HELSINGIN YLIOPISTO INSOLVENSSIOIKEUS ON/Aineopinnot 25.10.2010 Kuhunkin kysymykseen vastataan eri arkille. Kysymysten 1 ja 2 vastaustilat on rajoitettu kahteen sivuun kysymystä kohti. Nimi selvästi tekstaten jokaiseen vastauspaperiin. HUOM! Jos käsialasta ei voida kohtuullisin ponnistuksin saada selvää, vastausta ei lueta. Maksimipistemäärä kustakin kysymyksestä on 10 pistettä. Aikaisempi järjestely, jossa prosessioikeuden tentti on ollut suoritettavissa kahdessa osassa (yleinen prosessioikeus ja insolvenssioikeus), poistuu syksyllä 2010. Prosessioikeuden aikaisemmat osasuoritukset luetaan opiskelijan hyväksi joko yleisen prosessioikeuden tai insolvenssioikeuden erillissuorituksina. Viimeistään kesällä 2010 jommankumman osan suorittanut opiskelija saa kuitenkin halutessaan jatkaa prosessioikeuden suorittamista aikaisemman järjestelmän mukaisesti. Hän pääsee tällöin käyttämään siihen sisältyvää kompensoivaa pistelaskujärjestelmää. Siirtymäkausi päättyy kevätlukukaudella 2011 (mukaan luettuna kesätentti 2011). Tulokset tiistaina 9.11.2010 klo 14.00. 1/X/2010 (Vastaustila rajoitettu 2 sivuun) Olet saanut avustavan lakimiehen paikan eräässä asianajotoimistossa. Tänään tehtävänäsi on valmistella ulosottoasiaa koskevaa hovioikeusvalitusta toimiston asianajajan apuna. Jutussa on kyse arvokkaan Kirkkonummella sijaitsevan kiinteistön pakkomyynnistä. Kiinteistön omistivat veljekset Matti ja Teppo Salmela, joiden yhteisestä epäonnistuneesta yritystoiminnasta johtuvien velkojen vuoksi tämä perintönä saatu Sundsbyn tila ainesosineen ja tarpeistoineen oli ulosmitattu 17.6.2010. Ulosmitattu kohde oli myyty kihlakunnanvoudin toimesta pakkohuutokaupalla 31.8.2010 850 000 euron hintaan. Matti oli tyytymätön saatuun kauppahintaan. Hänen mielestään jos kiinteistönvälittäjä olisi saanut myydä tilan, kauppahinta olisi ollut parempi. Tuttu kiinteistönvälittäjä oli arvioinut tilan olevan ainakin 870 000 euron arvoinen. Matti valitti myyntihinnasta käräjäoikeuteen 15.9.2010. Matin kutsumana asiantuntijana kiinteistönvälittäjää kuultiin kiinteistön arvosta asian käsittelyn yhteydessä. Käräjäoikeus hylkäsi valituksen 15.10.2010 antamallaan päätöksellä. Myös Teppo oli tyytymätön pakkomyyntiin, mutta eri syistä. Päärakennuksen ilmalämpöpumput oli myyty kiinteistön tarpeistona, vaikka hänen vaimonsa Seija Salmela omisti ne. Teppo esitti Seijan omistusoikeuden todentavat asiakirjat kihlakunnanvoudille 6.9.2010 vaatien oikaisua, mutta vouti kieltäytyi siitä, vaikka myönsikin, etteivät ilmalämpöpumput Seijan omistuksen vuoksi olleetkaan tarpeistoa. Teppo teki 20.9.2010 ulosottovalitukset sekä pumppujen myynnistä että voudin kieltäytymisestä oikaista virhettä. Käräjäoikeus jätti molemmat valitukset tutkimatta 11.10.2010 antamillaan päätöksillä.
