TEM raportteja 13/2013 Meriteollisuus 2020 -kilpailukykytyöryhmä Välimietintö Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.3.2013
Meriteollisuus 2020 kilpailukykytyöryhmä Välimietintö 13.3.2013
Työ ja elinkeinoministeriölle Työ ja elinkeinoministeriö asetti 11.1.2013 Meriteollisuus 2020 kilpailukykytyöryhmän, jonka tehtäväksi annettiin arvioida meriteollisuuden rakennemuutoksen kokonaisvaikutukset lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä kansantalouteen ja alueellisesti, valmistella ehdotukset meriteollisuuden uudistumista ja kilpailukykyä vahvistaviksi toimenpiteiksi lyhyellä aikavälillä sekä tehdä esitykset valtion toimenpiteiksi toimialan pitkän aikavälin uudistamiseksi ja kilpailukyvyn kehittämiseksi. Työryhmän antaa esityksensä 15.6.2013 mennessä elinkeinoministerille. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin vuorineuvos Ole Johansson. Työryhmän jäseniksi nimettiin puheenjohtaja Riku Aalto Metallityöväen liitto ry:stä, toimitusjohtaja Timo Aho Konepaja Timeka Oy:stä, johtaja Riikka Heikinheimo Tekesistä, yksikön päällikkö Tero Jokilehto liikenne ja viestintäministeriöstä, toimitusjohtaja Mika Laurilehto Deltamarin Oy:stä, ylijohtaja Anita Lehikoinen opetus ja kulttuuriministeriöstä, budjettineuvos Juha Majanen valtiovarainministeriöstä, vanhempi asiantuntija Matti Mattila Rauma Offshore Engineering Ky:stä, toimitusjohtaja Mikko Niini Aker Arctic Technology Oy:stä, ylijohtaja Petri Peltonen työ ja elinkeinoministeriöstä, myynti ja markkinointijohtaja Kari Pöri Astrum Engineering Oy:stä, toiminnanjohtaja Merja Salmi Lindgren Meriteollisuus ry:stä ja ylijohtaja Pekka Sundman Varsinais Suomen ELY keskuksesta. Työryhmän sihteereiksi määrättiin teollisuusneuvos Janne Känkänen työ ja elinkeinoministeriöstä, toimialajohtaja Mika Lautanala työ ja elinkeinoministeriöstä, yksikön päällikkö Esa Lindqvist, Varsinais Suomen ELY keskuksesta ja ylitarkastaja Janne Peltola työ ja elinkeinoministeriöstä. Työryhmä on työssään kuullut toimeksiantonsa mukaisesti meriteollisuuden asiantuntijoita. Työryhmän tuli toimeksiantonsa mukaisesti antaa välimietintö maaliskuussa 2013 siten, että sen tiedot ovat käytettävissä päätöksentekoa varten maaliskuun kehysriihessä. Työryhmä on saanut tehtävänsä tältä osin suoritetuksi ja jättää työ ja elinkeinoministeriölle välimietintönsä, joka sisältää toimenpideehdotukset meriteollisuuden uudistumista ja kilpailukykyä vahvistaviksi toimenpiteiksi lyhyellä aikavälillä. Helsingissä 12.3.2013 Ole Johansson 2
Sisällysluettelo Työ ja elinkeinoministeriölle... 2 1. Johdanto... 4 2. Meriteollisuuden tilanne Suomessa... 4 3. Työryhmän ehdotukset... 5 3.1. Osaaminen pidettävä Suomessa... 5 3.2. Laivanrakennusteollisuuden innovaatiotuki... 8 3.3. Kotimaisten laivatilausten innovatiivisuuden lisääminen... 8 3.4. Alihankkijat maailmalle... 9 3
1. Johdanto Suomalaisessa meriteollisuudessa on käynnissä parhaillaan voimakas rakennemuutos. Ala kärsii yleisestä suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn puutteesta. Sen lisäksi erityisesti laivanrakennustelakoita vaivaa maailmanlaajuinen ylikapasiteetti, mikä tekee kilpailusta erittäin kovaa ja osin epätervettä. Toisaalta Suomen muussa meriteollisuudessa, globaalisti toimivissa yrityksissä ja erityisesti offshore alan yrityksissä ja arktista merenkulkua palvelevissa yrityksissä liiketoiminta on kannattavaa ja näköpiirissä on runsaasti kasvun mahdollisuuksia. Hyvin