Kittilän kunta LEVIN KYLÄKUVAN KEHITTÄMINEN KILPAILUEDUKSI Talvikunnossapidon menetelmien kehittäminen
SISÄLLYSLUETTELO SAATESANAT...3 TERMINOLOGIA...4 1. TYÖN TAVOITTEET...6 2. SUUNNITTELUALUEEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS...7 2.1 Suunnittelualueen kuvaus...7 2.2 Yhdyskuntarakenne, väestö, elinkeinoelämä...8 2.3 Tiet, kadut, väylät, varusteet ja laitteet...9 2.4 Liikenne, liikenneturvallisuus ja esteettömyys talvella...11 2.5 Talvinen katuympäristö...14 2.6 Viranomaisten odotukset talvikunnossapidolle...16 3. ASIAKASTARPEIDEN KUVAUS...16 3.1 Asiakasryhmittely...16 3.2 Asiakastarpeiden selvittely...17 4. KUNNOSSAPITOLAKI JA MUUT ERITYISMÄÄRÄYKSET...18 5. SUUNNITELMA JA OHJEISTUS TALVIKUNNOSSAPIDON TUOTTEILLE LEVILLÄ...22 5.1 Yleiset lähtökohdat...22 5.2 Kunnossapitoluokitus ja laatutasot...23 5.3 Lumen ja sohjon poisto...24 5.4 Polanteen poisto...27 5.5 Lumen lähisiirto ja poiskuljetus...28 5.6 Liukkauden torjunta...30 5.7 Hiekoitushiekan poisto ja pölyn sidonta...33 5.8 Kuivatusjärjestelmän sulatus...33 6. LUMITAIDE JA LUMIRAKENTAMINEN LEVILLÄ...34 7. TALVIKUNNOSSAPIDON ORGANISOINTI...40 8. YHTEENVETO TOIMENPITEISTÄ...43 9. KIRJALLISUUSKATSAUS...45 2
SAATESANAT Kunnossapidon merkitystä ei usein osata huomata ja arvostaa. Kuitenkin se koskettaa ja puhuttaa meitä jokapäiväisessä elämässämme. Kunnossapidolla on suuri merkitys koko yhteiskunnan tai sen osien toimivuuteen. Lapin olosuhteissa ja erityisesti tiiviisti rakennetuissa matkailukohteissa talvikunnossapidon merkitys entisestään korostuu koko matkailukeskuksen toimivuuden ja houkuttelevuuden takaamiseksi. Lumi on Lapin ja sen matkailukohteiden yksi valttikorteista, mikä tulee huomioida talvikunnossapidon suunnittelussa, käytetyissä työmenetelmissä ja -välineissä ja niiden kehittämisessä. Matkailumarkkinoinnin mielikuvat mielessään matkailijat odottavat saapuvansa talven ihmemaahan ja näkevänsä Lapin kohteissa paljon puhdasta lunta. Samoin paikasta toiseen odotetaan päästävän kätevästi suksilla, pulkkaa vetäen, potkukelkalla, valjakolla tai porokyydillä. Valitettavasti nykyisillä talvikunnossapidon menetelmillä ja käytännöillä on usein viihtyisää talvista ympäristöä ja vaihtoehtoisten kulkumuotojen mahdollisuuksia heikentävä vaikutus. Suurta lumimäärää ei osata hyödyntää ympäristön viihtyisyyttä ja kohteen vetovoimaisuutta parantavana tekijänä. Talvikunnossapidon käytäntöjä kehittämällä voidaan päästä parempaan lopputulokseen Levin kyläkuvassa. Tämä vaatii uusia, innovatiivisia talvikunnossapidon menetelmiä, vanhojen pinttyneiden tapojen ja mielipiteiden kyseenalaistamista, lumen varastoinnin suunnitelmallisuutta, lumen hyödyntämisen kehittämistä sekä yhteen hiileen puhaltamista huomioiden kuitenkin talvikunnossapidon reunaehdot kuten liikenneturvallisuus, pelastustoimet, esteettömyys ja Levin alueen eri kulkumuodot. Talvikunnossapidon mahdollisuuksia vetovoimaisuuden lisääjänä yhdistämällä lunta valaistuselementteihin ja muihin rakenteisiin tulee myös kehittää. Tämän suunnitelman tavoitteena onkin kehittää talvikunnossapidon menetelmiä Levillä. Suunnitelma on toteutettu osana EU-rahoitteista "Levin kyläkuvan kehittäminen kilpailueduksi" -kokonaisuutta. Hankkeen päätoteuttaja on Kittilän kunta yhdessä Levin Matkailun ja Levin isoimpien yritysten kanssa. Hanke saa rahoitusta Pohjois-Suomen EAKR -toimenpideohjelmasta. Rahoituksen osalta vastuuviranomaisena toimii Lapin liitto. Hanketta on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Katja Kaunismaa, projektipäällikkö Jari Kinnunen, tiemestari Jaana Uusitalo, puutarhurihortonomi Jonna Vinberg-Laaksonen, rakennustarkastaja Esa Kaitala, tiemestari Kideve Elinkeinopalvelut, Kittilän kunta Kittilän kunta Kittilän kunta Kittilän kunta Lapin ELY Kehittämistyö on tehty Navico Oy:ssä, jossa suunnitteluryhmää vetäneen Timo Perälän lisäksi työhön ovat osallistuneet projektisihteeri Eeva Huuhtanen, Teemu Perälä, Mauri Myllylä, Martti Perälä, Väinö Luttinen ja Pekka Tahkola. Valaistuksen ja lumitaiteen osalta työssä on käytetty Valolaterna Oy:n Jere Ruotsalaisen ja Juhani Parviaisen asiantuntemusta. Kittilässä 26.02.2010 3
TERMINOLOGIA Katualue käsittää asemakaavassa osoitetun katualueen maanalaisine ja maanpäällisine sekä yläpuolisine johtoineen, laitteineen ja rakenteineen (Maankäyttö- ja rakennuslaki; MRL 83 ). Muu yleinen alue on kunnan toteutettavaksi kuuluva kunnan tarpeisiin osoitettu muu yleinen alue kuin katualue (MRL 90 ). Kadunpito käsittää kadun suunnittelemisen, rakentamisen ja sen kunnossa- ja puhtaanapidon sekä muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen katualueen ja sen ylä- ja alapuolisten johtojen ja laitteiden ja rakenteiden yhteensovittamiseksi. Kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikennetarpeiden edellyttämässä kunnossa. Kadun kunnossapito käsittää kadun rikkoutuneen päällysteen korjaamisen, uudelleen päällystämisen, sorapäällysteisen kadun tasaisena pitämisen ja sorapäällysteisen kadun pölyn sitomisen. Kadun kunnossapitoon luetaan katualueella olevien istutusten, kadun kalusteiden, korokkeiden, suojakaiteiden, liikennemerkkien ja muiden sellaisten laitteiden kunnossapito. Kadun talvikunnossapito käsittää ne toimenpiteet, jotka talvella ovat tarpeellisia kadun pysyttämiseksi 1 momentin mukaisessa kunnossa, kuten lumen ja jään poistamisen, kadun pinnan pitämisen tasaisena, liukkauden torjumisen, liukkauden torjuntaan käytetyn kiviaineksen poistamisen sekä katuojien, sadevesikourujen ja -kaivojen avoinna pitämisen (Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta; KPL 3 ) Kadun puhtaanapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena pitää katu siistinä ja terveydellisesti tyydyttävänä (KPL 9 ) Laatutaso on kunnossapidon taso, jossa on otettu huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn tarpeet sekä liikenneturvallisuus ja esteettömyys. KPL 3. Talvikunnossapidon tuotteet ovat ne tehtäväkokonaisuudet, joita käytetään kunnossapidon palvelujen suunnittelussa, hankinnassa, toteutuksessa ja seurannassa. Talvikunnossapidon tuotteita ovat: - Lumen ja sohjon poisto - Lumen lähisiirrot ja poiskuljetus - Polanteen poisto - Liukkaudentorjunta - Hiekoitushiekan poisto ja pölyn sidonta - Kuivatusjärjestelmän sulatus Kunnossapitoluokitus on kunnan ylläpidettävien väylien jako kunnossapidon laadun ja kiireellisyyden mukaisiin ryhmiin väylien toiminnallisen merkityksen, liikennemäärän ja eri liikennemuotojen tarpeiden perusteella. Ajoneuvoliikenteen verkostolla ja kevyen liikenteen verkostolla on oma kunnossapitoluokitus. Toimenpideaika ja -raja ovat kunnossapitäjän määrittelemät määreet toimenpiteiden aloittamiseksi. Kun asetettu toimenpideraja ylittyy esimerkiksi kun väylällä on 3 cm lun- 4
ta, niin kohde tulee saattaa liikennöitävään kuntoon toimenpideajan esimerkiksi 2 tunnin kuluessa. Alueurakka on suurempi kilpailutettu kokonaisuus, joka voi koostua useasta eri kunnossapidon tuotteesta. Alueurakat ovat yleensä useampivuotisia sopimuksia. Alueurakalla pyritään saamaan aikaan kustannussäästöjä sekä tasalaatuista kunnossapidon jälkeä. Täsmäkunnossapidolla tarkoitetaan jonkun tietyn paikan tai kohdan kunnossapitoa tarkkaan määritettyyn aikaan. Esimerkiksi Levillä raskaat erikoiskuljetukset tarvitsevat liukkaudentorjuntaa jyrkkien mäkien kohdalla. Täsmäkunnossapidolla pyritään ennakoimaan hankalat liikkumisen olosuhteet ja näin vähentämään liikenteellisiä ongelmia ja onnettomuuksia. 5
1. TYÖN TAVOITTEET Levi on yksi Suomen merkittävimmistä matkailukeskuksista. Matkailun huippusesonki keskittyy marraskuun ja toukokuun väliselle ajanjaksolle. Levin matkailulliseen imagoon kuuluu oleellisesti puhdas lumi. Talvisen puhtaan lumen imagon ylläpitäminen läpi koko talvisesongin vaatii alueen talvikunnossapidon menetelmiin lisää suunnitelmallisuutta. Nykyisillä toimintatavoilla kunnossapidetty talvinen matkailuympäristö ei täysin vastaa markkinoitua imagoa etenkään kevättalven koittaessa. Työn tavoitteena on laatia suunnitelma ja ohjeistus Levin matkailukeskuksen alueelle talvikunnossapidon menetelmille ja käytännöille talvisen ilmeen parantamiseksi. Tavoitteena on tuottaa sellaisia tuloksia, jotka ovat välittömästi hyödynnettäviä, toteuttamiskelpoisia, eivätkä vaadi suuria taloudellisia lisäsatsauksia. Keinovalikoima talvikunnossapitomenetelmien ja käytäntöjen kehittämiseksi on laaja, eikä rajoitu pelkästään kunnossapidon laitteisiin ja menetelmiin. Yhteistoimintatavoilla sekä sopimus- ja asiakirjamalleilla voidaan myös osaltaan parantaa talvikunnossapidon tasoa ja vaikuttavuutta talvimatkailukeskuksen vetovoimaisuuteen. Kehittämistoimenpiteitä onkin katsottava koko Levin matkailukeskuksen alueen toimintojen näkökulmasta. Talvikunnossapidon menetelmien ja käytäntöjen kehittämistä käydään läpi Kuntaliiton julkaisun Katujen ja kevyen liikenteen väylien ylläpitosuunnitelma rungon mukaisesti. Jokaisessa käsitellyssä kohdassa otetaan kantaa talvikunnossapidon nykytilanteeseen sekä esitetään tarpeelliset kehittämistoimenpiteet ja ohjeistukset. Kuva 1. Viimeistelyn puutteet lumitöissä näkyvät Levin talvi-ilmeessä 6
2. SUUNNITTELUALUEEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 Suunnittelualueen kuvaus Talvikunnossapidon suunnitelma ja ohjeistus koskevat koko Levin matkailu-alueen katu- ja kevyen liikenteen verkkoa. Kehittämisen painopiste on kuitenkin matkailulle tärkeissä keskeisissä alueissa, jotka on merkitty kuvan 2 karttaan yhtenäisellä viivalla. Keskeisimpien alueiden ulkopuolisten katu- ja kevyen liikenteen verkon alue on esitetty kartassa katkoviivalla. Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus Kunnossapidon kannalta suunnittelualueen erityiskohteita ovat Levin tiheästi kaavoitettu kaupunkimainen Levikeskus, tunturin eri puolille sijoittuvat mökkiasutusalueet sekä Levin alueelle saapuva maantie syöttöliikenteen väylänä. Suurin osa Levin toiminnoista on sijoittunut Levikeskuksen alueelle. Levillä talvikausi on pitkä ja runsasluminen. Pysyvä lumipeite tulee keskimääräisten tilastojen mukaan lokakuun lopulla ja lumi sulaa toukokuun loppupuolella. Lumipeitepäiviä on noin 200-225 vuodessa. Keskimääräinen lumisyvyys on 75-100 cm:n välillä. Erityisvaatimuksia aiheuttaa kunnossapidon jakautuminen usealle vastuutaholle. Suunnittelualueella on Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Kittilän kunnan sekä kiinteistöjen kunnossapidettäviä kohteita. Tämä asetelma lisää vaatimuksia laadittavan suunnitelman ja ohjeistuksen käytäntöön panolle. 7