Molemmat veljekset haluavat valittaa hovioikeuteen käräjäoikeuden päätöksistä. Koska juttua toimistolla hoitava asianajaja ei ole erityisen perehtynyt ulosotto-oikeuteen, sinua on pyydetty selvittämään vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Millä perusteella käräjäoikeus on voinut hylätä Matin valituksen myyntihinnasta? b) Toimiko kihlakunnanvouti oikein kieltäytyessään Tepon vaatimasta oikaisusta, vaikka Seijan omistusoikeutta voidaan pitää riidattomana esitettyjen asiakirjojen valossa? c) Millä perusteella käräjäoikeus on voinut jättää Tepon valituksen pumppujen myynnistä tutkimatta? d) Millä perusteella käräjäoikeus on voinut jättää Tepon valituksen kihlakunnanvoudin kieltäytymisestä tutkimatta? e) Vaikuttaako valituksen käsittelyyn hovioikeudessa jotenkin se, jos ulosottomies tilittää myyntikohteesta saadut varat velkojille ennen kuin valituskirjelmä ehditään toimittaa oikeuteen? 2/X/2010 (Vastaustila rajoitettu 2 sivuun) Calibra Oy -niminen, ilmalämpöpumppuja valmistama yritys oli vuonna 2009 kovan riidan jälkeen päässyt yrityssaneeraukseen. Sille oli, edelleen pitkällisen kiistelyn tuloksena, 12.10.2009 vahvistettu saneerausohjelma. Ohjelman mukaan yhtiön piti maksaa tavallisille velkojille 38 prosenttia heidän alkuperäisistä saatavistaan; muu osa velkojien saatavistaan leikattiin eli järjesteltiin. Ohjelmassa määrättiin, että maksut on tehtävä tasaerin neljännesvuosittain, jolloin ohjelma tulisi loppuun maksetuksi vuonna 2015. Yksi ohjelman mainitsemista tavallisista velkojista oli Antti Oy, joka oli aikanaan näkyvästi vastustanut saneerauksen aloittamista ja äänestänyt myös ohjelman hyväksymistä vastaan. Calibra Oy maksoi aluksi ohjelman mukaiset suoritukset tunnollisesti myös Antti Oy:lle. Vuoden 2010 kolmatta erää (eräpäivä 30.6.) ei kuitenkaan enää tullut Antti Oy:n tilille, vaikka yhtiö lähetti siitä useita maksumuistutuksia, viimeisen syyskuun alussa. Myöskään neljättä erää (eräpäivä 1.10.) ei maksettu. Antti Oy:n harmia lisäsi vielä huhu siitä, että Calibra Oy oli tehnyt kolmen suuren velkojan kanssa sopimuksen siitä, että niille ohjelmassa luvatut suoritukset maksettiin etukäteen kerralla toukokuussa 2010 pientä kassa-alennusta vastaan. Hieman lohdutusta toi tieto siitä, että yhdenkään saneerausta vastustaneen velkojan kohdalla tällaista sopimusta ei sen sijaan ollut tehty. Pikemminkin niille tulevissa maksuissa jatkuvasti vitkasteltiin. Nämä velkojat tulivatkin yhteisessä neuvonpidossaan siihen tulokseen, että Calibra Oy yritti tällä tavoin rangaista saneerausta vastustaneita velkojia. Olet liikejuridiikkaan erikoistuneen asianajotoimisto Hannes Snellvik Oy:n nuori lakimies. Antti Oy on sinulle ohjattu niin sanottu kokonaisasiakas. Saat tänään sähköpostin Antti Oy:n toimitusjohtajalta, joka kertoo kuulleensa saneerauksessa aikaisemmin mukana olleita velkojakumppaneiltaan, että tällaisissa tapauksissa ohjelma tai ainakin sen sisältämä velkasaneeraus perääntyisi. Toimitusjohtaja pyytää välitöntä vastausta seuraaviin kysymykseen: - onko hänen yhtiönsä haettava tällaista perääntymistä tai tapahtuisiko se itsestään, - kumpi olisi Antti Oy:n kannalta parempi vaihtoehto ja
- mitä tapahtuisi, jos Calibra Oy menisi konkurssiin, ennen kuin ohjelma olisi ehditty toteuttaa. Mitä vastaat? Sido vastauksesi lain järjestelmään äläkä kyseenalaista esitettyjä faktoja! 3/X/2010 Määrittele seuraavat käsitteet. Vastaustila on rajoitettu viiteen riviin per käsite. Ylimeneviä rivejä ei lueta. a) Attraktioperiaate ulosottomenettelyssä. b) Esineellisen palautuksen periaate oikeustoimen peräyttämisessä. c) Kvalifioitu maksukyvyttömyys rehabilitaatiomenettelyssä. d) Päämenettelyn universaalivaikutus. e) Yleinen konkurssiin asettamisen este.
