Uudet toimialajohtajat esittelyssä De nya sektordirektörerna presenteras Eduskuntavaalit 2011 Riksdagsvalet 2011

VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI ~ VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 1/2011 4 12 Uudet toimialajohtajat esittelyssä De nya sektordirektörerna presenteras Eduskuntavaalit 2011 Riksdagsvalet 2011

VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI ~ VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 3/2010 3 Pääkirjoitus Ledare 19 4 Vaasan kaupungin uudet toimialajohtajat Vasa stads nya sektordirektörer 20 6 8 10 11 12 14 15 16 18 Suvilahden luonnonläheisellä alueella viihdytään hyvin God trivsel i naturnära Sunnanvik Vaasan liikuntapoliittinen ohjelma on valmistunut Vasas idrottspolitiska program har blivit klart Nuorilla on sanansa sanottavana kuntien asioihin Räkna med de unga i kommunala angelägenheter Kansalaiskioski vastaa kysymyksiin Medborgarkiosken ger svar på frågor Eduskuntavaalit 2011 Riksdagsvalet 2011 Kuula-opisto muuttaa uusiin tiloihin Kuula-institutet flyttar in i nya utrymmen Neljäsataa kirjaa viikossa Fyrahundra böcker i veckan Kuntaliitosneuvotteluissa etusijalla kuntalainen Invånaren får sin röst hörd i en kommunsammanslagning Opiskelijat ideoivat tapahtumia Vaasaan Studerande skisserade evenemang i Vasa 22 24 25 26 28 29 30 32 Ammattistartin avulla suunta elämälle Riktlinjer i livet med hjälp av Yrkesstarten Vammaispoliittinen ohjelma turvaa vammaisten oikeudet Det handikappolitiska programmet tryggar rättigheterna för funktionshindrade Yhteinen palvelusetelikäytäntö koko Vaasanseudulle Gemensam praxis för servicesedlar i hela Vasaregionen Alkoholia lasten seurassa? Alkohol i barnens närvaro? Siivooja tekee näkyvää työtä Städaren gör ett arbete som syns Vaasassa edistetään maahanmuuttajien kotoutumista I Vasa främjas integreringen av invandrare Erikoiskuljetusreittejä tarvitaan Specialtransportrutter behövs Vuonna 2011 uskotaan kasvuun Tron på tillväxt stark år 2011 Tapahtumat Evenemang Opiskele Vaasassa -sivusto tutustuttaa Vaasan korkeakoulutarjontaan Via webbplatsen Studera i Vasa kan du bekanta dig med högskoleutbudet i Vasa Toimitus redaktion: Päätoimittaja/Chefredaktör: Veli-Matti Laitinen Toimituspäällikkö/ Redaktionschef: Jenni Oksanen Toimitussihteeri/ Redaktionssekreterare: Annika Haukkasalo Toimitusneuvosto Redaktionsråd: Kaupungin johtoryhmä/ Stadens ledningsgrupp Kielenkäännökset Översättningar: Vaasan kaupungin kielenkääntämö/ Vasa stads översättningsbyrå Julkaisija ja kustantaja Utgivare och förläggare: Vaasan kaupunki/vasa stad PL/PB 3, 65101 Vaasa, Vasa Puh./Tfn (06) 325 1045 http://www.vaasa.fi Issn (painettu tryckt): 1459-6016 Issn (verkkolehti nättidningen): 1459-6032 Taitto ombrytning: Vaasan kaupungin Graafiset palvelut / Vasa stads Grafiska tjänster: Mikael Matikainen Paino tryck: UPC-Print Vaasa Painos upplaga: 56 000/kpl/st. Seuraava tiedotuslehti ilmestyy följande informationstidning utkommer: Vaasa suunnittelee ja rakentaa/vasa planerar och bygger 15.4.2011 Kannen kuva pärmbild: Mikko Lehtimäki

Kaupungin tiedotuksen julkaisut uuteen aikaan Nya vindar för stadens informationstidningar Kuva/Bild: Pekka Mäkynen PÄÄKIRJOITUS LEDARE Vaasan kaupunki alkoi julkaista syksyllä 1992 kaupungin tiedotuslehteä. Siitä lähtien lehti on julkaistu 2-4 kertaa vuodessa ja se on muuttanut muotoaan tabloidlehdestä A4 kokoiseen värilliseen julkaisuun. Lehdestä julkaistaan tänään myös luonnollisesti nettijulkaisu. Vaasan viestintäyksikön organisaatiota on uudistettu vuoden 2011 alusta. Viestintäyksikkö kuuluu keskushallinnon Hallintopalveluihin ja yksikköä johtaa viestintäjohtaja oman toimensa ohella. Viestintäjohtajan vastuulla on viestintäyksikön johtaminen ja kaupungin viestinnän kehittäminen. Kaupungin viestinnän vastuulla olevista julkaisuista kaupungin tiedotuslehti ja kulttuurilehti KultTour ovat tärkeimmät tuotteet. Tiedotuslehti julkaistaan 3 kertaa vuodessa ja viime vuonna ensimmäisen kerran julkaistu KultTour julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Lehdet täydentävät toisiaan ja KultTourin julkaisemisen jälkeen kaupungin tiedotuslehti keskittyy nimenomaan tiedottamiseen jolloin aiemmin lehdessä ollut markkinointiinformaatio jää pois ja siirtyy pääosin KultTouriin. Vuonna 1992 aloitimme Sulkakynä Oyn Rauno Kaikkosen kanssa ensimmäisen kaupungin tiedotuslehden suunnittelun. Nyt on aika vastuun siirtämiselle muille ja tulen keskittymään enemmän koko Hallintopalveluiden tulosalueen johtamiseen ja palveluidemme kehittämiseen. Vasa stad började hösten 1992 ge ut stadens informationstidning. Sedan dess har tidningen utkommit 2 4 gånger per år och formen har ändrats från tabloidtidning till en publikation som är i A4-format och i färg. I dag ges tidningen givetvis även ut som nätpublikation. Vasa kommunikationsenhets organisation förnyades i början av år 2011. Kommunikationsenheten hör till centralförvaltningens Förvaltningsservice, och enheten leds av kommunikationsdirektören. På kommunikationsdiretörens ansvar är att leda kommunikationsenheten och utveckla kommunikationen inom staden. Av de publikationer som stadens kommunikationsenhet har ansvaret för är stadens informationstidning och kulturtidningen KultTour de viktigaste. Informationstidningen ges ut 3 gånger i året och KultTour, som publicerades i fjol för första gången, ges ut två gånger i året. Tidningarna kompletterar varandra, och sedan KultTour har börjat publiceras ligger informationstidningens fokus uttryckligen på att informera. Den information om marknadsföring som tidigare har ingått i tidningen lämnas bort och ingår i fortsättningen huvudsakligen i KultTour. År 1992 började jag och Rauno Kaikkonen vid Sulkakynä Ab planera stadens första informationstidning. Nu är det tid att ge över ansvaret till andra och jag kommer i större utsträckning att koncentrera mig på att leda hela Förvaltningsservicens resultatområde och utveckla våra tjänster. Veli-Matti Laitinen hallintojohtaja Veli-Matti Laitinen förvaltningsdirektör VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 3

Vaasan kaupungin uudet toimialajohtajat Vasa stads nya sektordirektörer Vaasan kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan 15.11.2010 kaupungin toimialajohtajat. Toimialajohtajiksi haki yhteensä 34 henkilöä, joista teknisen toimen johtajaksi valittiin Tomas Häyry, sivistystoimenjohtajaksi Christina Knookala ja perusturvajohtajaksi Jukka Kentala. Nyt esittelemme heidät teille. Kaupunginhallituksen määritelmän mukaan toimialajohtajan tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa omaa toimialaansa ja esitellä toimialansa asiat kaupunginhallituksessa ja sen jaostoissa. Vasa stadsfullmäktige utsåg vid sitt möte 15.11.2010 stadens sektordirektörer. Tjänsterna som sektordirektörer söktes av sammanlagt 34 personer, av vilka Tomas Häyry utsågs till teknisk direktör, Christina Knookala till bildningsdirektör och Jukka Kentala till vård- och omsorgsdirektör. Vi ska nu presentera dem för er. Enligt stadsstyrelsen ska sektordirektören leda, utveckla och övervaka sin egen sektor och föredra sektorns ärenden i stadsstyrelsen och dess sektioner. Kuva/Bild: Jaakko J. Salo 4