Suunnittelualueen talvikunnossapidon erityispiirteitä ovat tiiviisti kaavoitettu matkailukeskus sekä usean eri kunnossapitäjän kohteiden sijainti pienellä maantieteellisellä alueella. Myös matkailijoiden suuri määrä ja heidän odotuksensa luovat vaativan ympäristön talvikunnossapidon suunnittelulle ja kehittämiselle. 2.2 Yhdyskuntarakenne, väestö, elinkeinoelämä Maankäyttö Levin alueen oikeusvaikutteinen osayleiskaava on vahvistettu 30.11.1992. Tämä kaava koskee kantatien 79 itäpuoleisia alueita Levillä. Lisäksi alueelle on laadittu osana Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen -hanketta Levin ympäristön osayleiskaava, joka on kunnanvaltuuston hyväksymä 25.2.2008. Kaava ei ole vielä lainvoimainen. Hankkeessa laadittu Levin alueen maiseman hoito- ja käyttösuunnitelma on hyväksytty 26.2.2008. Levin alueelle on laadittu yli 60 asemakaavaa ja asemakaavan muutosta, jotka liittyvät lähes poikkeuksetta matkailutoimintojen kehittämiseen. Levin matkailurakentamisen ja pientalovaltaisten asuinalueiden (RA, AP) asemakaavojen rakennustapaohjeissa kiinnitetään erityistä huomiota tonttien luonnonmukaisuuden säilyttämiseen, mikä hankaloittaa lumien kasausta tonttien alueilla. Tiheämmän rakennuskannan kaava-alueilla (RAM, KL, RA) tulisi osoittaa paikat lumen väliaikaisvarastointiin sekä lumen hyödyntämismahdollisuudet. Kaavaselostuksiin tulisi lisätä tarkastelut kaavan vaikutuksesta talvikunnossapitoon ja sen kustannuksiin. Kuva 3. Tiivis ja useassa eri tasossa toteutettava kävelyalue vaatii erityisjärjestelyjä talvikunnossapidon osalta (lähde: Ylälevin kaavaselostuksen luonnos) Levikeskuksen alue on kaupunkimaisesti kaavoitettu ja kiinteistöjen autopaikat on pääsääntöisesti Sokos Hotellia lukuun ottamatta sijoitettu kiinteistöjen pihoille. Levikeskuksen alueen kaavassa autopaikkojen mitoituksessa on käytetty 1 autopaikkaa / 80 krm2 tai 1 autopaikka/asuinhuoneisto ja hotellien osalta 0,5 autopaikkaa/vuodepaikka. Rakennustapaohjeissa tulee ottaa jatkossa kantaa lumitilojen osoittamiseen tai suunnitteluun. Lukuisat autot ja autopaikat hankaloittavat huomattavasti talvikunnossapitotoa sekä lisäksi heikentävät Levin visuaalista ilmettä etenkin Levikeskuksen alueella. Talvikunnossapito tulee huomioida jo kaavoitusvaiheessa. Lumien lähisiirrot ja niiden vaatimat tilat osoitetaan tarvittaessa kaavoissa esimerkiksi erikoisalueina (Emerkintä). Lisäksi kaavojen ja niiden yhteydessä esitettyjen rakennustapojen vaikutukset talvikunnossapidon organisoimiseen ja kustannuksiin tulee käsitellä osana suunnitteluprosessia ja tehtävissä selostuksissa. Rakennustapaohjeessa tulee vaatia kiinteistöjen suunnittelussa talviajan huomiointia ja lumitilojen merkitsemistä rakennuslupa-asiakirjoihin (asemapiirrokseen). Autopaikkojen mitoittamisessa ja sijoittelussa tulee käyttää jatkossa harkintaa. Tiheään kaavoitetulle alueelle tulee harkita keskitetyn pysäköintipaikan tai rakenteellisen pysäköinnin osoittamista. 8
Väestö Kittilässä asuu 6 116 henkilöä. Matkailun huippusesongin aikana Levin asukasmäärä moninkertaistuu. Levin majoituskapasiteetti on noin 22 500 vuodepaikkaa ja tavoitevuodepaikkamäärä vuodelle 2020 on 35 000. Matkailijoiden suuri määrä asettaa erityisvaatimuksia talvikunnossapidolle. Suurin osa matkailijoista on lähtöisin kaupunkimaisista olosuhteista, joten he eivät välttämättä ole tottuneet Lapin runsaslumisiin talviin. Toisaalta matkailijat odottavat näkevänsä talvisaikaan Levillä puhdasta lunta ja talvista ympäristöä sekä toivovat pystyä liikkumaan liukkautta vaativilla liikkumismuodoilla joka paikassa. Matkailijoiden odotukset rinnastettuna heidän tottumaansa talvikunnossapitoolosuhteisiin aiheuttavat ristiriidan. Talvikunnossapidossa huomioidaan Levillä asuvien sekä matkailijoiden erityistarpeet. Matkailijoiden odotukset talvisesta maisemasta ja matkailijoiden käsitys talvikunnossapidon tasosta aiheuttavat toisinaan ristiriidan. Levin laajentuminen ja matkailijoiden määrän kasvu kasvattaa talvikunnossapidettävää omaisuuden määrää ja talvikunnossapidon kustannuksia. Elinkeinoelämä Levin elinkeinoelämä muodostuu suurimmaksi osaksi palveluista. Matkailu ja siihen liittyvät kaupalliset palvelut ovat Levin alueen pääelinkeinoja. Levillä kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Levikeskukseen. Lisäksi Levillä on kaupallisia palveluja alueen eteläosissa kantatien varrella. Matkailulle on erityisen tärkeää kohteen hyvä ja turvallinen saavutettavuus kaikissa olosuhteissa. Leville johtavien maanteiden palvelutasoon on oltu eri asiakasryhmien parissa tyytyväisiä. Hyvän saavutettavuuden ja palvelutason lisäksi esille on noussut talvisen maiseman tärkeys Levin matkailullisen imagon kannalta. Ympärivuotinen Levin turvallinen saavutettavuus sekä kaunis ympäristö ovat elinkeinoelämän kannalta huomion arvoisia asioita talvikunnossapidon kehittämisessä. 2.3 Tiet, kadut, väylät, varusteet ja laitteet Maanteitä on suunnittelualueella yhteensä noin 21 km verran. Suunnittelualueen läpi kulkeva kantatie 79 toimii Levin matkailualueen liikenteen selkärankana. Muita maanteitä suunnittelualueella ovat Levin ympärystie (maantie 9555) sekä Ounasjoentie (maatie 956). ELY:n hallinnoimia kevyen liikenteen väyliä on suunnittelualueella noin 5 km. Kittilän kunnan katuverkkoa on alueella yhteensä noin 93 km ja kevyen liikenteen väyliä on noin 17 km. Yleisiä alueita (paikoitusalueet, torit, yms.) on noin 3 ha verran. Lisäksi suunnittelualueella on kiinteistöjen kunnossapitämiä alueita ja jalkakäytäviä huomattava määrä. Kiinteistöjen kunnossapidettävien alueiden määristä ei ole olemassa rekisteröityä tietoa. Kunnan katuverkon ja kiinteistöjen määrä on ollut jatkuvasti kasvussa. Leville ollaan parhaillaan kaavoittamassa lisää alueita, joten kunnossapidettävän omaisuuden kasvu jatkuu. Teiden, katujen ja kevyen liikenteen väylien lisäksi Levin alueella on monia muita liikkumisverkostoja. Levin moottorikelkkareittien ja latuverkon alku- ja päätepisteet sijaitse- 9