HELSINGFORS UNIVERSITET INSOLVENSRÄTT RN/Ämnesstudier 25.10.2010 Varje fråga besvaras på skilt ark. Svarsutrymmet för frågorna 1 och 2 är begränsat till två sidor per fråga. OBS! Om inte handstilen kan läsas med skälig ansträngning beaktas inte svaret. Det maximala poängantalet för respektive fråga är 10 poäng. Det tidigare arrangemanget, varvid tentamen i processrätt har kunnat avläggas i två delar (allmän processrätt och insolvensrätt) upphör hösten 2010. Tidigare delprestationer i processrätt tillgodoräknas studeranden som separata prestationer antingen i allmän processrätt eller insolvensrätt. Studeranden som avlagt någondera delen senast under sommaren 2010 får dock fortsättningsvis avlägga processrätten enligt det tidigare systemet. Studeranden får härvid bruka sig av det däri ingående kompenserande poängräkningssystemet. Övergångsperioden utlöper under vårterminen 2011 (inberäknat sommartenten 2011). Resultaten ges tisdagen 9.11.2010 kl. 14.00. 1/X/2010 (Svarsutrymmet är begränsat till 2 sidor) Du har fått plats som biträdande jurist vid en viss advokatbyrå. Idag är din uppgift att hjälpa byråns advokat med förberedelsen av ett hovrättsbesvär gällande ett utmätningsärende. I ärendet är det fråga om tvångsförsäljningen av en värdefull fastighet belägen i Kyrkslätt. Fastigheten ägdes av bröderna Matti och Teppo Salmela. På grund av skulder till följd av brödernas gemensamma misslyckade företagsverksamhet hade gården Sundsby gård de ärvt jämte beståndsdelar och tillbehör utmätts 17.6.2010. Det utmätta objektet hade 31.8.2010 på häradsfogdens bevåg sålts på tvångsauktion till ett pris av 850 000 euro. Matti var missnöjd med det erhållna köpepriset. Enligt hans åsikt hade köpepriset varit bättre om en fastighetsförmedlare hade fått sälja gården. En bekant fastighetsförmedlare hade värderat gården till åtminstone 870 000 euro. Matti anförde besvär till tingsrätten över försäljningspriset 15.9.2010. Inkallad som sakkunnig av Matti hördes fastighetsförmedlaren angående fastighetens värde i samband med behandlingen av ärendet. Tingsrätten förkastade besväret genom beslut av 15.10.2010. Även Teppo var missnöjd med tvångsförsäljningen, men av andra orsaker. Huvudbyggnadens luftvärmepumpar hade sålts som fastighetens tillbehör, trots att hans fru Seija Salmela ägde dem. Teppo förevisade handlingarna som bestyrkte Seijas ägorätt åt häradsfogden 6.9.2010 och krävde rättelse, men fogden vägrade detta, även om han medgav att luftvärmepumparna inte på grund av Seijas ägande utgjorde tillbehör. Teppo anförde 20.9.2010 utmätningsbesvär
såväl över försäljningen av pumparna som över fogdens vägran att rätta till felet. Tingsrätten avvisade bägge besvären genom beslut av 11.10.2010. Bägge bröderna vill besvära sig till hovrätten över tingsrättens avgöranden. Eftersom advokaten som sköter ärendet vid byrån inte är särskilt bevandrad i utmätningsrätt, har du ombetts att reda ut svaren på följande frågor: a) På vilken grund har tingsrätten kunnat förkasta Mattis besvär om försäljningspriset? b) Agerade häradsfogden korrekt då han vägrade den rättelse som Teppo yrkade, även om Seijas ägorätt kan anses ostridig i ljuset av de framförda handlingarna? c) På vilken grund har tingsrätten kunnat avvisa Teppos besvär om försäljningen av pumparna? d) På vilken grund har tingsrätten kunnat avvisa Teppos besvär om häradsfogdens vägran? e) Inverkar det på något vis på behandlingen av besväret i hovrätten, om utmätningsmannen redovisar tillgångarna som fåtts in av försäljningsobjektet till borgenärerna före besvärsskriften hinner tillställas rätten? 