Tampereen Pekka hankkeen loppuraportti

Tampereen kaupunki Ikäihmisten palvelut Tampereen Pekka hankkeen loppuraportti Tanja Koivumäki ja Wilhelmina Karikko 11.10.2013 TRE:/7576/2011

Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Osahankkeen organisoituminen ja toteutustapa alueella... 3 3. Osahankkeen tavoitteet... 6 3.1. Ikäkampus Tampereen Härmälään... 6 3.2. Ikäihmisten perhehoidon järjestämistä koskeva selvitys... 8 4. Osahankkeen toteutus ja tulokset... 10 4.1.Ikäihmisten palvelukampus Härmälään... 10 4.1.1. Härmälän alueen toimijat ja ikäihmisten palvelutarjonta...10 4.1.2. Palvelukeskustoiminnan kehittäminen ja kampuksen määrittely...11 4.1.3. Asukkaiden ja alueen toimijoiden osallistaminen...12 4.1.4. Verkostodialogilla keskusteluyhteys alueen toimijoiden välille...12 4.1.5. Kampusalueen palveluiden kehittäminen ja uudet räätälöidyt palveluavaukset...13 4.1.6. Kysely Härmälän asukkaille...14 4.1.7. Teknologian mahdollisuudet kampusalueella...16 4.1.8. Tarpeista keinoihin työpaja...17 4.1.9. Kampuskehityksen jatkuminen...17 4.2. Perhehoidon selvitys ja käyttöönotto Tampereella... 18 4.2.1. Perhehoidon selvitys...18 4.2.2. Perhehoidon palkkiot ja maksut...19 4.2.3. Perhehoidon käyttöönotto...19 4.2.4. Osavuorokautisen perhehoidon mukaan ottaminen kokeiluun...20 4.2.5. Perhehoitoon liittyvä viestintä...20 4.2.6. Perhehoitajien rekrytointi ja valmennus...21 4.2.7. Asiakasohjaus...22 4.3. Teiskon alueen kehittäminen... 23 4.3.1. Kysely syksyllä 2012...24 4.3.2. Selvitystyön merkitys palveluiden kehittämisessä...25 5. Hankkeen tulosten arviointi ja pohdintaa jatkosta... 26 1

1. Johdanto Tulevina vuosina entisestään voimistuva iäkkäiden ihmisten väestöosuuden kasvu ja kyky vastata lisääntyvään palveluiden tarpeeseen haastaa kuntia uudistamaan ikäihmisten palvelumuotoja ja rakenteita. Valtakunnallisilla linjauksilla ja hankkeilla ikäihmisten palveluiden järjestämisestä vastaavia kuntia sekä palveluita tuottavia tahoja on ohjattu ja kannustettu purkamaan pitkäaikaista laitoshoitoa sekä luomaan uudenlaisia asiakaslähtöisiä ikäihmisten palvelukonsepteja ja palveluita. Yksi näistä kehittämishankkeista on ollut Sosiaali ja terveysministeriön kansallista kehittämisohjelma KAS TE:tta toteuttava Väli Suomen Ikäkaste. Ikäihmisten palveluiden kehittämiseen keskittyneen IKÄKASTE hankkeen ensimmäinen vaihe päättyi lokakuussa 2011 ja kehittämistyö jatkui IKÄKASTE ÄLDRE KASTE II hankkeessa viiden eri maakunnan alueella lokakuun 2013 loppuun. Kaikki viisi maakunnallista osahanketta nivoutuivat toisiinsa yhteisesti määriteltyjen teemakokonaisuuksien kautta. Teema alueita olivat Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ikäihmisten palveluissa ja Ikääntyvän neuvonta ja palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävät ikäihmisten palvelut. Tampereen kaupungin Tampereen Pekka osahanke toteutti asiakaslähtöisten palvelukonseptien teema alueen kehitystyötä ikäihmisten palvelukampusta ja perhehoitoa kehittämällä ja pilotoimalla. IKÄ KASTE II:n tavoitteiden mukaisesti alueellisella palvelumallilla voidaan vahvistaa ja monipuolistaa kotona asumista sekä sitä tukevia palveluita. Tampereen Pekka hankkeessa jatkettiin IKÄKASTE:en ensimmäisessä vaiheessa aloitettua ikäihmisten asiakaslähtöisten palveluiden verkostomaista kehittämistyötä Väli Suomen alueella ja yli kaupungin hallintorajojen. Hankejatkumo vahvisti kotona asumista tukevaa palvelujärjestelmää luomalla uusia toimintamalleja ikäihmisten terveyden, hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistämiseen. Pekka hankkeessa jatkettiin toimialarajoja ylittävää yhteistyötä. Yhteistyö oli muotoutunut hyväksi IKÄKASTE I:n aikana toteutetun toiminnan myötä, mutta sinällään toimialat ylittävä yhteistyö oli vielä nuorta ja edellytti luontevaa yhteistyön jatkumoa. 2

2. Osahankkeen organisoituminen ja toteutustapa alueella Tampereen Pekka hanke sijoittui hallinnollisesti Tampereen kaupungin konsernihallintoon ikäihmisten palveluiden tilaajaryhmään. Ryhmä vastaa ikäihmisten palveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä ikäihmisten palveluiden lautakunnan ohjaamana. Tampereen Pekka hankkeen henkilöstöön kuuluivat hankkeen projektipäällikkö ja suunnittelija. Marraskuusta 2011 vuoden 2013 alkuun saakka hankkeen vetäjänä toimi YTM Laura Selin Hannola ja suunnittelijan tehtävistä vastasi vuoden 2012 alusta hankkeen loppuun lokakuuhun 2013 YTM Wilhelmina Karikko. Maaliskuusta 2013 syyskuuhun 2013 hankkeen vetäjänä toimi YTM Tanja Koivumäki 50 prosentin työajalla, syyskuusta alkaen Koivumäki hoiti projektipäällikön tehtäviä suunnittelupäällikön tehtävän ohessa. Hanketta ohjasi pääasiassa kaupungin ikäihmisten palveluiden eri asiantuntijoista koostunut ohjausryhmä. Ohjausryhmä vastasi myös hankkeen taloudellisista päätöksistä ja kustannusseurannasta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi koko hankekauden ajan suunnittelupäällikkö Anniina Tirronen (08/2013 alkaen vs. tilaajapäällikkö). Ohjausryhmän esittelijänä toimivat pääsääntöisesti hankkeen projektipäällikkö ja suunnittelija. Hankkeen päättyessä ohjausryhmän kokoonpano oli muilta osin seuraava: Ikäkaste II:n projektijohtaja Vuokko Lehtimäki, suunnittelupäällikkö Virva Laine, asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi, ostopalvelusuunnittelija Birgit Viitanen, erikoissuunnittelija Anne Mari Salonen, johtava kotihoidon esimies Sirkku Savolainen ja Tampere Senior ohjelman johtaja Mari Patronen. Ohjausryhmän kokoonpano muuttui hankeaikana muutamien henkilövaihdosten vuoksi. Ohjausryhmä kokoontui hankeaikana keskimäärin kahden kolmen kuukauden välein, yhteenlaskettuna yksitoista kertaa. Käytännössä kehittämistyöstä vastasivat projektipäällikkö ja suunnittelija yhteistyössä Tampereen kaupungin ikäihmisten palveluiden tilaajaryhmän ja muiden toimijoiden, kuten härmäläläisten palveluntuottajien ja ikäihmisten järjestöjen kanssa. Hanke teki yhteistyötä myös muiden Ikäkaste II:n osahankkeiden kanssa sekä muutamien Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin ja Raha automaattiyhdistys RAY:n rahoittamien hankkeiden sekä kuntien omien kehittämishankkeiden kanssa. Hankeaikana perustettiin muutamia tavoitteellisia työryhmiä kehittämään hankkeessa esille nostettuja laajuudeltaan suppeampia kokonaisuuksia ja osatavoitteita. Tällaisia olivat muun muassa seuraavat ryhmät: Härmälä kampuksen projektiryhmä kokoontui säännöllisesti koko hankekauden ajan. Projektiryhmän tarkoituksena oli tukea Härmälän alueen kampuskehityksen suunnitte 3

