuudessa edellyttää tehokasta turvallisuusratkaisua Sairaalajärjestelmien häiriösietokyky ja väärin-/virhekäytön havainnointi pitää olla huomattavasti nykyistä parempaa ja tehokkaampaa Kyberturvallisuusratkaisut tulee rakentaa alusta alkaen: Security by Design Turvallisuustasoja pitää olla useita ICT:n kokonaismerkitys SOTE-ympäristössä muuttuu strategiseksi ja kriittiseksi 34
Terveyden ja hyvinvoinnin alustatalous Sairaalat Hoitohenkilökunta Asiakkaat Tutkimuslaitokset Muut toimijat Datan hallinta Turvallisuus Yhteentoimivuus Terveyden ja hyvinvoinnin alusta Terveyden ja hyvinvoinnin ratkaisut Analytiikka 30.5.2016 Tietoaineiston hallinta Digi potilastiedot Taloushallinto Raportointi Muut ratkaisut
OSA III SOTE IT JA DIGITAALINEN KOULU
Digitaalinen oppimateriaalikeskus Digitaalinen oppimateriaalikeskus (virtuaalipalvelin) Kustantajien e-kirjat YLE:n materiaali Internet materiaali JY:n materiaali (Graphogame ym.) Muut oppimista tukevat oppimisratkaisut Palveluväylä Digitaalinen oppimisympäristö 30.5.2016
SOTE-järjestelmän ja digikoulun yhteistoiminta Oppilasarkisto - Oppilastietokanta - Oppilaiden suoritusrekisteri Kansallinen SOTE-järjestelmä Oppija Koulu
Digitaalinen oppiminen Koulujen järjestelmät: Koulun ERP Oppimisympäristöt Kodit: Oppilaan henkilökohtainen tietokone Tietoliikenneyhteys Oppimisympäristöjen ohjausjärjestelmä: Oppimisanalytiikka Tekoälypohjainen oppilaan ohjausjärjestelmä 30.5.2016
OSA IV IT-TIEDEKUNNAN TOTEUTTAMIA TUTKIMUSHANKKEITA
Digital Healthcare Platform Healthcare Ecosystem Healthcare Platforms Digital Healthcare Technologies Healthcare Data Security Healthcare Trends and Predictions Healthcare in Finland Overview the report: www.jyu.fi/it/tutkimus/muistiot/digitalhealthcareplatf orm.pdf 30.5.2016 Pekka Neittaanmäki and Master s student Elmira Galeieva
Uusia ei-invasiivisia spektrikuvantamisratkaisuja http://r.jyu.fi/iij Ihosyöpädiagnostiikka http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/25/mu llistaako-suomalaiskamera-ihosyovantoteamisen Silmänspektrikuvantaminen Solumallien ja kudosviljelmien spektrikuvantaminen 30.5.2016
Simuloinnin ja optimoinnin hyödyntäminen sairaaloiden toimintojen suunnittelussa Päivystyspoliklinikan toimintojen simulointi ja optimointi: toiminta tehostui 37 % Jyväskylän uuden sairaalan tilasuunnittelu toteutettu simulointimalleja hyödyntämällä
Logististen järjestelmien ja töiden organisoinnin optimointi SOTE-palveluissa Haja-asutusalueiden vanhusten kotihoito (välittömän työn osuus noussut 40 %:sta 60 %:iin) Ateriakuljetukset (noin 20 % säästöt jakelukustannuksissa) Leikkaussalien käytön optimointi (leikkaussalien tarve alentunut 50 % ja työtunnit 10 %) 30.5.2016
Prosessilouhinta (process mining) tekniikan käyttö SOTE-palvelujen käytön seurannassa Paljon palveluja käyttävien asiakkaiden profilointi (tiedon louhinta) Hoitoketjujen tilastollinen ja visuaalinen kuvaus (prosessien louhinta) Hoitopolkujen ja palveluohjauksen kehittäminen laskennallisen mallinnuksen (simulointi) avulla Keskussairaala Tk vuodeosasto Tk käynti Tk sairaala ostopalvelu Päiväsairaala Neuvola-, koulu- ja opiskelijath Keskitetyt palvelut Ambulanssi 1 Ambulanssi 2
Keski-Suomen maakunnan kehittämishankkeet 30.5.2016
Kiitos 30.5.2016