vat suunnittelualueella. Moottorikelkkareittejä Levillä on yhteensä 886 km ja latuverkkoa 230 km verran. Risteämiä maanteiden kanssa ei ole, mutta katuverkon risteämiä verkostoilla on suunnittelualueella muutamia. Reitistöjen risteämiin kulkeutuu tai tipahtelee irtolunta, joka voi vaikeuttaa kunnossapitoa ja aiheuttaa vaaratilanteita liikenteelle. Samoin riittävän hyvien näkemien säilyttäminen aiheuttaa työtä talvikunnossapidolle. Vastaavasti tie- ja katuverkolta kulkeutuva liukkaudentorjuntamateriaali aiheuttaa harmia etenkin hiihtäjille. Hiihtoreittien alikulkujen kohdalla laduille tippuu hiihtämiselle haitallista materiaalia. Levillä ei ole osoitettu erikseen potkukelkkailureittejä, vaikka sitä koskevia aloitteita on kuntaan tullut. Epävirallinen reitti kulkee Kätkä-Rakkavaarasta Levikeskukseen kevyen liikenteen väylää pitkin. Lisäksi Kittilän keskustassa on kokeiltu toisen puolen hiekoittamatta jättämistä potkukelkkailua varten. Kunnossapitolain (Laki 547 / 2005 3 :n 5. momentti) mukaan toinen puoli voidaan jättää hiekoittamatta, mutta se on osoitettava erikseen liikennemerkillä. Luopioisten kunnassa vuonna 2002 kevyen liikenteen väylien osittain hiekoittamista kokeiltiin yhden talvikauden ajan 3 km pituisella matkalla. Luopioisten kokeilussa käytännössä hiekoittamattoman kaistan jättäminen kevyen liikenteen väylille tapahtui hiekoittimen hiekkasäiliön toiseen reunaan rakennetun metallilevyn avulla. Levy kavensi hiekoittimen toiminnallista leveyttä halutun verran ja se oli helppo poistaa heti kun kavennetun hiekoituksen väylät oli hiekoitettu. Kokeilu sujui hyvin, sillä maaliskuun alkuun 2003 mennessä kunnan tietoon ei tullut yhtään osittaisesta hiekoittamisesta johtunutta onnettomuutta. Nykyisin Luopioisten kunnassa käytäntö on laajentunut noin 7 km pituiselle kevyen liikenteen väylästölle. Luopioisten kunnan kokeilun ansiosta kunnossapitolakiin tehtiin osittain hiekoittamisen salliva muutos. Kuva 4. Luopioisten kunnassa kehitettyä liikennemerkkiä voidaan käyttää myös Levillä Suunnittelualueella on runsaasti kunnallistekniikkaan liittyviä varusteita ja laitteita. Maastokäyntien yhteydessä todettiin useamman sähkökaapin kärsineen talvikunnossapidon töistä. Samalla huomattiin useiden sulkuventtiilien törröttävän lumikasoissa vaarallisesti. Haastattelujen yhteydessä tuli ilmi, että palopostit ovat kärsineet vahinkoja talvikunnossapidon töiden yhteydessä. Laitteiden ja varusteiden puutteellinen merkintä, huolimaton rakennustapa, usean eri toimijan työt samalla alueella ja välinpitämättömyys lumen kasaamisessa ovat pääsyitä varusteiden ja laitteiden vioittumiselle. Kehittämisehdotuksia tilanteen parantamiseksi ovat: - kiinteistöjen rakennustöiden jälkitarkastuksessa huomioidaan viimeistelyn taso ja mahdolliset haitat talvikunnossapidolle - työssä laadittu laite- ja varustekartta jaetaan urakoitsijoille. - vältetään lumen väliaikaista kasaamista laitteiden ja varusteiden päälle - kehitetään varusteiden ja laitteiden havainnointia esimerkiksi teknologisten laitteiden ja sovellusten avulla. - uusissa kaavoitus- ja suunnittelukohteissa suunnitellaan laitteiden ja varusteiden sijoitus rakentamissuunnittelun aikataulun mukaisesti sekä talvikunnossapito ja laitteiden havaittavuus huomioiden. 10
Kuva 5. Hajonnut sähkökaappi Kalliorakassa ja törröttävä sulkuventtiili Levikeskuksessa Työn yhteydessä laadittiin erillinen varuste- ja laitekartta suunnittelualueesta talvikunnossapitäjille jaettavaksi. Kartta on esitetty raportin liitteenä. Levin alueen kunnossapidettävä kuntien ja kiinteistöjen omaisuus kasvaa entisestään. Tämä kehitys vaatii jatkossa entistä enemmän resursseja myös talvikunnossapitoon. Eri liikennemuotojen risteämäkohdissa pyritään estämään eri kulkumuodon reiteille ja väylille kuulumattoman materiaalin kulkeutuminen joko rakenteellisin ratkaisuin tai hyvällä urakoitsijoiden yhteistoiminnalla ja tiedottamisella. Työssä laadittu laite- ja varustekartta jaetaan kaikille urakoitsijoille. Laitteiden ja varusteiden havainnointia helpottavia teknologiaratkaisuja edistetään yhdessä laitteista ja varusteista vastaavien tahojen kanssa. Rakennusvalvonnassa kiinnitetään huomiota jälkitarkastuksessa laitteiden ja varusteiden hyvään viimeistelyyn ja sijoitukseen talvikunnossapidon laitevahinkojen välttämiseksi. 2.4 Liikenne, liikenneturvallisuus ja esteettömyys talvella Levin matkailijoiden määrän kasvun myötä liikennemäärät ovat myös kasvaneet Leville johtavalla kantatiellä 79. Lapin ELY:n automaattisen liikenteen mittausjärjestelmän (LAM -piste 1422 Jääskössä) mukaan liikenne on kasvanut viime vuosina noin 5 % vuosivauhdilla. Leville saavutaan joko omalla autolla tai linja-autolla. Ulkomaalaiset matkailijat saapuvat Kittilään pääasiassa lentokoneella ja sieltä Leville linja-autolla. Raskaan liikenteen määrä on Leville johtavalla maantiellä 102 ajon./vrk. Raskaan liikenteen määrä on kasvanut Levin matkailukeskuksen laajentumisen ja voimakkaan rakentamisen myötä. Talvikunnossapidon kannalta rakentamiseen liittyvät raskaat erikoiskuljetukset vaativat lisätoimenpiteitä erityisesti liukkaudentorjunnassa. Leville kulkee Rovaniemeltä neljä säännöllistä joukkoliikennevuoroa vuorokaudessa. Kolarista on junavuoron jatkeena bussiyhteys Leville. Lisäksi Levin alueella toimii matkailijoita palveleva Ski-Bus, joka kuljettaa matkailijoita Levin eri mökkialueilta laskettelurinteiden juurelle. Ski-Bus -linjoja on kaksi ja ne liikennöivät klo 09 19. Bussien pääte- 11
