50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

Samankaltaiset tiedostot
Täällä me olemme jälleen! EURONET 50/50:stä tulee EURONET 50/50 MAX!

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto

50/50-PROJEKTIN HYÖDYT JULKISISSA RAKENNUKSISSA

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Yhteenveto energiakatselmoinnista

EURONET 50/50 Workshop Vaasa OSALLISTUJAT

50/50 Koulujen energiansäästön puolesta!

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus Aitiopaikka, Valtion virastotalo

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä Tapio Jalo, Motiva Oy

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiansäästö julkisissa rakennuksissa. Opas 50/50 -menetelmän käyttöönottoon kunnan kiinteistöissä

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Ilmastonmuutos Stadissa

Energiatehokas koti - seminaari

Nollaenergiakorjauksen tiekartta

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

VALMIUSTILAT KODISSANI

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

EMS Light Nordic -seurantatyökalu

Voiko asukas vaikuttaa kiinteistön energiankulutukseen?

JULKISTEN HIRSIRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS. Iida Rontti Markus Tolonen

Kokonaisvaltainen energiahallinta Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kiinteistökannassa

50/50 - MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO KOULUISSA

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Energiatehokas korjausrakentaminen

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

Kaukolämmön käyttöraportit OULUN ENERGIA

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla

Kulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt

50/50 MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO KOULUISSA

KOULUN VEDENKULUTUS KURIIN

TAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way.

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

TECHNOPOLIS OYJ Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Maatilojen energiasuunnitelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Energiankulutusseuranta Kulutustietojen kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen Laatijat: Antti Mäkinen, TAMK

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Mahdottomuus vai mahdollisuus

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry

Jyväskylän energiatase 2014

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Energiaeksperttikoulutus Osa 1. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta

The Covenant capacity -hanke

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

Jyväskylän energiatase 2014

KUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet

SUOMALAISET YRITYKSET

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

Energiankäytön tehostaminen olemassa olevissa rakennuksissa. Tomi Mäkipelto kauppatieteiden tohtori, DI toimitusjohtaja

SUOMALAISET YRITYKSET

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Etelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma:

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa. Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy

Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä

KIINTEISTÖPILVI.FI Olosuhteiden helpompaa ja tehokkaampaa säätämistä

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Lämpöpumput lähes 0-energiataloissa

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia. Jyrki Kauppinen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Lämpöenergian mittaaminen rakennuksessa Kattavalla mittaamisella lämpöenergian kulutusjakauma reaaliaikaiseksi Laatija: Sakari Uusitalo, TAMK

ISO velvoite vai liiketoimintamahdollisuus

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

Teollisuuden säästöpotentiaalit Säästöpotentiaalit - Pk-teollisuus 1

Asuinrakennusten rakenteellisen energiatehokkuuden elinkaarihyödyt. Panu Pasanen Bionova Oy / One Click LCA 30. tammikuuta 2019

Parhaat käytännöt ja vinkit toimenpiteistä edellisiltä vuosilta Harri Heinaro Motiva Oy

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö Pekka Karppanen

Nantes Hamburg Helsinki

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Transkriptio:

www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto

50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa julkisissa rakennuksissa) 50/50 -metodin avulla ja taistella siten ilmastonmuutosta vastaan. 50/50 metodin mukaisesti kunta palauttaa koululle puolet siitä rahallisesta säästöstä, jonka koulun käyttäjät energiansäästöllään saavat mahdollisesti aikaan. Koulu saa itse päättää tämän rahan käytöstä. Mitä enemmän rahaa koulu säästää, sitä enemmän myös kunta säästää!

50/50 - hankkeet Euronet 50/50 sekä Euronet 50/50 MAX olivat pääasiallisesti EU:n komission IEE (Intelligent Energy Europe) ohjelman rahoittamia hankkeita. 50/50:ssä oli mukana 55 peruskoulua 9 maasta (2009-2012) ja 50/50 MAX:issa yli 500 peruskoulua ja noin 50 muuta julkista rakennusta 13 maasta (2013-2016). Suomen osalta projekteista vastasi Vaasan yliopisto.

