FYS-1270 Laaja fysiikka IV: Aineen rakenne

Samankaltaiset tiedostot
FYS-1270 Laaja fysiikka IV: Aineen rakenne

766326A Atomifysiikka 1 - Syksy 2013

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

S Fysiikka III (Est, 6,0 op) Viikko 11

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi

Hiukkasfysiikan luento Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura

Kosmos = maailmankaikkeus

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Vuorovaikutuksien mittamallit

8. Statistinen fysiikka

Fysiikan Nobel 2008: Uusia tosiasioita aineen perimmäisistä rakenneosasista

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

ELEC-C3220 KVANTTI-ILMIÖT

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

ELEC-C3220 KVANTTI-ILMIÖT

FYSIIKKA. Perusopinnot

FYSIIKKA. Perusopinnot

raudan ja nikkelin paikkeilla: on siis mahdollista vapauttaa ytimen energiaa joko fuusioimalla tätä pienempiä ytimiä tai fissioimalla raskaampia.

LHC -riskianalyysi. Emmi Ruokokoski

Aineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto

Fysiikkaa runoilijoille Osa 5: kvanttikenttäteoria

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N

10. Puolijohteet Itseispuolijohde

ELEC-C3220 KVANTTI-ILMIÖT

ja KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Kurssiesite

12. Hiukkasfysiikka Peruskäsitteitä. Antihiukkaset

SUPER- SYMMETRIA. Robert Wilsonin Broken Symmetry (rikkoutunut symmetria) Fermilabissa USA:ssa

ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

CERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén

FY1 Fysiikka luonnontieteenä

Hiukkasfysiikkaa teoreetikon näkökulmasta

Tampere Higgsin bosoni. Hiukkasen kiinnostavaa? Kimmo Tuominen! Helsingin Yliopisto

KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)

Neutriino-oskillaatiot

(Hiukkas)fysiikan standardimalli

Mustien aukkojen astrofysiikka

Kosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson

Suprajohteet. 19. syyskuuta Syventävien opintojen seminaari Suprajohteet. Juho Arjoranta

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma

Hiukkasfysiikka. Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto

Voima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

1 Johdanto Mikä tämä kurssi on Hieman taustaa Elektrodynamiikan perusrakenne Kirjallisuutta... 8

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Luento 8. Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli. Sähkönjohtavuus Druden malli

1-12 R1-R3. 21, 22 T4 Tutkielman palautus kurssin lopussa (Työ 2 ja Työ 3), (R4-R6) Sopii myös itsenäiseen opiskeluun Työ 4 R7 - R8

031075P MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II 5,0 op

CERN-matka

Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1

Supernova. Joona ja Camilla

CHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016

Ikiliikkujat. Onko mikään mahdotonta? Näitä on yritetty tai ainakin tutkittu

Fysiikan nykytila ja saavutukset

STANDARDIMALLI. Perus- Sähkö- Elektronin Myonin Taun hiukka- varaus perhe perhe perhe set

Luento Ydinfysiikka. Ytimien ominaisuudet Ydinvoimat ja ytimien spektri Radioaktiivinen hajoaminen Ydinreaktiot

Ydinfysiikkaa. Tapio Hansson

FY8_muistiinpanot. Opettajamme tekemät PowerPoint-muistiinpanopohjat puuttuvat tästä tiedostosta tekijänoikeussyistä. 10. marraskuuta :00

Neutriinokuljetus koherentissa kvasihiukkasapproksimaatiossa

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014

FYS08: Aine ja Energia

PUOLIJOHTEISTA. Yleistä

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Kiinteiden materiaalien magneettiset ominaisuudet

Hiukkasfysiikka, kosmologia, ja kaikki se?

Luku 14: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi

SISÄLTÖ MITÄ FYSIIKKA ON KLASSILLINEN FYSIIKKA

QCD vahvojen vuorovaikutusten monimutkainen teoria

031075P MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II 5,0 op

raudan ja nikkelin paikkeilla: on siis mahdollista vapauttaa ytimen energiaa joko fuusioimalla tätä pienempiä ytimiä tai fissioimalla raskaampia.