lua ja toteutusta. Ryhmän tapaamisissa muun muassa suunniteltiin erilaisia kampuskehitystä tukevia tapahtumia Härmälän alueella, järjestettiin asukkaiden kuulemis ja keskustelutilaisuuksia sekä suunniteltiin alueen ikäihmisille toteutetun kyselyn sisältöä. Projektiryhmäläiset osallistuivat hankkeen järjestämille tutustumismatkoille, jotka suuntautuivat Riistavuoren vanhustenkeskukseen, Sastamalan Koti hankkeen esimerkkikotiin sekä Tuusulaan ja Helsingin Kalasatamaan. Hankehenkilöstön lisäksi ryhmään kuuluivat Härmälän alueen keskeisten palveluntuottajien Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry:n, Tampereen Senioripalvelut Oy:n sekä Tampereen Kaupunkilähetys ry:n edustajat. Palvelukeskusten kehittämisen työryhmä, jonka työ painottui hankkeen ensimmäiseen vuoteen. Ryhmän työ lomittui kampuksen projektiryhmän työn kanssa. Ryhmässä kartoitettiin ja arvioitiin palvelukeskusten toimintaa ja kehittämistyön tueksi osallistui Härmälän kampus projektiryhmän kanssa toteutetulle Helsingin Riistavuoren palvelukeskuksen tutustumisvierailulle. Edellä todettujen projektiryhmään kuuluneiden tahojen lisäksi työryhmästä löytyi edustajat kaupungin ikäihmisten palveluiden tilaajaryhmästä ja kotihoidosta sekä Viola kotiyhdistys ry:stä ja Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK:ista. Kampusalueen toimijoiden ryhmän tarkoituksena oli tutustuttaa alueen toimijoita toisiinsa ja kehittää alueen toimijoiden yhteistyötä. Toimijoiden kesken kokoonnuttiin useasti, jonka tuloksena työstettiin Härmälän kampusalueen senioripalveluiden opas, joka jaettiin kaikkiin alueen kotitalouksiin tammikuussa 2013. Työryhmän tapaamisiin osallistui muun muassa Härmälän alueen järjestö ja yritystoimijoita. Petäjäkodin ja Vaskikodin yhteishankkeen seurantaryhmä, joka seurasi Pekkahankkeen alaisuudessa toimineen päiväkeskusryhmäpilotin, sekä ilta ja yöhoitokokeilun etenemistä ja vaikutuksia. Päiväkeskusryhmäpilotin tarkoituksena oli kokeilla uudenlaista, ennaltaehkäisevää ja omaehtoista päiväkeskustoimintaa yhden taloyhtiön asukkaille. Ilta ja yökokeilun tarkoituksena oli kokeilla, miten lyhytaikainen palveluasuminen tukee kotona asumista. Työryhmässä oli edustajat kaupungin ikäihmisten palveluiden tilaajaryhmästä sekä Tampereen kaupunkilähetys ry:stä ja Pro Vaskikodit yhdistys ry:stä. Työryhmätyöskentelyn lisäksi hankkeen tavoitteita työstettiin kaupungin sisäisissä verkostoissa ja statukseltaan epävirallisemmissa työryhmissä. Hankkeen etenemisessä erityisesti Tampereen kaupungin ikäihmisten palveluiden tilaajaryhmän eri asiantuntijoilla oli varsin merkittävä rooli. Tämä korostui etenkin ikäihmisten perhehoitoon liittyneen selvitystyön ja pilotoinnin toteutuksessa. Luonnollisesti perhehoidon kehitystyössä myös yhteistyö vammaisten sekä lasten ja nuorten perhehoidon asiantuntijoiden 4

kanssa oli tärkeää. Perhehoidon pilotoinnin myötä perhehoidon kehittymistä ja luodun prosessin vahvuuksia ja heikkouksia on arvioitu perhehoitajien ja kaupungin ikäihmisten perhehoidon asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen kokonaisbudjetti ajalle 1.11.2011 31.10.2013 oli 355 250 euroa. Budjetti koostui sosiaali ja terveysministeriön myöntämästä hankerahoituksesta (230 250 euroa) ja kaupungin omarahoitusosuudesta (76 750 euroa) sekä tukikelvottomien kustannusten kattamiseen varatusta kaupungin osuudesta (48 250 euroa). 5

3. Osahankkeen tavoitteet Tampereen Pekka osahankkeen tavoitteena oli kehittää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävää palvelurakennetta, asiakaslähtöisiä asumisratkaisuja sekä palvelujen yhteistuottajamallia. Tavoitteen toteuttaminen sisälsi kaksi konkreettista toimenpidettä: Tampereen Härmälän alueen ikäkampuksen konseptin luominen ja sen pilotointi sekä ikäihmisten perhehoidon järjestämistä käsittelevän selvityksen toteuttaminen. Tavoitteiden toteutumisen edellytyksenä nähtiin jo hankkeen suunnitteluvaiheessa yhteistuottajamalliin perustuvan kehittämiskumppanuuden luominen eri toimijoiden välille sekä toimijoiden pitkäjänteinen kehitystyöhön sitoutuminen. Hankkeen taustalla vaikutti ikäihmisten palvelujärjestelmän uudistamiseen liittyvä kansallisestikin esille nostettu tavoite. Ympärivuorokautisen hoidon osalta järjestelmä tulisi muuttaa yksiportaiseksi, jolloin ikäihmisen ei tarvitsisi muuttaa palvelumuodosta tai paikasta toiseen toimintakyvyn muuttuessa, vaan palveluita tuotettaisiin iäkkäiden tarpeen mukaisesti sinne, missä he asuvat. Muutoksen toteutuminen edellyttää käytännössä ikäihmisten laitospainotteisen hoidon purkua ja painopisteen sekä resurssien siirtämistä erityisesti kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen palveluihin. Tavoitteena oli myös pyrkimys laajentaa palvelukenttää ja edetä kohti palvelukokonaisuuksien tuotteistamista. Suunniteltuja keinoja yksiportaiseen palvelujärjestelmän toteutuksessa: Asiakasohjauksen kehittäminen yhteistuottajamallissa, palveluiden koordinointi Asiakaslähtöiset, asiakkaan toimintakyvyn mukaan räätälöidyt palvelut Yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin sekä vapaaehtoistoimijoiden kanssa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kaupungin oman tuotannon sekä yksityisten palveluntuottajien toiminnan niveltäminen pilotin ja selvityksen sisältöihin Olemassa olevien sekä kehitteillä olevan hoivateknologian ikääntyneiden kotona asumisen tukemisen mahdollisuuksien sekä kotona asuvien kanssa työskentelevien työn helpottamisen mahdollisuuksien kartoittaminen Ikäihmisten perhehoidon järjestämisen mahdollisuuksien selvittäminen 3.1. Ikäkampus Tampereen Härmälään Palvelukampuksen konseptin luomisen tavoitteena on asiakkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen. Ikäihmiselle pyritään turvaamaan inhimillinen kotona asuminen niin, että heidän ei tarvitse muuttaa kotoaan palvelutarpeen muuttuessa. Ideana on luoda integroituja lähipalvelukokonaisuuksia, jotka 6