Uusilta toimialajohtajilta kysyttiin seuraavia asioita: 1. Millainen johtaja olet? 2. Mitkä asiat mielestäsi kaipaavat muutosta omalla vastuualueellasi? 3. Mielipaikkasi Vaasassa? Teknisen toimen johtaja Tomas Häyry Teknisen toimen johtajaksi valittiin varatuomari Tomas Häyry, 43, Vaasasta. Hän on toiminut Vaasan kaupungin kehitysjohtajana vuonna 2010 ja tätä ennen teknisen toimen ja kaupunkisuunnittelun lakimiehenä. Tomas Häyry on aloittanut toimialajohtajan virassaan 1.1.2011. 1. Olen osallistava johtaja, joka johtamisessa kuuntelee, keskustelee ja perustelee. Hyödynnän laajaa asiantuntijakenttää, joka kaupungilla on käytettävissä. 2. Kokonaisuuden hallinta, että löydettäisiin tasapaino yhteiseen hiileen puhaltamisen ja tulosalueiden toiminnan optimoinnin välille. 3. Kaupungin ranta, sillä meri vetää puoleensa. Sivistystoimen johtaja Christina Knookala Sivistystoimen johtajaksi valittiin kasvatustieteen maisteri Christina Knookala, 47, Mustasaaresta. Hän on toiminut vuodesta 2006 Merenkurkun neuvoston johtajana ja tätä ennen Vaasan kaupungin Vaasa 400 vuotta -projektipäällikkönä sekä Pohjola-Nordenin Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajana. Knookala on ottanut viran vastaan 1.2.2011. 1. Olen tiimijohtaja. Työntekijöiden kanssa yhdessä keskustelemalla ja kuuntelemalla saavutetaan yhteiset tavoitteet. 2. Kulttuuripuolen organisaatio kaipaa selkeyttämistä. 3. Mielipaikkani Vaasassa on kesäinen ja kaunis saaristo, jossa olen viettänyt elämäni jokaisen kesän. Perusturvajohtaja Jukka Kentala Perusturvajohtajaksi sosiaali- ja terveystoimeen valittiin yksimielisesti filosofian tohtori Jukka Kentala, 53, Vaasasta. Hän on toiminut vuodesta 1986 Vaasan kaupungin johtavana ylihammaslääkärinä. Kentala aloittaa toimialajohtajana 1.4.2011 lähtien. 1. Toivottavasti innovatiivinen, kuunteleva ja keskusteleva johtaja, joka seuraa mitä ajassa tapahtuu huomioiden mahdollisimman hyvin myös huomisen tarpeet. 2. Ehkä kaipaan näkökulman siirtämistä laajemmin ennaltaehkäisevään toimintaan sosiaali- ja terveystoimessa pitkän tähtäyksen linjauksena. Asiakkaiden (tai potilaiden) arkipäivään liittyvien ongelmien ratkaisut ovat tärkeitä. 3. Meren läheisyys on tärkeä. Se on tärkeä osa vaasalaisuutta. Följande frågor ställdes till de nya sektordirektörerna: 1. Hurdan ledare är du? 2. Vad tycker du att behöver förändras inom ditt eget ansvarsområde? 3. Vilket är ditt favoritställe i Vasa? Teknisk direktör Tomas Häyry Till teknisk direktör valdes vicehäradshövding Tomas Häyry, 43, från Vasa. Han har varit Vasa stads utvecklingsdirektör år 2010 och innan dess jurist inom tekniska sektorn och stadsplaneringen. Tomas Häyry började i sin tjänst som sektordirektör 1.1.2011. 1. Jag är en involverande ledare som i mitt ledarskap lyssnar, diskuterar och motiverar. Jag drar nytta av de många experter som staden har till sitt förfogande. 2. Att behärska helheten, att hitta en balans mellan att arbeta för samma mål och att optimera verksamheten. 3. Stadens stränder, eftersom havet attraherar. Bildningsdirektör Christina Knookala Till bildningsdirektör utsågs pedagogie magister Christina Knookala, 47, från Korsholm. Hon har sedan år 2006 varit direktör på Kvarkenrådet och innan dess projektchef för Vasa stads 400-årsjubileum samt verksamhetsledare för Pohjola-Nordens distrikt i Österbotten. Knookala tog emot sin tjänst 1.2.2011. 1. Jag är en teamledare. Genom att diskutera med kollegerna och lyssna på dem når man de gemensamma målen. 2. Kultursidans organisation behöver bli tydligare. 3. Mitt favoritställe i Vasa är på sommaren den vackra skärgården där jag har tillbringat alla somrar i mitt liv. Vård- och omsorgsdirektör Jukka Kentala Till vård- och omsorgsdirektör inom social- och hälsovårdsväsendet valdes enhälligt filosofie doktor Jukka Kentala, 53, från Vasa. Han har sedan år 1986 varit ledande övertandläkare inom Vasa stad. Kentala börjar som sektordirektör 1.4.2011. 1. Förhoppningsvis en innovativ, lyssnande och diskuterande ledare som följer med sin tid och som även beaktar morgondagens behov i så stor utsträckning som möjligt. 2. Som ett långsiktigt mål inom social- och hälsovårdsväsendet önskar jag att perspektivet i allt större omfattning flyttas till den förebyggande verksamheten. Det är viktigt att kunna lösa kundernas (eller patienternas) problem i vardagen. 3. Närheten till havet är viktig, den är en central del av Vasabornas identitet. Teksti/Text: Annika Haukkasalo VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 5 Kuva/Bild: Jaakko J. Salo

Vaasa tutuksi Vasa presentar sig Suvilahden luonnonläheisellä alueella God trivsel i naturnära Sunnanvik Suvilahti on turvallinen, luonnonläheinen ja kaunis asuinalue, joka tarjoaa hyvät harrastusmahdollisuudet ja tärkeitä arjen palveluita. Siellä on tilaa liikkua ja ulkoilemiseen löytyy hyvät puitteet. Suvilahden asukasyhdistyksen puheenjohtaja ja valtuutettu Pirjo Andrejeff on viihtynyt Suvilahdessa jo vuodesta 1972. Suvilahdessa on kotoinen ja hyvä henki. Täällä on paljon ihmisiä, jotka ovat asuneet Suvilahdessa kauan. Yhteenkuuluvuus ja me-henki ovat alueen tunnus. Alueessa parasta on luonnonläheisyys ja sen takia olen näin kauan viihtynytkin täällä, Andrejeff kertoo. Asuntomessujen jälkimainingeissa Suvilahdesta ei tarvitse lähteä kauemmas asioimaan, sillä läheltä löytyvät hyvät peruspalvelut ja harrastusmahdollisuudet. Ostoskeskus, jäähalli, koirapuisto ja aktiivinen nuorisotalo palvelevat asukkaita arjessa. Alueella kulkee lenkkipolkuja ja valaistu pururata Suvikilsa, joka talvisin muuntuu hiihtoladuksi. Vuoden 2008 Asuntomessuilla oli Suvilahteen piristävä vaikutus. Alueelle rakennettiin lähes 200 asuntoa ja palvelut ovat myös parantuneet. Suvilahden asukkaat ottivat Asuntomessut todella hyvin vastaan ja olihan niitä jännittävä seurata näin läheltä. Asuntomessujen myötä tänne on muutta- Sunnanvik är ett tryggt, naturnära och vackert bostadsområde som erbjuder goda hobbymöjligheter och viktig service i vardagen. Där har man utrymme att röra på sig och där är förhållandena för friluftsliv goda. Fullmäktigeledamot Pirjo Andrejeff, som är ordförande för invånarföreningen i Sunnavik, har trivts i Sunnanvik redan sedan år 1972. I Sunnanvik har vi en trivsam och god anda. Här finns det många människor som har bott i Sunnanvik länge. Samhörigheten och vi-andan är kännetecknande för området. Det bästa med området är att det ligger nära naturen och därför har jag också trivts här så länge, berättar Andrejeff. I bostadsmässans efterdyningar Det är inte nödvändigt att åka längre bort för att uträtta ärenden, eftersom basservice och hobbymöjligheter finns i närheten. Köpcentret, ishallen, hundparken och en aktiv ungdomsgård betjänar invånarna i vardagen. På området finns motionsspår och den belysta motionsslingan Suvikilsa, som görs om till ett skidspår på vintrarna. Bostadsmässan år 2008 hade en stimulerande inverkan på Sunnanvik. På området byggdes nästan 200 bostäder och även servicen blev bättre. Bostadsmässan fick ett mycket gott mottagande 6