2/X/2010 (Svarsutrymmet är begränsat till 2 sidor) Ett företag vid namn Calibra Ab, som tillverkade luftvärmepumpar, hade år 2009 efter hårda stridigheter äntligen beviljats företagssanering. Företaget hade, likväl som resultat av en utdragen tvist, 12.10.2009 fått ett saneringsprogram fastställt. Enligt programmet skulle företaget åt de ordinarie borgenärerna betala 38 procent av deras ursprungliga fordringar; den övriga delen av borgenärernas fordringar beskars, dvs. arrangerades. I programmet förelades att betalningarna skall fullgöras i jämna rater kvartalsvis, varvid programmet skulle bli färdigt betalat år 2015. En av de ordinarie borgenärer som nämndes i programmet var Antti Ab, som i tiderna synligt hade motsatt sig saneringens inledande och även röstat emot programmets godkännande. I början fullgjorde Calibra Ab samvetsgrant de programenliga prestationerna även åt Antti Ab. Den tredje raten för år 2010 (förfallodag 30.6) uppenbarade sig dock inte på Antti Ab:s konto, trots att företaget skickade ut åtskilliga betalningspåminnelser om den, den senaste i början av september. Inte heller den fjärde raten (förfallodag 1.10) betalades. Antti Ab:s förargelse ökades ytterligare av ett rykte om att Calibra Ab hade ingått ett avtal med tre stora borgenärer om att de prestationer som lovades dem i programmet i sin helhet betalades åt dem i maj 2010 mot en liten kassarabatt. Uppgiften om att något sådant avtal däremot inte hade ingåtts i förhållande till någon av de borgenärer som motsatt sig saneringen gav dock lite tröst. Tvärtemot sölades ständigt med de betalningar som skulle utgå till dem. Dessa borgenärer kom vid sitt gemensamma rådslag likväl till det resultatet, att Calibra Ab på detta sätt försökte bestraffa de borgenärer som motsatt sig saneringen. Du är en ung jurist vid advokatbyrån Hannes Snellvik Ab, som specialiserat sig på affärsjuridik. Antti Ab utgör en till dig förordnad s.k. helhetskund (på finska kokonaisasiakas ). Du får idag en e-post av Antti Ab:s verkställande direktör, som berättar att han hört av sina borgenärskumpaner som tidigare varit med om sanering, att programmet eller åtminstone den skuldsanering det innehåller i sådana här fall skulle återgå. Verkställande direktören ber om omedelbara svar på följande frågor:
- måste hans företag söka en sådan här återgång eller kan det ske av sig själv, - vilket vore det bättre alternativet för Antti Ab:s del och - vad skulle hända om Calibra Ab försätts i konkurs före programmet hinner genomföras. Hur svarar du? Bind ditt svar till lagsystemet och bestrid inte angivna fakta! 