hoidettuna rakennemuutoksesta seuraava uusiutuminen johtaa kilpailukyvyn vahvistumiseen. Meriteollisuus nimettiin joulukuussa 2010 äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi, kun laivanrakennuksen tilauskanta romahti vuoden 2008 rahoituskriisiin seurauksena ja ala ajautui suuriin vaikeuksiin. Rakennemuutoksen hoito kohdistui erityisesti toimialan alihankintayritysten kilpailukyvyn kehittämiseen, liiketoiminnan monipuolistamiseen ja kansainvälisille markkinoille hakeutumiseen. Tulokset ovat olleet hyviä ja pelättyä konkurssiaaltoa ei tullut eikä työttömyys kohonnut niin paljon kuin pelättiin. Kriisistä ei kuitenkaan ole lopullisesti selvitty, vaan toimialan tulevaisuuteen liittyy edelleen suuria epävarmuustekijöitä. Julkisten toimenpiteiden päätavoitteena tulee olla alan kilpailukyvyn vahvistaminen ja uusiutuminen terveellä taloudellisella pohjalla. Tavoitteena tulee olla kilpailukykyisempi ja vientitoiminnassa aktiivisesti kehittyvä suomalainen meriteollisuus, jonka yrityksille syntyy nykyistä laajempi asiakaspohja. Työ ja elinkeinoministeriö asetti 11.1.2013 Meriteollisuus 2020 kilpailukykytyöryhmän, jonka tavoitteena on valmistella valtion toimenpiteet meriteollisuuden uudistamiseksi ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Työryhmä ei käsittele telakkayhtiö STX Finland Oy:n tilannetta, eikä yhtiön sopeutumistoimista mahdollisesti aiheutuvia seurauksia. Mahdolliset äkillisen rakennemuutoksen kysymykset käsitellään erillisesti. Työryhmän tehtävinä ovat: Arvioida meriteollisuuden rakennemuutoksen kokonaisvaikutukset lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä kansantalouteen ja alueellisesti Valmistella ehdotukset meriteollisuuden uudistumista ja kilpailukykyä vahvistaviksi toimenpiteiksi lyhyellä aikavälillä Tehdä esityksen valtion toimenpiteiksi toimialan pitkä aikavälin uudistamiseksi ja kilpailukyvyn kehittämiseksi Tämä raportti on työryhmän välimietintö ja siinä julkaistaan välittömästi toteutettavissa ja nopeasti vaikuttavat toimenpide ehdotukset. Työryhmän loppuraportti julkaistaan 15.6. mennessä, ja siinä tulee olemaan kattavampi toimenpide ehdotusten luettelo, ja painotus pitkäjänteisempiin toimenpiteisiin. 2. Meriteollisuuden tilanne Suomessa Meriteollisuus on yksi Suomen keskeisistä teollisuudenaloista. Se muodostuu laivanrakennus ja offshoretelakoista sekä niiden yhteyteen muodostuneesta vahvasta verkostosta, johon kuuluu meriteknisen alan kokonaistoimittajia, suunnittelu ja konsulttitoimistoja, järjestelmä ja laitetoimittajia, sisustus ja metallialihankintatyön toimittajia sekä materiaalitoimittajia. Nämä yhdessä muodostavat laaja alaisen meriteollisuusverkoston (klusterin), jossa yritykset ovat sekä suoraan että toisten yritysten kautta vuorovaikutuksessa toisiinsa. Suomessa oli vuonna 2012 noin 450 meriteollisuusyritystä, jotka työllistävät yhteensä noin 17 850 henkilöä. Tästä telakoiden osuus on 3 300 henkilöä, systeemi ja laitetoimittajien 8 600 henkilöä, suunnittelu ja konsultointiyritysten 490 ja alihankintaverkoston 5 460 henkilöä. Alihankintaverkosto kattaa sekä alue eli ko 4