viihdytään hyvin Kuva/Bild: Jaakko J. Salo nut uusia asukkaita ja asukaspohjan kasvaessa palvelut saadaan pidettyä täällä. Alue kasvaa edelleen ja koulua vastapäätä kasvaa nyt neljä kerrostaloa, joista yksi on jo valmis. Messujen aikaan koulun pihaan saatiin lähiliikunta-alue, mutta apteekkipalveluita ja pankkiautomaattia alueelle kaivataan vielä. Muita tulevaisuuden toiveita olisivat parempi liikennekuri ja moottoritien vallien jatkaminen, Andrejeff toteaa. Koko perheen perinteitä Asukasyhdistys Suvilahti-seura järjestää aktiivisesti toimintaa. Kevään suuri koko perheen tempaus on laskiaisrieha Appelsiinimäellä, jossa mäenlaskun lisäksi poltetaan kokko alueen asukkaiden joulukuusista. Perheen pienimmille järjestetään ipanadisko, Andrejeff esittelee. Muita suosittuja vuosittaisia tapahtumia ovat lapsille suunnattu hiihtokilpailu maaliskuussa sekä juoksutapahtuma syksyisin. Molemmilla tapahtumilla on pitkät perinteet ja juoksemaan osallistuu jopa yli sata lasta. Nuoret vanhemmat, jotka ovat lapsena osallistuneet kilpailuihin, tuovat nyt omia lapsiaan tapahtumiin. Se on hieno perinne, Andrejeff iloitsee. av invånarna i Sunnanvik, och visst var det spännande att följa med mässan på så nära håll. I och med bostadsmässan har området fått nya invånare och då invånarunderlaget ökar är det möjligt att hålla kvar servicen här. Området fortsätter att växa och mittemot skolan reser sig nu fyra höghus av vilka ett redan är klart. Under mässan fick man till skolgården ett näridrottsområde, men det som fortfarande saknas på området är apotekstjänster och en bankautomat. Andra önskemål med tanke på framtiden är bättre trafikdisciplin och en fortsättning på motorvägens vallar, konstaterar Andrejeff. Traditioner för hela familjen Sunnanvikföreningen ordnar aktivt verksamhet. Vårens stora familjeevenemang är fastlagsjippot på Apelsinbacken, då man förutom att åka pulka tänder en brasa av invånarnas julgranar. För familjens minsta ordnas ett knattedisko, berättar Andrejeff. Andra populära evenemang som ordnas årligen för barn är en skidtävling i mars och en springtävling på hösten. Bägge evenemangen har en lång tradition och så många som drygt hundra barn brukar anmäla sig. Unga föräldrar som själva har deltagit i tävlingarna som yngre tar nu med sig sina egna barn till evenemangen. Det är en fin tradition, gläds Andrejeff. Teksti/Text: Annika Haukkasalo VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 7

Vaasan liikuntapoliittinen ohjelma on valmistunut Kaupungin liikuntasuunnitelmista kiinnostuneet voivat nyt lukea aiheesta laajamittaisen esityksen Vaasan kaupungin vapaa-aikaviraston verkkosivuilta. Vaasan tuore liikuntapoliittinen ohjelma esittelee vaasalaisen liikuntakulttuurin taustoja, tavoitteita, nykytilaa ja tulevaisuutta. Liikuntapoliittinen ohjelma on tehty kymmenvuotiselle kaudelle ulottuen vuoteen 2020 saakka. Asiakirja laadittiin vapaa-aikaviraston ja vapaa-aikalautakunnan sekä sen nimeämän seurantaryhmän yhteistyönä. Liikuntapoliittinen ohjelma arvoperusteineen toimii ohjeistuksena liikuntapoliittisten päätösten tekoon. Ohjelmassa liikuntatyön keskeisiksi arvoiksi on nostettu hyvinvointi, tasa-arvo, osallisuus, eettisyys ja luonnonmukaisuus. Päätöksenteossa tulee huomioida kaupungin liikuntapoliittiset painopistealueet, tavoitteet ja arvot, jotta resurssit ohjattaisiin niiden kannalta oikeisiin kohteisiin, kertoo ohjausryhmään kuuluva virastopäällikkö Antti Lahtinen. Lähtökohtana elinkaariajattelu Liikuntapoliittisen ohjelman lähtökohtana on ihmisen elinkaariajattelu ja kunnan perustehtävä, eli asukkaiden hyvinvoinnin kehittäminen. Elinkaariajattelussa keskeinen 8 Kuva/Bild: Juha Knaapi / Vaasan Sport Media

ajatus on, että palveluita ja liikuntamahdollisuuksia tarkastellaan kuntalaisen eri elämänvaiheissa. Ohjelmassa nostetaan esiin tarpeita ja kehitysideoita mm. liikuntakoulutuksen lisäämisestä, liikunnallisten ympäristöjen kehittämisestä, erityisliikuntapaikkojen tukemisesta, sekä urheiluseurojen avustuspolitiikasta. Jokaista kehitysideaa koskien ohjelmassa esitetään myös konkreettiset toimenpide-ehdotukset ja vastuutahot. Urheiluseuroilla on ollut mahdollisuus kertoa tarpeistaan ohjelman laadintaan liittyvän kyselyn avulla. Mielenkiintoinen osa liikuntapoliittista ohjelmaa on liikuntapaikkasuunnitelma, jossa kerrotaan toteutettavaksi esitettyjä rakennushankkeita. Suunnitelmakauden liikuntapaikkahankkeista merkittävimpiä lienee Hietalahden jalkapallostadion, hevosurheilukeskus sekä palloilu- ja monitoimihalli. Suunnitelmakaudelle esitetään toteutettavaksi yhteensä 16 liikuntarakentamisen uudisrakentamiskohdetta sekä useita kymmeniä peruskorjaus- ja saneerauskohteita. Kuvat/Bilder: Rita Lukkarinen Vasas idrottspolitiska program har blivit klart De som är intresserade av stadens planer för idrotten kan nu läsa en omfattande framställning i ärendet på Vasa stads fritidsverks webbsidor. Vasas färska idrottspolitiska program presenterar idrottskulturens bakgrund, mål, nuläge och framtid. Det idrottspolitiska programmet har gjorts upp för en tioårig period som sträcker sig ända till år 2020. Dokumentet har utarbetats som ett samarbete mellan fritidsverket och fritidsnämnden samt en uppföljningsgrupp som nämnden har tillsatt. Det idrottspolitiska programmet med sina värdekriterier fungerar som en anvisning för det idrottspolitiska beslutsfattandet. I programmet har man som centrala värden för idrottsarbetet lyft fram välbefinnande, jämställdhet, delaktighet, etik och naturenlighet. I beslutsprocessen bör man beakta stadens idrottspolitiska fokusområden, mål och värden för att resurserna i fråga om dem ska styras till rätt ställen, berättar ämbetsverkschef Antti Lahtinen som är en av medlemmarna i styrgruppen. Livscykeltänkande som utgångspunkt Utgångspunkten för det idrottspolitiska programmet är ett livscykeltänkande och kommunens grundläggande uppgift, dvs. att främja invånarnas välbefinnande. I livscykeltänkandet är den centrala tanken att tjänsterna och möjligheterna att utöva motion och idrott ska ses över i kommuninvånarens olika livsskeden. I programmet lyfter man fram behov och utvecklingsidéer som bl.a. gäller att öka utbudet av idrottsutbildning, utveckla idrottsmiljöerna och ge understöd till specialidrottsplatserna samt idrottsföreningarnas understödspolitik. För varje utvecklingsidé presenterar man i programmet även förslag till åtgärder och de ansvariga organen. Idrottsföreningarna har haft möjlighet att föra fram sina behov i en enkät som gjordes i samband med att programmet utarbetades. En intressant del av det idrottspolitiska programmet är en plan för motions- och idrottsplatserna där man berättar om byggprojekt som föreslås bli genomförda. Av idrottsplatsprojekten under planeringsperioden är de mest betydande troligtvis Sandvikens fotbollsstadion, hästsportcentret samt boll- och allaktivitetshallen. Med tanke på planeringsperioden föreslår man att sammanlagt 16 nybyggnadsobjekt i anslutning till idrottsbyggandet samt flera tiotals renoverings- och saneringsobjekt ska genomföras. Teksti/Text: Annika Haukkasalo VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 9

