FI FI Lähentyminen Usein kysytyt kysymykset (UKK) yhteisestä käytännöstä LO 5. Suhteelliset hylkäysperusteet Sekaannusvaara (Ei-erottuvien/heikkojen osien vaikutus)
1. Eroaako yhteinen käytäntö aikaisemmasta olemassa olevasta käytännöstä? Yhteinen käytäntö ei aiheuta täytäntöönpanevissa virastoissa muutoksia aikaisempaan olemassa olevaan käytäntöön verrattuna. Ennen tätä lähentymishanketta tehdyn ensimmäisen kyselyn tulokset osoittivat, että vain 12:llä yhteensä 28 täytäntöönpanevasta teollisoikeusvirastosta oli ohjeet siitä, kuinka merkkien eierottuvia/heikkoja osia olisi käsiteltävä suhteellisten hylkäysperusteiden arvioinnissa. Yhteinen käytäntö muuttaa tätä tilannetta siten, että siinä on säädetty hyväksytyn käytännön perusteena olevat periaatteet ja että se toimii viiteasiakirjana teollisoikeusvirastoille, käyttäjäjärjestöille, hakijoille, vastapuolille ja näiden edustajille. Tämä parantaa oikeusvarmuutta. 2. LO 5 -maiden yhteisessä tiedonannossa todetaan, että yhteinen käytäntö pannaan täytäntöön kansallisella tasolla kolmen kuukauden kuluessa yhteisen tiedonannon julkaisemisesta. Antavatko tavaramerkkivirastot tietoja yhteisen käytännön vaikutuksista aiemmille kansallisille käytännöille? Oikeusvarmuus edellyttää käytännöltä selkeyttä, laadukkuutta ja käytettävyyttä sekä käytännöstä tiedottamista. Sovittua yhteistä käytäntöä selvennetään käyttäjille yhteisessä tiedonannossa. Sen avulla käyttäjät ymmärtävät yhteiset periaatteet, saavat niistä selvän käsityksen esimerkkien avulla ja näkevät luettelon osallistuvista virastoista. Yhteisellä käytännöllä ei ole vaikutusta mihinkään aiempiin kansallisiin käytäntöihin. Yksittäiset virastot voivat kuitenkin tarpeelliseksi katsoessaan päättää tarjota tarkempia tietoja mistä tahansa kysymyksestä ja myös tarkistaa, että virastojen omat ohjeet ovat linjassa yhteisen käytännön hyväksytyn sanamuodon kanssa. 3. Miksi Italia ja Suomi eivät osallistuneet tähän yhteiseen tiedonantoon? Kaikki virastot eivät osallistu kaikkiin yhteisiin käytäntöihin se on hyvin luonteenomaista lähentymisohjelmalle. Osallistuminen on täysin vapaaehtoista, joten jos jokin virasto ei halua osallistua johonkin hankkeeseen mistä tahansa syystä, se ei estä muita virastoja osallistumasta tai liittymästä mukaan myöhemmässä vaiheessa.