ovat helposti tavoitettavissa ja luonteeltaan yhteisöllisiä. Hoivaa ja tukea on saatavilla ympärivuorokautisesti ja palvelua kehitetään sisällöllisesti siten, että asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomiointi on mahdollista ja se aktivoi ikäihmisen arkielämää. Keskeistä palvelukampuksessa on asumisen ja palvelun toisistaan erottaminen. Erilaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen tai päivittäiseen selviytymiseen liittyviä palvelutarpeita omaava ikäihminen asuu omassa asunnossaan saaden tarvitsemiaan palveluita kotiin tai kotinsa välittömästä läheisyydestä. Ikäihmisen asumismuotona voi olla omistus tai vuokra asuminen joko omassa asunnossa tai asumispalveluyksikössä. Tampereen pilotissa palvelukampus merkitsee alueellista kokonaisuutta Tampereen Härmälän kaupunginosassa, jossa on erilaisia asuntoja ja tiloja sekä toimintaa niin alueen kuin tarjolla olevien palveluiden piiriin kuuluville ikäihmisille. Pilotin myötä mahdollistetaan se, että tässä tapauksessa Härmälässä asuva ikäihminen voi asua edelleen omassa kodissaan ja osallistua palvelukampuksen toimintaan tai saada palvelukampuksen alueelta tarpeensa mukaista apua pitkäaikaisesti tai lyhytaikaisesti. Apua on saatavilla esimerkiksi muutamia kertoja päivässä tai viikossa, mutta tarvittaessa myös ympärivuorokautisesti. Kotona asumisen tukeminen ja palvelujen tuominen asiakkaan kotiin todettiin pilotin tärkeäksi lähtökohdaksi. Nykyisellään kotihoidon työntekijät tekevät työtä kotona asuvien vanhusten luona. Asiakkaan toimintakyvyn mukaisesti hänelle voidaan lisäksi myöntää mahdollisuus päiväkeskuspalveluihin. Tavoitteena voi olla esimerkiksi vanhuksen toimintakyvyn ylläpitäminen, sosiaalisten tilanteiden ja virkistyksen tarjoaminen ja peseytymisessä avustaminen. Päiväkeskuspalvelu on osa kotihoidon palveluiden kokonaisuutta. Palvelua voidaan myöntää asiakkaalle myös niin sanottuna tukipalveluna ilman varsinaista kotihoidon palvelua. Tulevaisuuden osalta tavoitteena on, että niin kotihoidon palveluiden piiriin kuuluvat vanhukset kuin muutkin alueen ikääntyneet voivat osallistua myös yksityisten palveluntuottajien ja muiden toimijoiden järjestämään päivätoimintaan kampuksella. Ikäkampuksen pilotoinnilla pyritään löytämään ratkaisuja siihen, miten koota kokonaisuus, joka aktivoi ikäihmistä ja tukee ikääntymistä tarjoten samalla laadukkaita palveluita sekä mielekästä muuta toimintaa ja asumista. Avainasemassa on asiakasohjaus, joka kartoittaa, mitä palveluja asiakas tarvitsee saadakseen saumattoman hoivan prosessin ja tarpeitaan vastaavat yksilölliset palvelut oikeaan aikaan. Toiminta on luonteeltaan ennakoivaa ja sitä tuotetaan moniammatillisesti ja toimijaisesti: julkinen, yksityinen sekä kolmas sektori yhteistyössä. Härmälän ikäkampuksella yhdistyvät erilaisten toimijoiden toiminnot yhteistuottajamallin mukaisesti. Ikäkampus luo kehittämiskumppanuutta toimijoiden välille niin, että ikäihminen saa tarvittaessa kaikille avoimia palveluita muun muassa palvelukeskuksen toteuttaman ennakoivan ja ehkäisevän toiminnan periaatteen mukaisesti. Ehkäisevän vanhustyön muotoja ovat esimerkiksi liikunta, opintopiirit, valmennus vanhuuseläkkeelle siirtymiseen sekä erilaiset toiminnalliset kurssit ja ryhmät, jotka kokoontuvat erityisen teeman ympärille. Keskiössä ovat esimerkiksi muistisairaudet, yksinäisyys ja mielialan ylläpi 7

toon liittyvät toiminnot. Matalan kynnyksen toimintoja organisoivat myös muun muassa alueen järjestöt ja seurakunta. Ikäkampuspilotoinnin tarkoituksena oli yhdistää ja sitoa aiempaa eri hankkeissa toteutettua kehittämistyötä ja niihin osallistuneita toimijoita yhteen. Tällaisina kehityshankkeina todettiin muun muassa Väli Suomen Ikäkaste I vaiheeseen kuuluneet Kulttuurikaari ja KOTA hankkeet. Esimerkiksi Kulttuurikaari hankkeessa ikäihmisten ympärivuorokautiseen hoivaan kehitettyjä luovan kuntoutuksen muotoja voidaan hyödyntää ja soveltaa myös ikäkampuspilotin päiväkeskustoimintaan. Kulttuurisen näkökulman ylläpitäminen ja vahvistaminen hoivaympäristörakenteissa on selkeää jatkumoa Kulttuurikaari hankkeessa aloitetulle kehittämistyölle. Kehittämistyön tulokset juurrutetaan näin uudelle alueelle ja uuteen toimintaympäristöön, jossa yhteistuottajamalli tuo uudenlaiset haasteet tulosten levittämiselle. Samoin KOTA hankkeessa tehdystä asiakaslähtöisten palveluiden ja päiväkeskustoiminnan kehitystyöstä sekä muun muassa esteettömien asuinympäristöjen ja logististen ratkaisujen kehittämisestä todettiin olevan hyötyä ikäkampuksen mallintamisessa ja pilotoinnissa. Pilotin yhteydessä oli tarkoitus kartoittaa myös olemassa olevan ja kehitteillä olevan hoivateknologian kotona asumisen tukemisen mahdollisuuksia yhteistyössä tähän liittyvien teknologisten kehittämishankkeiden kanssa. Pilotin aikana oli tarkoitus luoda ikäkampuksen toimintojen vakiinnuttamista koskevat sopimukset ja levittää myöhemmin kampusmallia muillekin kaupungin alueille. Pilotin aikana oli tavoitteena myös löytää uudenlaisia keinoja toimijoiden välistä yhteistoiminnan kehittämiseen sekä pohtia kehittämistyön edellyttämiä ja tarjolla olevia rahoitusmahdollisuuksia. Ikäkampuspilotin ydintavoitteena oli kuitenkin kaikki ikäihmisen hoidon portaat yhdistävän palveluverkon luominen yksiportaisen palvelujärjestelmän mallin mukaisesti Härmälän alueelle. Ikäkampuksella organisoidaan monipuolisia, ennaltaehkäiseviä ja kuntoutumista edistäviä hoivan muotoja ja palveluita. Palvelutarjottimeen kuuluvat palvelut kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoivaan alueellisessa rakenteellisessa kokonaisuudessa verkostomaista yhteistyötä hyödyntäen. 3.2. Ikäihmisten perhehoidon järjestämistä koskeva selvitys Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan ikäihmisen hoidon tai muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoidossa ikääntyneen hoito rakentuu perushoidon ja hoitajan ympärivuorokautisen läsnäolon varaan. Perhehoidon kodinomaisuus ja ryhmän pieni koko mahdollistavat ikääntyneille yksilöllisyyden toteutumisen, mutta myös yhteisöön kuulumisen ja osallistumisen kokemuksen. Hoitajan pysyminen samana tuo turvallisuutta ikääntyneen elämään. Perhehoidon asiakkuus voi olla lyhytaikaista tai pitkäaikaista. Lyhytaikainen perhehoito soveltuu hyvin myös omaishoidon tuen lakisääteisten vapaapäivien järjestämiseen. 8