Nuorilla on sanansa sanottavana kuntien asioihin Räkna med de unga i kommunala angelägenheter Nuorten osallistuminen kuntien päätöksentekoon ja nuorten parempi kuuleminen ovat olleet Suomessa viime aikoina esillä. Vuonna 2008 voimaan tullut nuorisolaki kehottaa ottamaan nuoret mukaan päätöksentekoprosesseihin. Nuorisolain toteutumiseksi on kuntiin perustettu nuorten vaikuttamiselimiä ja tehty strategioita nuorten osallisuuden takaamiseksi. Vaasan nuorisovaltuusto on jo onnistunut saamaan pysyvän edustuksen useisiin kaupungin lautakuntiin. Vaasan yliopisto järjesti yhdessä suomenkielisten toisen asteen oppilaitosten kanssa marraskuussa 2010 kansalaisraatikokeilun, jonka tarkoituksena oli edistää nuorten osallistumista. Nuoret valmistelivat julkilausuman, jossa he puuttuivat kokemiinsa epäkohtiin kouluissa, kunnissa ja koko maan tasolla. Vaasassa järjestetty nuorisoraati oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Suomi siirtyi nuorisovaikuttamisessa uuteen aikaan marraskuussa järjestetyissä seurakuntavaaleissa, joissa äänestysikäraja ensimmäistä kertaa kansallisissa vaaleissa oli 16 vuotta. Äänestysikärajan laskemisesta myös kuntavaaleissa on puhuttu. Jotta nuorten aktiivisuus vaaleissa lisääntyisi, on heidän saatava enemmän tietoa vaaleista, kuntien ja valtion organisaatiosta ja omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Nuorten saaminen mukaan päätöksentekoprosessin kaikkiin vaiheisiin on haaste, johon päättäjien on lähivuosina välttämättä tartuttava. I Finland har man på senare tid fört fram de ungas delaktighet i det kommunala beslutsfattandet och bättre möjligheter för dem att bli hörda. Den ungdomslag som trädde i kraft år 2008 rekommenderar att de unga integreras i beslutsprocesserna. I syfte att genomföra ungdomslagen har man i kommunerna inrättat påverkningsorgan för unga och utarbetat strategier för att säkerställa deras delaktighet. Vasas ungdomsfullmäktige har redan lyckats med att få en permanent representation i flera av stadens nämnder. Vasa universitet ordnade i november 2010 tillsammans med de finskspråkiga läroanstalterna på andra stadiet ett försök med ett medborgarråd, med vilket syftet var att främja ungdomars möjligheter att delta. De unga beredde en resolution där de tog upp missförhållanden som de hade upplevt i skolorna, kommunerna och överallt i landet. Det ungdomsråd som ordnades i Vasa var det första i sitt slag i Finland. När det gäller ungdomars påverkan övergick man i Finland till en ny tid i samband med det församlingsval som ordnades i november och där åldersgränsen för att få rösta var 16 år för första gången i ett nationellt val. Man har talat om att sänka åldersgränsen även i kommunalval. För att de ungas valaktivitet ska öka måste de få mer information om val, kommunala och statliga organisationer samt de egna möjligheterna att påverka. Att få med de unga i alla skeden av beslutsprocessen är en utmaning som beslutsfattarna absolut måste ta tag i under de närmaste åren. Teksti/Text: Henrik Hurtig Vaasan kaupungin nuorisovaltuuston puheenjohtaja ordförande för Vasa stads ungdomsfullmäktige 10 Vaasan kaupungin nuorisovaltuuston hallitus 2010 2011. Osku Hurtig, Sini Tullila, Ville Myllyaho, Henrik Hurtig, Milja Ångerman, Saana Hautala ja/och Tuure Vairio. Kuva/Bild: Jaakko J. Salo

Kansalaiskioski vastaa kysymyksiin Medborgarkiosken ger svar på frågor Kansalaiskioski on joulukuussa 2010 avattu Vaasan kaupungin verkkopalvelu, jossa vaasalaiset voivat esittää kysymyksiä koskien omaa kotikaupunkiaan ja sen palveluita. Palvelu toimii suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kansalaiskioski on suora keskustelukanava kunnan ja kuntalaisten välillä. Palvelun avulla vaasalaiset pääsevät kätevästi kysymään mieltään askarruttavia kysymyksiä ja saavat vastauksen juuri oikealta vastuuhenkilöltä kaupungin organisaatiossa. Kysymykset ja vastaukset tulevat näkyviin kaikille, jolloin aiempia kysymyksiä lukemalla voi vastaus omaan kysymykseen löytyä nopeastikin. Uusiin kysymyksiin pyritään vastaaman muutaman päivän sisällä. Kioskia on helppo käyttää, eikä sen käyttö vaadi rekisteröitymistä. Mikäli kysymyksen haluaa pitää julkaisemattomana, on palveluun jätettävä sähköpostiosoite, jotta vastaus voidaan toimittaa kysyjälle. Medborgarkiosken är Vasa stads nättjänst som öppnades i december 2010. Där kan Vasaborna ställa frågor om sin egen hemstad och dess service. Tjänsten fungerar på finska, svenska och engelska. Medborgarkiosken är en direkt diskussionskanal mellan kommunen och kommuninvånarna. Tack vare tjänsten kan Vasaborna behändigt ställa frågor som sysselsätter tankarna och få svar av just den rätta ansvariga personen inom stadens organisation. Frågorna och svaren kommer att kunnas ses av alla, så genom att läsa tidigare frågor kan det gå snabbt att få svar på det man funderar på. Målet är att nya frågor besvaras inom några dagar. Det är lätt att använda kiosken och det behövs ingen registrering. Om man inte vill att ens fråga publiceras ska man uppge en e-postadress dit svaret kan skickas. Medborgarkiosken har redan många användare Kioskilla jo monta käyttäjää Kansalaiskioski on saanut hyvän vastaanoton, sillä ensimmäisen kuukauden aikana kioskissa vieraili yli 1500 kävijää. Suosituin kategoria on odotetusti Kadut ja liikenne, mutta myös liikunta sekä sosiaali- ja terveyspalvelut kiinnostavat. Kategorioita lisätään aina tarpeen vaatiessa. Kysymyksiin voi tehdä vielä jatkokysymyksiä, mutta laajempi keskustelu kustakin aiheesta ohjataan vaasalaisia.infon keskustelualueelle. Medborgarkiosken har fått ett bra mottagande, under den första månaden besöktes den nämligen av fler än 1 500 personer. Den populäraste kategorin var som väntat gator och trafik, men även idrott samt socialoch hälsovårdstjänster intresserar. Kategorier läggs alltid till vid behov. Man kan också ställa tilläggsfrågor, men mer omfattande diskussioner i olika ämnen styrs till vaasalaisia. infos diskussionsforum. Teksti/Text: Jenni Oksanen Tutustu kansalaiskioskiin osoitteessa/bekanta dig med medborgarkiosken på adressen http://vaasa.kansalaiskioski.fi Palveluun pääset myös osoitteen www.vaasa.fi kautta. Du kommer också till tjänsten via adressen www.vasa.fi. VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 11