konaistoimittajat (ns. kt toimittajat) ja meriteollisuuden varsinaiset alihankintayritykset. Meriteollisuus työllistää siis muualla kuin telakoilla 80 prosenttia henkilöstöstään eli noin 14 500 henkilöä. Meriteollisuusyritykset sijaitsevat ympäri maata, mutta valmistuksen osalta ne ovat keskittyneet Varsinais Suomeen (60 %), Uudellemaalle (16 %) ja Satakuntaan (7 %). Offshore toimialan osuus edellä esitetyistä luvuista on yli sata yritystä ja yli 3 600 työntekijää. Kesäkuussa 2012 julkaistun Suomen offshore toimiala 2012 selvityksen mukaan toimialan yritykset aikovat rekrytoida Suomen offshore toimintoihinsa yli 500 henkilöä lisää seuraavan kahden vuoden aikana. Offshore toimialan liikevaihto on noin 1,2 miljardia euroa, josta vientiä on noin miljardi euroa. Offshore on looginen osa Suomen meriteollisuusosaamiselle ja sen merkitys alan yrityksille on nousussa. Toimialan kasvuksi ennakoidaan lähivuosina noin 10 prosenttia vuodessa, mikä on selvästi yleistä odotettua talouskehitystä nopeampaa. 3. Työryhmän ehdotukset Meriliikenne ja offshore toiminta eivät ole vähenemässä tulevaisuudessa. Merikuljetusten määrä ei tule vähenemään, vaan tavaroita ja ihmisiä kuljetetaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Meriliikenteen ympäristövaatimukset tulevat tiukkenemaan, mikä nostaa alan osaamishaastetta. Maapallon väkimäärän ja elintason noustessa luonnonvaroja etsitään entistä vaikeammin hyödynnettäviltä alueilta. Maapallon pintaalasta noin 70 prosenttia on merien peitossa, joten on ilmeistä, että offshore toiminnan tarve lisääntyy. Myös entistä enemmän siirrytään hyödyntämään arktisten alueiden luonnonvaroja. Ilmaston lämpenemisen myötä yhä pohjoisemmat alueet tulevat hyödyntämiskelpoisiksi ja kansainvälinen kiinnostus niitä kohtaan on kasvanut. Arktisten alueiden rikkaat luonnonvarat tarjoavat monia mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen vaatii tuekseen meri ja offshore teollisuuden uudenlaista osaamista, mikä avaa uusia markkinamahdollisuuksia suomalaiselle meriteollisuudelle ja varustamotoiminnalle. Suomella on pohjoisen sijaintinsa ansiosta merkittävää osaamispääomaa toimimisesta kylmässä ilmastossa. Tavoitteena on tehdä Suomesta arktisen meriteollisuuden suurvalta. Työryhmä uskoo, että meriteollisuudella voi olla myös tulevaisuudessa suuri merkitys suomalaiselle kansantaloudelle, jos vain pidämme huolen alan osaamisesta ja kilpailukyvystä. 3.1. Osaaminen pidettävä Suomessa Osaamisen rakentaminen vaatii runsaasti aikaa. Nykyisessä hektisessä maailmassa osaamisen menettäminen voi siksi olla kohtalokasta. Toisaalta osaamisen ylläpitäminen vaatii myös niin ajallisia kuin rahallisiakin investointeja. Siksi on tärkeää, että ne, joiden pitää investoida osaamiseen, voivat myös luottaa siihen, että löytyy tahtotila pitää meriteollisuuden ydinosaaminen Suomessa. Tarvitaan siis päätöksiä, jotka luovat uskoa siihen, että meriteollisuuden huippuosaaminen halutaan pitää Suomessa. Alan kokonaisvaltainen kehittäminen Alan kilpailukykyä on lähdettävä kehittämään kokonaisvaltaisesti. Meriklusteria on tarkasteltava kokonaisuutena, johon kuuluvat suunnittelu, valmistus ja varustamotoiminta. Kilpailukyvyn rakentamiseen tarvitaan perusosaamista, jota tutkimus tuottaa. Meriteollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseksi on kohdistettava toimenpiteitä seuraaviin kolmeen kokonaisuuteen: Yhteistyörakenteet Kilpailukyky ja kasvu Uudet tuotteet ja markkinat 5