Perhehoito on hyvä vaihtoehto ikääntyneiden asumismuodoksi silloin, kun kotona pärjääminen ei ole mahdollista enää kotihoidon avunkaan turvin. Kotona pärjäämättömyyden taustalla voi olla yksinäisyys, turvattomuus, päivittäisissä toiminnoissa oleellisesti lisääntynyt avuntarve tai muistisairaudet. Kotia seuraava osoite on usein palvelutalo tai laitospaikka, vaikka ikääntyneen kunto sallisi kodinomaisen ja toiminnallisen asumisen. Tampereen kaupunki on aiemmin järjestänyt lasten ja nuorten sekä kehitysvammaisten perhehoitoa. Tampereen Pekka hankkeen suunnitteluvaiheessa kuitenkin koettiin, että perhehoidon toimintakonseptin soveltumisesta Tampereen ikäihmisten palveluihin olisi syytä tehdä selvitys. Perhehoito nähtiin ikäihmisten palvelurakenneuudistuksen toteutumisen yhtenä mahdollistajana. Tampereen Pekka hankkeelle asetettuna tavoitteena oli luoda Tampereen omaan, paikalliseen palvelujärjestelmään soveltuva toimintakonsepti sekä selvittää sen toteutusmahdollisuudet. Perhehoidon selvityksessä oli tarkoitus kartoittaa ja kuvata valtakunnallisesti saatavilla olevan aineiston perusteella, millaisia hoitopalkkioita sekä kuluja käynnistämiskorvauksia perhehoidosta tavallisesti maksetaan ja millaisin maksuperustein. Samoin tuli selvittää perhehoidon järjestämiseen vaikuttavat lait ja asetukset. Tavoitteena oli myös kartoittaa mahdollisuuksia viedä ja perustaa erilaisia perhehoidon ja perhe ja ryhmähoidon malleja haja asutusalueille ja maaseutumaisiin ympäristöihin erityisesti Teiskon ja Aitolahden alueilla. Perhehoidon järjestämistä koskevassa selvityksen avulla oli tarkoitus sisällyttää Tampereen kaupungin perhehoidon malli osaksi Tampereen maaseutuohjelmaa. Teiskossa ja Aitolahdessa asuu monia kotihoidon asiakkaita, joiden asumisolosuhteissa on paljon kehittämistä ja yksin kotona pärjääminen on jatkossa kyseenalaista. Tämän asiakasryhmän ajateltiin soveltuvan erityisen hyvin perhehoitoon. Ikäihmisten perhehoidon järjestämistä koskevassa selvityksessä päätettiin hyödyntää Ikäkaste I vaiheen aikana POLKKA eli Palvelujen, osaamisen ja laadun kehittäminen Kanta Hämeessä asiakaslähtöisesti osahankkeessa Perhehoitoliiton kanssa yhteistyössä tehtyä kehitystyötä. Lisäksi oli tarkoitus hyödyntää Itä ja Keski Suomen Vanhuskasteen perhehoidon kehittämisessä aikaansaatuja tuloksia ja kokemuksia. 9

4. Osahankkeen toteutus ja tulokset 4.1.Ikäihmisten palvelukampus Härmälään Hankkeessa koottiin yhteen palvelukampuksen toimintamallia tukevia toimintoja ja palveluita sekä kehitettiin niitä yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Olennaisen perustan loi myös alueen asukkaiden kuuleminen. Kehittämistyötä koordinoimalla ja ohjaamalla saatiin hahmotettua alueen asumispalveluiden, liikenteen, kotihoidon, turvapalveluiden ja päivätoiminnan muodostaman ikäkampuksen palvelukokonaisuuden sisältöä. Lisäksi kehitettiin alueen yhteistoimintarakenteita ja edesautettiin kumppanuuksien syntyä. 4.1.1. Härmälän alueen toimijat ja ikäihmisten palvelutarjonta Härmälän kampukseksi kutsuttu alue sijaitsee Härmälän, Rantaperkiön ja Vihilahden kaupunginosien alueella. Vuoden 2012 alussa alueella asui noin 7300 asukasta, joista yli 65 vuotiaita oli yhteensä reilu 1000 asukasta, yli 75 vuotiaiden määrän olleessa noin 500 asukasta. Alueen merkittävimpiä ikäihmisten palveluiden tuottajia ja yksiköitä ovat Pirkanmaan Senioripalvelut Oy, joka tuottaa palveluita Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry:n omistamassa Kuuselan Seniorikeskuksessa sekä Tampereen Kaupunkilähetys ry, joka tuottaa palveluita omistamassaan Petäjäkotikeskuksessa. Yksiköt sijaitsevat lähellä toisiaan, välimatkaa on noin kilometri. Alueen muita keskeisiä toimijoita ovat esimerkiksi kaupungin aikuisneuvola, lääkäriasema ja liikuntatoimi sekä seurakunta ja alueen järjestöt. Alueella toimii kaksi aktiivista seurakuntaa, Härmälän seurakunta ja Tuomiokirkkoseurakunta, jotka järjestävät säännöllistä liikunta ja hartausohjelmaa alueen ikäihmisille sekä tarjoavat diakoninpalveluita ikäihmisen kotiin. Myös Marttaliitto tarjoaa toimintaa alueen ikäihmisille muun muassa säännöllisesti järjestettävien Marttailtojen muodossa. Läheisellä Hatanpään alueella sijaitsee myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköitä. Ikäihmisten asumispalveluyksiköiden lisäksi alueelta löytyy runsaasti myös senioreille suunnattuja asuntoja. Vuonna 2013 senioriasuntoja oli yhteensä 168 senioriasuntoa, joista vuokra asuntojen osuus oli hieman yli neljännes. Alueelle valmistuu vuoden 2014 aikana yhteensä 44 uutta seniorivuokra asuntoa. Senioriasunnoista vuokra asunnot ovat VVO yhtymän ja Tampereen Vanhuspalveluyhdistyksen omistamia, omistusasuntoyhtiöitä ovat Pro Vaskikodit ja As Oy Kuusikartano. Tampereen kaupunki vastaa alueen ikäihmisten palveluiden järjestämisestä. Härmälän alueen kotihoidon palvelut hankitaan tällä hetkellä kaupungin omalta kotihoidon tuotannolta ja ikäihmisten päivä ja palvelukeskustoiminnan palveluja edellä mainitulta 10

Pirkanmaan Senioripalvelulta. Pirkanmaan Senioripalvelut tarjoavat myös kotihoidon palveluita niitä omakustanteisesti hankkiville ikäihmisille. Tällä hetkellä kaupunki ostaa kotihoidon palveluita Härmälän alueelle yksityisiltä palveluntuottajilta vain tilapäisiin ja satunnaisiin tarpeisiin. Päivätoiminta on osa kotihoitoa ja sillä tuetaan kotihoidon palveluita sekä asiakkaan kotona asumista. Alueella asuu noin 100 säännöllisen kotihoidon asiakasta. Pirkanmaan Senioripalvelut tuottavat Kuuselan Seniorikeskuksessa päiväkeskuspalvelua tällä hetkellä viikoittain noin 40 50 asiakkaalle. Palvelukeskuspalvelukävijöiden määrä vaihtelee noin 70 130 kävijän välillä riippuen tarjolla olevasta toiminnasta. Tampereen kaupungin tavoitteena on alueellinen päiväkeskustoiminta ja yhteistyö alueen kotihoidon sekä päiväkeskuksen välillä. Tosiasiassa päiväkeskuspaikkojen tarjonnan epätasainen jakautuminen koko kaupungin alueella ei ole mahdollistanut toimintatapaa kaikkinensa. Kaupungin läntisen alueen ikäihmisiä kuljetetaan Härmälässä tarjottaviin Kuuselan Seniorikeskuksen päiväkeskuspalveluihin ja Härmälän alueen vastaavasti Nekalan ja Taatalan päiväkeskuksiin. Ikäihmisten pitkä ja lyhytaikaiset asumispalvelut on hankittu Pirkanmaan Senioripalvelulta ja Tampereen kaupunkilähetykseltä. Kuuselan Seniorikeskuksessa on tällä hetkellä 49 palveluasuntoa ja 24 ryhmäkotipaikkaa, Petäjäkotikeskuksessa puolestaan 57 asukaspaikkaa 1 2 henkilön huoneissa. Syksyllä 2014 Härmälän kampusalueen ikäihmisten asumispalveluiden ja päivätoiminnanpalveluiden asiakaspaikkojen määrä kasvaa, kun Tampereen Vanhuspalveluyhdistyksen rakennuttama uusi yksikkö Kuuselan Seniorikeskuksen yhteyteen valmistuu. Edellä todetut palveluntuottajat toimivat Pekka hankkeen aktiivisina kehittämiskumppaneina. Toimijat sitoutuivat alueen kehittämisyhteistyöhön palvelutarjontaansa ennakkoluulottomasti ja innokkaasti kehittämällä ja laajentamalla sekä avaamalla sitä uusille asiakasryhmille. Hankkeessa kartoitettiin myös olemassa olevan sekä kehitteillä olevan hoivateknologian kotona asumisen tukemisen mahdollisuuksia yhteistyössä Tekes rahoitteisen TupaTurva hankkeen kanssa. 4.1.2. Palvelukeskustoiminnan kehittäminen ja kampuksen määrittely Kampuksen kehittämistyö käynnistyi kartoittamalla Tampereella toimivien palvelukeskusten viikko ohjelmien sisällöt ja koostamalla niistä palvelutarjotin. Kartoituksen pohjalta suunniteltiin miten eri palvelukeskusten tarjontaa voitaisiin kehittää yhtenäisemmäksi ja kattavammaksi. Palvelukeskusten sisällöllisen kehitystyön ohella pohdittiin myös sitä miten aktiivinen ja avoin palvelukeskus voisi toimina kampusalueen keskiössä. Edellisiin liittyen määriteltiin myös toiminnan elementit, jotka tällaisesta veturina toimivasta alueellisesta palvelukeskuksesta tai kampukselta tulisi löytyä. Suunnitteluja kehitystyötä tehtiin samanaikaisesti sekä palvelukeskuksen kehittämisryhmässä että Härmälä kampuksen projektiryhmässä. Työryhmien osallistujat vierailivat yhdessä Riistavuoren palvelukeskuksessa Helsingissä keväällä 2012, Koti hankkeen esimerkkikodis 11