Eduskuntavaalit 2011 Eduskuntavaalit toimitetaan 17.4.2011. Vaasan kaupunki tarjoaa monipuolisen äänestysmahdollisen eduskuntavaaleissa 2011 Ennakkoäänestys - Förhandsröstning 6.4. 12.4.2011 Kansalaisinfo Kirjastonkatu 13 Medborgarinfo Biblioteksgatan 13 Miratalo Kirkkopuistikko 34 Mirahuset Kyrkoesplanaden 34 Palosaaren kirjasto Pikitehtaankatu 19-23 Brändö bibliotek Beckbruksgatan 19-23 Variskan kirjasto Vanhan Vaasankatu 20 Variskas bibliotek Gamla Vasagatan 20 Vaasan ammattiopisto Ruutikellarintie 2 Vasa yrkesinstitut Krutkällarvägen 2 Vaasan yliopisto - Tritonia Wolffintie 34 Vasa universitet - Tritonia Wolffskavägen 34 Kotiäänestyksen tilaus Kotiäänestyksen voi tilata viimeistään 5.4.2011 klo 16.00 Vaasan kaupungin keskusvaalilautakunnalta, Sofia Bagge, puh: 06 325 1431 tai email: sofia.bagge@ vaasa.fi Beställning av hemröstning Hemröstning kan beställas senast 5.4.2011 kl. 16.00 hos Vasa stads centralvalnämnd, Sofia Bagge, tfn 06 325 1431 eller e-post: sofia.bagge@vaasa.fi Vaalipäivän 17.4.2011 äänestys Ilmoituskorttiin on merkitty sen äänestyspaikan nimi ja katuosoite, missä äänestyspäivänä voi äänestää. Keskusvaalilautakunnan sihteeri Anna Liisa Suoranta, puh: 325 1432, gsm 040-7761432 tai email: anna-liisa. suoranta@vaasa.fi Lisää tietoa vaaleista suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi löytyy internetistä osoitteesta www.vaalit.fi. Röstningen på valdagen 17.4.2011 På meddelandekortet har antecknats namnet och adressen på den vallokal där du kan rösta på valdagen. Centralvalnämndens sekreterare Anna Liisa Suoranta tfn 325 1432, mobiltfn 040-7761432 eller e-post: anna-liisa.suoranta@vaasa.fi Ytterligare uppgifter om valet på finska, svenska och engelska finns på webben under adressen www.vaalit.fi. 12

Riksdagsvalet 2011 Riksdagsval förrättas 17.4.2011. Vasa stad erbjuder måndsidiga möligheter att rösta vid riksdagsvalet 2011. Kauppakeskukset - köpcentrum Sten s K-extra Sundomintie/Sundomvägen 128 6.4. klo/kl. 10.00-19.00 Citymarket Kivihaka/Stenhaga Kokkokalliontie/Kokkobergsvägen 2-6 7.4. klo/kl. 10.00-20.00 S-Market, Gerby Västervikintie/Västerviksvägen 2 8.4. klo/kl. 10.00-20.00 K Supermarket Huutoniemi/Roparnäs Kuninkaantie/Kungsvägen 65-69 9.4. klo/kl. 10.00-16.00 Prisma Toukolantie/Toukolavägen 3 11.4. klo/kl. 10.00-20.00 Suvi Center Teirinkatu/Teirgatan 6 12.4. klo/kl. 10.00-20.00 Kuvat/Bilder: Jaakko J. Salo, Laura Gren, Mikael Matikainen Miksi kannattaa äänestää? Äänestämällä voit vaikuttaa, ketkä 200 kansanedustajaa päättävät eduskunnassa koko valtion asioista. Vaasan vaalipiiristä valitaan asukasmäärän perusteella 17 kansanedustajaa. Eduskunnan päätökset koskevat myös Vaasanseutua ja sinua, joten haluammehan äänemme kuuluviin. Jos et tunne ehdokkaita tai et osaa päättää ketä äänestäisit, kannattaa kokeilla vaalikoneita, joiden avulla voit verrata ehdokkaiden mietteitä omiisi. Varför lönar det sig att rösta? Genom att rösta kan du påverka vilka 200 riksdagsledamöter som fattar beslut i ärenden som gäller hela landet. Från Vasa valdistrikt väljs på basis av invånarantalet 17 riksdagsmän. Riksdagens beslut gäller även Vasaregionen och dig, så visst vill du väl att din röst ska bli hörd. Om du inte känner kandidaterna eller kan besluta dig för vem du ska rösta på lönar det sig att testa valmaskinerna. Med hjälp av dem kan du jämföra kandidaternas åsikter med dina egna. VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 13

Kuula-opisto muuttaa uusiin tiloihin Kuula-institutet flyttar in i nya utrymmen Tammi-helmikuun vaihteessa Kuula-opisto muuttaa Vöyrinkaupungille peruskorjattuihin tiloihin osoitteessa Myllykatu 2. Yhdessä Vöyrinkaupungin koulun kanssa opistolla tulee olemaan käytössään runsaat 5 000 m2. Kuula-opiston 50 opettajaa ja runsaat 1 400 oppilasta voivat nyt ensimmäistä kertaa koota toimintansa saman katon alle. Kuula-opisto perustettiin vuonna 1952 ja siten opisto täyttää 60 vuotta ensi vuonna. Kaikkina näinä vuosina Kuula-opiston tilat ovat olleet enemmän tai vähemmän tilapäisiä, mikä on johtanut useisiin muuttoihin toiminnan kehittyessä nyt viimeksi Opistotalosta. Arkkitehtitoimisto Gerd Hytösen suunnittelemissa tiloissa, joiden pääurakoitsijana on toiminut rakennustoimisto OY Tom Knip Ab, on luokkahuoneet solistista opetusta varten, tilat musiikkileikkikoululle, musiikinteoria- ja tanssiopetusta varten sekä 180 istumapaikkaa käsittävä konserttisali. Koulun kanssa yhteiskäytössä on suuri musiikkiluokka, voimistelusali, musiikkiteknologialuokka sekä opettajainhuone. Tilat on suunniteltu toiminnan tarpeita silmälläpitäen ja erityistä huomiota on kiinnitetty akustiikkaan, äänieristykseen ja toimivuuteen. Vanhan, 1960-luvulta peräisin olevan koulutalon sisätilat on uusittu kokonaan. Kuula-opisto kutsuu vaasalaiset tutustumaan opiston upeisiin tiloihin avoimien ovien viikolla (v. 8) sekä kevään konserttien ja ohjelmien yhteydessä (www. vaasa.fi/kuula-opisto). 14 Kuvat/Bilder: Jimmy Pulli I månadsskiftet januari-februari flyttar Kuula-institutet in i nyrenoverade utrymmen i Vöråstan, Kvarngatan 2. Tillsammans med Vöyrinkaupungin koulu kommer de att disponera drygt 5 000 m2. För första gången kan nu Kuula-institutets 50 lärare och drygt 1400 elever samla sin verksamhet under samma tak. Kuula-institutet grundades 1952 och fyller således 60 år nästa vår. Under dessa år har Kuula-institutets utrymmen varit mer eller mindre tillfälliga, vilket inneburit många flyttar vartefter verksamheten utvecklats nu senast från Opistotalo. I utrymmena, som planerats av arkitektbyrå Gerd Hytönen och med byggnadsbyrå OY Tom Knip AB som huvudentrepenör, ryms klassrum för solistisk undervisning, musiklekskola, musikteori, dans och inte minst en konsertsal med 180 sittplatser. Tillsammans med skolan disponeras en stor musikklass, gymnastiksal, musikteknologiklass samt lärarrum. Utrymmena har planerats enligt verksamhetens behov och stor vikt har lagts vid akustik, ljudisolering och funktion. Det gamla skolhuset från 1960-talet har genomgått en total omvandling på insidan. Kuula-institutet bjuder in Vasaborna att under våren i samband med öppet hus vecka 8 och vid vårens konserter och program (www.vaasa.fi/kuula-opisto) besöka de fina utrymmena. Teksti/Text: Rolf Nordman