Ionisidos ja ionihila:

ψ(x) = A cos(kx) + B sin(kx). (2) k = nπ a. (3) E = n 2 π2 2 2ma 2 n2 E 0. (4)

Sisältö. Magnetismin fysikaaliset perusteet. Diamagnetismi. Paramagnetismi. Magnetismin lajit Yksiköt. Petriina Paturi. Vapaat ionit Atomijoukot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

Luento 1: Sisältö. Vyörakenteen muodostuminen Molekyyliorbitaalien muodostuminen Atomiketju Energia-aukko

Arttu Haapiainen ja Timo Kamppinen. Standardimalli & Supersymmetria

Ydin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

Suomalainen tutkimus LHC:llä. Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen, syksy 2016

213a. MS-A0503 Todennäköisyyslaskenna n ja tilastotieteen per; M (vkot 3-7)

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

RAK Statiikka 4 op

Puolijohteet. luku 7(-7.3)

S Fysiikka III (Est) 2 VK

KERTAUSTEHTÄVIEN RATKAISUT

Transkriptio:

LaFy IV, 2016 i FYS-1270 Laaja fysiikka IV: Aineen rakenne Laajuus: 7 ECTS Luennot: 56 h Tapio Rantala, prof. Ti 10 12 SG312 SG219 10 12 SG312 FirstName.LastName@tut.fi http://www.tut.fi/~trantala/opetus Harjoitukset: 13 x 2 h Antti Vuorimäki 10 12 K2307A http:// 14 16 K2307A 16 18 K2307A Oppikirja: Pohjatiedot: Tipler ja Llewellyn, Modern Physics (Freeman, NY), Kappaleet 8 13 Laaja fysiikka III: Atomifysiikka Välikokeet: (To) 03.03. ja (pe) 06.05. Tentti: (Pe) 06.05.2016 AIKATAULU 2016 LaFy IV, 2016 ii Huhtikuu aliskuu Helmikuu Tammikuu VIIKKO Luennot Harj. Huom! 2 Ti 3 Ti 4 Ti 5 Ti 6 Ti 7 Ti 8 Ti 9 10 Ti 11 Ti 12 Ti 13 14 Ti 15 Ti 16 Ti 17 Ti 18 19 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 1 1. vk To 3.3.2016 29 30 7 31 32 33 34 8 35 36 37 38 9 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 2 3 4 5 6 10 11 12 13 2. vk ja tentti Pe 6.5.2016 Tenttiviikko Pääsiäisviikko Tenttiviikko

SISÄLTÖ osa 1 iii 8. Statistinen fysiikka... 1 8-1 Klassillinen statistiikka... 2 Boltzmannin jakautuma... 2 xwellin nopeusjakautuma... 4 Kineettisen energian xwellin jakautuma... 6 Energian tasanjakautumisen periaate ja ominaislämpö... 7 Kaasufaasin molekulaarinen ominaislämpö... 7 Kiinteän aineen ominaislämpö... 9 8-2 Kvanttistatistiikat... 10 Bose Einstein-, Fermi Dirac- ja Boltzmannin jakautumat... 10 Hiukkanen laatikossa ja vapaa hiukkanen... 14 8-3 Bose Einstein-kondensaatio... 15 8-4 Fotoni-kaasu... 17 8-5 Fermioni-kaasun ominaisuuksia... 18 Fermi-energia... 18 Kvantti-degeneroitunut fermioni-kaasu... 20 9. Molekyylien rakenne ja spektrit... 21 9-1 Ionisidos... 22 9-2 Kovalenttinen sidos... 25 Vetymolekyyli-ioni H2 +... 26 Vetymolekyyli-ioni H2... 29 Osittainen ioni- ja kovalenttinen sidos... 31 9-3 Molekyylien välisiä sidoksia... 32 Dipoli dipolisidos... 32 9-4 Kaksiatomisten molekyylien energiatasot ja spektrit... 35 Rotaatioenergiatasot... 35 Vibraatioenergiatasot... 37 Emissiospektrit... 39 Absorptiospektrit... 40 9-5 Sironta, absorptio, emissio ja stimuloitu emissio... 41 Sironta... 41 Absorptio ja emissio... 41 Stimuloitu emissio... 42 9-6 LASER ja MASER... 44 Rubiinilaser... 45 Helium neon-laser... 41 Laserin sovellutuksia... 47 10. Kiinteän olomuodon fysiikka... 49 10-1 Kiinteän aineen rakenne... 49 Ionikiteet... 53 Kovalenttiset kiteet... 55 Metallikiteet vapaaelektronimalli... 57 10-2 Johtavuuden klassillinen teoria... 58 Sähkönjohtavuus... 58 skimääräinen vapaa matka ja relaksaatioaika... 59 Klassillisen mallin puutteita... 60 10-3 Metallien vapaaelektronikaasumallin kvanttiteoria... 61 Yksidimensioinen malli... 62 Kolmidimensioinen malli... 63 iv