sa Sastamalassa syksyllä 2012 ja Tuusulassa sekä Kalasatamassa Helsingissä keväällä 2013 tutustumassa erilaisiin kampustyyppisiin kotona asumista tukeviin ratkaisuihin. Työryhmien tuottamaa koontia Tampereen kaupunki on sittemmin hyödyntänyt järjestäessään ja kehittäessään palvelukeskuspalveluita eripuolille kaupunkia yhteistyössä oman tuotannon ja ulkoisten tuottajien kanssa. 4.1.3. Asukkaiden ja alueen toimijoiden osallistaminen Alueen aktiivisten palveluntuottajien lisäksi hankkeen alkuvaiheessa keväällä 2012 kehittämistyöhön kutsuttiin mukaan Härmälän kampusalueen asukkaat ja muut keskeiset toimijat. Kehittämistyö aloitettiin kaikille avoimella keskustelutilaisuudella, joka järjestettiin Kuuselan Seniorikeskuksessa maaliskuussa 2012 yhteistyössä TampereSeniorohjelman, VTT:n, Tampereen Vanhuspalveluyhdistyksen ja Tampereen kaupunkilähetyksen kanssa. Tilaisuuteen osallistui noin sata henkilöä, joista nelisenkymmentä edusti järjestöä, yritystä tai kaupungin omaa toimijaa. Ikäihmisten runsaslukuisuus tilaisuudessa oli myönteinen yllätys. Tilaisuudessa kerrottiin paitsi hankkeesta, myös kysyttiin ikäihmisiltä ja alueen toimijoilta, mitä kampuksella tarvitaan, jotta Härmälässä voi asua mukavasti ja turvallisesti myös ikääntyneenä. Vastaukset kirjattiin ylös ja aineiston pohjalta käytiin lopuksi yhteistä keskustelua. VTT työsti vastausten perusteella tuotoksen, joka on toiminut Härmälän alueen palveluiden kehittämisen ohjenuorana hankkeen aikana ja joka on käsitelty kaupungin ikäihmisten palveluissa. Koonti oli myös vapaasti tutustuttavissa Kuuselan Seniorikeskuksessa sekä Pekka hankkeen nettisivuilla. 4.1.4. Verkostodialogilla keskusteluyhteys alueen toimijoiden välille Alueen asukkaiden ja toimijoiden kuulemistilaisuus toimi hyvänä alkuna yhdistysten ja palveluntuottajien verkostodialogille, joka järjestettiin niin ikään Kuuselassa kesäkuussa 2012. Verkostodialogissa pyrittiin lisäämään toimijoiden tietoisuutta toisistaan. Lisäksi kartoitettiin alueella vapaaehtoisvoimin tuotettavia palveluita ja vapaaehtoistoiminnalle alueella tarjolla olevia toimintatiloja. Tilaisuudessa todettiin tarve koota alueella toimivista palveluntuottajista ja muista toimijoista sekä niiden tarjoamista palveluista ja tapahtumista helppolukuinen yhteenveto. Verkostodialogin myötä käynnistynyt toimijayhteistyö jatkui Härmälä kampuksen palveluoppaan kokoamisella syksyllä 2012. Oppaassa alueen toimijoille ja palvelutuottajille avautui mahdollisuus esitellä toimintaansa ja kutsua mukaan uusia asiakkaita ja vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita henkilöitä sekä muita tahoja. Hanke koordinoi oppaan valmistelutyötä. Oppaassa hyödynnettiin keväällä 2012 Härmälä kampuksen käyttöön luotua logoa, jonka tavoitteena oli luoda yhtenäistä ilmettä Härmälän kampustoiminnasta. Hankkeen näkökulmasta opas miellettiin kampustoiminnan määrittelytyöksi ja sen markkinointiviestinnäksi. 12

Valmistuttuaan opas jaettiin Härmälän alueen kaikkiin kotitalouksiin (noin 4500 asukasta) tammikuussa 2013. Toimijat suhtautuivat laadittuun oppaaseen myönteisesti ja totesivat sen edesauttaneen uusien asiakkuuksien ja kontaktien löytymistä sekä lisänneen jossain määrin myös muita yhteydenottoja. 4.1.5. Kampusalueen palveluiden kehittäminen ja uudet räätälöidyt palveluavaukset Alueen palveluntuottajat reagoivat asukkaiden ja toimijoiden keskustelu ja kuulemistilaisuudessa esitettyihin kommentteihin ja ideoihin ilahduttavan nopeasti. Saadun palautteen pohjalta muun muassa Kuuselan Seniorikeskuksen palvelukeskuksen tarjoamaa lounasaikaa pidennettiin ja myös keskuksen harrasteryhmien sisältöä muokattiin tilaisuudessa esitettyjen toiveiden mukaisesti. Kuuselan Seniorikeskuksessa käynnistettiin myös seniorineuvolatoiminta. Neuvonta ja palveluohjauksen tarkoituksena on tuoda alueen palveluita ikäihmisten tietoon henkilökohtaisen ja tilannekohtaisen neuvonnan keinoin. Toimintaa on kehitetty edelleen siten, että saatavilla on myös terveydenhoitajan ja fysioterapeutin ohjauspalveluita sekä pieniä hoidollisia toimenpiteitä kuten verensokerin mittausta ja tikkien poistoa. Neuvolatoimintaa on tarjottu kahtena päivänä viikossa. Toiminta helpottaa ja joustavoittaa ikäihmisten arkea ja kotona asumista sekä vähentää alueen terveysaseman kuormitusta käyntejä vähentämällä. Hankkeen yhteydessä kehitettiin myös uudenlaista yhteistyötä Senioritalo Vaskikodin ja Tampereen kaupunkilähetyksen Petäjäkodin kesken. Kokeilussa Vaskikodin asukkaille tarjottiin Tampereen kaupunkilähetyksen TunteVa ohjaajan räätälöityjä yksilö ja ryhmäpalveluita seniorikodilla sekä uudenlaista päivätoimintaa Petäjäkodin tiloissa. Petäjäkoti ei ollut aiemmin tarjonnut päivätoimintaa muille kuin talon omille asukkaille. Kokeilun tarkoituksena oli kehittää lähialueen senioritalon asukkaille suunnattua pienimuotoista kuntouttavaa ja ennaltaehkäisevää päivätoimintaa. Tämän tyyppisellä toiminnalla tuetaan olennaisesti lähialueen asukkaiden kotona asumista. Palvelukeskuksen ja alueen senioritalojen yhteistyön ja toiminnan kehittämisestä saadut kokemukset ovat osoittautuneet hyväksi ja laajennettavissa olevaksi toimintamalliksi. Tavoitteena onkin, että kaupungin hankkimia palvelukeskuspalveluita tuottavat keskukset suuntaisivat tiedotusta palveluistaan ja aktiviteeteistaan alueensa senioritaloille muun muassa järjestämällä alueen asukkaille suunnattuja tiedotus ja keskustelutilaisuuksia esitelläkseen toimintaansa ja kartoittaakseen alueen asiakkaiden yksilöllisiä palvelutarpeita. Kokeilun pohjalta on myös havaittu, että kokoamalla tavoitteellisia, säännöllisesti kokoontuvia palvelukeskusryhmiä toisiaan lähellä asuvista ihmisistä, voidaan lisätä näiden asukkaiden yhteisöllisyyttä myös toiminnan ulkopuolella, kun naapuri on tullut ryhmässä tutuksi. Kokeilusta saatua tietoa hyödynnetään jatkossa suunniteltaessa palvelukeskusten toimintatapoja ja uusia ryhmiä. 13