pysäkkien kohdat muodostuvat talvella erityisen liukkaiksi johtuen bussien seisottamisesta. Kuva 6. Levin Ski-Bus tarvitsee erityistä huomiota liukkaudentorjunnalta Levin alueen kevyen liikenteen väylät ovat monenlaisten liikkujaryhmien käytössä. Paikalliset asukkaat liikkuvat pyörillä, kävellen ja potkukelkoilla työ-, koulu- ja asiointimatkoja. Matkailijoiden myötä liukkautta vaativat liikkumismuodot, kuten esimerkiksi pulkan vetäminen ja hiihto, ovat myös yleisiä Levin alueen kevyen liikenteen väylillä. Eri liikkumismuotojen tarpeet kevyen liikenteen väylillä asettavat talvikunnossapidon ristiriitaiseen tilanteeseen. Tietyille liikkumismuodoille pitää turvata riittävä kitka ja toisille taas liian hyvä kitka on este. Matkailijoiden määrän kasvun myötä liukkautta vaativien liikkumismuotojen käyttäjien määrä tulee kasvamaan. Levillä ei ole pulkalla laskemiseen erikseen osoitettu paikkaa rinteiden lisäksi ja tästä johtuen on syntynyt vaaratilanteita matkailijoiden laskiessa pulkilla teillä ja kaduilla. Erityisesti kiertoliittymän penkat ovat suosittuja pulkalla laskupaikkoja. Kuva 6. Liukkautta tarvitsevien liikkumismuotojen käyttö kevyen liikenteen väylillä aiheuttaa ristiriidan talvikunnossapidolle: pulkka tarvitsee liukkautta, mutta kävelijä riittävän kitkan 12
Levin alueelle ei ole erikseen tehty liikenneturvallisuussuunnitelmaa, mutta kesäkuussa 2009 valmistui selvitys matkailukeskusten liikenneturvallisuudesta. Kittilän kunnassa suurin osa liikenneonnettomuuksista keskittyy ajanjaksolle marraskuu maaliskuu, jotka ovat myös matkailun kannalta vilkkaimmat kuukaudet. Tyypillisimmät onnettomuustyypit olivat Kittilässä yksittäisonnettomuus (mm. törmäys, suistuminen) ja kohtaamisonnettomuudet. Kittilässä alkoholilla on ollut merkittävästi suurempi osuus onnettomuuksissa kuin muissa selvityksen kunnissa. Porokolareita on Levin alueella tapahtunut selvityksen mukaan noin 125 kpl / vuosi. Kuva 7. Vuosina 1998-2007 tapahtuneiden onnettomuuksien määrä kuukausittain (Lähde: Matkailukeskuksien liikenneturvallisuus, 2009) Levillä tapahtuu vuosittain korvauskäsittelyyn johtuvia jalankulkijoiden liukastumistapaturmia noin 2-3 kpl teillä ja kaduilla tapahtuvien onnettomuuksien lisäksi. Kaatumistapaturmien kokonaismäärästä ei ole olemassa tarkkaa tietoa. Levikeskuksen liukkaudentorjunta on erittäin merkityksellistä vilkkaan yöelämän vuoksi. Kaatumistapaturmien määrää olisi hyvä selvittää tarkemmin, varsinkin jos liukkaudentorjunnassa kokeillaan nykykäytännöstä poikkeavia menetelmiä, kuten esimerkiksi mekaanista liukkaudentorjuntaa. Matkailukeskuksien liikenneturvallisuusselvityksen mukaan Levin keskeisimmät liikenneturvallisuuden ongelmakohdat ovat esitetty kuvan 8 kartassa. Liikenneturvallisuuspuutteiksi esitettiin selvityksessä kevyen liikenteen väylien puuttuminen välillä Kittilä - Sirkka - Köngäs. Myös Levin ympärystien raskaan liikenteen suuri määrä yhdistettynä kapeaan tiehen tuli esille ja Rakkavaarantien huonot näkemät. Kuva 8. Levin alueen liikenneturvallisuuden ongelmakohdat (lähde. Matkailukeskuksien liikenneturvallisuus, 2009) 13
Leville ei ole laadittu esteettömyyssuunnitelmaa. Kunnan asukkaiden jokapäiväisen liikkumisen ja esteettömän matkailun kehittämisen kannalta suunnitelman laatiminen on tärkeä asia. Matkailutarkoituksissa toimivien kiinteistöjen esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota kunnan rakennusmääräyksissä yleisten ohjeiden mukaisesti. Esteettömyyttä pohdittaessa on tärkeä huomioida myös rakennetun ympäristön esteet talvikunnossapidolle, joita Levillä on ilmennyt useita. Levin alueen laajeneminen aiheuttaa kaikkien liikenteen muotojen kasvua, mikä muuttaa talvikunnossapidon käytäntöjä talvikunnossapidon luokituksen tai laatumäärityksien osalta. Autoliikenteen määrän kasvu tarkoittaa käytännössä liikennemuotojen risteämien näkemien parantamista talvella tai risteämien viemistä eri tasoon. Rakentaminen ja sitä myötä raskaan liikenteen kasvu aiheuttaa täsmäkunnossapitotarvetta esimerkiksi jyrkkien mäkien liukkaudentorjunnassa. Kevyen liikenteen väylillä on pyrittävä mahdollistamaan liukkautta tarvitsevien ja kitkaa tarvitsevien liikkumismuotojen käyttö. Tämä tarkoittaa vaihtoehtoisten liukkaudentorjunnan menetelmien käyttöä Levikeskuksen alueen kevyen liikenteen väylillä ja osittain hiekoittamista potkukelkkareiteillä. Leville tulee laatia esteettömyyssuunnitelma keskittyen talviaikaan, jolloin matkailijoiden määrä on suurin. Rakennettu ympäristö aiheuttaa talvikunnossapidolle monia esteitä Levillä. 2.5 Talvinen katuympäristö Leviä on onnistuttu markkinoimaan hyvin puhtaan lumen kohteena. Etenkään kevättalvella luotu mielikuva ei välttämättä vastaa todellisuutta. Ongelmana on kyläkuvan sotkuisuus johtuen liukkaudentorjunnan materiaaleista (suola, hiekka) sekä ajoneuvoliikenteen hiukkasista sotkeutuvasta lumesta teiden ja katujen varsilla. Lumipenkkojen rumuus on myös silmiin pistävää etenkin Levikeskuksen alueella, missä lumitilaa on vähän ja runsaan liikenteen vuoksi näkemät on pidettävänä riittävän hyvinä liikenteen risteämäkohdissa. Lumen välivarastointiin käytettäviä tiloja ei ole virallisesti osoitettu. Tämä puute on johtanut käytäntöön, missä lumi varastoidaan väliaikaisesti sinne, mihin se mahtuu. Hallitsemanton lumen väliaikainen varastointi aiheuttaa vahinkoja katujen varusteille ja laitteille sekä alueen kasvillisuudelle. Usein kiinteistöt poistattavat lumiaan kunnan kustannuksella varastoimalla lunta samoihin kasoihin. Yksityisillä tonteilla asemakaava suosittelee jättämään rakentamattoman osan luonnontilaiseksi, jolloin lumia kasataan mm. risteysten näkemäalueille. Väliaikaisten lumitilojen suunnittelu ja osoittaminen parantaisi huomattavasti tilannetta. Itse lumikasat ovat matkailijoiden mieleen. Niitä käytetään mm. lumileikeissä ja pulkkamäkinä. Välikaistojen ja lumivallien leikkaaminen tehdään nykyisin ronskilla kädellä ilman ympäristön jälkihoitoa. Välikaistojen lumet leikataan usein pois kauhakuormaajalla, jolloin työn jälki ei ole siistiä. Yksinkertaisin tapa parantaa Levin talvi-ilmettä on lisätä resursseja jälkitöiden tekemiseen. Tämä voidaan organisoida monella eri tapaa. Esimerkiksi kaikki urakoitsijat hoitavat omien kohteidensa jälkityöt tai palkataan erillisellä sopimuksella talvisista näkymistä vastaava urakoitsija. 14