10-4 Johtavuuden kvanttiteoria... 64 Ominaislämpö... 66 10-5 gnetismi... 67 Paramagnetismi... 67 Diamagnetismi... 69 Ferromagnetismi... 69 Antiferromagnetismi ja ferrimagnetismi... 70 Spintroniikka... 70 10-6 Elektronien energiakaistat (eli -vyöt)... 71 Kiteen periodisuus ja kaistarako (eli vyöaukko)... 71 Johteet, eristeet ja puolijohteet... 75 Yhdistepuolijohteet... 76 Itseispuolijohteet... 77 Varauksenkuljettajien effektiivinen massa... 79 10-7 Seostepuolijohteet... 80 Hall-ilmiö... 82 10-8 Puolijohdeliitos ja sen sovellutuksia... 83 Diodi... 83 Valoa emittoiva diodi, LED, ja aurinkokenno... 86 LASER... 87 Kanavatransistorit... 88 10-9 Suprajohtavuus... 89 Meissner-ilmiö... 90 Suprajohteiden lajijako... 91 BCS-teoria... 93 Korkean lämpötilan suprajohtavuus... 96 Varattu laajennuksille... 97 100 v SISÄLTÖ osa 2 vi 11. Ydinfysiikka... 101 11-1 Nukleonit... 103 11-2 Ytimen perustila... 104 Ytimen koko ja muoto... 104 Stabiilit ytimet... 107 Sidosenergia ja massakato... 108 Ydinspin ja ytimen magneettinen momentti... 110 11-3 Radioaktiivisuus... 112 11-4 Alfa-, beta- ja gamma-hajoaminen... 114 Alfa-hajoaminen... 115 Beta-hajoaminen... 119 Gamma-emissio... 123 11-5 Ydinvoima... 125 Välittäjähiukkasten vaihto... 126 Välittäjähiukkasten todennäköisyystiheys... 128 11-6 Ytimen kuorimalli... 129 11-7 Ydinreaktiot... 131 Energian säilyminen... 131 Vaikutusala... 133 Väliydin... 134 Ytimien viritystilat ydinreaktioissa... 135 Neutronireaktiot... 136 11-8 Fissio ja fuusio... 137 Fissio... 139 Fuusio... 142 Auringon energiantuotto... 145

11-9 Sovellutuksia... 146 Neutroniaktivointianalyysi... 146 Ydinmagneettinen resonanssi... 147 Tietokonetomografia... 149 Radioaktiivinen iänmääritysmenetelmä... 150 12. Hiukkasfysiikka... 153 12-1 Peruskäsitteitä... 154 Antihiukkaset... 154 Feynmanin diagrammit... 156 Leptonit ja kvarkit... 158 12-2 Perusvuorovaikutukset ja välittäjähiukkaset... 161 Vahva vuorovaikutus... 162 Sähkömagneettinen vuorovaikutus... 165 Heikko vuorovaikutus... 166 Gravitaatiovuorovaikutus... 167 Yhteenveto... 168 12-3 Säilymislait ja symmetriat... 169 Hiukkasfysiikan säilymislaeista... 170 12-4 Standardimalli... 171 Kvanttikromodynamiikka (QCD)... 170 12-5 Nobel-iltapäivän hiukkasfysiikkaa... 173 Higgsin bosoni... 173 symmetriasta ja sen rikkoutumisesta... 174 vii 13. Astrofysiikka ja kosmologia... 175 13-1 Aurinko... 176 Auringon pinta... 176 Auringon sisäosat ja energiantuotto... 177 13-2 Tähdet... 178 Linnunrata... 178 13-3 Tähtien evoluutio... 169 13-4 Suuren mittakaavan mullistukset... 181 Novat... 181 Supernovat... 181 13-5 Tähtien kohtalo... 182 Valkoiset kääpiöt... 182 Neutronitähdet... 182 Mustat aukot... 182 13-6 Galaksit... 184 13-7-8 Kosmologia, gravitaatio ja ailmankaikkeuden evoluutio... 185 Big Bang... 185 Pimeä aine ja pimeä energia... 186 Muuta ailmankaikkeuteen liittyvää... 187 188 viii