4. Milloin tavarat/palvelut luokitellaan identtisiksi yhteisessä käytännössä? Kaikissa yhteisessä käytännössä esitetyissä esimerkeissä tarkasteltavina olevien merkkien katsotaan kattavan identtiset tavarat tai palvelut. Yhteinen käytäntö ei kata sitä, pitäisikö tietyt tavarat/palvelut luokitella identtisiksi jossakin virastolle esitetyssä tapauksessa. 5. Voidaanko yhteistä käytäntöä soveltaa tapauksiin, joissa aikaisemmat ja myöhemmät merkit liittyvät samankaltaisiin tavaroihin/palveluihin? Kyllä. Yhteisen käytännön periaatteita voidaan soveltaa siitä huolimatta, että keskinäistä riippuvuutta koskevaa periaatetta (katso esim. asia C-39/97 Canon Kabushiki Kaisha, 17 kohta) voidaan soveltaa sen jälkeen, ja tuotteiden ja palvelujen pienemmän samankaltaisuuden vastapainona voi olla merkkien välinen suurempi samankaltaisuus ja toisin päin. Näin ollen tavaroiden ja/tai palvelujen välisen samankaltaisuuden määrästä tulisi merkittävä tekijä, joka voi vaikuttaa lopputulokseen. Tavaroiden ja palvelujen samankaltaisuuden arviointi ei kuulu LO 5 -hankkeen soveltamisalaan. 6. Sabèl-tuomion (C-251/95) mukaan kokonaisarvioinnin on kyseisten merkkien ulkoasun, lausuntatavan tai merkityssisällön samankaltaisuuden osalta perustuttava merkeistä syntyvään yleisvaikutelmaan, ja huomioon on otettava merkkien erottuvat ja hallitsevat osat. Miksi erottuvuus on erotettu hallitsevuudesta? Tällä hetkellä kaikki osallistuvat teollisoikeusvirastot eivät noudata suhteellisia hylkäysperusteita arvioidessaan samaa lähestymistapaa, tai ne eivät suorita arviointiaan samojen tekijöiden pohjalta tai samalla tavalla, eikä hallitsevuus kuulu yhteiseen käytäntöön. Tämä oli myös syynä siihen, että esimerkkien alussa huomautettiin, että yhteisen käytännön tarkoitusta varten minkään muiden tekijöiden (olivatpa ne mitä tahansa) ei pitäisi katsoa vaikuttavan lopputulokseen. Muussa tapauksessa ei olisi ollut mahdollista päättää mistään esimerkeistä ennen tällaisten muiden tekijöiden huomioon ottamista.
7. Mitä tapahtuu silloin, jos merkkien erottuvien ja ei-erottuvien osien erottaminen ei ole helppoa? Periaatteet on tarkoitettu yleisesti sovellettaviksi ja kattamaan valtaosa tapauksista. Periaatteiden tavoitteena on toimia suuntaviivoina, jotta voidaan varmistaa, että kaikki virastot päätyvät samankaltaisiin ja ennustettavissa oleviin johtopäätöksiin. Yhteisessä käytännössä on suunniteltu täytäntöönpanostrategiaa, johon kuuluisi esitelmien, videoiden, julkaisujen ja verkkoseminaarien kaltaisten koulutusmateriaalien laatiminen ja joka sisältäisi mahdollisimman monta esimerkkiä ratkaisumalleista kysymyksiin, joita tutkijoille ja käyttäjille voi tulla vastaan. 8. Onko yhteisessä käytännössä otettu huomioon kansallinen ja/tai yhteisön oikeuskäytäntö? Hankkeen aikana analysoitiin kansallista ja yhteisön oikeuskäytäntöä ja myös OHIM:n vastustusja valituspäätöksiä, ja niitä käytettiin asiakirjassa esitettyjen periaatteiden ja esimerkkien inspiraationa. 9. Miksi yhteisessä käytännössä ei ole käytetty todellisia tapauksia? Vältämme sellaisten todellisten tapauksien käyttämistä, joissa on osallisina joko kansallisia tai yhteisön tavaramerkkejä, koska se voisi olla hyödyllistä tai haitallista niiden omistajille tai hakijoille. Sen sijaan olemme käyttäneet tällaisia tapauksia inspiraationa sellaisten selkeiden esimerkkitapausten laatimiseksi, joiden avulla voidaan kuvata kaikkia johtopäätöksiä. 10. Miksi myöhemmän merkin erottuvuuden arviointia kokonaisuutena ei ole kuvailtu suoraan? Myöhemmän merkin erottuvuuden arviointi kokonaisuutena on kuvailtu tarkoituksellisesti ainoastaan epäsuorasti. Syynä tähän on se, että kaikki osallistuvat virastot eivät arvioi suhteellisin perustein tehtävissä arvioinneissa myöhemmän merkin erottuvuutta kokonaisuutena. Lisäksi myöhemmän merkin arviointi kokonaisuutena ei ole merkityksellistä tälle yhteiselle käytännölle, jossa analysoidaan merkkien ei-erottuvien/heikkojen osien vaikutusta sekaannusvaaran arvioimiseksi.
www.tmdn.org Lähentyminen Office for Harmonization in the Internal Market Avenida de Europa 4, E-03008 Alicante, Spain Tel +34 96 513 9100 Fax +34 96 513 1344 information@oami.europa.eu www.oami.europa.eu