Petäjäkodissa kehitettiin edellisen lisäksi myös matalan kynnyksen ilta ja yöhoitoa, jonka oli tarkoitus edistää niin sanotussa epävirallisessa omaishoitotilanteessa hoitavan puolison jaksamista ja tarjota mahdollisuus lyhytaikaiseen hoivaan esimerkiksi sairastumistapauksessa. Toimintamallilla voidaan ennaltaehkäistä kuormitusta, joka mahdollisesti syntyy, kun senioritaloihin muuttaneet ihmiset ikääntyvät samanaikaisesti ja palveluiden arvaamaton tarve alueella kasvaa pistemäisesti. Pirkanmaan Senioripalvelut, Kuuselan seniorikeskus ja Kulttuurikeskus Pii Poo järjestivät keväällä 2013 yhteistyössä mukavaa ja innostavaa ryhmätoimintaa kulttuurin ja sirkustaiteen merkeissä Härmälän alueen omaishoitajille ja hoidettaville. Työpaja oli yksi tapa avata palvelukeskuksen toimintaa uusille asiakasryhmille sekä lisätä ikäihmisten aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä. Työpajan keskeisiä tavoitteita oli omaishoitajien ja hoidettavien osallistaminen sekä uuden tyyppisen ennaltaehkäisevän ja kotona asumista tukevan toiminnanmallin kokeilu vaikuttavuuden näkökulmasta. Työpajan tavoitteena oli löytää ne omaishoitajat, jotka eivät vielä käytä esimerkiksi saamiaan palveluseteleitä ja yhdessä heidän kanssaan suunnitella palvelujen sisältöjä, joilla he pystyisivät ylittämään kynnyksen ja tuomaan omaisensa esimerkiksi palvelukeskukseen päästäkseen itse harrastamaan tai vain lepäämään. Projektin aikana haettiin myös mallia siihen miten alueellinen palveluohjaus voisi osaltaan toimia omaishoitajien palveluohjaajina omaishoidon tukitoimiston rinnalla ja tukena. Projekti koostui tarpeen tunnistamisen, palvelun suunnittelun, toiminnallisen kulttuuripainotteisen ryhmätoiminnan sekä arvioinnin osioista. Ryhmän käynnistymisestä tiedotettiin laajasti omaishoidon yhteyshenkilöiden sekä paikallisten tiedotuskanavien kautta. Yhdessä hyvä ryhmä kokoontui kevään ja alkukesän aikana yhteensä 6 kertaa. Kevään Yhdessä hyvä sirkusryhmä synnytti kimmokkeen tulla tutustumaan Kuuselan Seniorikeskukseen ja osallistua yhteiseen toimintaan. Kuuselan henkilökunnan avoin ja aktiivinen lähestyminen ja kulttuurisen toiminnan osallistujalähtöinen ja toiminnallinen henki mahdollistivat asiakkaiden kanssa käydyn avoimen vuoropuhelun. Ryhmän jäsenistä muodostui Kuuselaan epävirallinen asiantuntijaryhmä, jota voi hyödyntää jatkossakin selvitettäessä Härmälän alueen kotona asuvien ikäihmisten ja omaishoidon asiakasperheidentarpeita ja toiveita. 4.1.6. Kysely Härmälän asukkaille Keväällä 2013 toteutettiin Härmälän alueella yhteistyössä VTT:n ja TupaTurva hankkeen kanssa kysely, joka lähetettiin kaikille yli 65 vuotiaille suunnitellun palvelukampuksen alueella asuville ikäihmisille. Kohderyhmän koko oli yhteensä noin 1 500 henkilöä. Kyselyyn saatiin hieman yli 500 vastausta. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään, miten ikäihmiset itse arvioivat mahdollisuuksiaan asua kotona nyt ja viiden vuoden päästä. Heitä pyydettiin myös kertomaan päivittäisistä askareistaan ja niistä palveluista, joita he kotona asumisen tueksi arvelevat tarvitsevansa nyt ja tulevaisuudessa 14

sekä mitä haasteita he kotona asumiseensa mahdollisesti liittivät. Kysely sisälsi myös asumismuotoa ja perhetilannetta koskevia kysymyksiä. Pekka hanke järjesti kampusalueen yhteistyökumppaneiden kanssa kaikille kiinnostuneille avoimen keskustelutilaisuuden kyselyn tuloksista lokakuussa 2013. Kyselyä suunniteltiin yhteistyössä alueen keskeisten toimijoiden kanssa ja sen käytännön toteutukseen saatiin apua RAY rahoitteisesta Likioma projektista. Likioma projekti on Tampereen Vanhuspalveluyhdistyksen ja Tampereen Kaupunkilähetyksen kolmevuotinen kumppanuushanke. Tampereen kaupunki tulee hyödyntämään kyselyn tuloksia Härmälän kampustoimintojen edelleen määrittelyssä. Kyselyn mukaan kampusalueen ikäihmisistä yli 80 % arveli asuvansa kotona vielä viiden vuoden päästä, joskin vain hieman yli puolet arveli selviävänsä itsenäisesti arjen askareista. Lähes 90 % vastanneista ikäihmisistä näki terveydentilansa hyvänä tai vain lievästi toimintaa rajoittavana. Elämänsä onnellisuuden selittävinä tekijöinä he kokivat valinnan vapauden, ihmisten läheisyyden ja lämmön sekä luonnon ja eläimet. Vastaajat viettävät aikaa mieluiten lukemisen, tv:n katsomisen ja liikkumisen merkeissä. Vastaajat, jotka kokevat terveydentilansa toimintaa vahvasti rajoittavaksi liikunnan ja luonnossa liikkumisen tilalle nousee radion ja musiikin kuuntelu sekä keskustelu. Vastaajat, jotka kokevat terveydentilansa toimintaa vahvasti rajoittavaksi eivät enää ole kovin kiinnostuneita (10 %) vapaa ajan palveluihin ja tapahtumiin liittyvästä neuvonnasta. Neuvontapalveluiden käytön suurimmaksi esteeksi nimettiin tietämättömyys neuvontapalveluista. Kiinnostavimpina palveluina mainittiin hieronta ja fysioterapia, lähiympäristön ulkoilu ja liikuntapalvelut sekä matkailu ja kirjasto. Palveluiden käytön suurimmaksi esteeksi nousi kyselyssä epätietoisuus mahdollisista palveluista sekä palveluiden hinta. Teknologiaa koskevissa kysymyksissä terveydentilan automaattinen seurantajärjestelmä, kodinkoneturvallisuuteen liittyvät laitteet sekä paloturvallisuutta edistävät laitteet kiinnostivat vastaajia. Vastaajat määrittelivät turvallisen asuinympäristön rauhalliseksi ja esteettömäksi, josta peruspalvelut löytyvät läheltä ja liikenneyhteydet ovat hyvät. Naapurit ja yhteisö koetaan alueen asukkaiden keskuudessa tärkeäksi. Kotona asumisessa ikävintä on yksinäisyys ja kotityöt joiden suhteen voimavarat ovat jo heikentyneet. Vastauksissa nousi esille myös pelko siitä, että ei saakaan apua tai palveluita tarvittaessa. Suuri osa kyselyyn vastanneista oli kuitenkin tyytyväisiä kotona asumiseen eivätkä siten liittäneet siihen mitään ikäviä seikkoja. 15