Kuvio 1. Meriteollisuuden kehittämisohjelmien keskeinen sisältö, alustava rakenne. Yhteistyörakenteet Kilpailukyky ja kasvu Uudet tuotteet ja markkinat Veturiyritykset ja toimittajaverkosto Telakoiden uusi liiketoiminta Veturiyritysten kontaktit ja väylät markkinoille Oppilaitokset, yliopistot ja tutkimuslaitokset Globaalit yritykset Suomessa Kotimarkkinat ja teollinen infrastruktuuri Kansainväliset yhteistyörakenteet Asemoituminen arvoketjussa Maine ja referenssit Kevään 2013 aikana on valmisteltava käynnistettäväksi kehittämisohjelmia, jotka kohdistuvat meriteollisuuden kehittämiseen laaja alaisesti ja kokonaisuutena. Laaja alaisuuden on pidettävä sisällään arktinen toiminta, offshore toimiala ja laivanrakennus, erilaisten osaamisten ja teknologioiden kuten arktisen öljyntorjunnan tuomista meriteollisuuteen, ja erilaisten toimintojen yhdistämistä tutkimuksesta, teknologiseen kehittämiseen ja edelleen liiketoimintamallien kehittämiseen. Valmistelun aikana on erityisesti panostettava siihen, että ohjelmille löytyy terävä fokus, joilla luodaan vahva osaamispohja ja edellytykset kilpailukyvylle. Offshore teollisuus on Suomessa kasvuala, jonka kasvumahdollisuuksia voidaan edistää alan liiketoiminnan kehittämisohjelmalla. Offshore toimialan yksi keskeinen määrittelevä tekijä on siihen liittyvät erittäin korkeat turvallisuus ja laatuvaatimukset. Offshore toimialan liiketoiminnan kehittämisohjelma voisi sisältää mm. suomalaisten konepajayhtiöiden koulutusta offshore toimialan laatuvaatimusten täyttämiseksi. Kasvattamalla suomalaisten yritysten laatua on mahdollista laajentaa ja monipuolistaa myös telakoiden tuotevalikoimaa. Tällöin offshore teollisuuden merkitys voisi kasvaa entisestään ja nykyistä syklisyyttä vähentää. Mahdollinen tavoite voisi esimerkiksi olla, että SPAR runkojen lisäksi Suomessa rakennettaisiin myös lautan yläosa. Kehittämällä suomalaisten offshore yritysten toimintaa voidaan mahdollistaa yritysverkoston itsenäistymisen aikaisempaa paremmin (tarjoaminen muuallekin kuin kotimaisille toimijoille). Kriittistä on kotimarkkinoiden puuttuessa löytää oikeat kanavat markkinoille, määritellä kilpailukykyiset tuotteet ja palvelut, joihin fokusoidaan, ja asemoitua arvoketjussa kilpailukyvyn kannalta oikein. Arktinen meriklusteri pitää sisällään koko arvoketjun suunnittelusta valmistukseen ja operointiin. Se pitää sisällään sekä laivanrakennuksen että offshore toimijoita. Tätä klusteria on lähdettävä rakentamaan kokonaisuutena ja alan on sitouduttava sen kehittämiseen. Vaikka Suomella itsellään ei ole arktisten luonnonva 6
rojen hyödyntämisoikeuksia, niin toiminnassa voidaan hyödyntää suomalaista osaamista. Kilpailukykymme vahvistaminen edellyttää vahvaa osaamispohjaa, korkeaa laatua, osaamiskärkien tunnistamista ja vahvistamista, rahoituspohjan monipuolistamista sekä kansainvälisten yhteistyökumppanien hankkimista vahvuusalueillamme. Esitys: Työryhmä esittää, että käynnistetään pikaisesti ohjelmavalmistelu, minkä tavoitteena on offshore, laivanrakennuksen ja arktisen meriteollisuuden alojen osaamisen ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävien kansallisten ohjelmien aikaansaaminen. Ohjelmien valmistelussa pitää ottaa huomioon suunnittelun, rakentamisen ja varustamotoiminnan tarpeet ja niiden välinen yhteistyö. Ohjelmien toteutukseen esitetään vuoden 2013 lisätalousarvioon 20 miljoonan euron määrärahaa (siirtomääräraha 3 v). Tutkimus ja kehittämistoiminnan vahvistaminen ja tutkimusinfrastruktuuri Meriklusterin toimijoiden on yhteistyössä julkisen sektorin, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa määriteltävä tutkimuksen strategiset kehittämistavoitteet ja osaamiskärjet. Meriteollisuus ry on laatinut meriteollisuuden kehittämiseksi strategisen