Euronet 50/50 MAX 2013-2016 Euronet 50/50 2009-2012

Euronet 50/50 Suomessa: Vaasa, 2 peruskoulua Seinäjoki, 2 peruskoulua Laihia, 1 peruskoulu Euronet 50/50 MAX Suomessa: Helsinki, 7 peruskoulua Espoo, 9 peruskoulua Ii, 3 peruskoulua Vaasa, Vaasan Kaupunginkirjasto

50/50; tavoitteet Hankkeessa keskitytään ensisijaisesti tietoisuuden lisäämiseen sekä asenteiden ja kulutustottumusten muuttamiseen. Energiankulutus ymmärretään laajasti; projektiin otetaan mukaan lämmitys, sähkö ja vesi. Tavoitteena on saavuttaa vähintään 8 % säästöt aiempaan kulutukseen verrattuna

50/50; kriteerit kouluille Koulussa ei ole saanut tapahtua energiankulutukseen merkittävästi vaikuttavia muutoksia viimeisen kahden (mieluummin kolmen) vuoden aikana ennen hankkeen aloittamista. Tällaisia ovat esim. peruskorjaukset, isommat remontit, lämmitystapamuutokset, koulurakennuksen käytön merkittävät muutokset jne. Edellä mainitun kaltaisia muutoksia ei myöskään saa olla suunnitelmissa hankkeen kestoaikana. Sähkön, veden ja sääkorjatut lämmön kulutusluvut tulee olla saatavilla kuukausitasolla vähintään kahden (mieluummin kolmen) vuoden ajalta ennen hankkeen aloittamista.

50/50; työkalut Koulut saavat hankkeelta käyttöönsä mm. seuraavaa: Opetuspaketti energiasta ja energiansäästöstä tehtävineen Lämpötila-, virrankulutus- sekä luxmittarit käyttöön Tukea, apua ja vinkkejä hankkeen läpiviemiseen Kuukausittaiset energiankulutusluvut helposti ymmärrettävässä muodossa, mikä helpottaa projektin toteutuksen seurantaa koulussa Hanketta toteutetaan kouluissa 2 vuoden ajan.

50/50; kulutusseuranta & säästöjen laskenta Koulun energiankulutuksen viitearvot lasketaan jokaiselle kuukaudelle (edellisen 3 vuoden kulutuksen keskiarvo) Sähkön, veden ja sääkorjatut lämmön kulutusluvut Keskimääräinen vuosikulutus = viitearvo, josta pyritään saamaan 8 % säästö. Viitearvo pysyy samana molemmat vuodet! Hankkeen aikana kulutusta seurataan kuukausittain toteutuneiden mittarilukemien perusteella Säästöjen laskennassa käytetään niitä lämmön, sähkön ja veden hintoja, jotka ovat olleet hankkeen aikana voimassa.

50/50; toimintatapa Jokaisesta koulusta valitaan Energiatiimi, joka voi olla yksi koululuokka tai jokin muu sopiva ryhmä. Energiatiimi toimii hankkeen moottorina ja vastaa käytännössä hankkeen toteutuksesta ja jalkauttamisesta koko kouluun. Energiatiimin tehtävät ovat helppoja, konkreettisia ja innostavia. Käytännössä kyse on lähinnä järkevien arkisten toimintatapojen opettelusta; esimerkiksi turhien valojen ja sähkölaitteiden sammuttelusta, oikean lämpötilan pitämisestä ja hanojen turhan juoksuttamisen välttämisestä.