Matkailullisesti tärkeällä Levikeskuksen alueella kiinteistöjen ahtaus ja sesonkien aikana niissä oleva suuri automäärä hankaloittavat talvikunnossapitoa. Lisäksi huoltoliikenne ja liikkeiden katumainokset haittaavat talvikunnossapitoa. Katumainontaan Kittilän kunnan tulee määritellä selkeät pelisäännöt ja määräykset. Mainoksille tulee osoittaa niille sallitut paikat ja antaa määräykset niiden ulkoasulle. Kuva 9. Katumainokset heikentävät Levikeskuksen talvista idylliä Lumitaiteen käyttöä ja lumirakentamista on kokeiltu aikaisemmin Levillä mm. Levitaatio -hankkeen puitteissa. Lumirakentamisesta vastasivat tuolloin Lapin yliopiston opiskelijat. Levitaatio -hankkeen lumitaiteen kohtaloksi koitui hiihtolomaviikkojen aikainen ilkivalta. Lumitaiteet jälkihoitoa ei oltu myöskään suunniteltu ja rakenteista muodostui loppujen lopuksi sulamisen myötä talvista katuympäristöä heikentäviä elementtejä. Lumirakentamisen ja -taiteen käyttöä Levin katukuvan parantamiseksi mietittäessä on syytä suunnitella tarkkaan eri osapuolten vastuut. Kuka rakentaa, kuka maksaa, kuka ylläpitää ja kuka tekee jälkityöt? Lumen väliaikaiset varastointitilat on suunniteltava, samoin kuin lumitaiteeseen ja - rakentamiseen käytettävät tilat. Talvikunnossapidon työjälkeen ja ulkonäköön kiinnitetään erityistä huomiota ja lisäresursseja. Talvikunnossapidon paremman visuaalisen ilmeen saamiseen on useampia eri mahdollisuuksia. Kittilän kunta laatii määräykset katumainoksien käytöstä ja sijoittelusta. Lumitaiteen ja -rakentamisen käyttö talvisen katuympäristön parantamisessa vaatii huolellisen toteutuksen, ylläpidon ja jälkitöiden suunnittelun. 15
2.6 Viranomaisten odotukset talvikunnossapidolle Suunnittelualueella on usean eri toimijan hallinnoimia liikenneväyliä. Alueen maanteitä ja niiden kevyen liikenteen väyliä hallinnoi Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Lapin ELY), Kittilän kunta vastaa alueen kaavateistä ja kevyen liikenteen väylistä sekä kiinteistöt omien kiinteistöjensä liikennealueista. Latuverkon ja kelkkareittien talvikunnossapidosta vastaa Levi Ski Resort Oy. ELY:n odotukset teiden ja kevyen liikenteen väylien talvikunnossapidosta on esitetty vuonna 2008 päivitetyssä Teiden talvihoito -toimintalinjoissa. Lapin tiepiirin alueelle on laadittu toiminta- ja taloussuunnitelma 2009-2012, jossa tiepidon lähtökohtina pidetään alueiden elinvoimaisuuden mahdollistamista, päivittäistä liikennekelpoisuutta, positiivista liikenneturvallisuuskehitystä, tienpidon ympäristövaikutusten vähentämistä sekä esteettömyyttä. Lapin tiepiiri, nykyinen Lapin ELY on ilmoittanut tukevansa Lapin matkailustrategian toimintalinjoja tienpidon toimin. Talven huippusesonkien aikana matkailuliikenteen kannalta tärkeimpien teiden palvelutaso taataan ennakoivin toimenpitein. Levin talvihoidon alueurakassa kiinnitetään erityistä huomiota hyvän näköiseen talviseen ympäristöön lumivallien leikkauksissa. Kittilän kunnan odotuksissa Levin talvikunnossapidolle korostuvat jokapäiväisten matkojen turvaamisen lisäksi matkailun tarpeet. Kunnan tärkeä prioriteetti on Levin talviilmeen parantaminen talvikunnossapidon eri menetelmillä vaarantamatta turvallista liikkumista. Lisäksi Levin alueen talvisesongin jälkeisten sotkujen siivoamisen organisointi yhdessä alueen toimijoiden kanssa on yksi tärkeä kehittämisen kohde. Kunnan odotukset talvikunnossapidosta ovat osittain ristiriitaiset Levikeskuksen kiinteistön omistajien kanssa. Liian tiukoilla määräyksillä pelätään menetettävän kunnalle tuloja tuovien yrittäjien tuleminen alueelle. Kuitenkin puutteelliset tai löyhät määräykset voivat pahimmillaan aiheuttaa yhtenäisen matkailullisen talvi-imagon ja identiteetin häviämisen. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ELY:n tavoitteena on turvata elinkeinoelämän kuljetukset sekä ihmisten jokapäiväinen liikkuminen. Matkailukeskusten saavutettavuus on myös korkealla ELY:n tavoitteissa. Kittilän kunnan odotukset talvikunnossapidosta liittyvät turvallisuuteen sekä matkailun tukemiseen. 3. ASIAKASTARPEIDEN KUVAUS 3.1 Asiakasryhmittely Tiehallinto, nykyinen Liikenneviraston tieosasto on määritellyt tärkeimmät asiakasryhmänsä. Asiakkaat on määritelty kolmeen pääryhmään: strategisiin asiakkaisiin, erityistarveasiakkaisiin ja peruspalveluasiakkaisiin. Lapissa korostuu elinkeinoelämälle tärkeän matkailun tarpeiden huomioiminen. Levi kuuluu Lapin vahvoihin matkailukeskuksiin, joiden hyvä saavutettavuus korostuu Liikenneviraston tieosaston tavoitteissa ja toiminnassa. Kittilän kunta ei ole julkistanut erikseen asiakasryhmiä ja heidän tarpeitaan. Asiakasryhmät tulee määritellä ja priorisoida. Samalla tulee dokumentoida tarkemmin asiakasryhmien odotukset ja tarpeet talvikunnossapidolta Levin ja koko kunnan alueelta. Levin alueen asiakasryhmittelyksi ehdotetaan seuraavaa: 1) Asukkaat 16