Neljäsataa kirjaa viikossa Fyrahundra böcker i veckan Vaasan kaupunginkirjastoon hankittiin vuonna 2010: noin 21 000 kirjaa noin 2 100 musiikkiäänitettä noin 830 dvd-elokuvaa Till Vasa stadsbibliotek köptes år 2010: ca 21 000 böcker ca 2 100 musikskivor ca 835 dvd-filmer Mitä meiltä puuttuu? www.vaasa.fi/kirjasto Asiointi kirjastossa Hankintaehdotus Saknar du något? www.vaasa.fi/bibliotek Service och tjänster Inköpsförslag Jaana Uitto (vas.), Katriina Strandwall, Pia Lunabba, Monica Ylikoski ja Riitta Konster hoitavat kirjat lainauskuntoon Vaasan kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointiosastolla. Jaana Uitto (fr. vänster), Katriina Strandwall, Pia Lunabba, Monica Ylikoski och Riitta Konster gör böckerna klara för utlåning vid Vasa stadsbiblioteks anskaffnings- och katalogiseringsavdelning. Kun Vaasan kaupunginkirjastosta ei löydy etsimääsi kirjaa, voit tehdä kirjastolle hankintaehdotuksen. Kirjan tilauksesta huolehtii kirjaston hankinta- ja luettelointiosasto. Osasto hankkii kirjastoaineistoa koko kirjastolle, ja viikossa sinne saapuu noin 400 kirjaa. Kun aineisto saapuu kirjastoon, se luetteloidaan. Luettelointitietoja ovat ne kirjaston tietokannasta löytyvät tiedot, joiden avulla asiakas ja henkilökunta löytävät kirjan. Näitä ovat esimerkiksi kirjan nimi, tekijä, kustantaja, sisältöä kuvaileva asiasanoitus ja luokka, kertoo osastonjohtaja Monica Ylikoski. Luetteloijan on laajan yleissivistyksen lisäksi tunnettava esimerkiksi alkeita monesta kielestä, sillä painettua aineistoa on 53 eri kielellä. Kirjaston henkilökunta valitsee suurimman osan kirjaston aineistosta, mutta myös asiakkaat voivat tehdä hankintaehdotuksia. Kirjastoalan ammattitaitoa tarvitaan, kun tehdään ennakkotilauksia. Esimerkiksi keväällä on jo osattava ennakoida, mitä ihmiset haluavat lukea ensi syksynä. Lopuksi aineisto laitetaan lainauskuntoon; lisätään viivakooditarrat, varashälyttimet ja muovitetaan kannet. Kun kaikki tämä on tehty, asiakkaat löytävät kirjan helposti kirjaston järjestelmästä ja hyllystä. Då du inte hittar den bok du behöver i Vasa stadsbibliotek, kan du föreslå att biblioteket köper in den. Bibliotekets anskaffnings- och katalogiseringsavdelning sköter om beställningen. Avdelningen köper in biblioteksmaterial till hela biblioteket och det kommer ca 400 böcker i veckan. Då materialet anlänt katalogiseras det. Katalogiseringsuppgifter är de uppgifter som finns i bibliotekets databas. Uppgifterna hjälper kunden och personalen att hitta det de söker, de kan vara t.ex. bokens namn, författare, förlag, eller ämnesord och klass som beskriver innehållet, säger avdelningschef Monica Ylikoski. Den som katalogiserar bör ha bred allmänbildning samt känna till grunderna i många språk, då det finns tryckt material på 53 olika språk. Bibliotekets personal väljer största delen av bibliotekets material men även kunderna kan göra inköpsförslag. Yrkesskicklighet behövs då man gör förhandsbeställningar. Redan på våren måste man kunna förutse vad kunderna vill läsa nästa höst. Till slut görs materialet färdigt för utlåning; streckkodsetiketter och stöldalarm sätts i böckerna och pärmarna plastas. Då allt detta är gjort hittar kunderna lätt böckerna i bibliotekssystemet och i hyllorna. Teksti/Text: Susanna Saari VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 15

Kuntaliitosneuvotteluissa etusijalla kuntalainen Vaasan kaupunginvaltuusto ja Vähänkyrön kunnanvaltuusto päättivät aloittaa kesäkuussa 2010 selvitystyön kuntien yhdistymismahdollisuuksista kuntajakolain edellyttämällä tavalla. Vaasan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Raija Kujanpään mukaan Vähäkyrö hyötyisi kuntaliitoksesta paljon. Työssäkäyntialueen kokoinen kunta houkuttelee seudulle enemmän investointeja ja takaa näin työpaikat myös tulevaisuuteen. Hallintomenoja säästyy pitkällä aikavälillä ja seudun painoarvo kasvaa valtakunnallisesti, jolloin kaikki hyötyvät, sanoo Kujanpää. Vaikka kunnat ovat hyvin erikokoiset korostaa Kujanpää, että kyseessä on kahden tasavertaisen kunnan välinen neuvotteluprosessi. Vähänkyrön kunnanjohtajan Jouni Haapaniemi näkee, että suunnitelmat on tehtävä nyt moneksi vuodeksi eteenpäin. Ellei Vähäkyrö liity Vaasaan, on oltava toinen selkeä vaihtoehto ja myös sen vaikutukset tiedossa. Kaikkia vaihtoehtoja on tarkasteltava samoilla kriteereillä. Tarpeen on katsoa ainakin 10 15 vuotta eteenpäin, toteaa Haapaniemi. Aluehallintomalli takaa päätösvallan Kuntaliitossopimus on kuntajakolain mukaan voimassa palveluiden osalta kolme vuotta, mutta sopimusta noudatetaan myös sen jälkeen, ellei lainsäädännössä tapahdu oleellisia muutoksia. Kuntaliitoksen tapahtuessa palvelut voisivat jopa parantua. Vähästäkyröstä puuttuu erityispalveluita, joita Vaasa voi tarjota. Invånaren får sin röst hörd i en kommunsammanslagning Vasa stadsfullmäktige och Lillkyro kommunfullmäktige fattade i juni 2010 ett beslut om att påbörja en utredning om möjligheterna att sammanslå kommunerna på det sätt som kommunindelningslagen förutsätter. Enligt Vasa stadsstyrelsens ordförande Raija Kujanpää skulle Lillkyro ha stor nytta av en kommunsammanslagning. En kommun som omfattar pendlingsområdet lockar mer investeringar till regionen och garanterar på så sätt att det kommer att finnas arbetsplatser även i framtiden. På lång sikt görs besparingar i förvaltningskostnaderna och regionens betydelse ökar på det nationella planet, vilket alla har nytta av, säger Kujanpää. Även om det skiljer mycket i kommunernas storlek betonar Kujanpää att det är fråga om en förhandlingsprocess mellan två jämbördiga kommuner. Lillkyros kommundirektör Jouni Haapaniemi är av den åsikten att man nu bör göra upp planer för många år framåt. Om Lillkyro inte går samman med Vasa måste det finnas ett tydligt alternativ till detta, och även verkningarna av det alternativet måste vara kända. Alla alternativ ska granskas enligt samma kriterier. Det är nödvändigt att blicka åtminstone 10 15 år framåt i tiden, konstaterar Haapaniemi. Regionförvaltningsmodellen säkerställer beslutanderätten Enligt kommunindelningslagen är kommunsammanslagningen i kraft tre år när det gäller servicen, men avtalet iakttas även efter detta om lagstiftningen inte ändras väsentligt. Om kommunsammanslagningen blir av kan servicen t.o.m. bli bättre. Lillkyro saknar specialtjänster som Vasa kan erbjuda. Lillkyro har en positiv tillväxt i fråga om folkmängden. En kommunsammanslagning är en möjlighet att trygga servicen, men även en positiv befolkningsutveckling ger förutsättningar för en ljus framtid, säger Haapaniemi. Enligt Kujanpää håller kostnaderna för den lagstadgade servicen på att stiga, vilket kan innebära stora utmaningar för en liten kommun när det gäller att producera service. I den nya kommunen är det meningen att ta i bruk en ny regionförvaltningsmodell som inte har prövats i Finland än. En kommundelsförvaltning och en regional nämnd som består av förtroendevalda bevakar områdets intressen. Nämnden har omfattande behörighet att utveckla området och ordna basservice. 16