tutkimusagendan, joka luo pohjaa kehittämistyölle. Tärkeää on, että eri rahoittajatahot yhteisesti tukevat strategisesti tärkeitä tutkimusvalintoja. Osaamisen hyödyntämiseksi elinkeinoelämä osallistuu tiiviisti tutkimushankkeisiin. Kehittämisohjelmaa tuetaan myös strategisten huippuosaamisen keskittymien, SHOKien toiminnalla (FIMECC, TIVIT, CLEEN ja RYM). Meriteollisuuden tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen ja uudistaminen on keskeistä tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Suomessa on neljä eri mallikoeallasta: Aalto yliopiston ja VTT:n yhteisessä käytössä hinaus ja neliöallas Otaniemessä, Aker Arctic Oy:n tiloissa jäämallikoeallas Vuosaaressa sekä Turun ammattikorkeakoulun vanha allas Turussa. Otaniemessä sijaitsevilla Meritekniikkatalon altailla voidaan tutkia ja kehittää eri osa alueita ja toimintaa eikä niissä ole päällekkäisyyksiä. Otaniemen meritekniikka altaiden merkitys on keskeinen kansainvälistä teollista huippua olevan hydrodynamiikan osaamisen kehittämisessä. Turun ammattikorkeakoulu on päättänyt lopettaa oman tutkimusaltaansa ylläpidon ja aikoo jatkossa hyödyntää Meritekniikkatalon allasta. Otaniemen jäämallikoealtaan ja Aker Arctic Oy:n toiminnat yhdessä muodostavat ainutkertaisen kokonaisuuden globaalissa tarjonnassa, siksi näiden toiminnallinen yhteistyö pitää saada nopeasti käyntiin. Oleellista on että infrastruktuuriin tehtävä kertapanostus saa seurakseen myös aktiivisen tutkimuksen rahoituksen. Yksin kumpikin jää torsoksi. Esitys: Työryhmä esittää, että Tekes toteuttaa suunnitteilla olevan arktisen toimintaympäristön hyödyntämistä koskevan ohjelman, johon osoitetaan määräaikaista lisärahoitusta tutkimukseen yhteensä viisi miljoonaa euroa vuosina 2013 2017. Työryhmä esittää lisäksi, että Aalto yliopiston arktisen meriteollisuuden osaamista koskevaa tutkimustoimintaa vahvistetaan pikaisesti. Valtioneuvosto osoittaa Otaniemen Meritekniikka talon altaiden korjaukseen ja uudistamiseen yhteensä viisi miljoonaa euroa vuosina 2013 2016. 7
3.2. Laivanrakennusteollisuuden innovaatiotuki Laivanrakennusteollisuuden innovaatiotuki on EU:n ainoa ns. suora valtiontukimuoto, joka on ollut mahdollista ottaa kansallisesti käyttöön vuoden 2004 alusta alkaen. Nykyiset EU:n laivanrakennusalan valtiontukipuitteet ovat voimassa vuoden 2013 loppuun asti. Suomi on notifioinut Euroopan komissiolle oman tukiohjelmansa, jonka mukaan Suomi saa myöntää tukea yhteensä 60 miljoonaa euroa ajalla 1.8.2012 31.12.2013. Määrärahaa tähän ei kuitenkaan ole olemassa valtion budjetissa. Laivanrakennuksen innovaatiotukea voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle laivanrakennusyritykselle, laivankorjausyritykselle ja laivankonversioyritykselle sekä kelluvia ja liikkuvia offshore rakenteita rakentavalle yritykselle. Avustusta voidaan myöntää uuden alustyypin kehittämiseen ja suunnitteluun, aluksen innovatiivisiin osiin, jotka voidaan erottaa aluksesta erillisinä osina sekä innovatiivisten tuotanto, suunnittelu ja logistiikkamenetelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Komission laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevia puitteita sovelletaan vuoden 2013 loppuun saakka. Tämän jälkeen komissio aikoo sisällyttää laivanrakennuksen innovaatiotukea koskevat säännöt tutkimus ja kehitystyötä sekä innovaatiotoimintaa myönnettävästä valtiontuesta annettuihin yhteisöjen puitteisiin. Innovaatiotukea on käytetty lähinnä