a. koululaiset b. työssäkävijät c. vanhukset d. liikkumis- ja toimintarajoitteiset 2) Matkailu ja liikkumismuodot a. ulkomaiset matkailijat b. kotimaan matkailijat c. matkailupalvelujen tarjoajat 3) Elinkeinoelämän kuljetukset a. päivittäiskaupan kuljetukset b. erikoiskuljetukset 4) Joukkoliikenne a. linja-autoreittiliikenne b. Levin paikallisliikenne c. taxit 5) Palo- ja pelastustoimi Liikenneviraston tieosasto on määritellyt omat pääasiakasryhmänsä. Lapissa korostuvat matkailun mahdollisuuksien turvaaminen ja matkailun edistäminen. Kittilän kunnan asiakasryhmittely laadittiin tämän työn yhteydessä. Asiakasryhmien priorisointi ja heidän odotuksien sekä tarpeiden selvittäminen on tärkeä kehittämistehtävä. 3.2 Asiakastarpeiden selvittely Työn yhteydessä toteutettiin kunnossapitäjien sekä talvikunnossapidon kannalta tärkeiden sidosryhmien edustajien haastattelut. Suurin osa haastatteluista toteutettiin puhelimitse. Kaikkien asiakasryhmien edustajia ei työn yhteydessä erikseen kuultu. Tämän vuoksi jatkossa tulisi asiakasryhmien tarpeita selvittää laajemmin. Seuraavassa on esitetty eri sidosryhmien haastattelun keskeisimpiä tuloksia yllä esitetyn asiakasryhmittelyn mukaisesti. 1) Kittilän kunnan asukkaiden tarpeet Kittilän kuntaan saapunut talvikunnossapidon palaute Sirkan kylältä on koskenut potkukelkkailun mahdollistamista Levin alueen kevyen liikenteen väylillä. Sirkan kylällä asuu aktiivisia lajin harrastajia, joilla on meriittejä maailmanmestaruustasolta saakka. Työn yhteydessä ei erikseen kyselty asukkaiden tarpeita ja odotuksia talvikunnossapidosta. 2) Matkailu Levin Matkailu Oy:n mukaan matkailijoiden asiakaspalaute on koskenut pääasiassa likaista lunta, rumasti leikattuja lumivalleja sekä hiihdon ja pulkan vetämisen mahdollistamista Levikeskuksessa. Mökkikiinteistöjen asukkailta tuleva palaute koskee lähinnä mökkipihojen lumen aurauksen aikatauluja. 3) Elinkeinoelämän kuljetukset Levin alueelle saapuvat elinkeinoelämän kuljetukset ovat lähinnä päivittäiskaupan kuljetuksia. Heidän tarpeitaan ja odotuksia ei selvitetty haastatteluilla työn yhteydessä. Rakentamisen erikoiskuljetuksien täsmäliukkaudentorjunnan tarve tuli esille kunnossapitäjien haastatteluissa. 4) Joukkoliikenne 17
Levin Ski-Bus -linja-auton kuljettajia haastateltiin työn yhteydessä. Aikaisemmin Ski-Bus tarvitsi nykyistä parempaa liukkaudentorjuntaa, mutta ajokalustonuudistamisella sekä talvirenkaiden parantamisella on ollut huomattava vaikutus liikennöinnin helpottumiseen talvisin. Taksi-kuljettajilta tuli kiitosta maantieverkoston talvikunnossapidon tasosta, mutta kunnan katuverkon tasaisuudesta tuli moitteita. 5) Palo- ja pelastustoimi Palo- ja pelastustoimen haastattelussa tuli esille talvikunnossapidon aiheuttamat vahingot paloposteille. Palo- ja pelastustoimen ajoneuvoliikenteelle ei Levillä koettu olevan hyvän kaluston vuoksi suurempia ongelmakohtia. Asiakastarpeita selvitettiin osaksi tämän työn yhteydessä. Laajempi asiakasryhmien tarpeiden selvittely on tärkeää. Työn yhteydessä tehtyjen haastattelujen perusteella talvikunnossapitoon ja sen laatuun ollaan Levillä pääasiassa tyytyväisiä. Kehittämiskohteet koskevat pääasiassa matkailun tarpeita. 4. KUNNOSSAPITOLAKI JA MUUT ERITYISMÄÄRÄYKSET Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä laki katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta jättää eräiden merkittävien asiakokonaisuuksien ratkaisun kuntakohtaiseksi. Niiden lisäksi kunnossapitoon liittyy muitakin erityistehtäviä. Ne ovat luonteeltaan kerralla ratkaistavia tai pitempivaikutteisia. Kuntakohtaisilla talvihoidon menettelytavoilla on Levin alueella tärkeä merkitys katutilan monikäyttöisyyden vuoksi. Seuraavassa esitetään yhteenveto Levin talvikunnossapidon erityiskohdista toimenpideehdotuksineen: Kadunpitovelvollisuuden alkaminen ja kadunpitopäätös. MRL 86 Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa tarkoitetut velvollisuudet alkavat, kun katu tai kadun osa tyydyttää asemakaavan mukaan toteutuneen maankäytön tarpeen ja sitä koskeva kunnan päätös (kadunpitopäätös) on tehty. Samasta ajankohdasta katsotaan katu luovutetuksi yleiseen käyttöön. Kittilän kunta ei ole tehnyt MRL:n 86 :n mukaisia erillisiä kadunpitopäätöksiä viime vuosina. Kadunpitopäätökset on sisällytetty kaavojen toteuttamiseen. Kadunpitopäätösten tekeminen vakiinnutetaan osaksi toimintaa. Kadunpitopäätös antaa perustan kadun kunnossapidon järjestämiselle kunnossapitolain mukaisesti. Kunnossapitovastuun jakautuminen kunnan ja tontinomistajan kesken. KPL 4 Pyörätien sekä sellaisen jalankulku- ja pyörätien, jossa jalankulkua ja pyöräilyä ei ole rakenteellisesti erotettu toisistaan, kunnossapito kuuluu kunnalle. Kunta voi päättää kunnossapitovelvollisuuden jakautumisesta pääsäännöstä poiketen kävelykadun, pihakadun ja muun erityistarvetta palvelevan kadun osalta. Kunta voi päättää, että määrätty katu tai kadun osa pidetään talvella kunnossa vain osittain. Kittilän kunta vastaa kustannuksellaan Levikeskuksen kävelykatualueen talvikunnossapidosta. Kun kävelykatu välittää jalankulun ja pyöräliikenteen lisäksi kiinteistöjen huoltoliikennettä voi olla perusteltua, että sen varren kiinteistöt osallistuvat kävelykadun kunnossapitoon. Kunta ei ole nähnyt tarpeelliseksi tehdä KPL:n 4 : n mukaisia kunnossapitoon liittyviä poikkeamispäätöksiä. Asia tulee ottaa esille kunnan ja Levin keskustan kiinteistöjen talvikunnossapidon vastuita uudelleen arvioitaessa. 18