Härmäläiset ikäihmiset Arvelevat asuvansa vielä viiden vuoden päästä kotona Hieman yli puolet arvelee arkiaskareista ilman tukea viiden vuoden päästäkin Kokevat terveydentilansa hyväksi tai toimintaa lievästi rajoittavaksi Viettävät aikaansa mieluiten lukien, tv:tä katsellen ja liikkuen Turvallisuuden tunteeseen ja onnellisuuteen vaikuttaa ihmiset, luonto sekä eläimet ja valinnan vapaus Kiinnostavimmat palvelut ja teknologiset ratkaisut ulkoilu ja liikuntapalvelut, kuljetuspalvelut, hieronta, matkailu sekä kirjasto palveluiden käytön suurimmaksi esteeksi mainittiin epätietoisuus palveluista ja hinnoista 4.1.7. Teknologian mahdollisuudet kampusalueella Hanke osallistui kartoitukseen, jossa selvitettiin minkälaisia teknologisia ratkaisuja kampuksen yhtenäisyyden ja kotona asumisen tueksi olisi käytettävissä. Selvitystyön osalta vetovastuu kuului TupaTurva hankkeelle ja määrittelytyössä aktiivisena kehityskumppanina toimi ennen kaikkea VTT. Olennaista oli löytää ratkaisuja, joilla kampusalueen ikäihmisten kotona asumisen edellytyksiä voitaisiin parantaa. Mahdollisiksi teknologioiksi todettiin erilaiset turvallisuuteen liittyvät ratkaisut sekä kommunikaatiovälineet, kuten interaktiivinen TV. Teknologiakehitykseen liittyen hanke osallistui myös Turvallisuusmessuille ja Pirkanmaan Pelastuslaitoksen paloturvallisuustapahtumiin. Hanke organisoi yhteistyössä Pirkanmaan Pelastuslaitoksen ja valtakunnallisen hissikampanjan kanssa härmäläläisille taloyhtiöille suunnatun hisseihin ja sprinklereihin keskittyneen tilaisuuden. Tilaisuudessa esiteltiin härmäläläisen taloyhtiön pohjapiirustuksiin perustuvia esimerkkilaskelmia, joissa oli huomioitu erilaiset asentamiseen saatavilla ja myönnettävissä olevat taloudelliset tuet. Lisäksi hanke järjesti vierailun Sastamalan Koti hankkeen erilaisia hyvinvointi ja turvateknologioita esittelevään esimerkkikotiin. Varsinaiseen teknologiakokeiluun ei hankkeen aikana edetty. Pääasiallisena syynä oli tarvearvioinnin ja käytettävyyden määrittelyn ajallinen venyminen sekä rahoitukseen liittyvät haasteet. Toteutettua selvitystyötä on kuitenkin tarkoitus hyödyntää järjestettäessä ja kehitettäessä palveluita Härmälän kampusalueelle. 16

4.1.8. Tarpeista keinoihin työpaja Pekka ja TupaTurva hankkeiden kaupungin asiantuntijat kokoontuivat kesäkuussa 2013 arvioimaan ikäkampusalueen asukkaiden ja toimijoiden esittämiä kampustoiminnan olennaisimpia toimintoja ja asiakokonaisuuksia. Tällaisiksi oli nostettu muun muassa esteetön kulkeminen, asiointipalvelut, ulkoilu ja luonto sekä omaehtoisesti järjestetyt tapahtumat. Arvottamisen lisäksi työpajassa pohdittiin toiminnallisia ja teknologisia ratkaisuja näiden ikäihmisen aktiivisuutta tukevien asioiden mahdollistamiseksi. Ratkaisuista nousi esiin mm. vapaaehtoistyön ja vertaistuen koordinointi, paikallinen tieto tai palvelupysäkki, tiedotuksen kehittäminen ja omatoimisen liikkumisen mahdollistaminen. Todettiin, että kampustoiminnan kehittäminen ja ylläpito ei sinällään edellytä erityisen innovatiivisia teknologisia ratkaisuja. Erilaisilla hyvinkin yksinkertaisilla ratkaisuilla voidaan kuitenkin edesauttaa kampukselle ominaisen yhteisöllisyyden sekä verkostomaisen toiminnan syntymistä ja vakiintumista. Ikääntyneiden hoivapalveluihin liittyen ratkaisuja ei tilaisuudessa varsinaisesti arvioitu. 4.1.9. Kampuskehityksen jatkuminen Tampereen kaupunki tulee hankkimaan kampuksen palvelut ja toiminnot kilpailuttamalla ne laajana kokonaisuutena. Kilpailutus on tarkoitus käynnistää syksyn 2013 aikana. Palveluiden tuottamiseen tarvitaan useita erilaisia ja eri palveluita tarjoavia toimijoita, joilla on ymmärrys ja halu hallita sekä kehittää kokonaisuutta yhteistyössä toistensa, alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Tästä syystä kilpailutusta ei tulla toteuttamaan perinteisellä mallilla vaan menettelytavaksi tultaneen valitsemaan neuvottelumenettely. Neuvottelumenettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö neuvottelee menettelyyn hyväksyttyjen ehdokkaiden kanssa. Neuvotteluiden tarkoituksena on löytää hankinnan tarpeita ja tavoitteita parhaiten vastaavan tai vastaavat ratkaisut, joiden pohjalta hankinnan sisältö on kokonaisuudessaan mahdollista määritellä tarjouspyyntöasiakirjan muotoon. Menettelyyn valittuja ehdokkaita pyydetään jättämään tarjouksensa neuvotteluiden tuloksena syntyneeseen tarjouspyyntöön. Neuvottelumenettelyä voidaan säädösten mukaan käyttää erityisen monimutkaisessa hankinnassa, jossa hankintayksikkö ei pysty objektiivisesti ennakolta määrittelemään hankinnan oikeudellisia, rahoituksellisia tai taloudellisia ehtoja ja yksityiskohtia taikka teknisiä keinoja tarpeidensa tai tavoitteidensa toteuttamiseksi. Tampereen kaupungin näkökulmasta Härmälän ikäkampuksen palvelu ja toimintakokonaisuus on luokiteltavissa tällaiseksi haasteelliseksi hankinnaksi, vaikka hankinnan sisältöä onkin saatu hahmotettua jossain määrin Pekka hankkeen aikana. Ikäkampuksen hankintaprosessi on tarkoitus saada päätökseen kesään 2014 mennessä, jolloin palvelu ja toimintakokonaisuudesta vastaava taho ja palveluiden tuottajat 17

olisivat selvillä. Toisaalta kampuskehittäminen ei tule päättymään kampuskilpailutuksen voittajan valintaan. Kaupungin tavoitteena on saada aikaan avoin kehittämiskumppanuus, joka mahdollistaa kampuksen toiminnan vaikuttavuuden ja tulosten arvioinnin sekä sen toimintojen ja palveluiden edelleen kehittämisen kampustoimijoiden ja kaupungin yhteistyönä. Kehitystyössä voitaisiin hyödyntää muun muassa teknologisia ratkaisuja ja alueen yhteistyöverkostoja. Onnistuessaan kehittynyttä palvelukampusmallia on tarkoitus monistaa myös muihin Tampereen kaupunginosiin. 4.2. Perhehoidon selvitys ja käyttöönotto Tampereella Tampereen lähikunnista muun muassa Ikaalisissa ja Jämsässä sekä muiden maakuntien alueella esimerkiksi Kainuussa ja Etelä Pohjanmaalla ikäihmisten hoidossa on hyödynnetty ikäihmisille sovellettua perhehoitoa. Perhehoito on koettu kiinnostavaksi vaihtoehdoksi ikäihmisten palveluiden toteuttamisessa ja palvelumuodosta saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Ikäkaste hankkeen ensimmäisessä vaiheessa perhehoitoa kehitettiin Hämeenlinnassa, mutta hoitomuodon vakiinnuttamisessa ilmeni haasteita. Hämeenlinnassa ja muissa kunnissa tehty kehitystyö herätti kuitenkin kiinnostusta Tampereella. Aikaisemmin toteutettu kehitystyö toimikin hyvänä alustana, kun Tampere lähti Ikäkaste II:ssa kartoittamaan perhehoidon soveltumista ikäihmisten palvelumuodoksi Tampereella. Perhehoidon mahdollisuuksien kartoittaminen ei jäänyt Pekkahankkeessa pelkän selvityksen tasolle vaan perhehoitoa ja sille luotua toimintakonseptia ennätettiin pilotoimaan hankeaikana useampi kuukausi. Hankkeen päättyessä perhehoito koetaan Tampereella kiinnostavana hoitomuotona ikäihmisten palveluiden asiantuntijoiden lisäksi myös koti ja omaishoidon asiakkaiden sekä heidän omaistensa ja hoivatyöstä kiinnostuneiden kuntalaisten taholla. Perhehoidon palvelun pilotoinnin jatkosta tai vakiinnuttamisesta tamperelaisten ikäihmisten palveluvalikoimaan tehdään päätöksiä lokakuussa 2013. 4.2.1. Perhehoidon selvitys Tampereen Pekka hankkeessa lähtökohtana oli kerätä tietoa ikäihmisten perhehoidon organisointitavoista, palkkioista ja käytännön kokemuksista. Hankehenkilöstö osallistui helmikuussa 2012 Kuopiossa Perhehoitoliiton järjestämään ikäihmisten perhehoitoa käsitelleeseen seminaariin. Seminaarista saatiin hyödyllistä tietoa perhehoitajien rekrytoinnista ja kouluttamisesta sekä kuultiin perhehoitajien kokemuksia ikäihmisten perhehoitajana toimimisesta. Perhehoitoliitto edesauttoi perhehoidon organisoinnista kiinnostuneita kuntia myös virallisten asiakirjojen laadinnassa. Perhehoitoliitto antoi kuntien käyttöön muun muassa perhehoitosopimuksen perusmallin, jonka pohjalta Tampereenkin perhehoitosopimus myöhemmin laadittiin kaupungin lakimiehen avustuksella. Vastaavasti hanke 18