LaFy IV, 2014 ix "VÄLIKOKEISTA /TENTISTÄ" Valmistautuminen käsitteet, määritelmät ilmiöiden ymmärtäminen: yhteydet toisiinsa ja kokonaisuudet laskurutiini Tehtäviin vastaaminen aloita helpoimmasta kirjoita riittävästi: selitä, perustele, erottele lähtökohdat ja oletukset selitä kaikki symbolit, joita käytät vektorisuureet vektoreina Tentti 4/5 tehtävää, 2/3 h tehtävät vaihtelevia: ainakin - 1 helppo 1 "vaikea" - 1 ns. teoriateht. 2 laskuteht. - 1 2 teht. laskuharjoituksista käsitteet on tunnettava Laskuharjoitusten periaatteet keväällä 2016: LaFy IV, 2014 x 13 harjoituskertaa, 2 tuntia / kerta, 6 tehtävää / kerta. Valittavissa on kolme harjoitusryhmää (ma 10-12, ma 14-16 ja ma 16-18), joihin ilmoittaudutaan POP:ssa. Tilapäisesti voi tulla toiseenkin ryhmään kuin omaansa, mutta ryhmän pysyvästä vaihtamisesta on sovittava harjoitusten ohjaajan kanssa. Harjoitusten tyyppi on työpaja, ts. työskentely harjoitustilaisuudessa tapahtuu ryhmätyönä, mutta edellyttää kotityötä sitä ennen. Tehtävistä monet ovat pitkiä, eikä taitavinkaan selviä niistä kaikista kahdessa tunnissa. Valmistautumatta ei harjoituksiin kannata siis kenenkään tulla. Osallistujan kustakin harjoituskerrasta saama suorituspistemäärä on summa hänen omista tehtäväpisteistään (1 piste / tehtävä) sekä yhteistyöosuudesta, joka on kolmasosa samaan harjoitusryhmään osallistuneiden tehtäväpisteiden keskiarvosta. Jos kaikki osallistujat laskevat kaikki kuusi tehtävää, jokainen saa kahdeksan suorituspistettä. Kaveria kannattaa siis auttaa! Tehtävien tehtävänannot julkaistaan Moodlessa viimeistään viikkoa ennen. lliratkaisuja ei julkaista, mutta harjoitustilaisuuksissa saa neuvoja rajattomasti. Jos ylivoimaisen esteen vuoksi ei voi osallistua johonkin harjoitukseen, suorituksensa voi sähköpostittaa etukäteen harjoitusten ohjaajalle, Antti Vuorimäelle (antti.vuorimaki@tut.fi) skannattuna yhdeksi pdf-tiedostoksi (jpg ei kelpaa), jonka nimestä ilmenee opiskelijanumero ja harjoituskerta, tai toimittaa muulla tavoin ohjaajalle, mutta tällöin jää vaille yhteistyöpisteitä sekä ryhmänsä ja ohjaajan tukea. Pisteiden yhteistyöosuuden menettää myös siinä tapauksessa, että saapuu harjoitukseen liian myöhään tai poistuu ennen aikojaan. Laskuharjoituksista hyvitetään seuraavasti: o Suorituspisteet 40 % maksimista (42 / 104) tuottaa 1 hyvityspisteen. o Suorituspisteet 60 % maksimista (62 / 104) tuottaa 2 hyvityspistettä. o Suorituspisteet 80 % maksimista (83 / 104) tuottaa 3 hyvityspistettä. Arvosanassa kolme hyvityspistettä vastaa kokonaista numeroa. Hyvitykset ovat voimassa ainoastaan tämän toteutuskerran ajan.