3/X/2010 Definiera följande begrepp. Svarsutrymmet är begränsat till fem rader per begrepp. Överskridande rader läses ej. a) Attraktionsprincipen vid utmätningsförfarande. b) Principen om materiell restitution vid återgång av rättshandling. c) Kvalificerad insolvens vid rehabilitationsförfarande. d) Huvudförfarandets universaleffekt. e) Allmänt hinder för försättande i konkurs. Insolvenssioikeus - aineopintotentti 25.10.2010 mallivastaus tehtävään 1 Tapauksessa kysymykset koskivat ulosoton muutoksenhakujärjestelmää. a) Kiinteistön myynti voidaan kumota laissa sallitun myyntitavan vuoksi vain, jos muutoksenhakija pystyy osoittamaan todennäköiseksi, että muulla myyntitavalla olisi saatu huomattavasti korkeampi kauppahinta (UK 5:2.2). Tämä edellytys ei tapauksessa täyty, sillä 870 000 euroa ei voida pitää huomattavasti korkeampana kauppahintana verrattuna pakkohuutokaupassa saatuun 850 000 euroon. Ulosottokaaressa ei myöskään aseteta mitään erityisiä edellytyksiä sille, että myyntitavaksi valitaan ulosottomiehen toimittama pakkohuutokauppa, joten myyntitapa sinänsä oli laissa sallittu. Käräjäoikeus saattoi hylätä Matin valituksen näillä perusteilla. b) Kihlakunnanvouti toimi oikein kieltäytyessään oikaisemasta ilmalämpöpumppujen myyntiä, sillä toimitettua myyntiä ei voida itseoikaista (UK 10:2). Myyntiä ei voida oikaista, vaikka sivullisen omistusoikeus myytyyn esineeseen olisi riidatonta. c) Ulosottomiehen päätöksestä tai toimenpiteestä saa valittaa se, jonka oikeutta toimi tai päätös koskee (UK 11:1). Seijan olisi siten pitänyt itse valittaa ilmalämpöpumppujen
myynnistä. Koska valituksen teki Teppo, käräjäoikeus saattoi jättää valituksen tutkimatta tällä perusteella. d) Ulosottokaaressa säädetään nimenomaisesti muutoksenhakukiellosta oikaisupyynnön hylkäämisen osalta (UK 10:4.2). Koska kihlakunnanvoudin päätöksestä jättää itseoikaisu tekemättä ei voida valittaa, käräjäoikeus saattoi jättää Tepon valituksen tutkimatta tällä perusteella. e) Jos varat tilitetään velkojille lopullisesti eli vaatimatta velkojilta tilitysvakuutta ennen hovioikeudelle tehtävän valituksen vireilletuloa, valitusta ei voida käsitellä hovioikeudessa. Varojen tilitys toisin sanoen katkaisee tällöin mahdollisuuden muutoksenhakuun (UK 11:1). Ainoastaan itse tilityksessä tapahtuneesta virheestä voidaan enää valittaa. Tämä koskee myös jatkovalitusta käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen (ja edelleen korkeimpaan oikeuteen). Kuitenkin ennen kuin kiinteistön myynti saa lainvoiman, varat voidaan tilittää vain vakuutta vastaan (UK 6:14), mikä mahdollistaa tapauksessa muutoksenhaun hovioikeudessa. MALLIVASTAUS TEHTÄVÄÄN 2 Kysymys edellyttää yhtäältä kannanottoa vallitsevaan oikeuteen eli kolmeen yrityssaneerauslain instituutioon, toisaalta sen arvioimista, miten tulkinnat heijastuvat velkojan eli Antti Oy:n asemaan. Jälkimmäinen vaatii samalla kannanottoa siihen, miten Antti Oy:n kannattaa tässä yhteydessä menetellä. Kyseiset instituutiot ovat: velkajärjestelyn raukeaminen (YrSanL 64, saneerausohjelman raukeaminen (YrSanL 65 ) ja jälkikonkurssi (YrSanL 66 ). Niistä on oppikirjassa suhteellisen laaja esitys (Koulu-Korkea-aho s. 846). Velkajärjestelyn raukeaminen on ohjelman noudattamisen tehoste. Siitä hyötyy vain yksittäinen velkoja, jolle tulevat suoritukset velallinen on laiminlyönyt. Raukeamisesta nimittäin seuraa, että tähän