Kadun kunnossapidon laatutaso. KPL 3 Kadun kunnossapidon laatutaso määräytyy kadun liikenteellisen merkityksen ja liikenteen määrän perusteella. Tätä varten kunta tarvitsee katujen ja kevyen liikenteen väylien kunnossapitoluokituksen. Kunnossapidon laatutaso määräytyy lisäksi säätilan, vuorokaudenajan, eri liikennemuotojen tarpeiden, liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja terveellisyyden perusteella. Tätä varten kunnan on tarkennettava ja määriteltävä kunnossapidon laatutasotavoitteet väylilleen. Kittilän kunnalla on vuonna 2007 vahvistetut suhteellisen yksityiskohtaiset työohjeet talvikunnossapidon urakoinnissa. Katujen ajoradat ja kevyen liikenteen väylät jakaantuvat kahteen kunnossapitoluokkaan. Tavoitteelliset työohjeet ja niiden kehittämistarve esitetään luvussa 5.2 Kunnossapitoluokitus ja laatutasot. Kunnossa- ja puhtaanapitoa koskevat määräykset. KPL 14 Kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea kunnossa- ja puhtaanapidon suoritustapaa ja siinä käytettäviä laitteita ja aineita, suoritusaikaa, lumen käsittelyä, sijoittamista ja poiskuljetusta sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin. Kittilän kunnalla ei ole kunnossapitolain mukaisesti vahvistettuja kunnossa- ja puhtaanapitoa koskevia määräyksiä. Levin poikkeukselliset katujärjestelyt, alueen suuri lumimäärä ja normaalista talvikunnossapidosta poikkeavat tavoitteet perustelevat määräysten laatimista ainakin Levikeskuksen alueelle. Määräykset ovat hyvä ohjeistus useisiin tämän hetken ongelmiin. Määräysten laatiminen tulisi panna valmisteille.. Kunnan oikeus ja velvollisuus ottaa huolehtiakseen tontinomistajille kuuluvista tehtävistä KPL 8 Kunnossa- ja puhtaanapidosta perittävän maksun määräytyminen. KPL 14b Kunnalla on oikeus ottaa huolehtiakseen kokonaan tai osittain tontinomistajalle kuuluvista kunnossapitolain 4 :n mukaisista jalkakäytävien kunnossapitoa koskevista tehtävistä. Kunnalla on velvoite ottaa huolehtiakseen tontinomistajalle kuuluvista jalkakäytävien kunnossapitoa koskevista tehtävistä, jos pientalovaltaisilla alueilla ei saavuteta lain mukaista kunnossapidon tasoa tai kunnossapitotehtävät jakaantuvat tontinomistajien kesken erityisen epätasapuolisesti. Kunta voi periä tontinomistajilta kunnossapitotehtävien ja puhtaanapitotehtävien hoitamisesta aiheutuneet kustannukset. Kustannukset peritään kunnan määrittelemän taksan mukaisesti. Kittilän kunta hoitaa korotettujen jalkakäytävien talvikunnossapidon, josta ei kuitenkaan ole tehty virallista päätöstä. Käytäntö ei perustu kunnossapitolain periaatteeseen vaan on yleinen tuki tontinomistajille. Tontinomistajilta ei peritä kunnalle aiheutuneista kustannuksista korvausta. Asiaa tulee tarkastella uudelleen ja selvittää, onko käytännön jatkaminen kunnalle taloudellisesti mahdollista ja tehdä tarkastelun pohjalta asianmukaiset päätökset. 19
Kadulla ja yleisellä alueella tehtävien töiden ohjaus. KPL 14a Ennen kuin kadulla ja yleisellä alueella voidaan ryhtyä tekemään jotain työtä toisen toimijan toimesta, on siitä ilmoitettava kunnalle. Pysyvälle johdolle tai laitteelle on hankittava sitä ennen sijoituslupa. Kunnassa on määriteltävä ilmoitusmenettely, ilmoituksen johdosta annettavat määräykset ja ilmoitusten vastaanottaja sekä sijoituslupamenettely. Lisäksi kunnassa on määriteltävä toiminnan edellyttämä tarkastus- ja valvontamaksu sekä maksu kadun tai yleisen alueen sulkemisesta. Lain soveltaminen ei kuulu varsinaiseen talvikunnossapitoon eikä sitä tarkastella enempää tässä yhteydessä. Katualueiden vuokraus Kittilän kunnassa kunnan johtaja tai kunnan hallitus käsittelee yleisten alueiden pitkäaikaiset vuokraukset. ja myöntää niihin luvat. Lyhyempien lupien osalta vastuuhenkilö on tekninen johtaja. Vuokrausten hinnat vahvistaa kunnanhallitus/-valtuusto. Levin katualueille pyritään samaan erilaisia aktiviteetteja etenkin talvella. Lupamenettelyn tulee olla siksi hyvin järjestetty ja toimiva. Kunnossapitolain noudattamisen valvonta. KPL 15 Kunnan on määrättävä monijäseninen viranomainen, joka käyttää kunnossapitolain 16 :n 1 momentin mukaisia hallinnollisia pakkokeinoja kunnossapitolain tai sen nojalla annettujen määräysten noudattamisesta. Samalla on esitettävä ne valvontaviranomaisen alaiset viranhaltijat, jotka suorittavat käytännön valvontaa. Poliisin on kunnan valvontaviranomaisen ohella valvottava, ettei kunnossa- ja puhtaanapitovelvoitteen laiminlyönnistä aiheudu vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Kittilän kunnassa tekninen lautakunta on kunnan valvova viranomainen. Kunnan tiemestari suorittaa käytännön valvonnan. Valvonnan tavoitteet ja toimenpiteet tulee arvioida jatkossa kunnossapitolain noudattamisen ja Levin kyläkuvan kehittämisen näkökulmasta. Liikenteenohjauslaitteen asettaminen. TLL 51 Talvikunnossapito voi vaatia pysyviä ja tilapäisiä liikenteenohjauslaitteita. Kittilän kunnassa pysyvän liikenteenohjauslaitteen asettamisesta päättää tekninen lautakunta. Kadulla tai sen läheisyydessä suoritettavasta rakennustyöstä tai muusta syystä johtuvan tilapäisen liikennejärjestelyn luvan myöntää tekninen johtaja. Lupa on määräaikainen ja toistaiseksi ilmainen. Lupamenettelyjen hinnoittelu on syytä käydä läpi teknisessä lautakunnassa. Myynti- ja mainostoiminta kaduilla Kunnan on määrättävä viranomainen, joka myöntää luvat kadulla tai yleisellä alueella tapahtuvalle tilapäiselle kaupalliselle toiminnalle ja perii siitä säädetyt maksut Levin ongelmana on tilapäisen katumyyntitoiminnan roskaaminen ja jälkien siivoaminen. Toiminnan lupaviranomainen ja valvoja on määriteltävä Kittilän kunnassa. Kittilän kunnassa on laadittavana ohje tilapäisien mainoslaitteiden asettelusta kunnan katualueilla. Pysyville mainoslaitteille luvan myöntää Kittilän kunnan rakennusvalvonta. 20