Vähänkyrön väkiluku on hyvässä kasvussa. Kuntaliitos on yksi mahdollisuus turvata palvelut, mutta myös positiivinen väestökehitys antaa edellytykset hyvään tulevaisuuteen, sanoo Haapaniemi. Kujanpään mukaan kustannukset ovat kunnan lakisääteisten palveluiden osalta kasvussa, mikä voi tuoda pienelle kunnalle suuria haasteita palvelujen tuottamiseen. Uudessa kunnassa otettaisiin käyttöön aluehallintomalli, jota ei Suomessa vielä ole kokeiltu. Kunnanosahallinto ja luottamushenkilöistä koostuva aluelautakunta valvovat alueen etuja. Lautakunnalla on laaja toimivalta alueen kehittämisessä ja peruspalvelujen järjestämisessä. Toukokuussa äänestämään Vähäkyröläiset pääsevät 15.5.2011 äänestämään liittymisestä. Äänestys on neuvoa-antava ja tulos käsitellään Vähänkyrön kunnanvaltuustossa aikaisintaan kesäkuun lopulla. Kuntalaisille pitää olla selkeät vaihtoehdot sekä liittymisen puolesta että itsenäisenä säilymisestä. Äänestäjän kannattaa tutustua vaihtoehtoihin huolellisesti. Lopullisen päätöksen tekee valtuusto, muistuttaa Haapaniemi. Kujanpään mukaan vähäkyröläiset voivat äänestää luottavaisin mielin, sillä liittymissopimusta on hiottu huolellisesti. Sopijaosapuolien sen hyväksyessä voi kuntalainen olla varma, että kaikkien edut on huomioitu. Tietoa Vaasan ja Vähänkyrön kuntaliitosneuvotteluista osoitteessa www.vaasa.fi/vaasa-vahakyrokuntaliitosneuvottelut Omröstning i maj Lillkyroborna får rösta om en sammanslagning den 15 maj 2011. Omröstningen är rådgivande och resultatet behandlas av Lillkyro kommunfullmäktige tidigast i slutet av juni. Kommuninvånarna bör ha klara alternativ såväl för att gå samman som för att förbli självständiga. Det lönar sig för den som ska rösta att bekanta sig noggrant med alternativen. Det slutgiltiga beslutet fattas av fullmäktige, påminner Haapaniemi. Enligt Kujanpää kan Lillkyroborna rösta med tillförsikt, eftersom avtalet om sammanslagningen har slipats omsorgsfullt. Om avtalsparterna godkänner avtalet kan kommuninvånarna vara säkra på att allas intressen har beaktats. Teksti/Text: Jenni Oksanen Information om Vasas och Lillkyros förhandlingar om en kommunsammanslagning finns på adressen www.vasa.fi/vasalillkyrokommunfusionsforhandlingar Kuva/Bild: Mikko Lehtimäki VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 17

Sina Aalto, Betina Karvinen ja Johanna Kalja kehittelivät Vaasaan perhehenkisen pyöräilytapahtuman. Sina Aalto, Betina Karvinen och Johanna Kalja utvecklade ett cykelevenemang för familjer i Vasa. Opiskelijat ideoivat tapahtumia Vaasaan Studerande skisserade evenemang i Vasa Pyöräilystä veneilyyn, kulttuurista energiaan Rockperryn loppuminen sai pohtimaan mitä uutta Vaasassa voisi tapahtua. Tätä lähdettiin miettimään heti kesän jälkeen Vaasan kaupungin, Vaasan yliopiston ja Uumajan yliopiston kesken. Luovuus, liiketoimintaosaaminen ja nuoruuden into tuottivatkin ennakkoluulottomia ideoita uusiksi tapahtumiksi. Neljännen vuoden opiskelijat keskittyivät asiaan Vaasan yliopiston markkinoinnin oppiaineen konseptiverstaassa. Uumajan Designhögskolanin opiskelijoiden kanssa järjestettiin luovia työpajoja kummassakin kaupungissa. Työ sai tukea EU:n Botnia-Atlanticaohjelmasta. Tapahtumakonseptin lisäksi opiskelijoiden piti rakentaa liiketoimintasuunnitelma. Ideat ja laskelmat esiteltiin joulukuun lopussa kolmihenkiselle raadille, joka antoi niille pisteet Tanssii tähtien kanssa tyyliin. Korkeimmat pisteet sai Emma Ylpön ja Lotta Alhonnoron kehittelemä veneilytapahtuma Vaasan kalarannassa. Tämä ja monet muut ideat ponnistivat seudun valteista merellisyydestä, energiasta ja maailmanperintöalueesta. Allt mellan cykling och båtliv, från kultur till energi Nedläggningen av festivalen Rockperry gav grunden till funderingar om vilka nya evenemang som skulle kunna ordnas i Vasa. Detta idéarbete inleddes i samarbete mellan Vasa stad, Vasa universitet och Umeå universitet genast efter sommarens slut. Ur kreativiteten, affärskompetensen och den ungdomliga entusiasmen föddes en mängd goda idéer till nya evenemang. Fjärde årets marknadsföringsstuderande vid Vasa universitet tog sig an idéarbetet i form av en konceptverkstad. I samarbete med studerandena vid Designhögskolan i Umeå arrangerades kreativa workshopar i bägge städerna. Arbetet fick stöd från EU-programmet Botnia-Atlantica. De studerandes uppgift var att utarbeta ett evenemangskoncept med tillhörande affärsplan. Idéerna och kalkylerna presenterades för en tremannajury i slutet av december. Juryn poängsatte idéerna i bästa Let s dance-stil. De högsta poängen fick förslaget till ett båtevenemang vid fiskstranden i Vasa som hade utvecklats av Emma Ylppö och Lotta Alhonnoro. Utgångspunkten för denna idé, liksom för många andra, var Vasaregionens trumfkort närheten till havet, energin och världsarvsområdet. Hakuaika Vaasan yliopistoon 7.3. 12.4.2011 Hallintotieteet, kauppatieteet, kielet ja viestintä, tekniikka Ansökningstid till Vasa universitet 7.3 12.4.2011 Förvaltningsvetenskaper, ekonomiska vetenskaper, språk och kommunikation, teknik 18