isojen alusten rakentamisen yhteydessä ja niihin tarvittavat määrärahat on annettu lisäbudjeteissa. Jo nykyisten tukipuitteiden aikana tuen käyttöä on muutettava siten, että se uudistaa toimialaa. Tuen tulisi kannustaa uusien teknologioiden hyödyntämistä meriteollisuudessa. Sitä pitäisi kohdistaa laajemmin toimialan yrityksiin mukaan lukien offshore rakenteet, eikä pelkästään suurten alusten tilauksiin liittyen. Nykyisestä tukiohjelmasta on jo myönnetty innovaatiotukea 16 miljoonaa euroa TUI 1 alukselle ja lisäksi TUI 2 alukselle on luvattu 15 miljoonaa euroa. Varsinais Suomen ELY keskuksella on avoimia hakemuksia tällä hetkellä noin 10 miljoonan euron edestä. Lisäksi keskusteluissa telakoiden kanssa on tullut esiin laivatilauksia, joihin mahdollisen innovaatiotuen tarve olisi noin 10 miljoonan euroa. Esitys: Työryhmä esittää, että valtio varautuu käyttämään laivanrakennuksen innovaatiotukea entistä monipuolisemmin jo nykyisellä tukipuitteella. Tähän tarkoitukseen esitetään vuoden 2013 lisätalousarvioon 32.20.46 momentille 44 miljoonaa euroa (siirtomääräraha 3 v). 3.3. Kotimaisten laivatilausten innovatiivisuuden lisääminen Valtio on merkittävä laivatilaaja suomalaisille telakoille. Omilla hankintatavoillaan valtio pystyy vaikuttamaan suomalaisten telakoiden kehittymiseen. Jotta voitaisiin luoda hyvät edellytykset suomalaisten meriteollisuuden uusiutumiselle, niin valtion olisi omissa tilauksissaan käytettävä sellaisia hankintatapoja, jotka painottavat innovatiivisuutta, uusien ratkaisujen löytämistä ja osaamista. Esitys: Työryhmä esittää, että valtio nopeuttaa oman aluskantansa uusimista esimerkiksi jäänmurron ja puolustusvoimien pitkän aikavälin tarpeita ajatellen. Työryhmä esittää lisäksi, että valtio omissa tilauksissaan käytettäisi sellaisia hankintatapoja, jotka kannustavat tarjoajia innovatiivisuuteen. 8
3.4. Alihankkijat maailmalle Suomalaisilla meriteollisuuden yrityksillä on vahvaa osaamista. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan ole tottuneet ottamaan itse vastuuta omasta vientitoiminnastaan vaan ovat olleet riippuvaisia isommista yrityksistä, joiden alihankkijoina ne toimivat. Ne yritykset, joilla on tuotteet ja osaaminen kunnossa, pitäisi pystyä myös omaan suoraan vientiin. On kartoitettava sellaiset markkinat, joilla suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuuksia pärjätä ja pohtia keinot, miten ne voisivat pärjätä valituilla markkinoilla. On haettava ennakkoluulottomasti uusia keinoja edistää kansainvälistymistä ja vientiä. Tämän päivän tilanteessa ilmeisin markkina on tietysti Ranska, jossa valmistetaan seuraava Oasis luokan risteilyalus. Mutta muitakin isoja ja kasvavia mahdollisuuksia on. Esimerkiksi Norja ja Venäjä ovat molemmat investoimassa merkittävästi offshore rakentamiseen arktisille alueille. Ranska STX Ranskan Chantiers d Atlantiquen telakka sai joulukuussa 2012 tilauksen Royal Caribbean Cruises Ltd varustamon (RCCL) uudesta Oasis luokan risteilyaluksesta. RCCL on aiemmin rakennuttanut ko. aluksen kaksi sisarlaivaa STX Finland Oy:n Turun telakalla, joten suomalaiset urakoitsijat ja materiaalitoimittajat tuntevat hyvin tulevan aluksen rakenteet, materiaalit ja toimituksen sisällön. STX Ranskan telakalla on siis kysyntää suomalaiselle osaamiselle. Monen suomalaisyrityksen toimintamahdollisuuksia Ranskassa ovat rajoittaneet puutteet toimintaedellytyksissä, kuten telakan toimintatapojen tuntemuksessa sekä maan