Menetelmätavat 9 askelta 1. Energiatiimin muodostaminen 2. Alustava energiakierros koulussa 3. Teoriaopetus 4. Energiatiimin energiakierros 5. Pitkän aikavälin lämpötilatarkkailu 6. Ratkaisuehdotukset 7. Kouluyhteisölle tiedottaminen 8. Pieniä investointeja vaativista toimenpiteistä viestittäminen 9. Koulun ponnistelujen tuloksena saaman rahan käyttö ja tuloksista tiedotus

13

50/50; eteneminen Etsitään sopivat pilottikoulut Nimetään yhteyshenkilöt hankkeeseen (kunnan kiinteistöstä vastaava organisaatio, opetuksesta vastaava organisaatio ja mahdollinen koordinaattori sekä koulujen yhteyshenkilöt) ja tehdään sopimukset hankkeen toteuttamisesta. Selvitetään koulujen nykyinen energiankäyttö ja kustannukset sekä määritellään säästötavoitteet. Sovitaan seurannasta hankkeen aikana ja rahanpalautuksen laskennasta. Toteutetaan hanketta kouluissa esim. 2 vuoden ajan. Rahanpalautus kouluille jokaisen toimintavuoden päätteeksi Tulokset? Rahansäästö, kasvanut tietoisuus, asenteidenmuutos, ympäristövaikutukset?

50/50; tuloksia Suomessa Suuria eroja saavutetuissa tuloksissa Vuosina 2014-2016 julkisista rakennuksista 14/20 saavutti säästöjä (usein epäonnistuminen ei itsestä kiinni) Säästöjä saavuttaneet säästivät keskimäärin noin tavoitteen (8 %) verran, mutta yksittäiset rakennukset suurempiakin määriä Säästöjä saavuttaneet rakennukset saivat keskimäärin 5 500 palautuksen (2 vuodelta), vaihteluväli 500 18 500 Säästöt riippuvat ennen kaikkea rakennuksen käyttäjien omasta aktiivisuudesta, kiinteistön kunnosta, aiemmasta energiasäästäväisyydestä, mahdollisuuksista teknisiin parannuksiin Kasvatuksellista antia pidetään kuitenkin kaikkein tärkeimpänä: asenteiden muuttuminen, tietoisuuden kasvaminen, toimintatapojen muutos.

50/50; haasteita Hektinen kouluarki ja opettajien suuri työmäärä Projektin levittäminen koko kouluun joskus haastavaa Henkilöstön vaihtuminen, vetäjän puuttuminen Kulutusseurannan hankaluus joissakin kunnissa Yhteistyön vähyys kiinteistöstä vastaavan organisaation ja koulun välillä, kunnan organisaatioiden ajanpuute

50/50; hyötyjä Oppilaiden ja opettajien kasvanut tietoisuus Asenteiden ja toimintatapojen muutos vaikutusta myös laajemmin Koulun käyttäjien toiminnalla suuri merkitys energiankulutukseen Oppilaiden innostus, tarmo ja sitoutuminen Innostuneet, innostavat ja idearikkaat opettajat Lisääntynyt yhteistyö koulun väen ja kiinteistönhoidon välillä Energian- ja rahansäästö Pitkän aikavälin vaikutus

Yhteystiedot Verkkosivut: http://www.euronet50-50max.eu Facebook-sivut: https://www.facebook.com/euronetmax?fref=ts https://www.facebook.com/euronet5050maxsuomi Koordinaattori: Barcelona Provincial Council, www.diba.cat & euronet@diba.cat

Uusi hanke: Verkkosovellus 50/50:n toteuttamiseen Vaasan yliopisto on käynnistänyt hankkeen Fifty/Sixty lisäarvoa energiansäästöstä 50/50-konsepti on osoittautunut hyväksi välineeksi julkisten rakennusten energiansäästöön Kiinnostusta konseptia kohtaan on runsaasti niin nykyisissä 50/50- kunnissa kuin muissakin kunnissa eri puolella Suomea Kunnat ja rakennukset tarvitsevat apua ja työkaluja hankkeen toteuttamiseen, sillä esim. viitearvojen laskenta, energiankulutuksen seuranta ja energian- ja rahansäästön laskenta vaativat nykyisellään paljon käsityötä ja yhteydenpitoa julkisten rakennusten käyttäjiin Ideana on tarjota kaikki tarvittava 50/50-hankkeen toteuttamiseen yhdellä verkkosivustolla Verkkosovellus valmistuu vuoden 2016 lopussa.

www.euronet50-50max.eu Kiitos!! Merja Pakkanen KTM, Kehittämispäällikkö merja.pakkanen@uva.fi 0294 498 205