Kuva/Bild: Anne Kytölä Ammattistartissa on sekin hyvä puoli, että siitä saa yhteishaussa lisäpisteitä, Nita Kilkanen iloitsee ja aikoo hakea opiskelupaikkaa Vaasan ammattiopistosta. Yrkesstarten har också den goda sidan att den ger tilläggspoäng vid den gemensamma antagningen, gläder sig Nita Kilkanen åt som tänker söka studieplats vid Vasa yrkesinstitut. Ammattistartin avulla suunta elämälle Riktlinjer i livet med hjälp av Yrkesstarten Nuori, starttaa ammattiin ammattistartissa, jos haluat tutustua eri koulutuksiin ja niitä vastaavaan työelämään ennen varsinaista ammatillista koulutusta haluat vahvistaa opiskelutaitojasi ja -tietojasi haluat tukea ammatinvalintaan sinulla ei ole vielä toivottua opiskelupaikkaa olet keskeyttämässä ammatillisen koulutuksen tai lukion Ota hyvä startti tulevaisuuteen Vaasan ammattiopistossa! Kysy lisää Anna Väyryseltä: (06) 326 7444 tai 040 744 4320, anna.vayrynen@vaasa.fi. Du som är ung, starta din yrkesbana vid Yrkesstarten om du vill bekanta dig med olika utbildningar och arbetslivet som motsvarar dem innan den egentliga yrkesutbildningen. du vill förbättra dina studiefärdigheter och din kunskap du vill ha stöd i valet av yrke du ännu inte har någon önskad studieplats du tänker avbryta yrkesutbildningen eller gymnasiet. Gör ett bra avstamp in i framtiden vid Vasa yrkesinstitut! Fråga mera av Anna Väyrynen: (06) 326 7444 eller 040 744 4320, anna.vayrynen@vaasa.fi. Nitasta tulee kokki Vaasalainen Nita Kilkanen oli viime keväänä neuvoton. Taskussa oli päästötodistus Vöyrinkaupungin koulusta, mutta tulevaisuudensuunnitelmat olivat täysin levällään. Lukio ei kiinnostanut yhtään, mutta en toisaalta tiennyt, mitä haluaisin opiskella ammattiopistossakaan. Onneksi ammattiopistossa opiskelua saa kokeilla! Nita ilmoittautui Ammattistarttiin ja löysi unelmaammattinsa. Ilmainen, vuoden kestävä Ammattistartti alkoi syksyllä. Nita on päässyt syksyn ja talven mittaan näkemään ja tekemään itse eri ammattialojen töitä kauneudenhoidosta hitsaukseen. Vasta keittiössä kuitenkin kolahti. Siellä tajusin, että tämä on minun juttuni. Nita innostui ruoanlaitosta ja tietää nyt haluavansa ravintolakokiksi. Urahaaveissa siintelee kenties jopa oma ravintola. Käytännön töiden lisäksi Ammattistartissa opiskellaan kieliä ja matematiikkaa sekä erilaisia opiskelutekniikoita. Opiskelu on ollut kivaa, eikä teoriaopintoja ole onneksi liikaa. Nita blir kock Vasabon Nita Kilkanen var rådvill i våras. Avgångsbetyget från Vöråstans skola låg i fickan, men på framtidsplanerna var det ingen ordning. Gymnasiet intresserade inte alls, men å andra sidan visste jag inte heller vad jag skulle vilja studera vid yrkesinstitutet. Lyckligtvis får man pröva på studier vid nämnda yrkesinstitut! Nita anmälde sig till Yrkesstarten och fann sitt drömyrke. Den kostnadsfria Yrkesstarten som är ettårig, startade på hösten. Nita har haft tillfälle att själv se och arbeta inom olika branscher, från skönhetsvård till svetsning. Men först köket kändes rätt. Där förstod jag att det här är min grej. Nita blev tänd på matlagning och vet nu att hon vill bli restaurangkock. I karriärdrömmarna hägrar kanske t.o.m. en egen restaurang. Vid Yrkesstarten studerar man, förutom det praktiska arbetet, språk och matematik samt olika studietekniker. Det har varit trevligt att studera och som tur är har det inte varit för mycket teori. Teksti/Text: Anne Kytölä VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 19

Vammaispoliittinen ohjelma turvaa vammaisten oikeudet Esteettömyystyötä tekemään tarvitaan kaikki palvelujen tuottajat ja asukkaat. Valtakunnallinen vammaispoliittinen ohjelma on hyväksytty syksyllä 2010. Sitä on ollut valmistelemassa yhdeksän ministeriötä. Vammaispoliittisen ohjelman avulla halutaan turvata vammaisten henkilöiden oikeudenmukainen asema yhteiskunnassa puuttumalla epäkohtiin konkreettisin korjaus- ja kehittämistoimenpitein. Sen lähtökohtana on ihmis- ja perusoikeudet sekä yhteiskunnan kehittäminen. Valtakunnallinen vammaispoliittinen ohjelma tulee näkymään tulevassa hallitusohjelmassa. Kohti yhdenvertaista ja esteetöntä Vaasaa Vaasan vammaispoliittinen ohjelma vuosille 2010 2013 on hyväksytty kaupungin valtuustossa lokakuussa 2010. Vaasan vammaispoliittinen ohjelma on vammaisten ja heidän järjestöjensä sekä Vaasan kaupungin hallintokuntien vuoropuhelun tulos. Vammaispoliittinen ohjelma on tarkoitettu työkaluksi kaupungin eri organisaatioiden ja toimijoiden päätöksentekoon. Ohjelma on sellaisenaan myös tietopankki ja tukee käytännön vammaistyötä. Ohjelmassa on 58 konkreettista parannusehdotusta, joista suurimpia käytännön toimia yhdenvertaisuuden edistämiseksi ovat muun Det handikappolitiska programmet tryggar rättigheterna för funktionshindrade Alla serviceproducenter och invånare behövs i arbetet för tillgänglighet Det nationella handikappolitiska programmet godkändes hösten 2010. Nio ministerier deltog i beredningen av programmet. Syftet med det handikappolitiska programmet är att trygga funktionshindrade en likvärdig ställning i samhället, detta sker genom att missförhållanden avhjälps med konkreta förbättrings- och utvecklingsåtgärder. Utgångspunkten i programmet är de mänskliga rättigheterna och de grundläggande rättigheterna samt en utveckling av samhället. Det nationella handikappolitiska programmet kommer att vara en synlig del i det kommande regeringsprogrammet. Mot ett jämlikt och tillgängligt Vasa Vasas handikappolitiska program för åren 2010 2013 godkändes av stadsfullmäktige i oktober 2010. Vasas handikappolitiska program är resultatet av en dialog mellan personer med funktionshinder och deras organisationer samt Vasa stads förvaltningar. Programmet är avsett att vara ett verktyg för beslutsfattandet för stadens olika organisationer och aktörer. Som sådant är programmet även en databank och stöder handikapparbetet i praktiken. Programmet innehåller 58 konkreta förbättringsförslag, av vilka de största praktiska åtgärderna för att främja jämställdhet är bl.a. tillgänglighet i offentliga utrymmen och andra lokaler, värnande av bestämmanderätten och stödjande av självständigt boende, kultur- och hobbymöjligheter, rätt till samma utkomst samt toleransfostran och utbildning för arbetstagare i bemötandet av en funktionshindrad. Vasa stad håller på att utarbeta en verksamhetsplan som gäller tillgänglighet. I den utvecklas tillgängligheten och nåbarheten såväl i den fysiska miljön som i servicen. Vår stad önskar vara en föregångare i dessa frågor. Målet är att Vasa ska bli en hinderfri miljö där invånare med nedsatt rörlighet och nedsatta sinnesfunktioner har lika möjligheter att bo, arbeta och påverka. Vidare vill man att servicen och informationen ska vara lättillgängliga för alla invånare och besökare. Vasa stads handikappolitiska program kan läsas på handikappservicens sidor: www.vasa.fi social- och hälsovård handikappservice Text: Handikapp- och tillgänglighetsombud Tiina Mäki 20