velkojaan kohdistettu velkajärjestely peruuntuu, toisin sanoen hänen oikeutensa palautuu, pienin poikkeuksin, samaksi kuin mitä se oli ennen saneerausta. Hän voi esimerkiksi vaatia täysimääräistä ja välitöntä maksua; sen sijaan muiden velkojien saatavat pysyvät ennallaan, so. järjesteltyinä. Velkajärjestelyn raukeamisella on asiallisia ja muodollisia edellytyksiä. Ensiksikin velallisen laiminlyönnin on oltava olennainen ja velallisen on lyötävä laimin myös hänelle erikseen asetettu kohtuullinen lisäaika. Toiseksi raukeaminen ei ole automaattinen seuraus, vaan velkojan on vaadittava sitä käräjäoikeudessa. Ohjelman raukeaminen on drakoninen ja rangaistustyyppinen seuraamus. Siinä velkajärjestelyt kokonaisuudessaan raukeavat, jolloin kaikkien velkojien saatavat palautuvat ennalleen. Saneerauksen oikeusvaikutukset tavallaan nollaantuvat. Ohjelman raukeaminen edellyttää paitsi käräjäoikeudessa tehtyä vaatimusta joko ohjelman vahvistamisessa tapahtunutta virhettä (josta ei nyt kysymys) tai sitä, että velallinen on rikkonut ohjelmaa suosiakseen jotakin velkojaa eikä rikkomus ole vähäinen. Lakitekstiä ei tietenkään saa tulkita kirjaimellisesti; myös useiden velkojien suosiminen voi riittää ohjelman raukeamiseen.
Jälkikonkurssi ei ole sen enempää tehoste kuin rangaistustaan. Se seuraa siitä, että velallinen ei vastoin odotuksia pystynytkään suoriutumaan ohjelman velvoitteista. Laki säätää tästä syystä vain jälkikonkurssin oikeusvaikutukset; muutoin jälkikonkurssia koskevat konkurssilain yleiset määräykset. Jälkikonkurssissa kaikki velkajärjestelyt purkaantuvat automaattisesti, ja velkojien saatavat palautuvat ennalleen. Mitään raukeamisvaatimusta ei ole tarpeen esittää. Sen sijaan velallinen voi vaatia, että ohjelma ei pääsäännöstä poiketen raukea, jolloin hän saa hyväkseen velkajärjestelyn tuottaman edun. Tällainen pysyttäminen kuitenkin edellyttää erityistä syytä, miksi laki määrittelee sen, että pääosa saneerausveloista on maksettu. Tässä tapauksessa pysyttäminen ei tule kysymykseen, koska ohjelman toteutus on vasta alkanut. Tosin ennenaikaiset maksut, joiden määrää ei kerrota, voivat muodostaa pääosan, jolloin määre maksettu ohjelman mukaisesti saa tulkinnallista merkitystä. Ennenaikainen maksu ei teoriassa ole ohjelman mukainen maksu. Velkajärjestelyn raukeaminen on Antti Oy:lle edullisin vaihtoehto. Sehän nimittäin pääsee tällöin perimään koko elpynyttä saatavaansa samalla, kun muut velkojat ovat ohjelman sitomia. Olennaisuus -edellytys (minkä laki asettaa) tuntuu juuri ja juuri täyttyvän. Kahden erän laiminlyöntiä on vaikea pitää epäolennaisena. Raukeaminen kaatuu kuitenkin siihen, että velallinen ei ole tässä tapauksessa saanut hyväkseen velkojan asettamaa kohtuullista lisäaikaa. Pelkkä karhuaminenhan ei sitä vielä käsitteellisesti ole. Lisäajan asettamisessa ei ole tarpeen viitata raukeamisuhkaan (missä suhteessa se eroaa konkurssiuhkaisesta maksukehotuksesta), mutta velallisen on toki ymmärrettävä, että kysymyksessä on hänelle asetettu lisäaika ja että se liittyy maksuohjelmaan, käytännössä tämä vaatii lain kielenkäyttöä seurailevaa ilmoitusta, jossa määrätään myös lisäajan päättymisajankohta. Kohtuulliseksi ajaksi on katsottu