työvoimalainsäädännössä. Suomalaisia yrityksiä on kuitenkin onnistunut pääsemään STX Ranskan telakan alihankkijaksi ja materiaalitoimittajiksi. Finpro ry toteuttaa projektin, jonka puitteissa ohjataan alihankkijayrityksiä toimimaan STX Ranskan telakalla maan ja kulttuurin toimintamalleja noudattaen sekä yhteiskuntavastuut hoitaen. Tavoitteena on yhteinen hyöty suomalaisille yrityksille ja STX Ranskan telakalle siten, että suomalaisyritysten toimitukset STX Ranskan telakalle onnistuisivat parhaimmalla mahdollisella tavalla. STX Ranska on kiinnostunut muun muassa julkisten tilojen ja hyttien Turn Key toimittajista, suunnittelutoimistoista, sähkö ja putkialan yrityksistä, lohkojen varustelu ja maalausyrityksistä, kylpyhuonekalusteiden ja laitteiden valmistajista, navigointi ja turvallisuusjärjestelmien valmistajista. Työryhmä esittää, että Finpro perustaa STX Ranskan telakan alueelle projektitoimiston. Alihankkijoilla on telakan alueella oma kortteli, jonne Finpron toimisto voisi sijoittua. Toimistossa suomalaisia yrityksiä palvelisi 1 2 ranskan ja englanninkielistä telakka asiantuntijaa. Projektitoimiston tarve on ainakin 2 4 vuotta. Projektitoimisto tulisi perustaa välittömästi, koska tarve yrityksien puolelta on akuutti. Myös STX Ranska pitää Finpron tarjoamaa tukea yrityksille ja koko konseptia erittäin hyvänä. Muut maat Työryhmä esittää että Finpron alihankkijayrityksille toteuttamasta avusta markkinoille menossa tehdään yleisempi toimintamuoto. Samat toimenpiteet kuin Ranskassa voidaan harkita toteutettavaksi seuraavaksi esimerkiksi Norjassa, Brasiliassa ja Venäjällä. Norja on investoimassa erittäin merkittävästi offshore rakentamiseen arktisilla alueillaan. Ensimmäisistä hankkeista on jo tehty investointipäätökset. Investoinnit keskittyvät Norjan pohjoisosiin, ja niillä voi olla positiivinen vaikutus myös Pohjois Suomen kehittymiselle. Norjalaisilla yrityksillä on valtava pula osaavasta työvoimasta. Ne rekrytoivat jo nyt aktiivisesti osaajia mm. Suomesta. Muut vahvat laivanrakennusmaat, kuten Italia ovat vahvistaneet asemiaan Norjassa. On huolehdittava siitä, että sen sijaan, että suomalaiset muuttavat työn perässä Norjaan, saataisiin työt suomalaisten 9
yritysten käsiin. Tämä rekrytointi kohdistuu myös tutkimusosaajiin. Tutkimusohjelman käynnistäminen ja erityisrahoitus pysäyttäisi tämän osaamisvuodon. Ensimmäisenä ja kiireellisenä tehtävänä Finpron on selvitettävä norjalaisten offshore alan investointisuunnitelmat sekä tehtävä arvio, missä suomalaiset yritykset voisivat olla kilpailukykyisiä. Meriteollisuudella on vahvaa osaamista, ja sitä pitäisi tuoda aktiivisesti esiin erilaisissa viennin edistämisen toimissa. Esimerkiksi meriteollisuuden pitäisi olla aktiivisesti esillä Team Finland hengessä myös ministerivetoisilla vienninedistämismatkoilla. Esitys: Työryhmä esittää, että Finpro perustaa STX Ranskan telakka alueelle projektitoimiston edistämään suomalaisten alihankkijoiden pääsemistä mukaan telakan laivaprojekteihin. Finpron on myös selvitettävä norjalaisten offshore alan investointisuunnitelmat sekä tehtävä arvio, missä suomalaiset yritykset voisivat olla kilpailukykyisiä. Finpron toimien toteutukseen esitetään vuoden 2013 lisätalousarvioon 2,5 miljoonan euron määrärahaa (siirtomääräraha 3 v). Työryhmä esittää lisäksi, että meriteollisuus otetaan aktiivisemmin ja näkyvämmin Team Finland hengessä mukaan ministerivetoisiin vienninedistämismatkoihin. 10