valmisteli Tampereen tilaaja tuottaja malliin soveltuvan perhehoidon toimintaohjeen yhteistyössä ikäihmisten palveluiden, tietojärjestelmä ja palkka asiantuntijoiden kanssa. Ohjeeseen haettiin mallia perhehoitoa soveltaneiden kuntien tuottamista asiakirjoista. Toisaalta tamperelaisena erikoisuutena toimintaohjeen laadinnassa hyödynnettiin Härmälän kampuksen kehittämistyössä syntyneitä yhteistyösuhteita Pirkanmaan pelastuslaitoksen kanssa. Ohjeessa on siten huomioitu myös perhehoitokodin paloturvallisuuteen liittyvät seikat. 4.2.2. Perhehoidon palkkiot ja maksut Perhehoidon selvitykseen sisällytettiin myös perhehoidon palkkiolaskelmia. Selvitysten pohjalta hanke päätyi ehdottamaan, että Tampere maksaisi ikäihmisten pitkäaikaisesta perhehoidosta 1100 /kk hoidettavaa kohden sekä 700 kulukorvauksen. Palkkioiden määrittelyssä huomioitiin suurten kaupunkien yleinen palkkiotaso ja kansaneläkelaitos KELA:n asumisen kalleusaluemääritelmät. Lyhytaikaisesta perhehoidosta korvaukseksi ehdotettiin 50 /pv asiakasta kohden hoidosta ja 25 kulukorvausta. Lyhytaikaisen perhehoidon suhteellisesti korkeampi vuorokausikorvaus kompensoi sitä, että lyhytaikaisia asiakkaita vastaanottaville perhehoitajille ei kerry lomapäiviä. Asiakasmaksujen osalta hanke ehdotti, että pitkäaikaisesta perhehoidosta peritään pitkäaikaisen laitoshoidon maksu, korkeintaan 85 % tuloista. Lyhytaikaisesta perhehoidosta peritään ikäihmisten lautakunnan asettama lyhytaikaisen laitoshoidon maksu 32,60 /pv paitsi jos kyseessä on omaishoitajan vapaan aikainen hoito, jolloin asiakasmaksu on lain mukainen 10,60 /pv. Selvityksessä esitettiin myös erilaisia kululaskelmia sekä millä tavoin perhehoito asettuisi Tampereen kaupungin palvelurakenteeseen. Selvityksen pohjalta todettiin, että ikäihmisten perhehoito on kustannustehokas ja asiakaslähtöinen toimintatapa, joka olisi hyvä lisä Tampereen palvelutarjontaan. Selvitys toimitettiin Tampereen kaupungin ikäihmisten palveluiden lautakunta IKILA:n jäsenille sekä muille olennaisten sidosryhmien edustajille. Selvityksen sähköinen versio on ollut luettavissa internetissä osoitteessa: http://www.tampere.fi/material/attachments/6ifc9bwum/vanhusten_perhehoidon_k ayttoonotto_tampereella_ selvitys_2012.pdf 4.2.3. Perhehoidon käyttöönotto Selvityksen perusteella ikäihmisten lautakunta hyväksyi toukokuussa 2012 käynnistää perhehoidon pilotoinnin vuosien 2012 2013 aikana hankkeessa valmistellun esityksen mukaisena. Lautakuntaa kiinnosti löytyykö Tampereelta kiinnostusta perhehoitoa koh 19

taan ja voisiko perhehoitoa soveltaa yhtenä mahdollisena ratkaisuna ikääntymiseen liittyviin tulevaisuuden haasteisiin. Perhehoito sai hankeaikana osittain Perhehoitoliiton aktiivisen tiedotuksen vuoksi paljon pääasiassa myönteistä julkisuutta. Ikäihmisten hoitoa koskeva keskustelu liikkui tuolloin erilaisen laitosasumisen ongelmien parissa ja perhehoito edusti hyvin erilaista toimintatapaa. Ikäihmisten lautakunnalta saadun hyväksynnän jälkeen hanke selvitti miten laissa pakolliseksi määritelty perhehoitajien valmennus tulisi Tampereella järjestää. Mahdollisuuksien ja tapojen kartoittamisessa saatiin jälleen apua Perhehoitoliitolta. Toteutuksessa ratkaisuna hyödynnettiin Perhehoitoliiton RAY rahoitteista erityisesti ikäihmisten perhehoidon tukemiseen suuntautunutta Tunne Perhehoito hanketta, jonka kautta oli tarjolla ilmaisia perhehoitajan valmentajakoulutuksia asiasta innostuneille tahoille. Valmennuksen suhteen Tampereella katsottiin tulevaisuuteen ja Pekka hankkeen päättymisen jälkeiseen aikaan. Valmennuksen suhteen hankkeessa päätettiinkin suunnata valmennus kaupungin ikäihmisten palveluiden vakituisille asiantuntijoille, jotta valmennusosaaminen jäisi kaupungin käyttöön myös mahdollisia tulevia perhehoidon juurruttamiseen ja vakiinnuttamiseen liittyviä vaiheita varten. Kaiken kaikkiaan kuusi Tampereen kaupungin työntekijää osallistui valmennuskoulutukseen hankkeen aikana. Ensimmäiset valmennetut valmistuivat keväällä 2012 ja syksyllä 2012 toteutettiin perhehoidosta kiinnostuneiden hoitajien ensimmäinen rekrytointi ja valmennus. 4.2.4. Osavuorokautisen perhehoidon mukaan ottaminen kokeiluun Perhehoitajille suunnatun valmennuksen myötä todettiin, että Tampereella saattaisi olla tarvetta myös osavuorokautiselle perhehoidolle. Ikäihmisten lautakunnan päätöksellä marraskuussa 2012 osavuorokautinen perhehoito lisättiin pilotoitaviin perhehoidon palveluihin. Jälkikäteen ajateltuna osavuorokautisen perhehoidon mukaan ottaminen kokeiluun on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, sillä useimmat perhehoitajat ja hoidettavat ovat aloittaneet palvelun kokeilemisen nimenomaan osavuorokautisesta perhehoidosta. Osavuorokautisesta perhehoidosta perhehoitajalle maksetaan 40 päivittäinen korvaus asiakasta kohden ja 20 kulukorvausta. Asiakasmaksuksi on määritelty osavuorokautisen laitoshoidon maksu eli 15,10 / kerta. 4.2.5. Perhehoitoon liittyvä viestintä Ikäihmisten perhehoito oli hankkeen alkaessa käytännössä tuntematon palvelumuoto Tampereella. Hanke laati yhdessä kaupungin viestintäyksikön kanssa perhehoidon vies 20