viikko. Neuvo siis on, että Antti Oy:n on asetettava ensiksi lisäaika ja sitten haettava velkajärjestelyn raukeamista. Sen sijaan vaikeampaa on sanoa, onko velallinen suosinut joitain velkojiaan tavalla, joka johtaa ohjelman raukeamiseen. Ilmeistä on, että velallinen kohtelee eri velkojaryhmiä eri tavalla: ohjelmaa kannattaneita tavallaan palkitaan ennenaikaisilla suosituksilla, vastustaneille taas tehdään kiusaa viivyttelyllä. Velallinen kuitenkin muodollisesti noudattaa ohjelmaa (eli ei riko sitä). Sitä paitsi ennenaikaiset maksut esimerkiksi kilpailija-velkojille voivat olla liiketaloudellisesti hyvinkin järkeviä. Myöskään saneerauksen tavoitteiden kannalta ei ole aihetta vastustaa ennenaikaisia maksuja, kunhan ne pysyvät ohjelman puitteissa. Velkojan suosimisen tyyppitapaus onkin, että jollekin velkojalle maksetaan yli ohjelman palkkioiksi kannatuksesta. Vaikka ohjelman raukeamisen edellytykset täyttyisivätkin, se on Antti Oy:n kannalta huonompi vaihtoehto kuin pelkkä velkajärjestelyn raukeaminen. Antti Oy:hän joutuisi kilpailemaan kaikkien velkojien kanssa samalta viivalta, mitä hieman parempi oikeus viivästyskorkoon tuskin kompensoi. Antti Oy:n ei siis kannata esittää ohjelman raukeamisvaatimusta käräjäoikeudessa; sen ei myöskään kannata mitenkään edistää velallisen asettamista jälkikonkurssiin, esimerkiksi hakea sitä konkurssiin, mikä on saneerauksen päätyttyä siis mahdollista. (Sillä, voisiko valvoja hakea ohjelman raukeamista, ei saa spekuloida. Tapauksessa ei kerrota, että valvojaa olisi määrätty. Muutoinkin kysymys keskittyi siihen, mitä Antti Oy voisi tai mitä sen kannattaisi tehdä.)
Mallivastaus kysymys nro 3 Määrittele seuraavat käsitteet: a) Attraktioperiaate ulosottomenettelyssä Pääsääntö on, että ulosoton yhteydessä ilmenevät ongelmat ratkaistaan ulosoton yhteydessä saman ulosottomiehen toimesta. Suullista kuulemista vaativien näyttöepäselvyyksien osalta ulosottomies osoittaa riidan kuitenkin käräjäoikeuden tutkittavaksi ja ratkaistavaksi. Oikeuskysymysten osalta ulosottomies on velvollinen ratkaisemaan asian itse. b) Esineellisen palautuksen periaate oikeustoimen peräyttämisessä Lähtökohtana takaisinsaannissa on esineellisen palautuksen periaate. Jos omaisuus on tallella tai muuten palautettavissa, se on palautettava sellaisenaan konkurssipesään. Tämä esineellinen palautusvelvollisuus on takaisinsaannissa sekä vastaajalla että kantajalla. c) Kvalifioitu maksukyvyttömyys rehabilitaatiomenettelyssä Sillä tarkoitetaan, että velkojen ja maksukyvyn välisen epäsuhdan tulee olla niin suuri, että velallinen ei useiden vuosienkaan kuluessa pysty lyhentämään velkoja kuin osaksi. Kvalifioitu maksukyvyttömyys on yksi yksityisen velkajärjestelyn edellytyksistä mutta yrityssaneerauksen este. d) Päämenettelyn universaalivaikutus Päämenettelyn universaalivaikutus tarkoittaa, että eurooppalainen päämenettely käsittää kaiken velallisen varallisuuden, sijaitsi se missä Euroopan unionin jäsenvaltiossa tahansa. e) Yleinen konkurssiin asettamisen este Konkurssihakemus on jätettävä tutkimatta, jos velkojan saatava on vähäinen ja konkurssimenettely on ilmeisen epätarkoituksenmukainen tai selvästi hyvän perintätavan mukainen.
10